Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.10.2022 02:08 | Uwe Geuder | ||
| Kyllä minäkin olisin arvannut 1927 19837. Mutta tuon listan kanssa se ei täsmä myöskään: https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_schmalspuriger_Lokomotiven_von_Henschel Ehkä 1922? | ||||
|
30.10.2022 01:54 | Uwe Geuder | ||
| Etsiskelin vähän uutisia jarruongelmista: 2 viikkoa sitten raportoitiin, että vuoden 2024 alussa pitäisi olla kunnossa, melkein 3 vuoden odotusajan jälkeen. https://www.swr.de/swraktuell/baden-wuerttemberg/stuttgart/schoenbuchbahn-110.html | ||||
|
|
30.10.2022 01:37 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa koko matka Dettenhausenista Böblingeniin juuri sähköistetyllä ja uusitulla radalla veturinkuljettajan näkökulmasta: https://youtu.be/xCvQOZl6SXQ Ja sattuneista syistä Deutsche Bahnilta vuokratulla sarjan 426 sähkömoottorijunalla. | ||||
|
|
30.10.2022 01:25 | Uwe Geuder | ||
| Moottorivaunut kuljetettiin ainakin osittain Suomessakin tuttujen Railadventurin Loco Buggyilla: https://cabootergroup.com/newscenter/schonbuchbahn/ Miksi niin on tehty, sitä en tiedä. Nehän ovat ihan tavallisia 1435 mm raideleveyden junat, jotka kulkevat (tai ainakin pitäisi kulkea) tavallisella rautatieradalla. Ehkä niitä ei saanut edes hinata ilman tyyppihyväksyntää? Böblingeniin ainakin yksi tuli rekkakyydissä: https://youtu.be/PvmOnsmof4E En tiedä miksei sinne asti Loco Buggyilla. |
||||
|
30.10.2022 00:39 | Uwe Geuder | ||
| Sitä en itse asiassa muista kuuluneenkaan, vaikka olen asunut siellä vuosikymmeniä. Minulle se aukeaa heti, jätetään nyt toisillekin mahdollisuus. Vinkki: Kuva https://vaunut.org/kuva/128959 ei autakaan, mutta ehkä https://vaunut.org/kuva/150636 |
||||
|
|
29.10.2022 21:31 | Uwe Geuder | ||
| Avoinna 24/7. Asemalla on myös vielä perinteinen lipunmyynti, mutta se on avoinna vain maanantaista lauantaihin ja sulkee illalla. Minulla ei ollut tarvetta käyttää sitä. Mutta Youtubesta näkyy, kuinka se toimii: https://youtu.be/Hid93Y_X-Tg Oikeassa ruudussa ilmestyy lipunmyyjä. Vasemmassa ruudussa näkyy ilmeisesti tavallisen lippuautomaatin näyttö. Erona vain, että myyjä syöttää tiedot. Idea kai, että ihmiset osaavat käyttää automaattia joskus ilmankin myyjää. |
||||
|
22.10.2022 01:05 | Uwe Geuder | ||
| Eri värit johtuvat osittain jo siitä, että on monta rautatieyhtiötä: https://en.wikipedia.org/wiki/Transport_in_Greater_Tokyo | ||||
|
22.10.2022 00:17 | Uwe Geuder | ||
| EXIF kertoo: Software: Adobe Photoshop Express (Android) Mutta uskon, että niin hienoja maisemia on, luultavasti vain kevyesti käsitelty. Hieno kuva! |
||||
|
27.08.2022 02:47 | Uwe Geuder | ||
