![]() |
23.03.2014 19:06 | Heikki Kannosto | ||
Jopa jotakin! | ||||
![]() |
22.03.2014 18:53 | Heikki Kannosto | ||
Hannu, onko kokoelmassasi myös tämän kääntöpuoli? | ||||
![]() |
22.03.2014 18:51 | Heikki Kannosto | ||
Minkähänlaisia vastauksia ns suuri yleisö antaisi kun kysyttäisiin milloin kuva on otettu? | ||||
![]() |
22.03.2014 00:03 | Heikki Kannosto | ||
Tulee jotenkin Kanada mieleen. | ||||
![]() |
22.03.2014 00:01 | Heikki Kannosto | ||
Pyydän saada esittää eriävän mielipiteen: kuva on erittäin mielekäs. | ||||
![]() |
21.03.2014 00:04 | Heikki Kannosto | ||
Lyhyt Gks kuuluu niihin harvoihin suomalaisvaunuihin joista on ollut kaupan melkein valmis H0-pienoismalli - pelkkä suomalaiseksi maalauskin riittää ellei viitsi ryhtyä otetankoja ja muita detaljeja muokkaamaan. Trixillä oli sellainen 1980-luvulla ja lieneekö nykyisin Rocolla? | ||||
![]() |
20.03.2014 12:31 | Heikki Kannosto | ||
Ja kun uusi raitsikka maalattiin samoilla väreillä kuin tyylikkäänä pidetty Porkkana niin nousikin kauhea poru. | ||||
![]() |
20.03.2014 09:44 | Heikki Kannosto | ||
Hyvä ettei Jouef. | ||||
![]() |
19.03.2014 20:14 | Heikki Kannosto | ||
Taiteilijantarviketehtaat käyttävät tällaisista sävyistä mielellään nimeä Grass green, itse vertaisin keväiseen koivunlehteen. Värisokeutta on monta astetta eivätkä läheskään kaikki lievemmät tapaukset varmaan edes tiedä olevansa punavihersokeita. Tarkempaa painettua tietoa on esimerkiksi Kornerupin ja Wanscherin Värien kirjassa (1960) ... ja kuka tietää vaikka netistäkin voisi löytää jotain. | ||||
![]() |
18.03.2014 21:40 | Heikki Kannosto | ||
Ja nimenhän antoivat Helsinglannista saapuneet siirtolaiset vaikka minulle onkin mysteeri miksi Uudenmaan rannikko oli lähes asumatonta heidän 1200-luvulla saapuessaan. Suosittelen aina ja kaikille 1970 julkaistua kirjaa Helsingin kadunnimet - siitä selviää mm. miksi Böle on Pasila ja miksi Botbystä tehtiin pahimmoiksi Vartiokylä. Oma mielkuvitukseni on tarjonnut Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan yhdistelmälle alkutavuista koottua nimeä Heskava. On kyllä vähän sellainen tunne että Kauniainen ei suostu ja saattaa muiden yhdistyttä vaikka vaihtaa nimensä Grankullan kauppalaksi. |
||||
![]() |
18.03.2014 20:38 | Heikki Kannosto | ||
Mosabackan - Fastbölen huvila-asutus on siis saanut alkunsa vasta tämän jälkeen. Vuonna 1934 Malmi - Tapaninkylä oli jo Suomen suurin http://fi.wikipedia.org/wiki/Taajav%C3%A4kinen_yhdyskunta - väkiluku 10.891 - ja Oulunkylä, Huopalahti (sisälsi Lauttasaaren ja Munkkiniemen) ja Kulosaari sekä Huopalahdesta eronnut Haagan kauppala olivat itsenäisiä kuntia. |
||||
![]() |
18.03.2014 13:09 | Heikki Kannosto | ||
Betoniporsaanseläkkeitä? | ||||
![]() |
17.03.2014 23:52 | Heikki Kannosto | ||
Oo! | ||||
![]() |
17.03.2014 16:43 | Heikki Kannosto | ||
Muistoja vielä kerran ... 8 - 12 ikävuoden kieppeillä lainasin alvariinsa kirjastosta Nuorten tieto-sarjaa. 1. osassa oli artikkelit ainakin sähkövetureista ja köllinimistä ja muistaakseni 6. osassa värikuvitettu artikkeli pienoisrautateistä. Oi aikoja... | ||||
![]() |
17.03.2014 16:39 | Heikki Kannosto | ||
1920-luvulla taisi olla myös ranskaksi ja esperantoksi. | ||||
![]() |
