Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	22.05.2014 23:23	Mikko Nyman
		Voisikohan junapainojen nostoon vaikuttaa (Sr1:sten) tehorajojen kasvattamisen lisäksi myös SA-3:sten asennukset ja näin ollen suurimman vetovoiman kasvu 450 kN:iin?
	22.05.2014 22:26	Mikko Nyman
		Tämä oli Eljakselta todella mielenkiintoinen Dropboxaus, yllättävän hyvinkin ovat junat kulkeneet. 2xSr1:n koeajo on vuodelta 1998, mutta kyllä minä muistan 4500 tonnin 2xSr1-vetoisia junia jo vuodelta 1992, mutta tosin vain Vna-Sld-väliltä. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö myös muualla maassa olisi ajettu vastaavia junia vastaavalla veturiduolla.
	22.05.2014 16:48	Mikko Nyman
		No niin. Punatukkaisen vai tuon kauempana olevan mimmin vuoksi raati päätyi Tyttö&Juna-tunnisteen lisäämiseen?
	21.05.2014 20:34	Mikko Nyman
		Okei, sait ylipuhuttua, joten korjataanpa kuvatekstiä... :-)
	21.05.2014 19:39	Mikko Nyman
		Mikä tuo oikeanpuoleisin yksikkö sitten on?
	21.05.2014 19:15	Mikko Nyman
		No mutta tämähän selvensikin asiaa, kiitokset teille vastauksista. Tästä päätellen noissa sakemannirafloissa ei siten ole ollut omia aggregaatteja?
	21.05.2014 18:41	Mikko Nyman
		Öö, tota? 3 x Sr2-kolmikon yhteenlaskettu teho on kylläkin jatkuvalla teholla 15 MW. Ja toisaalta, miten "EU-herrat" liittyvät alkuperäiseen asiaan, eli Dv12-vetureiden ajamiseen multippeliajona? Summa summarum: nyt on ilmeisesti todettu, ettei neljää Dv12-veturia ole koskaan ajettu nipussa siten, että vain yhdessä veturissa olisi ollut miehistö?
	21.05.2014 17:52	Mikko Nyman
		Mainittakoon, että Iso Vaaleita pystyy laittamaan nippuun käytännössä rajattomasti. Tietysti herää kysymys, että mihin vaikkapa kymmentä veturia tarvittaisi Suomessa ja sitten tulevat tietysti vetovoimarajoitukset vastaan. Miten lie laita Sr2:sten kohdalla?
	21.05.2014 17:47	Mikko Nyman
		Millä muilla rataosilla oli yksivaloisia opastimia sivuraiteiden lähtöopastimina kuin Parkanon sträckalla, Savonradalla ja Rantaradalla (ainakin Kauniaisissa muistaakseni oli)? Kyllä, nimenomaan yksivaloinen, mutta kaksilamppuinen. Knopitetaanpas tähän vielä jatkoksi: tietääkö porukka, miksi terminologia meni näin?
	21.05.2014 15:40	Mikko Nyman
		Petri: Onko sulla näkemystä tuosta Rhe-Hl-junasta neljällä Deeverillä, oliko tuplamiehitys, kuten vaikkapa tupla-Alstikoissa piti aikoinaan olla, mikäli ne olivat parivedossa. Olen kuullut myös, että höyryjen parivedossa olisi tarvittu molempiin vetureihin miehitys, mutta tämä on siis vahvistamaton huhu... :-)
	20.05.2014 19:15	Mikko Nyman
		Kuinka moni muuten vielä muistaa, miten suuri projekti silloiselle Valtion Rautateille vuonna 1991 oli maksaa tuo tuoreella sepelillä vuorattu vaihde, jotta liikennöinti Porvooseen ylipäätään mahdollistettiin? Jos muistini pätkii valtavasti, sanoisin sen hinnan olleen joitain satojatuhansia markkoja tuolloin, summasta voin toki olla väärässä. Miljoonista ei kuitenkaan puhuttu.
	20.05.2014 18:36	Mikko Nyman
		En kyllä nyt usko Mäntymäkeä tältä osin. Jos sulla on jotain kättä pidempää nelikoiden ajeluista, pistä tiskiin.
	20.05.2014 00:30	Mikko Nyman
		Tämä Oskarin kysymä asia selviää suurelle kansalle tänään (20.5.2014).
	19.05.2014 19:11	Mikko Nyman
		Miksi Suomeen ei ole hankittu tällaisia? Norjan ja Suomen väkiluku on kutakuinkin sama, joten populan määrään tai harvaan asuttuun maahan vetoaminen ei oikein ole hyvä argumentti.