| Hyvin joustava semmoinen rautatiekisko. Miksi sitten Tampereen raitiotiekiskot väännettiin yksitellen jo Luxemburgissa eikä vasta paikan päällä? Muistan hyvin, kun ne tulivat, niissä luki esim. Rieväkatu ja tarkat tiedot säteestä jne. Joskus näki ranskankielisten vaikeuksia kirjoittaa suomenkielisiä kadunnimiä :) (Jossakin minulla on kuva, joka oli tarkoitus ladata vorgiin, se on jäänyt vain tekemättä.) Siis ei vain urakiskot (voisin kuvitella, että ne ovat ehkä jäykempiä), mutta myös tavalliset vignol-kiskot. |
||||
|
26.08.2022 15:50 | Uwe Geuder | ||
| Suomalaisia naisia, jotka ovat menneet naimisiin Saksassa 1970 ja 80-luvuilla on tosiaan hieman enemmän kuin vain satunnaisia. Mutta se ei selitä minun taustaa millään tavalla. Olin jo täyttänyt 30, kun aloitin opiskella suomea. Ja "niin hyvin" tarkoittanee, että joskus tulee lause jopa ilman virheitä :) Siinä on se jatkuva ristiriita: Työkaverit kehuvat, että Uwe osaa niin hyvin ja illallispöydällä oma lapsi sanoo monta kertaa, että taas väärin. Takaisin asiaan. Että nykyisin löytyy Youtubesta mitä vaan, ei taida olla kenellekään yllätys. Mutta että löytyy aito harrastajamateriaali vuodesta 1975, oli minulle sittenkin yllätys: https://youtu.be/wUrdEA5pzQY Kuinka se on edes tehty? Super 8 kaitafilmi oli tietysti olemassa, mutta minä muistan sukujuhlien Super 8 -esityksistä, laatu oli paljon huonompi. Videosta näkyy melkein kaikki, josta tässä on keskusteltu: DoT4 perävaunuineen (yleinen yhdistelmä): https://youtu.be/wUrdEA5pzQY?t=344 GT4 perävaunuineen (harvinainen yhdistelmä): https://youtu.be/wUrdEA5pzQY?t=452 (yleisin kokoonpano oli GT4 + GT4, siihen ei tarvitse erikseen viitata) GT4:n äänimaailma: https://youtu.be/wUrdEA5pzQY?t=132 Tekstitys on ulkomaalaisen tekemä, siinä on muutama paikallisnimien kirjoitusvirhe. Tämä vain tietona, ei valituksena. Näin kuin alussa todettu, kieltä "hyvin" osaava ulkomaalainen saattaa hyvinkin tehdä jatkuvasti virheitä... |
||||
|
26.08.2022 14:45 | Uwe Geuder | ||
| Hupsista, aikaisempaa kommenttia ei pysty enää korjaamaan. > ja "SBB" (Stuttgarter Straßenbahnen). Stuttgarter Straßenbahnen on tietysti SSB. (Johtuneeko virheeni siitä, että olin kirjoittanut samana iltana toisessa foorumissa SBB:stä, joka tarkoittaa siis Schweizerische Bundesbahnen?) |
||||
|
|
26.08.2022 02:30 | Uwe Geuder | ||
| Tuossa on pitkä artikkeli ja paljon kuvia GT4:ien jatkoelämästä Stuttgartin jälkeen: https://www.tramtrain.de/2019/02/01/strassenbahnen-im-exil-gt4-der-mf-esslingen/ | ||||
|
|
26.08.2022 02:24 | Uwe Geuder | ||
| Kerran menin lapsena Reutlingenissä raitiovaunulla. Eikö Reutlingenissä ollut kaksisuuntaisia vaunuja? Stuttgartissa kaikki GT4 olivat yksisuuntaisia. Pääteasemilla oli niiden elinaikana aina silmukka. | ||||
|
|
26.08.2022 02:12 | Uwe Geuder | ||