16.03.2014 21:45 | Heikki Kannosto | ||
Halpajunia tekivät Euroopassa lähinnä italialainen Lima, jugoslavialainen Mehanotehnika ja itäsaksalainen Piko sivupersoonineen. Ei ole niidenkään laatu enää entisellään... | ||||
![]() |
16.03.2014 21:42 | Heikki Kannosto | ||
Muistatko Eljas pienet nelikulmaiset Kulkuneuvojen kehitys -kirjat 1960-luvun loppuvuosilta - näitä ruotsalaisperäisiä kirjasia taisi olla neljä, Autot, Junat, Laivat ja Lentokoneet? Junat-kirjassa mainitaan Ranskassa toiminut Kylal... | ||||
![]() |
15.03.2014 09:32 | Heikki Kannosto | ||
Umpimusta juna ilman turvavärejä ja tasoristeys ihan pääkaupungin liepeillä. Onkohan Ruotsi sittenkään niin turvallisuushullu maa kuin pilkkakirveet antavat ymmärtää? | ||||
![]() |
14.03.2014 02:29 | Heikki Kannosto | ||
Tämä olisi värikynämaalarille houkutteleva kohde. Pitäisikö tomuttaa Faber-Castellit ja kokeilla vieläkö osaa jotain? | ||||
![]() |
11.03.2014 01:44 | Heikki Kannosto | ||
Tuossa kympin päättärin vieressä toimi 1960-luvun alkupuolella erityislapsille tarkoitettu erityislastentarha Vanamo jonne kerran matkustin melkein yksin: äiti tuuppasi minut Ruskeasuolla kympin perävaunuun, maksoi rahastajalle ja sanoi että poika menee päätepysäkille asti ja siellä ollaan vastassa. Neli-viisivuotiaalle oli kohtalaisen kokoinen seikkailu kulkea tuttu reitti kaksiakselisen vaunun etummaisella penkillä ihan omin päin istuen (lastenlippu oikeutti istumapaikkaan vain jos oli tilaa ja tällä kertaa oli koska aamuruuhka oli jo ohi). | ||||
![]() |
08.03.2014 01:50 | Heikki Kannosto | ||
Ilkka perustelee normiveturi-termin oikein hyvin - paremmin kuin nisäkäsnimistötyöryhmä tikutakunsa ja termiittikaivajansa. | ||||
![]() |
28.02.2014 10:33 | Heikki Kannosto | ||
Onko kenelläkään hyvää selitystä siihen että tarvittaessa pysähtymisen tunnuskirjaimena oli juuri S? | ||||
![]() |
27.02.2014 13:26 | Heikki Kannosto | ||
Mutta että t u o s s a ... | ||||
![]() |
26.02.2014 13:28 | Heikki Kannosto | ||
Viiskytsenttii vetoa ettei tuo pysy viittäkään vuotta hengissä. | ||||
![]() |
26.02.2014 00:19 | Heikki Kannosto | ||
Punasusi (Canis rufus) kuoli luonnosta sukupuuttoon vuonna 1980 mutta säilyi onneksi tarhaoloissa. Suo24:n palstoilla jumalapäissään mellastava Jaakob olisi haltioissaan saadessaan tietää että kaikista maailman paikoista juuri Suomessa on tapahtunut ainutlaatuinen ja kaiken tuntemamme luonnontieteen vastainen ilmiö joka hänen mielestään kuuluukin evoluutioon - siperiansusi (Canis lupus ferroviarius) muuttuu elinaikanaan eri lajiin kuuluvaksi punasudeksi! http://en.wikipedia.org/wiki/Red_wolf |
||||
![]() |
26.02.2014 00:12 | Heikki Kannosto | ||
Lappeenrantalaiset ja nykyisen Imatran seudun asukkaat olivat ennen sotia oppineet käyttämään Enson ja Sortavalan makuuvaunuja joten miksipä jättää heidät ilman? Muistanko oikein että Ensoon kulki vain ensi ja toisen luokan makuuvaunu ilman kolmatta luokkaa? | ||||
![]() |
24.02.2014 16:26 | Heikki Kannosto | ||
Mikähän Gill Sans -kirjasinlajin muunnos tämä Turisteissa käytetty oikeastaan on? Pieni a on epätavallinen ja myöhemmin mukaan liittyi myös yläpäätteellinen ykkönen. | ||||
![]() |
24.02.2014 15:30 | Heikki Kannosto | ||