	19.05.2014 15:47	Mikko Nyman
		Miten Iso Vaaleet on jaettu nykyään Oulun ja Joensuun kesken? Jollakulla lienee sijoituslistaa hollilla.
	18.05.2014 19:10	Mikko Nyman
		Minkäänlainen sensuuri ei kuulu länsimaisen sananvapauden perusperiaatteisiin. On syytä toki muistaa yksityisyyden suojan kunnioittaminen, mikä tarkoittaa sitä, ettei ihmisten kuvia tai tekemisiä yksityisoloissa julkaista missään. Sen sijaan sillä, että julkaistaan yleisellä paikalla otettu kuva, ei ole yksityisyyden suojan piirissä. On tärkeää ymmärtää näiden asioiden ero. Kannattaa perehtyä vaikkapa STT:n Tyylikirjaan tai Journalistin ohjeisiin, joihin linkit alla: http://www.stt.fi/content/tyylikirja http://www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/journalistinohjeet/ Toimittajana olen näihin asioihin joutunut melko tarkasti paneutumaan.
	18.05.2014 18:28	Mikko Nyman
		Ei minua ainakaan haittaa, jos minusta julkisella paikalla otettu kuva jossain joskus julkaistaan. Kääntäen niin, että jos minua ahdistaisi mahdollinen kuvieni julkaisu vaikkapa rautatieasemalla, pärjäisin huomattavasti helpommin pysymällä kotona.
	18.05.2014 15:57	Mikko Nyman
		Niinpä tosiaan onkin CEmt tuossa rungossa. Mitä CEmt teki kouvolassa vuonna 2009?
	18.05.2014 15:17	Mikko Nyman
		Juuri näin, kuten Timppa sanoi ja asian kiteytti.
	18.05.2014 15:03	Mikko Nyman
		Okei. En tiedä vorgin käytäntöä, mutta mielestäni julkisella paikalla kuvaaminen on sallittua ja kuvien julkaiseminen myös. Jos käytäntö vorgissa on eri, croppaan toki kuvaa. Olennaista tässä kuvassa nyt eivät kuitenkaan olleet yksittäiset henkilöt, vaan tuo veturivetoisen Tsetan taannoinen epätäsmällisyys. Journalistiliiton ohjeissa kerrotaan näin: http://journalistiliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/9201c798bcad7be2c054f17471567601/1400414767/application/pdf/857370/SJL-kuvauskortti.pdf
	18.05.2014 12:24	Mikko Nyman
		Tämähän osuu juurikin Lievestuoreen aseman matkustajakeskiarvoon.
	18.05.2014 11:06	Mikko Nyman
		Ei tämä ollutkaan aivan samanlainen kuin metron seis-levy: https://vaunut.org/kuva/59647
	18.05.2014 10:46	Mikko Nyman
		...ja muilla vetureilla saa ajaa päätepuskimen läpi... :-)
	18.05.2014 09:57	Mikko Nyman
		Mielenkiintoinen foto, eipä ole moista aiemmin tullut vastaan. Eikö Helsingin metron seis-levy ole samanlainen kuin tämä väritystä lukuun ottamatta?
	17.05.2014 18:23	Mikko Nyman
		Uskallan väittää, että Eljaksella on "kohtuullisen" verran faktatietoa jos vaikka mistä rautatieaiheesta. Mainiota dataa jälkipolvillemme säilytettäväksi!
	17.05.2014 16:36	Mikko Nyman
		No niinpä muuten onkin. Taisi mennä kuvateksti hieman uusiksi. Toiseen suuntaan mennessä alla oli Isabella, mutta muistin tämän siis väärin, enkä tietty katsonut kuvasta muita yksityiskohtia kuin plootun perää. Korjataanpa.
	16.05.2014 14:19	Mikko Nyman
		Samsungilla taitaa olla tuo kamerateknologia melko hyvin hallussa...
	15.05.2014 23:17	Mikko Nyman
		Saiko Ladoja ajaa Ruotsin-rajan yli jo 80-luvulla? Jos sai, tämä oli mulle uutta.
	13.05.2014 12:30	Mikko Nyman
		Itseäni ihmetyttää se, mihin suomalainen veturiteollisuus hävisi? Osaamisen puutteesta ei ainakaan voi olla kyse, eikä liioin muistakaan puutteista. Nähdäkseni Transtechin tuotteet ovat ylivoimaisesti maailman parasta kastia, ainakin vaunupuolella, Stadin uudesta Articista puhumattakaan.
