Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.02.2015 13:03 | Mikko Nyman | ||
| Äitini avomies tiesti äsken kertoa, että tältä Haagan "spora-asemalta" keskustaan menneiden ratikoiden kyljissä olisi 50- ja 60-luvuilla lukenut "RUNKOLINJA". Juhana ja kumppanit voinevat vahvistaa tämän? Lisäksi Haagan keskusrautatie- ja -raitiotieasemalle kulkeneet liityntäbussit olivat kuulemma tshekkiläistä valmistetta ja tottelivat nimeä "vaneribussi" ilmeisesti korirakenteensa puolesta. Tästä tulikin mieleeni juttu vuodelta 2006: äippäni samainen avomies sanoi, että "Tossa on Mikko sulle hieno takki, ihan uusi, enkä ole sitä oikein käyttänyt." Kiitin kovasti ja takki jopa sopi meikäläisen ruotoon, joten miltei ylpeänä lähdin uuden takkini kanssa heiltä kotiin päin. Kun sitten bussissa kaivoin povaristani matkakorttia maksaakseni matkan, huomasin takkini valmistajalaatan, jossa komeili "Made in Czechoslovakia". Tämän jälkeen takkini on huilannut vaatekaapissani. Vinkkivitonen teille: mulla olisi tarjolla hieno takki, lähes uusi, kaksi omistajaa. Annetaan ilmaiseksi. |
||||
|
|
18.02.2015 12:30 | Mikko Nyman | ||
| Juhana on oikeassa. Mainittakoon, että Ilmalan ja Huopalahden välillä on Suomen ensimmäinen sähkörataoikaisu. Ainakin taannoin tuon vihreän nuolen kohdalla http://goo.gl/maps/u7Lon oli vanha sähköratapylvään perustus. En ole aivan varma, lähtikö se vaihtoon Leppävaaran kaupunkiradan rakentamisen myötä. Nähdäkseni myös Markun linkkaama mesta on juurikin nelosen kääntösilmukka Haagan seisakkeen välittömässä läheisyydessä. Äitini avomies on asunut ikänsä Pohjois-Haagassa ja hän on kertonut, että kulkuyhteydet keskustaan oli 50- ja 60-luvuilla järjestetty siten, että ensin joko dalsittiin tai ajettiin Pohjois-Haagasta liityntädösällä juurikin tämän kuvan sporapysäkille ja vaihdettiin siitä sitten sporaan ja ammuttiin keskustaan. Manskua pitkin ei kulkenut ainuttakaan Haagan suuntaan menevää dösälinjaa tuolloin. Korjatkaa tietysti, jos olen väärässä. |
||||
|
18.02.2015 08:37 | Mikko Nyman | ||
| Kieltämättä tämä kuuluu vorgin kuvien parhaimmistoon. | ||||
|
18.02.2015 08:36 | Mikko Nyman | ||
| Tämä kyseinen juttu on myös tämän päivän printti-Iltalehdessä reilun puolen sivun kokoisena. Hyvä, hyvä! | ||||
|
|
17.02.2015 11:14 | Mikko Nyman | ||
| Komppaan Eljasta: tämä oli ehdottomasti hyvä juttu Matiakselta tuoda vorgia ja ylipäätään harrastusta esiin, vaikkakin IL nyt kirjoittikin meikäläisistä aktiivisina vaunubongareina; kiinnostavaa journalismia, kun juttu koskee veturia, mutta veturin ikuistanut hahmo onkin yhtäkkiä vaunubongari. Mitä itse asiaan tulee, hieman ihmetyttää tosiaan tuo, etteikö konetta olisi ehditty vaihtaa Oulussa tai esimerkiksi Tampereella. Molemmilta varikoilta kyllä vetureita löytyy niin sanotusti hyllytavarana. Kuten Jormakin tuossa mainitsi, veturinvaihto ei varmasti olisi kestänyt kuin 30 minuuttia, mutta tuskin sitäkään, kuten esimerkiksi vanhoista aikataluista asianlaita selviää. Kokonaan toinen juttu on sitten se, olisiko koneen kyljen pesuun lastalla kulunut vaikkapa viisi tai kymmenen minuuttia, mene ja tiedä. Voisin kuvitella, varma en tietenkään ole, että Kemistä olisi saattanut löytyä jokin siivousalan yritys moisen kyljen nopeasti siistimään. |
||||
|
17.02.2015 11:03 | Mikko Nyman | ||
| Ekillä on näemmä samanlaiset lasit kuin meikäläisellä, mikäli oikein näen. | ||||
|
15.02.2015 12:32 | Mikko Nyman | ||
| Saanko vuotaa faktan? Kiitos. Kesällä 1990 mulla oli eräänä viikonloppuna kaksi vaihtoehtoa 1) Joko lähteä kaverin landelle Haapaniemen (Vaajakosken osa) vieressä olevaan Vuoritsalon saareen tai 2) Hypätä Satasarvisen matkaan välille Jy-Sy-Jy Valitsin vaihtoehdon numero yksi, enkä näin ollen päässyt nauttimaan viimeisistä mahdollisista kaupallisista porkkanakyydeistä. MRY:n syysreissu vuonna 1995 toki korvasi osaltaan menetyksen, mutta se on taas eri stoori se. Mainittakoon, että samaisen reissun tuoma Raahen Rautaruukkiin tutustuminen ja siitä lukion yhteiskuntaoppitunnilla tekemäni esitelmä johti arvosanaan "tuossa oli Nynny paljon hyvääkin". |
||||
|
10.02.2015 08:04 | Mikko Nyman | ||
| Tämä selvensikin hommaa, tattis. | ||||
|
|
09.02.2015 21:49 | Mikko Nyman | ||
| Topi: toimiko Finavian EFHK:n laitospalokunta ikään kuin VPK:n tavoin? Eli siten, että se antoi tarvittaessa virka-apua "varsinaisille" palokunnille? Sori, jos meikäläisen termit ovat hukassa, mutta olen alun perin partiolainen, en veepeekoolainen. | ||||
|
09.02.2015 21:44 | Mikko Nyman | ||
| Jossain 1990-luvun Resiinassa oli Hyrynsalmen kenttäradasta erinomainen artikkeli. Mikäli numero on loppuunmyyty, Resiinan toimitus voisi mielestäni julkaista jutun esimerkiksi pdf:nä; miksi näin, koska muuten merkittävään historialliseen artikkeliin eivät aiheesta kiinnostuneet pääse käsiksi. Lisäpainoksen painattaminen yksittäisen lehden yksittäisen artikkelin osalta tuskin on taloudellisesti järkevää. | ||||
|
|
09.02.2015 09:32 | Mikko Nyman | ||
| Mahtaakohan kentän brankkariasema olla Suomen suurimpia? No, ei se ainakaan kokonsa puolesta pienin ole, siitä olen varma... :-) | ||||
|
08.02.2015 20:33 | Mikko Nyman | ||
| Havukosken sillalla oli myös pari Uad:ta, mutta eipä niiden kylkeen ollut pahanolon puklua lennähtänyt. | ||||
|
|
08.02.2015 20:02 | Mikko Nyman | ||
| Putkilukkopönäksi minäkin tämän ajattelin, mutta noista lyhenteistä ei ollut mitään näkemystä, joten tattis tästä. | ||||
|
|
08.02.2015 19:07 | Mikko Nyman | ||
| Sekin on kyllä totta... :-) | ||||
|
07.02.2015 15:17 | Mikko Nyman | ||
| Kimmo: elä nyt huuata toista tarkoituksella. Tiedät oikein hyvin, etteivät hermoni kestä yhtään yhdysviivoilla leikkimistä. | ||||
|
07.02.2015 12:17 | Mikko Nyman | ||
| Muistanko oikein, että Vr11:n ja Dv15:n nakit olivat vaihtokelpoisia Pikku-Jumbon pyörien kanssa? Muistini mukaan meille ainakin kansakoulussa olisi näin opetettu. | ||||
|
|
07.02.2015 00:11 | Mikko Nyman | ||
| http://www.kotus.fi/kielenhuolto/suomen_kielen_huolto/ohjeita_ja_suosituksia/lisaa_ohjeita/yhdysmerkki_4290 Suomen kieli on harvinaisen mutkikas taiteenlaji; vaikka joidenkin papereiden mukaan osaankin kirjoittaa suomea lähes täydellisesti, teen itsekin oikeinkirjoituksessa virheitä. Olen tästä jopa ylpeä, kun voin myöntää olevani toisinaan väärässä. Mitä Tuukan kommenttiin tulee, oikeaoppinen kirjoitusmuoto olisi ollut nimenomaan Mitren mainitsema: "Riksu-Hämeenlinna-juna". Väliviivojen pituuksiin en puutu, sillä vorg saattaa muotoilla nämä vähän miten sattuu. Pilkunastujille löytyy väliviivoista lisää vaikkapa tuolta: https://www.cs.tut.fi/~jkorpela/suomi/viivat.html |
||||
|
06.02.2015 22:55 | Mikko Nyman | ||
| Ei ainoassakaan Valkossa ole ollut nykyisenkaltaista JKV-paneelia Valmetin/Transtechin hihnalta tullessaan. Koska minua sitoo ehdoton lähdesuoja, Petri P. Pentikäinen (tunnetaan baliisikoodauksella merkein "PPP") voinee kertoa asiasta lisää. | ||||
|
|
06.02.2015 21:50 | Mikko Nyman | ||
| Tuukalta havaittu ensimmäinen typö evö... :-) | ||||
|
05.02.2015 20:50 | Mikko Nyman | ||
| *Reps*, tack för PPP... :-D | ||||
|
04.02.2015 20:02 | Mikko Nyman | ||
| Arpokaapa, kuka se eräs sivuston käyttäkä oli... :-) Kiitti Jimi, jaan Vanhat martsarilaiset -ryhmään Facebookissa tuon linkkisi. Mainioita kuvia! |
||||
|
03.02.2015 23:14 | Mikko Nyman | ||
| Topilta ihan hyvä pointti. Olen kiinnittänyt HSL-alueen dösissä huomion siihen, että lähes jokaisella on kausilippu käytössä, jotkut ähertävät leimauslaitteen ja arvolippunsa kanssa, muta vain ani harva maksaa reissunsa käteisellä. Nyt kun oikein aloin muistella, en ole kyllä edes viikoittain nähnyt käteisellä matkansa maksavia pokia HSL-alueen linjureissa. Tästä voinee siten vetää ainakin jonkinlaisen johtopäätöksen: suurin osa matkustajista on joukkoliikenteen vakimatkustajia (työssä käyviä tai opiskelijoita) ja lähes kaikki loput koko matkustajapopulaatiosta ainakin sen verran vakipokia, että ovat nähneet tarpeelliseksi hankkia matkakortin ja ladata siihen arvoa. Pienen pieni murunen matkustajista on sitten satunnaista kulkijaa, jotka maksavat matkansa kätteisellä. | ||||
|
03.02.2015 13:56 | Mikko Nyman | ||
| Kyssärini ei liity mitenkään tähän kuvaan, mutta Timon kommenttiin toki: olen aina pohtinut, miksi Valkeakoskea tituleerataan eri yhteyksissä Koskiksi? On Koski Ravintolat Oy ja kuten Timppa tuossa mainitsi, vaunu on käynyt Valkeakoskissa. Ei meillä Pyhässä Martinlaaksossakaan sanottu, että "lähdetääs käymään fisussa Vantaankoskissa". | ||||
|
02.02.2015 21:18 | Mikko Nyman | ||
| Täysin ohi kuva-aiheen: kun Sm1:t rempattiin ja kaikista Sm1:sten kavereista (myös Eiob:t) leivottiin Eio-ohjausvaunuja, pitikö elektroniikkaan ja ohjausjärjestelmiin kajota paljon? Jos ei, olivatko Eio:t ja Eiob:t periaatteessa yhteensopivia minkä tahansa Sm1:n kanssa? Mainittakoon, että minunhan se pitäisi tietää... Vinkki: Resiina 1/1994... :-/ |
||||
|
02.02.2015 18:28 | Mikko Nyman | ||
| Olisiko porukalla mielenkiintoa listata vorgissa olevia kuvia tai kuvata vielä pystyssä olevia seisake- ja asemakatoksia niiltä liikennepaikoilta, joilta kaupalliset matkustajajunapysähdykset ovat jo päättyneet? Vorgissa on kuvia ainakin Huutoniemestä (https://vaunut.org/kuva/1460) ja Mustasaaresta (https://vaunut.org/kuva/56122). Muotoilinpa kommenttini harvinaisen monimutkaiseksi... :-) Siis: onko jengillä listaa tai kuvia sellaisista liikennepaikoista, jotka ovat lakanneet toimimasta kaupallisina pysähdyspaikkoina matkustajajunille, mutta joissa on vielä asema- tai seisakerakennelmat jäljellä? Toisin sanoen, jos todellinen turisti (esimerkiksi myyrmäkeläinen, saati sitten joku ylästöläistahvo) heräisi tältä Vedenojan seisakkeelta huomenissa, hän arvatenkin käsittäisi olevan käytössä olevalla asemalla. Yritän vielä kolmannen version samasta asiasta: onko porukalla listaa tai kuvia asemista tai seisakkeista, joissa aika näyttää pysähtyneen? Eli sellaisista liikennepaikoista, jotka näyttävät käytössä olevilta liikennepaikoilta, mutta eivät ole sitä siltikään. Eli vähän niin kuin ei-vaineskaan-seisake, kuten tämä Vedenoja näyttäisi olevan. |
||||
|
|
02.02.2015 15:14 | Mikko Nyman | ||
| Miksi Hiekkaharjussa on ollut kaarre? Mikäli yhtään osaan funtsia oikein, kuvassa näkyvä tolppa on Tiksin tulo-opastin ja tämä foto on otettu kutakuinkin nykyisen alikulkusillan kohdalta. | ||||
|
31.01.2015 09:22 | Mikko Nyman | ||
| Tämä on hieman sama asia kuin se, kun VR taannoin "kilpailutti" 20 vuokra-Ed:n hankinnan. Taisin jo tuolloin sanoa täällä vorgissa, että ei liene kovin vaikea arvata, mihin osoitteeseen voittopotti menee. Arvatenkin Henri Kuitunen istui pressissä Transtechin kauluspaita päällä :-) Ai niin, mutta kun Kuitushenkka ei liiemmin Jykä-Häkän vaunuveivauksesta diggaillut... | ||||
|
30.01.2015 20:49 | Mikko Nyman | ||
| Mikähän ns. "Räxien" kohtalo on tästä eteenpäin? | ||||
|
27.01.2015 09:57 | Mikko Nyman | ||
| Topi tai kuka tahansa muu voinee avata jarruaihetta ja -tekniikkaa hieman lisää. Voin vaihdossa kertoa halukkaille tarinoita Pyhästä Martinlaaksosta vuosilta 1984-1997. | ||||
|
|
27.01.2015 01:15 | Mikko Nyman | ||
| Mutta eikö ollut niin, että koko plootukalusto oli jarruiltaan kolmivaiheista jo heti 60-luvulta alkaen, jolloin ei ollut vielä tietoakaan pääsäiliöjohdoista? Mutta Topin kommentissa on toki meikällekin uutta: en ole tiennut, että PJ-putki yhdistyy jossain kohtaa jarruletkuun. Mielenkiintoista. Jollain lienee tästä jonkinlainen graafi tai kuvio ajettavaksi vorgiin. Mainittakoon tässä yhteydessä, että jos en tiedä jotain asiaa, se ei tarkoita sitä, etteikö joku asia voisi olla niin tai näin - siksi sanon, etten tiedä. |
||||
|
|
26.01.2015 23:51 | Mikko Nyman | ||
| Toki juu, mutta eivätkö ankkurit saisi tippumaan alas ilman PJ-patukkaakin? Eli että kiskojarrut voisivat losahtaa alas jarrupaineen pudottua esimerkiksi alle 2 barin. | ||||
|
|
26.01.2015 23:14 | Mikko Nyman | ||
| Pääsäiliöjohdon lisääminen plootuihin ja vetureihin liittyi tuolloin nimenomaan päätyovien pneumaattiseen toimintaan, ja myöhemmin toki myös sitten IC-kaluston alipainevessojen ja sivuovien skulaamiseen skeballa. Korjatkaa toki, jos olen väärässä. | ||||
|
|
26.01.2015 21:14 | Mikko Nyman | ||
| Mielestäni ovien laitimmaiset akkunat poistettiin samalla, kun päätyovet muutettiin paineilmatoimisiksi 80-luvulla. | ||||
|
26.01.2015 19:12 | Mikko Nyman | ||
| Kyllä mä ainakin ruotsin kielellä aina olen Kirkkonummella pärjännyt. Ei se nyt mikään Inkoo tai Sipoo ole, mutta selvästi kaksikielinen kunta kuitenkin. | ||||
|
25.01.2015 20:52 | Mikko Nyman | ||
| Yhtä ei ole muutettu, ja se on vaunun myyntinumero 63... :-) | ||||
|
25.01.2015 19:28 | Mikko Nyman | ||
| Juhani: miksi näin ja koskeeko rajoitus kaikkea kalustoa, onko näkemystä? (EDIT: alla oleva lisäys) Larin 7.7.2005 rustaaman kommentin innoittamana vertasin vuoden 2015 hintoja välille Jy-Jäs. Mielenkiintoisen esimerkiksi huomisen aamupäivälähtöjen matkalippuhinnoista tekee se, että kaikkein nopein (Pendolino 84, ajoaika Jy-Jäs 27 min) yhteys kustantaa 11,90 EUR ja aamupäivän kaikkein hitain (IC 916, ajoaika Jy-Jäs 36 min) 12,90 EUR. Erikoista on myös se, että huomisaamun Pendolino 84:n varaustilanne on huomattavasti suurempi kuin IC 916:n. Suomeksi: maksat enemmän hitaammasta matkasta junassa, jossa on enemmän tilaa. En malta olla viittaamatta toisaalla internetissä uutisoituun juttuun "VR:n uusi kysyntäperusteinen hinnoittelu ei perustu kysyntään." |
||||
|
25.01.2015 15:20 | Mikko Nyman | ||
| Tämon selkee ja kiitokset Pirttikselle nopeasta (< 200 km/h) vastauksesta. Mutta miksi Rantarataa sitten pidetään edelleenkin 200 km/h -valmiudessa? | ||||
|
|
25.01.2015 14:14 | Mikko Nyman | ||
| Tästä kuvasta tuli mieleen se, että Rantaradalla on edelleenkin pätkiä, joiden sn moottorijunilla on 200 km/h. Miksi vain moottorijunilla? Ratageometrian luulisi sallivan 200 km/h nopeuden myös veturijunille, mikäli tunnelirajoitukset jätetään tästä pois. Kääntäen niin, että onko Rantaradan paikoittaista sn:ää järkevää pitää (ja sitä kautta kunnossapitotasoa) 200 km/h:ssa, kun kerran Pendolinot eivät sträckalla enää aikataulunmukaisessa liikenteessä kulje? | ||||
|
25.01.2015 12:34 | Mikko Nyman | ||
| Onko Deevereihin tullut niiden elinkaaren aikana muita merkittäviä ulkonäköön vaikuttaneita muutoksia/lisäyksiä kuin suksiboksi, SA-3 ja kaksoisvalonheittimet? | ||||
|
25.01.2015 11:34 | Mikko Nyman | ||
| Suomalaisissa kaksikerrosvaunuissa on tunnetusti portaat vaunun molemmissa päissä. Poikkeuksen tähän tekee ERd, jossa kabinettipäässä on ainoastaan pelastautumisaukko. Olisi mielenkiintoista tietää, miten satakolmekymmenkiloinen pallero mahtuu siitä poistumaan esimerkiksi tulipalotilanteessa? Luukku näyttää yläkerrasta tältä https://vaunut.org/kuva/89760 ja alakerrasta tältä https://vaunut.org/kuva/89561. Onko jollakulla tietoa siitä, avautuuko tuosta alakerran luukusta rappuset? Siis vähän niin kuin DC-9:n takaportaiden tapaan? Mahtaisiko jossain olla ohjeet luukun käyttöön? VR:ltä asiaa tiedusteltuani he vastasivat, että henkilökunta kyllä opastaa mahdollisessa hätätilanteessa luukun käytössä. Jahas, vai niin. Mutta mitä sitten jos yläkerrassa on tulipalo? Tuleeko henkilökunta liekkien läpi pitämään oppituntia siitä, miten luukkua käytetään? |
||||
|
25.01.2015 09:30 | Mikko Nyman | ||
| Tässä on hyvä pätkä Helsingin metron vaiheista: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/helsingin_metro_16286.html#media=16296 |
||||
|
24.01.2015 19:20 | Mikko Nyman | ||
| Olen yrittänyt koko päivän miettiä Flirteille mahdollisia lempinimiä, eikä mieleeni ole tullut muita vaihtoehtoja kuin "Kuono", tai "Visiiri". Miksi kuono? Siksi, kun mielestäni Flirteillä on ilmiselvä kuono. Miksi visiiri? Koska keulamoduulia esimerkiksi 70 astetta ylöspäin kääntämällä ohjaamoon voisi ikään kuin ajaa suoraan sisään. | ||||
|
|
23.01.2015 10:29 | Mikko Nyman | ||
| Kunnon Flirt-patteristo. Mainio kuva! | ||||
|
21.01.2015 05:47 | Mikko Nyman | ||
| Kalsokin tuolla näemmä tupruttelee. Mainio kuva, kerta kaikkiaan mainio kuva Reinolta! | ||||
|
18.01.2015 15:09 | Mikko Nyman | ||
| 3 x Dv12 -patteristo ei aivan vastaa samaa kaliiperia kuin 2 x Dr16 -paketti. Jotenkin tuntuu oudolta, etteivät Valkot muka yhtäkkiä enää kelpaisikaan (matkustajajuna)käyttöön Oulussa, kun vehkeet kuitenkin palvelevat Joensuussa ilman ongelmia. Tässä on nyt joku muu juttu taustalla, joten tutkivan hournalistin pitää laittaa K.I.T.T.-skanneri tulille ja selvittää asia... :-) | ||||
|
|
18.01.2015 13:14 | Mikko Nyman | ||
| Miten Valkot nyt yhtäkkiä eivät kelpaakaan kolarilaisiin? | ||||
|
|
18.01.2015 12:06 | Mikko Nyman | ||
| Meni aamukahvit väärään kurkkuun ja muutenkin menin huonoon kuntoon, kun luin Harrin kuvatekstin viimeisen sivulauseen. Yleensähän ei ole savua ilman tulta, joten voiko todella olla niin, että valkolaiset ovat elämänsä ehtoopuolella? | ||||
|
17.01.2015 11:37 | Mikko Nyman | ||
| En ole helsinkiläinen, joten saanen vastata tähän? Mahtaisiko pysäkin lähitienoilla sijaita muuan Ristorante-Piseriasalatiakebabia Sivuraide? | ||||
|
17.01.2015 09:31 | Mikko Nyman | ||
| Aika on kyllä kulunut huikean nopeasti: tuntuu, että vastahan Pirttis tämän kuvan vorgiin latasi. Totuus on kuitenkin se, että kuvanottohetkellä sähkö-Rantarata oli menossa kesälomien jälkeen vasta ala-asteen neljännelle luokalle. Nykyään sähkö-Rantarata on jo sen verran iso poika, että se voi ostaa ihan omilla papereillaan Alkosta Jägermeisteria; keppanaahan sähkö-Rantarata on voinut kanniskella laillisesti mukanaan jo parin vuoden ajan. | ||||
|
16.01.2015 22:04 | Mikko Nyman | ||
| Pitkästä aikaa tuli Topilta sellaista tavaraa ulos, josta on varmasti hyötyä jälkipolville, junnuille ja vaikkapa meikäläisillekin: jatka samaan malliin, sillä tiedät kuitenkin asioista paljon, olet hyvä kirjoittaja ja saat asiat niputettua tiiviiksi paketeiksi - jos niin vain haluat tehdä. Ja mikset niin tekisi: ei tiedon monistaminen ole keneltäkään pois, päinvastoin. | ||||
|
|
16.01.2015 21:58 | Mikko Nyman | ||
| Toimivan johdon bonusjärjestelmän piiriin tai ainakin lähelle sitä? | ||||