Etusimola, Asemäki, Virasoja, Rönkkä, ravintolavaunu henkilöjunassa, å-partikkeli - oi aikoja... | ||||
![]() |
24.02.2014 15:27 | Heikki Kannosto | ||
Upea kuva! Tällainen penger sopisi pienoisrautatiellekin. |
||||
![]() |
24.02.2014 15:21 | Heikki Kannosto | ||
Lasi on aina merkinnyt asemakahvilaa tai junan kahvilavaunua. Apeaa on ollut lähteä Pieksämäeltä työ- tai koulupäivän jälkeen kotimatkalle tavarajunassa. Tavarajunien aikataulussa aikojen vasemmalla puolella oleva pystyaaltoviiva merkitsi että juna saattoi lähteä 20 minuuttia aikatauluaikaansa aikaisemmin. Kiinnostavaa on sekin että kaikki nykyiset Parikkalan ja Savonlinnan välin henkilöliikenneasemat ovat joko nimeltään muutettuja tai sotien jälkeen perustettuja. | ||||
![]() |
24.02.2014 13:17 | Heikki Kannosto | ||
Onpa upea kuva. Jumbon junan peräpäässä näyttää olevan pitkän äffän edellä jokin neliakselinen matkustajavaunu - lieneekö matkalla konepajaan? | ||||
![]() |
23.02.2014 16:18 | Heikki Kannosto | ||
Hyvinkäänsaksaksi modellähnlich. | ||||
![]() |
21.02.2014 22:49 | Heikki Kannosto | ||
Väritys miellyttää molempia silmiä. | ||||
![]() |
17.02.2014 13:41 | Heikki Kannosto | ||
Kantakielten aikoihin samaa sanastoa on ollut vaikka kuinka paljon mutta tilanne muuttui kun suomeen alkoi ryöpytä germaanisia lainasanoja. Sitten tuli vielä slaavilaisia - oma lempiesimerkkini on se että niinkin tärkeät sanat kuin tarina, tavara ja toveri ovat melko myöhäisiä venäläislainoja. Joan Wolfin (!) "Punahirven tytärtä" suomentaessani plarasin jatkuvasti Lauri Hakulisen kirjaa "Suomen kielen rakenne ja kehitys". | ||||
![]() |
15.02.2014 17:51 | Heikki Kannosto | ||
Paljonkohan Elisenvaaraa laajennettiin 1930-luvun lopulla kun rata Imatran kauppalan suunnalta valmistui? Tässä ratapiha on yllättävän pieni kun Ewr sentään on II luokan asema. | ||||
![]() |
14.02.2014 22:05 | Heikki Kannosto | ||
Onko kenelläkään tietoa tai käsitystä siitä montako varoituslaitosta yhden yli- tai alikulun hinnalla saisi? Ääni- ja valosellaisen ei luulisi maksavan mahdottomia mutta saattaahan olla että meikäläiset erityisolosuhteet vaikuttavat asiaan. | ||||
![]() |
14.02.2014 14:52 | Heikki Kannosto | ||
Mikä ihmeen erikois- tai tilausjuna tämä on? | ||||
![]() |
09.02.2014 23:12 | Heikki Kannosto | ||
Puolimuovisia tietenkin. Niet mooi maar lelijk. | ||||
![]() |
09.02.2014 20:45 | Heikki Kannosto | ||
Ilkka, olemmeko Kimmo T. Lumirae ja minä yhdessä riittävä auktoriteetti suomentamaan Einheitslokin yhtenäisveturiksi? | ||||
![]() |
09.02.2014 20:43 | Heikki Kannosto | ||
Pienoisrautatieharrastaja panee vielä merkille että Liman H0-mallien vanha alamittainen virroitin on tähän junaan juuri sopiva. | ||||
![]() |
09.02.2014 16:59 | Heikki Kannosto | ||
Mooi! | ||||
![]() |
09.02.2014 16:57 | Heikki Kannosto | ||
Näyttää sellaiselta että moponkin akselipaino saattaa olla liikaa. | ||||
![]() |
08.02.2014 17:57 | Heikki Kannosto | ||
WL on makuuvaunu, AB on ensi ja toisen luokan vaunu ja m merkitsee yli 24,5 metrin pituutta ja ylikulkusiltojen suojuksia jotka on tehty gummiputkista eikä harmonikka-palkeesta: http://de.wikipedia.org/wiki/UIC-Bauart-Bezeichnungssystem_f%C3%BCr_Reisezugwagen |
||||
![]() |
08.02.2014 17:06 | Heikki Kannosto | ||