	12.05.2014 23:41	Mikko Nyman
		Harri: älä unohda tätä "pientä" seikkaa, jonka osalta Strömpan Azipod-propulsio loihdittiin Dr16:n pohjalta. Azipodien perusfilosofia perustuu sekä Selma II:een ja suurten voimien siirtoon dieselgenuista etiäppäi. Propsit tästä sekä Vaasaan että Pitäjänmäelle; Dr16 on millä tahansa mittarilla arvioiden aikakautensa hienoin luomus. http://en.wikipedia.org/wiki/Azipod Ja suomeksi lyhyemmin: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruoripotkuri
	12.05.2014 19:26	Mikko Nyman
		Kauniaisissa voisi puolestaan olla teksti: "Vill du vänligen vara snälla och inte spraya. Puss och kram."
	12.05.2014 19:21	Mikko Nyman
		Heh, hauskaa tekstiä Kimmolta... :-) Voisin kommentoida tähän, että korkeaviritteinen ei käy yksiin korkean teknologian kanssa: fransmannit osaavat virittää pannuja, me suomalais-slaavilaiset osaamme virittää korkeaa tietotekniikkaa. Näiden yhdistelmä ei sen sijaan pelaa kovin korkeasti yhteen, vai mitä arvon raati on mieltä vaikkapa Dr13:sta?
	12.05.2014 19:15	Mikko Nyman
		AP tai muut jokisuulaiset: montako Isovaaleeta on tällä hetkellä Joensuun kirjoilla ja kuinka monta Oulussa? Kieltämättä saan tuosta laitteesta melkein yhtä paljon fiiliksiä kuin Aikakoneen biiseistä lukiovuosina 90-luvulla: hieno mikä hieno, ei auta.
	12.05.2014 17:07	Mikko Nyman
		Tämä tietokoneveturi oli kohtuullisen loistava keksintö suomalaiselle vientiteollisuudelle välillisesti. Kiitos tästä Strömpan. Pielstickille sen sijaan heittäisin rukkaset perintönä.
	12.05.2014 11:39	Mikko Nyman
		Juttelin Antero Alkun kanssa äsken tähän aiheeseen liittyen ja tässä Anteron lausunto: - Martinlaaksonrata rahoitettiin 70-luvulla ensimmäistä kertaa siten, että kunnat (Helsinki ja Vantaa) osallistuivat hankkeeseen. Vastineeksi tästä kunnille tuli vastuu asemista ja niiden ylläpidosta. Lopputuloksen näkevät kaikki; Liikenneviraston tai VR:n ylläpitämillä asemilla ei ole tällaista katastrofia missään. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että kaupungin tai kaupunkien voimavarat eivät yksinkertaisesti riitä asemien ylläpitoon nykyään. Liikennevirastolla sen sijaan on huomattavasti pienempi toleranssi kuin kaupungeilla asemien siisteyden suhteen. - Rata rakennettiin muutenkin metroa silmällä pitäen. Tästä on vieläkin merkkinä laitureiden sivussa olevat puupalkit, joiden tarkoitus oli helpottaa junaan ja myöhemmin metroon nousemista. Tämä siis liittyi siihen, miksi kaupungit omistivat ja omistavat asemat edelleen: valtiolla ei ole kunnallista liikennettä, toisin kuin vaikkapa Helsingillä, Espoolla ja Vantaalla on. - Muistan nähneeni Espoon Keskuksessa pari vuotta sitten töhryjä, mutta ei se ollut lähellekään tällä tasolla kuin mitä Martinlaakso näemmä nykyään on. Että näin Antero Alku, jota ainakin meikäläinen pitää todellisena asiantuntijana joukkoliikennekuvioissa.
	12.05.2014 10:11	Mikko Nyman
		Ironisinta tässä on se, että tuon bommauksen tekijä osaa todennäköisesti huonommin suomea kuin hänen täginsä objekti.
	12.05.2014 09:50	Mikko Nyman
		Komppaan Eskoa täysin. Mutta olennaisin osa tässä on mielestäni se, miksi Martsarinradan asemat valjastettiin aikoinaan kaupunkien hoteisiin? Oliko tähän jokin sellainen syy, että radasta kaavailtiin alunperin metroa? Liittyykö jotenkin tähän? Ranta- ja pääradallahan pääkaupunkiseudun asemat ovat aina olleet VR:n ja/tai LiVin hostauksessa.
	11.05.2014 21:07	Mikko Nyman
		Ei se Mikko kyllä hae mitään rajoja, eikä tarkoitus ole julkaista niin sanotusti paskaa. Pointtina on asemien valvonta ja vastuut, eivät töhrimiset.