| Ja videon ihan viimeisellä hetkellä näkyy oikealla sairaala, jossa olin 10-vuotiaana 2 viikkoa hoidettavana. Siellä riitti maalaispojalle katselemista. Pidin kirjaa raitiovaunuista, jotka ajoivat ohi. Linjalla 5 oli käytössä GT4. Linjalla 8 vanhempaa kalustoa, ehkä juuri DoT4 https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?017,7344579,7344579#msg-7344579 , vaikka minulla on semmoinen muistikuva, että se olisi ollut vielä vanhempaa. En minä silloin tiennyt sarjojen nimiä, minulla oli itse keksitty järjestelmä. Videossa kerrotaan, että nousu on sillä kohdalla yli 7%, siis rautatielukuina huimat 70‰. Kun video nauhoitettiin, ilmeisesti vuonna 2007, se oli Saksan jyrkin käytössä oleva raitiotieosuus. Se kesti nyt melkein 50 vuotta, että sain tietää sen. Vaikka ehkä ennätys ei ollut vielä voimassa silloin kun minä katselin ikkunasta :) |
||||
|
|
26.08.2022 01:34 | Uwe Geuder | ||
| > 364 kW ja kaikki 4 akselia vetäviä. Uudemman GT4:n teho oli enää 200 kW ja vain 2 vetoakselia. Tuli vielä mieleen, että sen huomasi myös äänimaailmassa. DoT4 kuulosti oikein voimakkalta ja tärisevältä. GT4:n ääni sen sijan oli pehmeää ja surisevaa. Tuossa DoT4 museojunana: https://youtu.be/qfNabMnTUiw Vastaan tulee monta GT4:ää, mutta ainakin 2 kertaa myös toinen museojunaa, jota en ole edes tunnistanut. |
||||
|
|
26.08.2022 00:58 | Uwe Geuder | ||
| Niin kuin keskustelussa https://vaunut.org/kuva/75752 mainittu, tämä näyttää olevan ainoa GT4-kuva vorgissa. GT4 oli vuosikymmeniä yleisin ja välillä myös ainoa raitiovaunusarja Stuttgartissa. Osoitteesta https://www.bahnbilder.de/name/galerie/kategorie/deutschland~strassenbahn~stuttgart-keine-stadtbahn.html löytyy satoja kuvia (tyhmiä mainoksia sillä sivulla, pahoittelen). Tuo mainos raitiovaunussa on sen sijaan harrastusystävällinen. Mainostetaan Stuttgartin funikulaaria: https://vaunut.org/kuva/68153 . Ilmeisesti vasen etuovi ja vähän sivuseinää on jouduttu korjaamaan. Lukee enää "Wald" (metsä) ja "B". Alkuperäinen teksti oli kai "Waldfriedhof" (metsähautausmaa) ja "SBB" (Stuttgarter Straßenbahnen). |
||||
|
|
26.08.2022 00:40 | Uwe Geuder | ||
| DoT4:stä voisi vielä mainita: Matkustajaliikenteessä se ei ollut paras mahdollinen. Kulkuominaisuudet olivat korkeimmilla nopeuksilla aika heiluvia ja oviratkaisu oli poikkeava muusta kalustosta eikä toiminut käytännössä oikein hyvin. Mutta se oli hyvin voimakas. 364 kW ja kaikki 4 akselia vetäviä. Uudemman GT4:n teho oli enää 200 kW ja vain 2 vetoakselia. Siksi DoT4 käytettiin vikaantuneen kaluston hinaamiseen Stuttgartin verkossa, jossa on korkeuseroja yli 200 m. Myös aktiivisen liikennekäytön jälkeen muutama jäi juuri siihen tarkoitukseen. |
||||
|
25.08.2022 23:18 | Uwe Geuder | ||
| UK:ssa mekaaniset asetinlaitteet ovat kytketty opasteihin ja vaihteisiin tangoilla. Yksi tanko riittää yhdelle laitteelle, koska tanko välittää sekä veto- että työntövoimaa. Kanki liikkuu vain vähän, ehkä 20 astetta. Suomessa ja Saksassakin käytettiin metalliköysiä. Koska köydellä pystyy vain vetämään, tarvitaan aina kaksi köyttä yhdelle laitteelle, että se voi liikkua taas takaisin. Kanki liikkuu 180 astetta. Sen lisäksi tarvitaan painoja köysien kiristymiseen. Tuntuu siltä, että köysillä säästää metallia, mutta osia on enemmän. Epäilisin, että ehkä tankoja eivät toimisi kovin hyvin Suomessa. Luulisin, että ne jäätyvät kiinni paljon helpommin kuin köysiä. |
||||
|
|
23.08.2022 23:14 | Uwe Geuder | ||
| GT4 on kulkenut tunneleissa vuosikymmeniä. Onko DoT4 koskaan kulkenut aikataulun mukaan tunneleissa, siitä olen epävarma. Ehkä linjalla 21, vuodesta 1978 lähtien linja 2. DoT4 perässä ei voinutkaan käyttää muuta kuin 2-akselista perävaunua. Se olisi muuten tullut pitemmäksi kuin pysäkit. Myös GT4:n perässä on käytetty ainakin yhdellä linjalla 2-akselista perävaunua. Linjalla 31, vuodesta 1978 lähtien linja 3. Verkosta löytyy kuva: https://www.bahnbilder.de/bild/deutschland~strassenbahn~stuttgart-keine-stadtbahn/690255/stuttgart-ssb-sl-3-bw-typ.html Mutta se oli harvinaisempi yhdistelmä, en muista nyt yhtään toista linjaa. |
||||
|
|
23.08.2022 22:03 | Uwe Geuder | ||
| Ja kuvatun DoT4:n tiedot: http://stuttgarter-bahnen.de/Fuhrpark_historisch_DoT4.htm Vasemmalla, linjanumerolla 5 taitaa olla GT4. |
||||
|
|
23.08.2022 21:45 | Uwe Geuder | ||
| GT4:stä taitaa olla vain 1 kuva vorgissa: https://vaunut.org/kuva/29920 Mutta verkosta löytyy varmaan satoja. Ensimmäinen GT4 rakennettiin 1959 ja viimeinen 1965. Vuodesta 1982 vuoteen 1986 Stuttgartissa ei ollut muitakaan malleja käytössä. 1986 - 2007 se oli ainoa 1000 mm:n malli, uusimmat olivat siitä lähtien 1435 mm. Vuonna 2007 1000 mm:n liikenne loppui, poislukien museoliikenne. Käytettyjä GT4 myytiin sen jälkeen moneen muuhun kaupunkiin. http://stuttgarter-bahnen.de/Fuhrpark_historisch_GT4.htm |
||||
|
|
23.08.2022 21:26 | Uwe Geuder | ||
| Tämä ei ole GT4 vaan DoT4. | ||||
|
20.08.2022 02:54 | Uwe Geuder | ||
| Matkustajalukumäärältään se on varmaan edelleenkin hyvin suuri. Mutta jos haluaa kävellä käytäviä pitkin, nykyisin edellinen RER-asema Auber taitaa olla osa isommasta kokonaisuudesta. Pääsee vaihtamaan metroasemille Opéra ja Havre-Caumartin. Jälkimmäiseltä pääsee eteenpäin RER-asemalle Hausmann Saint-Lazare ja sielta taas eteenpäin metroasemille Saint-Lazare ja Saint-Augustin sekä Transilien/juna-asemalle Saint Lazare. Siis 7 asemaa, jolla on vaihtoyhteyksiä keskenään. Vaikka joidenkin välissä voi myös matkustaa metrolla. |
||||
|
20.08.2022 00:42 | Uwe Geuder | ||
| > Ranskalaisissa pikajunanvaunuissa oli myös ennenvanhaan erikseen "Toilette" jossa oli vain pesuallas ja "Cabinet" jossa oli vessanpönttö. Olen matkustanut aika harvoin ranskalaisissa pikajunanvaunuissa. Ei ainakaan semmoista muistikuvaa jäänyt, mutta en haluaisi väittää vastaan. Nykyisin ainakin "cabinet de toilette" tarkoittaa pesutila ja WC sama kuin suomeksi. https://www.b-europe.com/FR/Blog/OBB-NightJet https://www.b-europe.com/EN/Blog/OBB-NightJet (Tuo on Belgian ranska. Joskus se on hieman erilaista kuin Ranskan ranska, en tiedä nyt tästä tapauksesta.) |
||||
|
|
20.08.2022 00:19 | Uwe Geuder | ||
| Siis "Toilette"-tilassa voi sitten käydä laittamassa vähän "Eau de toilette" , melkein loogista :) | ||||
|
20.08.2022 00:13 | Uwe Geuder | ||
| Olen varmaan kerran tavannut, mutta en tuntenut Karia. Tuossa hän esiintyy lyhyesti eräässä vuoden 2009 dokumentissa: https://youtu.be/EVTNHpK1oWs?t=1351 | ||||
|
|
19.08.2022 23:38 | Uwe Geuder | ||
| Ei näy pohjapiirroksesta kovin selkeästi. Taitaa olla se pieni suorakulmio vessan vieressa. Ovi oli muistaakseni aina sivukäytävän puolella, ei ole merkattu piirrokseen. | ||||
|
|
19.08.2022 19:48 | Uwe Geuder | ||
| Erillinen pesutila WC:n vieressä ei ole vain lepovaunujen ominaisuus. Saksassa niitä löytyi monesta pikajunavaunuista. Esim. Centralbahn (yritys, joka vuokraa vanhahkoa kalustoa) mainostaa niillä edelleenkin: https://centralbahn.de/fahrzeugflotte/reisezugwagen/schnellzugwagen | ||||
|
Kuvasarja: Bala Lake Railway |
19.08.2022 19:23 | Uwe Geuder | ||
| Minä olin täysin tietämätön siitä, että ei liian kaukana Walesista, mutta silti veden toisella puolella Irlannissa oli vielä 10 vuotta sitten yli 1000 km turveratoja. En ole löytänyt yhtään kuvaa vorgissa. En tiedä, onko jo myöhässä käydä katsomassa, turvetuotanto on kai sielläkin loppumassa. | ||||
|
Kuvasarja: Karinskin kapearaiteinen rautatie |
18.08.2022 01:20 | Uwe Geuder | ||
| En osaa lukea venäjää, mutta ilmeisesti Wikipedia-artikelin taulukon toiseksi viimeinen on metsärata Alapajevsk - Sankino - Kalach. Radasta löytyy saksankielinen dokumentti (vielä 12.10.2025 asti) https://www.ardmediathek.de/video/eisenbahn-romantik/mit-der-schmalspurbahn-in-russlands-vergangenheit/swr-fernsehen/Y3JpZDovL3N3ci5kZS9hZXgvbzEwNjE5MzA (Ensimmäiset 13 minuuttia dokumentti käsittelee Jekaterinburgia 150 km etelämpänä.) |
||||
|
24.07.2022 19:04 | Uwe Geuder | ||
| Ja tässä https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000pgnw | ||||
|
|
24.07.2022 19:00 | Uwe Geuder | ||
| Asian näkee myös tuossa kuvassa https://vaunut.org/kuva/131563 , joka toki tuli vorgiin vasta melkein 9 vuotta myöhemmin. | ||||
|
24.07.2022 18:49 | Uwe Geuder | ||
| Markkinaehtoisesti vain yksi yhteys on koskaan toiminut ja se oli nimenomaan München - Berliini. Siihen aika luotijunarata ei ollut vielä valmis ja yöjunille löytyy matkustajia. Toinen yhteys oli vanhan hallituspaikka Bonnin ja uuden pääkaupunki Berliinin välissä. Mutta tuskin kukaan on maksanut niitä matkoja omasta taskustaan. Ja kun Bonnin ministeriöt olivat ajettu alas ja pendelöinti väheni, yhteydelle ei ollut enää tarpeeksi matkustajia. |
||||
|
|
24.07.2022 18:39 | Uwe Geuder | ||
| Olivat liikenteessä 15 vuotta: 1994 - 2009. Yksi ongelma oli niiden joustamattomuus: Junan molemmissa päissä tarvitaan koneistovaunu, junan pituuden muutos onnistuu vain sen kotivarikolla, joka oli Saksassa vain yksi, Berliinissä. Jatkoprojektina oli työn alla m. m. suora yhteys Saksasta Pietariin Riian kautta. Talgollahan on valmis tekniikkaa raideleveyden muutokseen. Projekti ei kuitenkaan lopussa toteutunut. Se olisi ollut Suomenkin näkökulmasta mielenkiintoinen yhteys, vaikkakin viisumiteknisesti hankalaa. Junat romutettiin 2019 sen jälkeen kun myyntiyritykset olivat myös epäonnistuneet. |
||||
|
24.07.2022 18:15 | Uwe Geuder | ||
| Ja itse asiassa tuommoinen Talgo-pyöräkerta koostuu kahdesta irtopyörästä. Aiheesta löytyy keskustelua https://vaunut.org/kuva/150630 | ||||
|
17.07.2022 16:43 | Uwe Geuder | ||
| Veturi on rakennettu 1942. Sodan jälkeen se jäi DDR:ään. Uusi kattilaratkaisu teräksestä St 47 K-Mo ei osoittautunut kestäväksi ja kattilat olivat korvattavia jo alle 20 vuoden ikäisenä. Silloin veturi sai tehokamman kattilan ja kuuluu sitä lähtien sarjaan 50.35. Vuodesta 2005 veturi on ollut Hanaun museovarikon omistuksessa. Nyt se on jo ollut pitempi korjauksessa, verkossa kerätään vielä rahaa: https://stadtwerke-hanau.engagementportal.de/projects/70585 | ||||
|
|
16.07.2022 20:02 | Uwe Geuder | ||
| Nassau on tosiaan vanha hallitsijasuku, joka hallitsee vieläkin Luxemburgia ja Alankomaita. Heidän kantalinna vuodesta 1093 löytyy Nassau (Lahn):in kaupungin alueelta. Nassaun provinssi Saksassa ei enää ollut pitkään aikaan. Nimi esiintyy vielä esim. myös kuuluisan Baarlen tuplakunnassa: https://www.arte.tv/en/videos/101463-002-A/crazy-borders/ | ||||
|
|
16.07.2022 19:35 | Uwe Geuder | ||
| Semmoisia tarkennuksia eivät ole kovin harvinaisia. Lista asemista löytyy esim. Wikipediasta https://de.wikipedia.org/wiki/Liste_der_Personenbahnh%C3%B6fe_von_DB_Station%26Service Joskus ne johtuvat siitä, että löytyy samanniminen asema muualta, esim. Nassau (Lahn) ja Nassau (Erzgeb) (jälkimmäinen tarkoittaa Erzgebirge). Mutta ei läheskään aina. Toinen paikka, mistä katsoa on https://www.bahnhof.de. Sieltä saa myös asemien lähtö- ja saapumisnäytön. Nassau (Lahn):issa kulkee 2 linjaa, 4 junaa tunnissa. |
||||
|
11.06.2022 23:41 | Uwe Geuder | ||
| Joskus kauan sitten olin myös sitä mieltä, ettei kannata kiinnostua semmoisten maiden rautatateista joiden sarjoja eikä teknisiä tietoja ole itsellään tiedossa. Mutta mitä enemmän olen matkustanut (ihan oikeasti tai sitten viime kahden vuoden aikana enimmäkseen verkossa), olen oppinut arvostamaan semmoistakin, josta ei tiedä vielä mitään. Voi sitten katsoa verkosta lisätietoa, jos haluaa tai yksinkertaisesti klikata eteenpäin, jos ei halua. Tai myös rajoittaa alusta lähtien pois niin kuin Jimi ylhäällä kertoi. | ||||
|
11.06.2022 23:18 | Uwe Geuder | ||
| Dm 12 on rakennettu Tšekissä. Onko se (tai hyvin samankaltainen malli) liikenteessä myös siellä? | ||||
|
05.06.2022 13:55 | Uwe Geuder | ||
| Tämä yksikkö valmistui 1998 ja kantaa nimen Claus Deleuran ja matkustomassa hänen piirustuksiaan. On ilmeisesti Tanskassa hyvin tunnettu sarjakuvapiirtäjä. https://www.jernbanen.dk/lyntog_solo.php?lokid=213 https://da.wikipedia.org/wiki/Claus_Deleuran |
||||
|
|
05.06.2022 13:45 | Uwe Geuder | ||
| > Kööpenhaminasta voi lähteä esimerkiksi kolmella yksiköllä ajettava juna ja jokainen yksikkö päätyy eri pääteasemalle matkan lopuksi. Tuo ei ole edes suuri harvinaisuus. Vaatii matkustajalta jo hieman Tanskan maantieteen tuntemusta, että tietää mihin yksikköön pitää nousta, jos aikomus on matkustaa väliasemalle, jota ei mainita näyttöissä. |
||||
|
|
05.06.2022 13:40 | Uwe Geuder | ||
| Kaksi kuvaa, joista näkee hieman tuon läpikulkuratkaisun yksityiskohtia: https://vaunut.org/kuva/130608 https://vaunut.org/kuva/130610 | ||||
|
04.06.2022 14:15 | Uwe Geuder | ||
| En ole käynyt siellä, mutta eikö kaupungilla ole hieno maine. Maailmanperintö ja suuri turistikohde. Tämä asema ei kovin ylelliseltä näytäkään, vaikka kuvittelisi, ettei rakennustarvikeita ole kuvaamishetkellä sen edustalla. | ||||
|
01.06.2022 22:48 | Uwe Geuder | ||
| Ex-saksalainen 628, liitevaunu 928. | ||||
|
Kuvasarja: Česká republika 2022 |
29.05.2022 19:46 | Uwe Geuder | ||
| Tiheältä tuntuu ehdottomasti. Matkustajakilometrejä on kuitenkin yhtä vähän kuin Suomessa: https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=File:Rail_passenger_transport,_2014_(%C2%B9)_(passenger-km_per_inhabitant)_YB16-de.png Luulisin, että ero on kuitenkin, että Suomessa keskimääräinen matka on paljon pitempi, Tšekissä tehtääneen paljon enemmän lyhyitä matkoja. Ehkä pitäisi laskea keskiasukkaan etäisyys lähemmältä rautatieasemalta. Se voi olla hyvin erilainen luku. |
||||
|
21.05.2022 10:48 | Uwe Geuder | ||
| Käytännössä 2 siltaa 2 ihan eri reittiä varten. Ylempi reitti on nykyään suljettu autoilta. Mutta ne käyttävät sitten uutta siltaa, ei saman sillan alempaa kantta. | ||||
|
09.05.2022 00:11 | Uwe Geuder | ||
| Sivulla http://kareliantrains.fi on jo muutama vuosi ollut vai yksi lyhyt pdf-sivu. Sen voi lukea vielä osoitteesta http://web.archive.org/web/20220131230609/https://vrgroup.studio.crasman.fi/file/dl/i/gUF7Uw/WSEe86DbpSbtSwV5gatAzQ/KarelianTrains.pdf > Yhtiön tehtävänä on vuokrata junat operaattoreille sekä vastata junakaluston kunnossapidosta. |
||||
|
08.05.2022 22:09 | Uwe Geuder | ||
| Kievissä muistaakseni. | ||||
|
08.05.2022 21:10 | Uwe Geuder | ||
| Puolassa numeroidaan laitureita ja raitteita erikseen: Esim. kuvassa https://vaunut.org/kuva/135190 näkyy laituri 3, jossa ovat raide 3 ja raide 5. Onkohan raide 4 päättyvä raide laiturin toisessa päässä? Tšekissä laitureiden tunnus on kirjaimia A, B, C jne. ja raiteet numeroidaan. |
||||
|
08.05.2022 18:51 | Uwe Geuder | ||
| 103 on myös päässyt kuvaan. | ||||
_(passenger-km_per_inhabitant)_YB16-de.png){kind=link}