Kuvassa on Ma-vaunu. Mavit tehtiin 1960-luvun lopulla Hdk-vaunujen kahdeksanmetrisille (plus puskimet) alustoille. | ||||
![]() |
07.02.2014 17:28 | Heikki Kannosto | ||
Itse asiassa WLAB on ihan vain makuuvaunu johon myydään ensi ja toisen luokan paikkoja - osastojako voi olla mikä milloinkin kuten kuvista näkyy: https://www.google.fi/search?q=WLABm&client=firefox-a&hs=hxo&rls=org.mozilla:fi:official&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=_fr0UrH_NOvjywOLi4LoDQ&ved=0CCsQsAQ&biw=1024&bih=596 Lisäkirjain m on ilmeisesti länsisaksalaista perua ja taitaa liittyä jollain mystisellä tavalla ylikulkusiltojen suojuksiin ja pituuteen. |
||||
![]() |
07.02.2014 17:24 | Heikki Kannosto | ||
Vasemmalla näemme junabongarille sopivia parvekkeita. | ||||
![]() |
07.02.2014 17:06 | Heikki Kannosto | ||
Yhdestoista hytti on siinä tapauksessa ikkunaton joten veikkaan kahdeksaa nelipaikkaista - kuvassa näkyvä eteisen seinä kertoo että tämä on hyttien eikä käytävän puoli. Meikäläinen CEmt on tykkänään eri juttu: 35-paikkainen vaunu jossa on yksitoista kolmen hengen hyttiä ja keittokomeron paikalle sisustettu kaksipaikkainen. Siinä on myös kaksi ovea kummallakin puolella kun taas tässä on vain yksi. | ||||
![]() |
07.02.2014 11:28 | Heikki Kannosto | ||
Kahdeksan osastoa ja 32 paikkaa. Kulkeekohan vaunu kierrejousiensa varassa yhtä pehmeän keinuvasti kuin 1960-lukulainen SJ:n makuuvaunu vuonna 1985? Sellaisilla teleillä Sm1 olisi Savion pitkän vaihteen jälkeen luultavasti keinunut Keravalle asti. | ||||
![]() |
06.02.2014 18:24 | Heikki Kannosto | ||
Fleischmannilla oli 60-luvun alkupuolella kaksi oikeaa ruotsalaista pikajunavaunua vaikkakin ajan tavan mukaan lyhennettyjä, ja niitä oli kaupan myös New Havenin väreissä! Modifikaatio oli puoliksi uskottava koska NH:lla tosiaan oli joitakin vaunuja jotka näyttivät hyvinkin eurooppalaisilta. Märklinillä oli peltimallit ihan tai melkein samoista SJ:n vaunuista jotka sitten noin 1967 korvattiin uudenaikaisilla muovikorisilla - olisikohan syynä ollut se että ruotsalaisvaunujen kylkivekit oli vaikea prässätä pellistä? E 69 kuului 70-luvulla myös Liman valikoimaan jos kohta ihan liian pitkänä ja isona - kun ei se standardikoneisto olisi oikean kokoiseen mahtunut! |
||||
![]() |
06.02.2014 11:21 | Heikki Kannosto | ||
Kaiken lisäksi 50:n suurin nopeus oli 80 km/t myös tenderi edellä: http://en.wikipedia.org/wiki/DRB_Class_50 | ||||
![]() |
05.02.2014 23:55 | Heikki Kannosto | ||
Arvatkaa onko jälkeenpäin harmittanut kun alakouluiässä en oivaltanut että Turisteja ja Fleischmannin ja Märklinin luetteloita on käsiteltävä hellästi eikä annettava hajota ja kadota. Enkä teini-iässä oikein vielä osannut ottaa valokuvia systemaattisesti ja harkiten enkä tietenkään merkitä kaikkea kiinnostavaa muistiin. Viinijärvellä näki vielä 1970-luvun alussa joitakin Ristoja tavarajunan edessä enkä tietystikään hoksannut pyytää kameran omistavaa sukulaista ottamaan pari kuvaa. Oltiin kai oppikoulun kolmannella kun kuvaamataidon tunnilla piti harjoitella perspektiiviä itse valituilla aiheilla. Junani ja hassunkuriset taloni olivat yksityiskohtaisia ja perspektiivi oli kohdallaan just eikä melkein kun sen olin kerran oppinut. |