	11.05.2014 21:06	Mikko Nyman
		Ohi Arinkin veikkaus.
	11.05.2014 20:15	Mikko Nyman
		Jukka: eipä tämä ole tarkoitus todellakaan. Lue tuota keskustelupuolta foorumilta, niin ymmärrät asian pointin.
	11.05.2014 17:53	Mikko Nyman
		Mielenkiintoisia fotoja niin sinulta kuin Längmanin Jykältäkin Kehäradan työmailta. Mihin asti ajolankoja on vedetty tähän mennessä Vantaankosken tai Tikkurilan suunnalta? Asiaan liittyen muuten - Hesarissa on mielenkiintoinen juttu Aviapoliksen lähes valmiiseen asemaan liittyen: http://www.hs.fi/hstv/uutiset/v1399652795859
	11.05.2014 10:17	Mikko Nyman
		Kyllä mä tämän ymmärrän, mutta miten saan koordinaatit helposti kaivettua vaikkapa Google Mapsista tai Kartapaikasta? EDIT: keksinkin jo.
	11.05.2014 09:03	Mikko Nyman
		Kertokaahan muuten viisaat, miten lisään Google Mapsin ja Karttapaikan tunnisteet näpsäkästi kuviin?
	11.05.2014 09:02	Mikko Nyman
		Tämähän pitää paikkansa.
	10.05.2014 13:57	Mikko Nyman
		Eiköhän nämä saada softalla JKOY:nkin junissa korjattua. Tokkopa Ameriiikan tempusta kuitenkaan on kyse.
	08.05.2014 23:58	Mikko Nyman
		Nurminen Logistics ei omista ainuttakaan suomalaista tavaravaunua. Sen sijaan rajan takana naapurissa niitä on satoja. Tämä johtaa siihen, että näiden kuljettamiseen Suomen puolella sovelletaan Suomen ja Venäjän välistä yhdysliikennesopimusta, joka polveutuu itse asiassa jo vuodelta 1947 ja sittemmin solmitusta YYA-sopimuksesta. Toisin sanoen, mikään muu rautatieyritys Suomessa kuin VR-Yhtymä Oy ei saa vetää venäläisistä (joskin suomalaisomistuksessa olevia, mutta Venäjälle rekisteröityjä) vaunuista koostuvia junia Suomessa valtion rataverkolla. Tässä vielä tuo asetus: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1997/19970048 Vertailun vuoksi, tässä vielä Suomen ja Ruotsin välinen sopimus yhdysliikenneradan (Tornio-Haaparanta) hoidosta. Hieman on majesteettia ja vapaaherraa mainittu... :-) http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1924/19240023
	08.05.2014 23:35	Mikko Nyman
		Topi: RATO:n löysin vuodelta 2009 (http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf4/rato_16_vaylat_laiturit_web.pdf), mutta mistähän nuo tähän asiaan liittyvät voimassa olevat säädökset löytyisivät nyt? Tuossa vuoden 2009 RATOssa (pdf:n sivu 17/64) on selvitystä silloista laituripoluista ja muun muassa niiden sn-määrityksistä.
	08.05.2014 22:14	Mikko Nyman
		Kauankos Dm12:t olivatkaan pois Jns-Nrm-väliltä? Ja tarkentava kysymys: miksi ne olivat pois? Käyttövarmuuden heikon tason vuoksi? Jos näin, niin mitä noissa on nyt sitten parannettu?
	08.05.2014 16:12	Mikko Nyman
		Onko laituripolkujen, joksi myös Mankin tasoristeyskin nähdäkseni luetaan, kohdilla vielä nykyisin käytössä sn 80 -rajoitus? Sen olen huomannut, että nopeusmerkit ainakin Mankin laituripolun kohdalta ovat kadonneet, mutta sehän ei sinänsä vielä kerro mitään.
	07.05.2014 20:27	Mikko Nyman
		Mikko: onko tuon "vaihtolevyn" idea nimenomaan se, että puskimet kuluvat nopeammin työntöjunissa, jolloin koko puskinta ei tarvitsisi vaihtaa?
	07.05.2014 17:01	Mikko Nyman
		Miksi Edo:jen oikean etukulman puskin on keltainen? Ymmärrän, että työntöjunissa puskimet kuluvat enemmän kuin veturivetoisissa junissa ja puskimiin voidaan laittaa tästä syystä helposti vaihdettavia "puskinlautasia". Harvoin kuitenkaan Edo:a työnnetään tästä päästä.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset