Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.08.2022 00:42 | Uwe Geuder | ||
| > Ranskalaisissa pikajunanvaunuissa oli myös ennenvanhaan erikseen "Toilette" jossa oli vain pesuallas ja "Cabinet" jossa oli vessanpönttö. Olen matkustanut aika harvoin ranskalaisissa pikajunanvaunuissa. Ei ainakaan semmoista muistikuvaa jäänyt, mutta en haluaisi väittää vastaan. Nykyisin ainakin "cabinet de toilette" tarkoittaa pesutila ja WC sama kuin suomeksi. https://www.b-europe.com/FR/Blog/OBB-NightJet https://www.b-europe.com/EN/Blog/OBB-NightJet (Tuo on Belgian ranska. Joskus se on hieman erilaista kuin Ranskan ranska, en tiedä nyt tästä tapauksesta.) |
||||
|
|
20.08.2022 00:19 | Uwe Geuder | ||
| Siis "Toilette"-tilassa voi sitten käydä laittamassa vähän "Eau de toilette" , melkein loogista :) | ||||
|
20.08.2022 00:13 | Uwe Geuder | ||
| Olen varmaan kerran tavannut, mutta en tuntenut Karia. Tuossa hän esiintyy lyhyesti eräässä vuoden 2009 dokumentissa: https://youtu.be/EVTNHpK1oWs?t=1351 | ||||
|
|
19.08.2022 23:38 | Uwe Geuder | ||
| Ei näy pohjapiirroksesta kovin selkeästi. Taitaa olla se pieni suorakulmio vessan vieressa. Ovi oli muistaakseni aina sivukäytävän puolella, ei ole merkattu piirrokseen. | ||||
|
|
19.08.2022 19:48 | Uwe Geuder | ||
| Erillinen pesutila WC:n vieressä ei ole vain lepovaunujen ominaisuus. Saksassa niitä löytyi monesta pikajunavaunuista. Esim. Centralbahn (yritys, joka vuokraa vanhahkoa kalustoa) mainostaa niillä edelleenkin: https://centralbahn.de/fahrzeugflotte/reisezugwagen/schnellzugwagen | ||||
|
Kuvasarja: Bala Lake Railway |
19.08.2022 19:23 | Uwe Geuder | ||
| Minä olin täysin tietämätön siitä, että ei liian kaukana Walesista, mutta silti veden toisella puolella Irlannissa oli vielä 10 vuotta sitten yli 1000 km turveratoja. En ole löytänyt yhtään kuvaa vorgissa. En tiedä, onko jo myöhässä käydä katsomassa, turvetuotanto on kai sielläkin loppumassa. | ||||
|
Kuvasarja: Karinskin kapearaiteinen rautatie |
18.08.2022 01:20 | Uwe Geuder | ||
| En osaa lukea venäjää, mutta ilmeisesti Wikipedia-artikelin taulukon toiseksi viimeinen on metsärata Alapajevsk - Sankino - Kalach. Radasta löytyy saksankielinen dokumentti (vielä 12.10.2025 asti) https://www.ardmediathek.de/video/eisenbahn-romantik/mit-der-schmalspurbahn-in-russlands-vergangenheit/swr-fernsehen/Y3JpZDovL3N3ci5kZS9hZXgvbzEwNjE5MzA (Ensimmäiset 13 minuuttia dokumentti käsittelee Jekaterinburgia 150 km etelämpänä.) |
||||
|
24.07.2022 19:04 | Uwe Geuder | ||
| Ja tässä https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000pgnw | ||||
|
|
24.07.2022 19:00 | Uwe Geuder | ||
| Asian näkee myös tuossa kuvassa https://vaunut.org/kuva/131563 , joka toki tuli vorgiin vasta melkein 9 vuotta myöhemmin. | ||||
|
24.07.2022 18:49 | Uwe Geuder | ||
| Markkinaehtoisesti vain yksi yhteys on koskaan toiminut ja se oli nimenomaan München - Berliini. Siihen aika luotijunarata ei ollut vielä valmis ja yöjunille löytyy matkustajia. Toinen yhteys oli vanhan hallituspaikka Bonnin ja uuden pääkaupunki Berliinin välissä. Mutta tuskin kukaan on maksanut niitä matkoja omasta taskustaan. Ja kun Bonnin ministeriöt olivat ajettu alas ja pendelöinti väheni, yhteydelle ei ollut enää tarpeeksi matkustajia. |
||||
|
|
24.07.2022 18:39 | Uwe Geuder | ||
| Olivat liikenteessä 15 vuotta: 1994 - 2009. Yksi ongelma oli niiden joustamattomuus: Junan molemmissa päissä tarvitaan koneistovaunu, junan pituuden muutos onnistuu vain sen kotivarikolla, joka oli Saksassa vain yksi, Berliinissä. Jatkoprojektina oli työn alla m. m. suora yhteys Saksasta Pietariin Riian kautta. Talgollahan on valmis tekniikkaa raideleveyden muutokseen. Projekti ei kuitenkaan lopussa toteutunut. Se olisi ollut Suomenkin näkökulmasta mielenkiintoinen yhteys, vaikkakin viisumiteknisesti hankalaa. Junat romutettiin 2019 sen jälkeen kun myyntiyritykset olivat myös epäonnistuneet. |
||||
|
24.07.2022 18:15 | Uwe Geuder | ||
| Ja itse asiassa tuommoinen Talgo-pyöräkerta koostuu kahdesta irtopyörästä. Aiheesta löytyy keskustelua https://vaunut.org/kuva/150630 | ||||
|
17.07.2022 16:43 | Uwe Geuder | ||
| Veturi on rakennettu 1942. Sodan jälkeen se jäi DDR:ään. Uusi kattilaratkaisu teräksestä St 47 K-Mo ei osoittautunut kestäväksi ja kattilat olivat korvattavia jo alle 20 vuoden ikäisenä. Silloin veturi sai tehokamman kattilan ja kuuluu sitä lähtien sarjaan 50.35. Vuodesta 2005 veturi on ollut Hanaun museovarikon omistuksessa. Nyt se on jo ollut pitempi korjauksessa, verkossa kerätään vielä rahaa: https://stadtwerke-hanau.engagementportal.de/projects/70585 | ||||
|
|
16.07.2022 20:02 | Uwe Geuder | ||
| Nassau on tosiaan vanha hallitsijasuku, joka hallitsee vieläkin Luxemburgia ja Alankomaita. Heidän kantalinna vuodesta 1093 löytyy Nassau (Lahn):in kaupungin alueelta. Nassaun provinssi Saksassa ei enää ollut pitkään aikaan. Nimi esiintyy vielä esim. myös kuuluisan Baarlen tuplakunnassa: https://www.arte.tv/en/videos/101463-002-A/crazy-borders/ | ||||
|
|
16.07.2022 19:35 | Uwe Geuder | ||
| Semmoisia tarkennuksia eivät ole kovin harvinaisia. Lista asemista löytyy esim. Wikipediasta https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_der_Personenbahnh%C3%B6fe_von_DB_Station%26Service Joskus ne johtuvat siitä, että löytyy samanniminen asema muualta, esim. Nassau (Lahn) ja Nassau (Erzgeb) (jälkimmäinen tarkoittaa Erzgebirge). Mutta ei läheskään aina. Toinen paikka, mistä katsoa on https://www.bahnhof.de. Sieltä saa myös asemien lähtö- ja saapumisnäytön. Nassau (Lahn):issa kulkee 2 linjaa, 4 junaa tunnissa. |
||||
|
11.06.2022 23:41 | Uwe Geuder | ||
| Joskus kauan sitten olin myös sitä mieltä, ettei kannata kiinnostua semmoisten maiden rautatateista joiden sarjoja eikä teknisiä tietoja ole itsellään tiedossa. Mutta mitä enemmän olen matkustanut (ihan oikeasti tai sitten viime kahden vuoden aikana enimmäkseen verkossa), olen oppinut arvostamaan semmoistakin, josta ei tiedä vielä mitään. Voi sitten katsoa verkosta lisätietoa, jos haluaa tai yksinkertaisesti klikata eteenpäin, jos ei halua. Tai myös rajoittaa alusta lähtien pois niin kuin Jimi ylhäällä kertoi. | ||||
|
11.06.2022 23:18 | Uwe Geuder | ||
| Dm 12 on rakennettu Tšekissä. Onko se (tai hyvin samankaltainen malli) liikenteessä myös siellä? | ||||
|
05.06.2022 13:55 | Uwe Geuder | ||
| Tämä yksikkö valmistui 1998 ja kantaa nimen Claus Deleuran ja matkustomassa hänen piirustuksiaan. On ilmeisesti Tanskassa hyvin tunnettu sarjakuvapiirtäjä. https://www.jernbanen.dk/lyntog_solo.php?lokid=213 https://da.wikipedia.org/wiki/Claus_Deleuran |
||||
|
|
05.06.2022 13:45 | Uwe Geuder | ||
| > Kööpenhaminasta voi lähteä esimerkiksi kolmella yksiköllä ajettava juna ja jokainen yksikkö päätyy eri pääteasemalle matkan lopuksi. Tuo ei ole edes suuri harvinaisuus. Vaatii matkustajalta jo hieman Tanskan maantieteen tuntemusta, että tietää mihin yksikköön pitää nousta, jos aikomus on matkustaa väliasemalle, jota ei mainita näyttöissä. |
||||
|
|
05.06.2022 13:40 | Uwe Geuder | ||
| Kaksi kuvaa, joista näkee hieman tuon läpikulkuratkaisun yksityiskohtia: https://vaunut.org/kuva/130608 https://vaunut.org/kuva/130610 | ||||
|
04.06.2022 14:15 | Uwe Geuder | ||
| En ole käynyt siellä, mutta eikö kaupungilla ole hieno maine. Maailmanperintö ja suuri turistikohde. Tämä asema ei kovin ylelliseltä näytäkään, vaikka kuvittelisi, ettei rakennustarvikeita ole kuvaamishetkellä sen edustalla. | ||||
|
01.06.2022 22:48 | Uwe Geuder | ||
| Ex-saksalainen 628, liitevaunu 928. | ||||
|
Kuvasarja: Česká republika 2022 |
29.05.2022 19:46 | Uwe Geuder | ||
| Tiheältä tuntuu ehdottomasti. Matkustajakilometrejä on kuitenkin yhtä vähän kuin Suomessa: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=File:Rail_passenger_transport,_2014_(%C2%B9)_(passenger-km_per_inhabitant)_YB16-de.png Luulisin, että ero on kuitenkin, että Suomessa keskimääräinen matka on paljon pitempi, Tšekissä tehtääneen paljon enemmän lyhyitä matkoja. Ehkä pitäisi laskea keskiasukkaan etäisyys lähemmältä rautatieasemalta. Se voi olla hyvin erilainen luku. |
||||
|
21.05.2022 10:48 | Uwe Geuder | ||
| Käytännössä 2 siltaa 2 ihan eri reittiä varten. Ylempi reitti on nykyään suljettu autoilta. Mutta ne käyttävät sitten uutta siltaa, ei saman sillan alempaa kantta. | ||||
|
09.05.2022 00:11 | Uwe Geuder | ||
| Sivulla http://kareliantrains.fi on jo muutama vuosi ollut vai yksi lyhyt pdf-sivu. Sen voi lukea vielä osoitteesta http://web.archive.org/web/20220131230609/https://vrgroup.studio.crasman.fi/file/dl/i/gUF7Uw/WSEe86DbpSbtSwV5gatAzQ/KarelianTrains.pdf > Yhtiön tehtävänä on vuokrata junat operaattoreille sekä vastata junakaluston kunnossapidosta. |
||||
|
08.05.2022 22:09 | Uwe Geuder | ||
| Kievissä muistaakseni. | ||||
|
08.05.2022 21:10 | Uwe Geuder | ||
| Puolassa numeroidaan laitureita ja raitteita erikseen: Esim. kuvassa https://vaunut.org/kuva/135190 näkyy laituri 3, jossa ovat raide 3 ja raide 5. Onkohan raide 4 päättyvä raide laiturin toisessa päässä? Tšekissä laitureiden tunnus on kirjaimia A, B, C jne. ja raiteet numeroidaan. |
||||
|
08.05.2022 18:51 | Uwe Geuder | ||
| 103 on myös päässyt kuvaan. | ||||
|
08.05.2022 18:36 | Uwe Geuder | ||
| Paikalliset harrastajat kutsuivat niitä nimellä Amtrak shack (siis mökki tai hökkeli) ainakin 1990-luvulla. Vaikka ei ole enää mikään tyypillinen Union Station, tämä esimerkki on vielä oikein koristeellinen. Rumempiakin on nähty. | ||||
|
|
07.05.2022 11:15 | Uwe Geuder | ||
| Entisen rautatiesillan Ponte D. Maria Pia artikkeli: https://en.wikipedia.org/wiki/Maria_Pia_Bridge | ||||
|
07.05.2022 11:13 | Uwe Geuder | ||
| Kolme korkeaa terässiltaa. Tai itse asiassa ne ovat niin vanhoja, että nykyistä terästä ei ole vielä ollut olemassakaan, siis ne ovat kai enemmän rautasiltoja. * Viaduc de Garabit Ranskassa https://en.wikipedia.org/wiki/Garabit_viaduct, korkeus 122 m, pisin jänneväli 165 m, en muista nähneeni kuvaa vorgissa * Tämä Müngstener Brücke, korkeus 107 m, pisin jänneväli 170 m * Ponte D. Maria Pia https://en.wikipedia.org/wiki/Maria_Pia_Bridge Portugalin Portossa, mainittu vasta pari päivää sitten keskustelussa https://vaunut.org/kuva/69343, museoitu vuodesta 1991, korkeus 61 m, pisin jänneväli 160 m (olen nähnyt sen vähän kauempana, mutta ei taida löytyä kännykästä julkaisukelpoista kuvaa) |
||||
|
07.05.2022 10:36 | Uwe Geuder | ||
| Ihan hyvä palvelu, että ottavat bussit kyytiin. Onkohan semmoista enää? | ||||
|
30.04.2022 21:09 | Uwe Geuder | ||
| Minulle Ötscher ei sano mitään, ymmärrän itävaltalaisia murteita jonkin verran, mutta en varmaankaan kaikki harvinaisempia sanoja. Wikipedia kertoo, että sana on slaavilaista alkuperää otьčanъ, joka tarkoittaa isä. Vuoren nimi oli jo isävuori 400 e. a. a.. Juna kulkee myös tänä kesänä. Mainostavat, että se olisi maailman vanhin kapearaiteinen sähköveturi. Vaikka en aina usko niihin ennätyksiin. |
||||
|
15.04.2022 10:42 | Uwe Geuder | ||
| Rasvalta näyttää minustakin. | ||||
|
15.04.2022 10:39 | Uwe Geuder | ||
| > Nämä neljänumeroiset moottorijunanumerot ovat Saksassa aika uusia. Kyllä ICE-junilla on aina ollut niitä numeroita. Vain ICE1:n moottoripäillä ei vielä. Ero on vain, että ne nyt näkyvät niin hyvin. Aikaisemmin ne olivat paremmin piilossa. Tuossa lista vuodelta 2010: https://dybas.de/dybas/index/t/tz.html . Alussa riittivät vielä 2 numeroa. |
||||
|
|
15.04.2022 01:04 | Uwe Geuder | ||
| > Junasta 9035 https://de.wikipedia.org/wiki/ICE_4#Triebzug%C3%BCbersicht_und_Auslandszulassung tietää Jos ei saksa suju, tiedoksi, että pitää klikata sanaan "Ausklappen". |
||||
|
|
15.04.2022 01:02 | Uwe Geuder | ||
| Nämä neljänumeroiset moottorijunanumerot ovat Saksassa aika uusia. En itse asiassa tiedä, onko niitä koskaan käytetty ennen ICE 4:ä, mutta se saattanut mennä minulta vain ohi, en ole seurannut asioita niin tiivisti. Junasta 9035 https://de.wikipedia.org/wiki/ICE_4#Triebzug%C3%BCbersicht_und_Auslandszulassung tietää, että se on toimitettu 24. 7. 2019. Se on hyväksytty myös Sveitsissä ja Itävallassa. Nykyisin se saa ajaa 265 km/h. Alun perin huippunopeus oli 250 km/h. Sitä saa kuitenkin nostettu ohjelmistopäivityksellä. DB ei asenna päivitystä ennen kaksivuotisen valmistajatakuun päättymistä. Luultavasti takuu ei ole voimassa, jos juna on viritetty? | ||||
|
15.04.2022 00:33 | Uwe Geuder | ||
| Kiitos Rainer, päivä ja kuukausi olivat sattuneet päättymään amerikkalaiseen tai ruotsalaiseen järjestykseen. Nyt korjattu. | ||||
|
|
14.04.2022 22:39 | Uwe Geuder | ||
| > Kroatialaista kalustoa ei vorgissa ole vielä kovin paljon. Voiko sitä itse asiassa edes tietää? Haku menee kuvauspaikan mukaan, kaluston omistajan maa ei näy missään paitsi mahdollisesti kuvatekstissä. Ei jatkossakaan tuota kuvaa löydä haun avulla. |
||||
|
11.04.2022 18:57 | Uwe Geuder | ||
| Tšekissä Pendolinoko? En muista nähneeni sellaista. En ole käynyt niin paljon Tšekissä, mutta löytyyhän vorgistakin ihan kiitettävästi kuvia. Ai niin, heillä on vain 1 linja: https://www.cd.cz/pendolino En ole tosiaankaan koskaan käynyt yhdessäkään näistä kaupungeista. Toinen linja sitten jatkuu Slovakiaan, jos arvaan oikein ymmärtämättä sanaakaan. |
||||
|
11.04.2022 17:37 | Uwe Geuder | ||
| Tänään Kauniaisten asema pääsi Hufvudstadsbladetin ekasivulle, ei kuitenkaan mairittelevassa yhteydessä. Liian matalat laiturit, asvaltti rikki, ei hissiä. Parempaa luvataan Espoon kaupunkiradan yhteydessä, töitä on tarkoitus aloittaa vuodenvaihteessa. | ||||
|
|
10.04.2022 23:53 | Uwe Geuder | ||
| Ja oikeinpäin. Tamperelaisesta näkökulmasta olisin arvannut, että Kauniaisissa on varmaan ruotsinkielinen enemmistö. Eipä ole enää. Se vaihtui jo 1960-luvulla. https://sv.wikipedia.org/wiki/Grankulla | ||||
|
08.04.2022 19:30 | Uwe Geuder | ||
| > Harmittavasti en koskaan nähnyt näitä ajossa, En ole ihan varma 194:sta, mutta muistan, että 193 on erittäin äänekäs. Ehkä vaikutelma vahvistuu siitä, että jälkimmäisen korkein nopeus on vain 65 km/h ja siksi moottoreiden ääni kuuluu kauas ajossakin. Youtubista löytyy jonkun verran 194-videoita, laitan 2 esimerkkiä: Tuossa ihan "alkuperäinen" ennen museointia: https://youtu.be/dxgF1ES-468 , äänimaisemasta saa vaikutelman esim. kohdassa https://www.youtube.com/watch?v=dxgF1ES-468&t=275s Tuossa museoveturi vetää pitkän matkan tavarajunan vuonna 2016: https://youtu.be/YeIo9uaZSA8 Rheinstrecke on kaunis matka, mutta historiallisesti ei tässä yhteydessä kovin edustavaa, koska 194:t olivat aina Etelä-Saksassa. Äänimaisema esim. https://www.youtube.com/watch?v=YeIo9uaZSA8&t=745s |
||||
|
08.04.2022 17:15 | Uwe Geuder | ||
| Vaikka tämä on rautatiefoorumi eikä historiafoorumi, sallittakoon pieni korjaus: Toisin kuin monet muut maat Itävalta ei ollut koskaan Saksan miehitettynä vaan Saksaan liitettynä. Tuo ei ole putininkaltaista puhetta, Hitler sai oikeasti Itävallassa jopa Saksassa isompaa kannatusta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Anschluss . Itävallan miehitys kesti 1945 - 1955, siis muodollisesti enemmän kuin tuplasti niin kauan kuin Saksan. Miehittäjät olivat 4 liittoutunutta niin kuin Saksassakin: https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4vallan_miehitysvy%C3%B6hykkeet Kiitos kuvista! Vaikka olen nähnyt 194-vetureita nuorena säännöllisesti esim. Geislingenissä työntiapuna, mutta myös muualla tavarajunaveturina, ei minulla taida olla yhtään kuvaa. Onneksi monta kappaletta on säilynyt, siis voi halutessaan joskus käydä katsomassa. |
||||
|
08.04.2022 01:01 | Uwe Geuder | ||
| vihreänä https://vaunut.org/sarja/5486 | ||||
|
28.03.2022 10:52 | Uwe Geuder | ||
| Kaikki 4 Suomessa? Aika yllättävä. Venäläiset omistavat 50%, olisin olettanut että he pitävät ainakin omansa. Jos ei vielä enemmän. Lentokoneita on pidetty kai satoja, vaikka he eivät edes omista niitä. | ||||
|
|
28.03.2022 10:01 | Uwe Geuder | ||
| Onko niitä 4 yksikköä? Missä ne sijaitsevat nyt? | ||||
|
20.03.2022 21:26 | Uwe Geuder | ||
| Wikipedian mukaan henkilöliikenne Uppsalaan laukautettiin 1967 ja tavaraliikenne 1977, samat vuosiluvt näkyvät Eljaksen kartasta. Radan itäpää purettiin 1978. Lännessä jäi kuitenkin 33 km museorautatie https://sv.wikipedia.org/wiki/Upsala%E2%80%93Lenna_Jernv%C3%A4g | ||||
|
20.03.2022 20:42 | Uwe Geuder | ||
| Kuva liittyy keskusteluun https://vaunut.org/kuva/153836 | ||||
|
20.03.2022 20:41 | Uwe Geuder | ||
| Tähän keskusteluun liittyen olen lisännyt vielä kuvan lepovaunusta: https://vaunut.org/kuva/153842 Jos oikein näe, sillä on vain RIC-tunnus ilman maataulukkoa. Se saisi sitten ilmeisesti kulkea kaikissa jäsenmaissa. | ||||
|
|
20.03.2022 20:25 | Uwe Geuder | ||
| En osaa unkaria sanaakaan, mutta verkkohaun perusteella hálókocsi on makuuvaunu ja fekvőhelyes kocsi on lepovaunu. Suomenkielinen käytäntö kuitenkin poikkeaa ainakin saksan-, ruotsin-, ja osittain englanninkielisestä käytännöstä. Schlafwagen / sovvagn / sleeping car olisi suoraan käännettynä nukkumisvaunu ja Liegewagen / liggvagn olisi makuuvauna. Näin ei kuitenkaan ole käytännössä, koska makuuvaunu tarkoittaa Schlafwagen /sovvagn / sleeping car. Rainerin mukaan unkari seuraa tässä suhteessa saksan, ruotsin ja englannin mallia. |
||||
_(passenger-km_per_inhabitant)_YB16-de.png){kind=link}