3817-148367 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 08.04.2022 18:55 Erkki Nuutio  
  Boomereitten isät ja useimmat boomeritkin käyttivät etualalla näkyvän muotoisia asiapullosalkkuja.
Luultavasti nuo sivutaskut oli ajateltu, toinen eväsleipäpakettia, ja toinen eväsmaitopulloa varten.
Lauantaina töistä palatessa joillakin maitopullon syrjäytti kirkas pullo. Isäni tapoihin se ei kuulunut.
kuva 06.04.2022 18:11 Erkki Nuutio  
  Tehdään elementeistä -kirjan (SBK-Säätiö, 2009, 333 s.) kuvan ja kuvatekstin mukaan Rakennuselementti Oy urakoi vuonna 1954 tämän vuonna 1926 rakennetun tunnelin elementtivuorauksen. Kuvassa tunnelista pyyhältää Risto 1046.
Kuvan perusteella vuoraus muodostui arviolta 1.5...2 m välein molemmin puolin olevista betonisista pystypalkeista. Nämä kannattavat päällään olevia puoltensa vaakapalkkeja ja vaakapalkkien päälle limittyviä 0.75...1 m pituisia ympyränkaaren muotoisia kattopalkkeja.
Vapaan aukon korkeus pienentyi kattopalkkien myötä yli 0.5 m, mutta eipä tule kiviä tai koko vuori niskaan.
kuva 04.04.2022 20:47 Erkki Nuutio  
  Kyllä kyseessä on punaisten Riihimäen kasarmin palo. Von der Goltzin osasto valloitti Riihimäen 22.4.1918.
En ehtinyt tarkistaa oliko palo siltä tai edellispäivältä. Valokuvia on kirjoissa eri puolilta palavaa kasarmia, joten taistelut ovat kaiketi ehtineet päättyä. Taitaa olla Goltzin sotilaita kuvassa.
kuva 01.04.2022 15:02 Erkki Nuutio  
  Taustalla näkyy mahtava betoninen viljasiilo. Varmuusvarasto kaiketi ja oli Hankkijan suurtontilla Hatanpään valtatien sivussa, vastapäätä nykyistä Autokeskuksen liikettä/korjaamoa.
Siilo tehtiin joskus 60-luvun lopulla ja hajotettiin joskus 90-luvun alun vaiheilla.
kuva 13.03.2022 18:39 Erkki Nuutio  
  Antti, päätelmä että Putin tarkoittaisi ranskaksi prostituoitua oli sinun omasi. Siinäkin tapauksessa että Ukrainan tragediaan liittyvä aatteesi olisi toisenlainen kuin valtaosalla meistä muista, kannattaisi sinun niellä harmisi. Nyt sensijaan olet itse suurennellut aihetta sivunnutta kommenttia.
Mitenkä sivuavaa? Muun muassa siten sivuavaa, että huomattavat joukot Putinia kammoksuvia venäläisiä on viime aikoina poistunut Venäjältä kuvan Allegrolla.

Suomalaisten, myös rautatieharrastajien lähes 100% tuki ja syvä myötätunto Ukrainaa ja ukrainalaisia kohtaan on esitetty näillä sivuilla siten, ettei se ei ole mitenkään peittänyt tai alistanut kuvien ja tekstien rautatiesisältöä.
On todella arvostelukyvytöntä siksi väittää sivustoa tai mainittuakaan kommenttia poliittiseksi kiihkoiluksi.

Myöskään täällä olleet ilmoitukset avustustileistä Ukrainan kansan kärsimysten lieventämiseksi eivät ole poliittista kiihkoilua, vaan vakavia kehotuksia kaikille Suomen kansalaisille, sinullekin.
Samoja kehotuksia on esittänyt myös maamme kunnioitettu johto, EU ja YK sekä lukemattomat muut asiantuntevat ja vastuulliset tahot
kuva 11.03.2022 19:50 Erkki Nuutio  
  Ennen vanhaan (ainakin jo 1920-luvulla) oli laadukas Fiskarsin/Billnäsin jousitehdas Raaseporissa noin parin kilometrin etäisyydellä Karjaan asemasta. Maineikkaat Billnäsin jouset olivat vuosikymmenten ajan mm. VR:n vaunuissa, Sisuissa sekä Volvon ja Scanian kuorma- ja linja-autoissa. VR:n jouset olivat tietysti VR-standardien ja asiakkaan muiden määrittelyjen mukaisia.

2000-luvun alkuvuosina tehtaan nimi oli Imatra Steel Billnäs. Lehtijousien tuoteohjelma sisälsi trapetsi- ja paraabelijouset (Tapertec) sekä lähinnä paraabelijousten yhteydessä tarpeelliset patentoidut putkimaiset kallistusvakaajat (Benditec).
Ainakin aikaisemmin toimitettiin myös kierrejousia mm. rautatievaunuihin.

Sitten tehdas tuotteineen myytiin itävaltalaiselle kilpailijalleen. Tämä lopetti tehtaan kovin pitkään odottelematta.
Nyt VR-standardeille pyyhitään jotakin. Ostetaan mitä on tarjolla. Kun ostomäärät ovat pieniä, maksetaan mitä pyydetään ja toimitusajat ovat mitä ovat.
Billnäs on tyypillinen esimerkki omavaraisuutemme rapistumisesta. Useimmiten ostajana+lopettajana on ollut ruotsalaiskilpailija.

Imatra Steel oli alkuaan Vuoksenniska Oy, pääpaikkanaan Imatra. Sitten tämä ja SKF-steel yhdistyivät. Ruotsalaisosapuoli SKF Steel ryhtyi hetikohta siirtämään Imatran tehtaan tuotteiden valmistusta Ruotsiin (muistaakseni kiskoista alkaen). Syntyi riita ja yhdistyminen purettiin. Eri vaiheiden jälkeen suomalaisen osapuolen nimeksi otettiin Imatra Steel.
kuva 10.03.2022 12:28 Erkki Nuutio  
  Viipuri-pienoismalli on palautunut kunnostettuna paikalleen Etelä-Karjalan museoon Lappeenrannassa tilakorjauksen valmistuttua. Lämpimästi suositeltava nähtävyys!
kuva 09.03.2022 10:26 Erkki Nuutio  
  Liittymässä tontilta poistuessa ja muissa pakollisissa pysähdyksissä jarruttelu poistanee yleensä pintaruosteen levyistä/rummuista.
Jos keli on ollut vetinen/luminen, kannattaa ennen ajon päättymistä jarrutella vähän, jotta kosteus poistuisi pyöräjarruista.
kuva 07.03.2022 20:06 Erkki Nuutio  
  Jotain tällaista roikkuu: http://vaunut.org/kuva/151126?a=1
kuva 07.03.2022 15:37 Erkki Nuutio  
  Varsin terävä, mutta tunnelmallinen talvikuva. Se lienee vuoden 1920 vaiheilta. Asemakilpi on vain suomenkielinen ja soittokello puuttuu, mikä poissulkee vuotta 1918 edeltäneet ajat. Öljyvalaisimet seinillä ja pylväässä korvautuivat sähkövalaisimilla ilmeisesti viimeistään 20-luvun puoliväliin mennessä.
Valaisinasiantuntijat kertonevat pian tarkemmin kuvan valaisimista.
kuva 06.03.2022 10:46 Erkki Nuutio  
  Ei vielä vuonna 1971 ravintolavaunussa ollut tarkoitus humpsutella. Vaiti ja allapäin tuli niellä krapukapilsnerinsä makkaraleivän kostukkeeksi.
Väliseinän paremmalla puolen oli kunniallisemmalle väelle liinatuukit ja pyöröpöydät ateriointia varten.
kuva 03.03.2022 21:26 Erkki Nuutio  
  Kuva osoittaa että veturinpuhdistajat ovat pitäneet 761:n vielä moitteettomassa puhtaudessa! Pisimpään näin tehtiin matkustajavetureille, mutta tavara- ja etenkin järjestely- ja satunnaiskäytössä olleet veturit alkoivat jo olla vuoden 1968 vaiheilla ulkonaisesti jo hoitamattomia.
Useat kuvat täälläkin siitä todistavat. Varikkopaikkakuntien välillä oli kuitenkin selviä eroja. Tämän kuvan myötä pisteet menevät Kouvolaan.
kuva 03.03.2022 12:33 Erkki Nuutio  
  Tekniikan Waiheita -lehden kirjoitus toteaa että virolaishtiö Eesti Kiviöli oli saksalaisrahoitteinen, kuten TB:kin.
Tämä tarkoittaa saksalaista osakeosuutta, mutta osuus ei voinut olla 100%.
NL:n suorittaman Viron valtion kaappaamisen jälkeen liittolaiset, Saksa ja NL sopivat varmasti ystävällisesti omistusmuutoksen.

Muutoksia tapahtui Saksan ottaessa "sotilasoperaatiossa" Viron valtion haltuunsa 8.1941 vaiheilla, ja toisessa "sotilasoperaatiossa", jossa NL puolestaan otti Viron valtion haltuunsa vuoteen 1991 asti.
Näin mielenkiintoinen historia on varmaan esitetty sopivasti pelkistettynä Teboilin sivuilla.
kuva 03.03.2022 10:01 Erkki Nuutio  
  Trustivapaa Bensiini oli virolainen yhtiö, joka toi Viron liuskebensiiniä Suomen 1930-luvulla. Kertomus virolaisbensiinistä (12 s.) loytyy lehdestä Tekniikan Waiheita 1/2015 . Viite pdf-tiedostoon tässä : https://journal.fi/tekniikanwaiheita/iss​ue/view/5610 .
NL:n "sotilasoperaatio" syksyllä 1939 lopetti tuonnin Suomeen. NL otti liuskebensiinin kuten otti Vironkin.
Tämän rikollisen toimen seurauksena TB / Teboil on venäläinen yhtiö.
kuva 28.02.2022 10:15 Erkki Nuutio  
  On hehkuteltu erilaisia ulkomaan eläjiä, tsapeloneja, kresleyjä ja muita. Näillä oli tutkimuslaitokset, lukemattomat kolleegat ja muut apujoukot tukenaan. Ja vielä jälkikäteen kuvakirjojen tekijät ovat hehkutellet jälkimainetta näille.

Mutta MISSÄÄN täälläkään ei ole EDES mainintaa, ketkä loivat P1 Ukko-Pekan (samalla R1 Riston ) !
Nämä olivat Axel Theodor Örnhjelm (s. 1868) VR:n koneteknillisen toimiston johtajana ja veturiosaston (lienee ollut osa koneteknillisestä toimistosta) esimies E.P.Eriksson. Heidän ohellaan mukana oli tuntemattomiksi jääneitä suunnittelijoita ja piirtäjiä.
Örnhjelm oli VR:n koneteknillisen toimiston johtaja (sitä ennen SVR/VR:n konetirehtööri 1909-1923).
Hän ymmärtääkseni vastasi myös esimerkiksi H7-H9, K3, K5, L1, D1 -veturisarjojen suunnittelusta.

Omat ja Euroopan veturitehtaat eivät (muutamin poikkeuksin) suunnitelleet SVR/VR:n höyryvetureita mogultyyppisistä vetureistamme lähtien (mogulveturisarjat suunniteltiin lähinnä konetirehtööri Adolf Engströmin johdolla). Tampella ja Lokomo toki suunnittelivat yksityisradoillemme toimitettuja vetureita - osin muunnoksina VR:n vetureista.

Välttämättömänä tukenaan Örnhjelmillä ja Engströmillä ja muilla suunnittelijoilla oli tietysti 90 prosenttisesti saksankielinen ammattikirjallisuus ja DIN-standardit. Enemmistö nykypäivän suomalaisista koneensuunnittelijoista on heihin nähden invalidisoitu saksaa korkeintaan vajavaisesti osaaviksi pakkoruotsimme seurauksena.
Somenykyisyydestä ja muusta johtuen useimmat nuoret kun lukevat vain kahta vierasta kieltä. Silloin saksa, ranska tai muu ei kuulu näihin.
kuva 28.02.2022 09:02 Erkki Nuutio  
  Asiantunteva, kattava ja sujuvasti kirjoitettu kuvaus Moskovan politrukkien touhuilusta, joka johti tähän ydinkatastrofiin on :
Serhii Plokhy: Tsernobyl - Ydinkatastrofin historia (Otava, 2018, 440 s.)
kuva 27.02.2022 10:27 Erkki Nuutio  
  Kirkon ulkomaanapu - Ukraina-apu : https://www.kirkonulkomaanapu.fi/lahjoit​a/ukrainan-sota/
kuva 25.02.2022 09:13 Erkki Nuutio  
  Osoittakaamme kaikilla meille mahdollisilla tavoilla tukemme Ukrainalle ja ukrainalaisten taistelulle heidän turvallisuutensa ja ihmisoikeuksiensa puolesta.
kuva 22.02.2022 11:04 Erkki Nuutio  
  VR:n Viipurin konepajan veturinkorjaajana aloittanut Paavo Koivurova kertoo kirjassaan Höyryhepoa kengittämässä (RM, 1998) T-vaunuilla matkustamisesta paikallisvuoroilla, jotka VR oli asettanut Viipurin ja Perkjärven välille 30-luvulla (s. 50-51).
Monet Viipurin konepajan työläisistäkin olivat niiden johdosta ostaneet edullisen tontin ja rakentaneet sille talonsa pysäkkien ja seisakkeiden lähistölle, etäimmillään Perkjärvelle (41 km). Lähempi talokeskittymä oli Tynnisen seisakkeen kohdalla (8 km).

Kirjoittaja kertoo: "Silloisesta vaunupulasta johtuen oli rautatielaitos rustannut pisimmän tavaravaunukehyksen varaan tuon mittaisen mustan laatikon, sisusteena harmaaksi maalatut nojalliset penkit. Moinen hökötys "Perkjärvenpätkään" koplattuna täyttyi aamuin illoin kaikkinaisesta kansasta. Olihan junassa toki oikeitakin vaunuja, mutta tuo hätävara on jäänyt rattoisasti mieleen, kooten se rytisevään suojaansa äänekästä porukkaa taipaleen varrelta."
Kyseessä olleet paikallisvuorot olivat varmaankin 254 (2. ja 3. lk) Perkjärvi 5.32 - Viipuri 6.31 (arkipäivisin) ja 3a (2. ja 3. lk) Viipuri 16.23 - Perkjärvi 17.20 . Paikallisvuoroja sopivina aikoina oli myös Simolan (40 km), Antrean (40 km) ja Valkjärven (74 km) suuntaan.

Itse rakennettu talo puutarhoineen oli rakentajalleen rakas. Putinin edeltäjäroiston suurhyökkäyksen aikana viipurissaolon viimeisenä päivänä (noin 18.6.1944) oli veturinkorjaaja, Matti etunimeltään, polkenut sateessa pyörällään talolleen Tynniseen, saadakseen sieltä edes jotakin mukaan. Palattuaan kurainen pyörä oli laitettu vaunuun mukaan Hyvinkäälle, siellä 1945-49 toimineeseen Karjalan konepajaan (nykyinen RM). Matti kuoli vuotta myöhemmin ja hänen työmaakaappinsa tyhjennettiin. Sieltä löytyi pieni paketti. Sen päälle oli kirjoitettu "Kannaksen multaa".
kuva 15.02.2022 07:39 Erkki Nuutio  
  Vuoden 1928 Jordan oli Sedan-mallinen. Muistan istuneenikin siinä, mutta vuonna 1963 Evert oli jo hävittänyt korin.
Tehtäväkseni tuli purkaa Continentalin tekemä moottori (suora kasi) paloiksi.
Purkaminen on melko helppoa. Opin myöhemmin vasta vastoinkäymisistä, että asianmukainen kokoaminen on hankalampaa.
SAHK:n harrastajia kävi toteamassa 70-luvulla, että Jordanista ei jäänyt mitään jäljelle. Nyt jäljellä ei ole taloakaan ja tontti on jaettu.
kuva 14.02.2022 21:37 Erkki Nuutio  
  Jaakko: Yllättävää että Lokomo olisi valanut moottorilohkoja. Lokomon valimo on teräsvalimo. Valuteräs on liian vaativaa valaa ja epäsopivaakin niihin.

Arvelen että silloin 50 vuotta sitten ihailitte nimenomaan MGO:n lohkovaluja ja juuri Tampellan valimossa. Kuten viite Tampellan valimon valokuviin vuodelta 1991 osoittaa, tämä valimo oli nykyaikainen vielä loppuhetkillään kun Tampellan pesänjakajat ja kaupungin kiinteistökeinottelijat olivat jo sen ovilla.

Vastaavasti arvelen että ihailitte vauhdikasta paukuttelua taontavasaroilla Lokomon takomossa, sen viime vuosina. Lokomon takomo oli Suomen merkittävin takomo. 1967 kun harjoittelin Lokomon huoltokorjaamolla viereisessä hallissa, kävelin usein ruokalaan takomon kautta.
Silloin siellä taottiin vastaiskuvasaralla minuuttitahdissa Valmet-traktorimoottorien kiertokanget, iskettiin suurella takovasaralla muottiin näiden kampiakselit jne. Pauke oli jatkuvaa. Vapaataontana takopuristimilla tehtiin isot takeet hehkuvan teräksen ja hehkutusuunien säteillessä kuumuuttaan.
Lokomon uusi valimo taisi valmistua 1972 vaiheilla, ja varmaan tutustuitte siihenkin.
kuva 14.02.2022 10:51 Erkki Nuutio  
  Rautatiesiltaa ei suunniteltu joen yli Karungin ja Karungin välille vuoden 1915 vaiheilla eikä myöhemmin .
Tornionjoki lienee sillä kohdin melko kapea ja rospuuttoaikakin on lyhyt.
kuva 14.02.2022 10:34 Erkki Nuutio  
  Ruotsin sotilasjohto esti pitkään rautatiesuunnitelmat Bodenin linnoituskaupungista eteenpäin kohti Suomen rajaa. Syy oli Venäjän pelko ja epäluottamus suomenkielisiä ruotsalaisia kohtaan kuvitellun hyökkäyksen joskus mahdollisesti toteutuessa. Siksi myöskin rataa Bodenista ei suunniteltu Haaparantaan, vaan Morjärvelle jonne se rakennettiinkin. Rataa jatkettiin Haaparantaan vasta vuoden 1915 vaiheilla maailmansodan ja läpikulkuliikenteen luomassa, lähes pakkotilanteessa.

Suomessa ei kenelleköön (Valtiopäivät) tietenkään tullut mieleenkään rakentaa rataa muualle kuin nimenomaan Tornioon - satamakaupunkiin ja maineikkaaseen ja monisatavuotiseen Itäpohjan ja myös Länsipohjan markkinapaikkaan.
Karttaa katsomalla näkee heti, että ainoa järjellinen jatkosuunta oli edetä rakennettavaa siltaa pitkin Tornion kaupunginsaareen.
Sieltä voisi SJ todella edullisesti rakentaa jatkoyhteytensä (kuten maantiekin myöhemmin rakennettiin).

Riittävää ratapihatilaa tavaraliikenteen siirtokuormauksille ei Tornion kaupunginsaaressa olisi tietenkään ollut. Siten jo vuonna 1898 oli selvää, että ratapiha piti tehdä sinne minne se tehtiinkin. Sama koski myös henkilöasemaa kun rautatiesilta jäi tarkemmin suunnittelematta ja tekemättä näkymien puuttuessa jatkoyhteydeltä.
SVR joutui siksi hankkimaan höyrylautan Tornionjoen ylityksiä varten. Talvella hommattiin rekikuljetuksia sitä varten ja rospuuttoaikana sai seikkailla henkensä uhalla jäälautalta toiselle. Ei Suomi eiväkä torniolaiset ja muu seudun väki tuollaista halunneet, mutta joutui sietämään.

Vastenmielisyys suomalaisten kanssa asioimiseen näkyi siltaneuvotteluissakin. SJ:lle erinomaisesti kannattaneen siirtoliikenteen johdosta siltasuunnittelua tehtiin sujuvasti keisarikunnan ja kuningaskunnan rautateiden johtoportaiden ja asiantuntijoiden kesken.
Silloin tehtiin Pohjanlahdelle kiertäneen radan ja sillan suunnitelmat. Muiden kustannuksen lisäksi silta tarvitsi kääntöosan, jota Tornion kaupunginsaareen johtava rautatiesilta ei tietenkään olisi tarvinnut.
KENENKÄÄN suomalaisen ei annettu osallistua näihin siltaneuvotteluihin vuosina 1915-1917 !

Toteutunut Pohjanlahden kierros on tätä perua - eli ota tai jätä vuosina 1918-1919.
Sillan ja ratayhteyden avaustapahtumiinkaan eivät SJ:n johtoa arvoisemmat ruotsalaisedustajat suvainneet osallistua.
Kuningas ja muu ylin porras oli syvästi vihoissaan, koska Ahvenanmaan kaappaaminen näytti epäonnistuvan.

Autonomian aikana ei Ruotsi toki pelännyt Suomea, mutta suhtautui maahamme ja suomalaisiin ylimielisesti.
Se suhtautui rasistisen vihamielisesti suomenkieleen etenkin Pohjois-Ruotsissa ja aivan erityisesti Länsipohjassa.
Suhtautuminen suomenkieleen oli vastaavaa kuin esimerkiksi mahtavimmalla senaattorillamme L.G. von Haartmanilla vielä 1850-luvulla:
Suomenkieli oli "La langue de Percelä".

Jos joku vielä vuonna 2020 haluaa kaunistella tätä ruotsalaisten ja ruotsinkielisten aiempaa rasismia suomalaisia ja suomenkieltä kohtaan, kehotan lukemaan esimerkiksi vanhoja suomenkielisiä sanomalehtiä.
Voi aloittaa vaikka Tornion lehdestä (joka kylläkin joutui tasapainottelemaan tässä asiassa rajalla toimiessaan).
kuva 14.02.2022 08:58 Erkki Nuutio  
  Täällä toimi vielä joitakin vuosia aikaisemmin asemamiehenä sukulaiseni Evert Kuusilampi. Hänen ja vaimonsa ansiosta elelin kesän 1963 heidän talossaan. Asemamies, jolla oli aiemmin oma hevonen kuljetuksia varten (ja Jordan-merkkinen autokin), pystyi tekemään työnsä rinnalla liiketoimintaa rakennus- ym. tarvikkeilla, asuintalojen tonteilla jne.
kuva 13.02.2022 20:54 Erkki Nuutio  
  Linjaus Tornioon vahvistettiin vuonna 1898 ja rata valmistui vuonna 1903 - Bobrikoffin jyrkästä vastustuksesta huolimatta.
Nikolai II hyväksyi suomalaisten näkökannan riittävän pitkään ja taitavasti radan hyväksi vaikutettuna.

100%:n varmuudella ei kenellekään suomalaiselle tullut tällöin edes mieleen, että rataa jatkettaisiin pohjoiseen, Tornionjokilaaksoon. Tornion radan suuntaukseen ei siis LAINKAAN vaikuttanut tällainen ajatus.

Karttakin näyttää seudun hankaluuden, ja sen että toteutunut suuntaus oli vähiten hankala ja johti nimenomaisesti SUORAAN Tornionjoen ylitykseen siltaa pitkin ja aseman sijoittamiseen Tornion kaupunginsaareen.
Muut päätelmät eivät ole uskottavia.

Voimakkaasti vastustaneet venäläiset heräsivät tajuamaan radan välttämättömyyden heille itselleen, ja sen välttämättömän ja kiireellisen jatkamisen Karunkiin TASAN vuonna 1914.
Siis vasta silloin kun maayhteys heidän liittolaisiinsa muuta kautta oli sodan vuoksi sulkeutunut .

Se että sitä rautatiesiltaa ja asemaa kaupunginsaareen (ja sieltä suoraan Haaparantaan ja eteenpäin) ei tullut, johtui puolestaan Ruotsin valtion vakavista vainoharhoista 1900-luvun alkuvuosina, ja 1920-luvun alkuvuosiin asti.
Kaunistelematon totuus on, että Ruotsin valtio suhtautui rasistisesti suomenkieleen ja suomenkielisiin ruotsalaisiin ja suomalaisiin silloin ja vielä senkin jälkeen.
Vain siksi tehtiin tuo järjetön ja kallis kierros Pohjanlahden kautta Haaparantaan pääsemiseksi.

Ruotsalainen kartta on hyvin havainnollinen.
kuva 13.02.2022 19:58 Erkki Nuutio  
  Saadakseni mahdollisuuden osua edes lähimain oikeaan, kaivelin Tampellan rautavalimon toimintaa. Sodan jälkeen rakennettiin nykyaikainen valimo, jossa itsekin olin valurin apulaisena ja valukehien tyhjentäjänä vuonna 1966.
Tässä valimossa lisenssi-veturimoottorien sylinteriryhmät valettiin. Valimon loppu koitti luultavasti vuonna 1991.
Päätelmä perustuu 3.1991 valimon tuotannosta otettuihin kuviin, kuten https://www.finna.fi/Record/siiri.urn:nb​n:fi-vapriikkihttp%253A%252F%252Fmuseosi​iri.tampere.fi%253A8080%252FVALOKUVA%252​Fcontent%252FSIR_EXEC%252Fimages%252Fpri​mary%252F20040420%252F10824492335370.jpg .

Tämä tarkoittaa että Tampella toimitti viimeisetkin uusien veturien MGO-lisenssimoottoreista sekä ainakin vara-sylinteriryhmiä MGO- ja MAN-lisenssimoottoreihin noin vuoteen 1990 asti.
Lisäksi valimo luultavasti toimitti sylinteriryhmien valuja Wärtsilä-moottoreihin, luultavasti vuoteen 1991 asti.

Tampellan moottoriosasto, ainakin sen suunnittelu lienee tullut merkityksettömäksi viimeistään 1970-luvun alussa ja pistetty eläkkeelle ja muihin puuhiin. Täsmällisesti en tätä asiaa tiedä.
Tässä valossa en ihmettele jos Tampella on 1972 aikoihin antanut alihankintana MGO-lisenssimoottorien kokoamisia Linnavuoren tehtaalle. Luultavasti ainakin kevyt koekäyttökin oli mahdollista siellä olleilla dynamometreillä.

Linnavuori teki pienempitehoisia, mutta MGO:n kokoisia laivan apumoottoreita lisenssillä ainakin vielä 1960-luvun loppupuolella. Paikka oli sen hallin päässä mihin VR:n lastausraide päättyi.
Se olisi luultava paikka MGO-kokoonpanoillekin (jos niitä siis oli).
Luolatiloissa ei kai vuonna 1972 ollut sopivia tiloja pienten eikä suurehkojen dieselmoottorien kokoamista varten.

Mielestäni jo vuonna 1967, jolloin harjoittelin Linnavuoressa, oli muut kartan raiteista purettu, paitsi se joka meni mainitun kokoonpanohallin päädyn lastaussillalle.
kuva 12.02.2022 19:32 Erkki Nuutio  
  Useimmat (ja etenkin veturinkuljettajat) tietävät, että asemalta sillalle tullessa on varsin jyrkkä ylämäki.
Pelkästään sitä loiventaen saa sillan kohdalle metrin lisää kulkukorkeutta. Pitäisi riittää.

Entä pelleperuste pohjoispuolen kaksois-pyörätiestä, vaikka sellaiselle ei ole jatkemahdollisuutta kirkon puolella siltaa.
Pyörätie, ainakin liikennesuunnalle vastaisena loppuu heti sillan jälkeen: TÖKS , TÖKS.
Erkkilänkatu on kapea. Kaupungin muidenkaan kapeiden katujen reunoilla ei pääsääntöisesti ole, eikä mahdukaan olemaan erillisiä pyöräteitä, ei varsinkaan kaksisuuntaisena.
Vihervehkeilyjä kylläkin lienee ajoneuvoliikenteen estämiseksi tai ainakin kaikin keinoin haittaamiseksi näilläkin kaduilla.

Tunnen tarkkaan kaupungin kadut 60-vuoden ajalta erityisesti pyöräilijänä ja kävelijänä. Olen pyöräillyt näillä kaduilla vähintään 100-kertaisen kilometrimäärän näihin kalliiden ja järjettömien haaskuusuunnitelmien tekijöihin verrattuna.

Hyvin palvelevan uudehkon sillan hävittäminen mielivaltaisin perustein on vastuutonta haaskausta, kiusantekoa ja 5...10 kertaisiksi korotettujen tonttivuokrien ja muun tuhlaamista. Ja tällaista mainostetaan kaupungin vihreänä siirtymänä!!
kuva 12.02.2022 14:29 Erkki Nuutio  
  Tämä uudehko, toiminnallisesti ja arkkitehtoorisesti onnistunut silta siis aiotaan korvata.
Lehtitiedon perusteella syy on nykysillan liiallinen käyttökelpoisuus - se palvelee hyvin lähialueen ajoneuvoilla (kaista kumpaankin suuntaan) sekä polkupyörillä ja jalan (leveähköt käytävät molemmin puolin) kulkevia.
Ahde eli jyrkähkö mäki kirkolta päin tullessa on toki epämukava, mutta uusimalla sitä tuskin voi loiventaa.
Polkupyörällä sillan yli satoja kertoja ajaneena en koskaan kokenut ahdetta ongelmaksi

Korvaamisen perustelu lehtitiedon mukaan on ajoväylän kaventaminen, jotta ajoneuvoliikenne hankaloituu osana kaupungin nopeutettua siirtymää hiilineutraaliksi.
kuva 11.02.2022 20:35 Erkki Nuutio  
  Johan tuolle korsteenille nauraa variksetkin, ja harakat.
kuva 11.02.2022 13:08 Erkki Nuutio  
  Karjala-lehdessä 18.1.22 on kirjoitus tiilestä, joka oli peräisin Lappeenrannan varuskuntasairaalan (1891) puretusta sisäseinästä. Alkuaan tiili oli peräisin Tipunan tiilitehtaasta. Tämä ei sijainnut Tipunan (Dibuni) laiturivaihteella, vaan seuraavalla, Grafskajan laiturivaihteella.
Tehtaasta (virallinen nimi Vjazemskan tiilitehdas) ja SVR:n raiteista sen vierellä on kuvakin.
Tehtaalla oli parhaimmillaan 200 työntekijää ja vuosituotanto vastaavasti jokunen satatuhatta tiiltä. Tehdas perustettiin rautatien valmistumisen aikoihin ja oli Levashovon suvun hallussa vuoteen 1917. Sitten Vilenin porukka tuli tilalle.

Tiilen tunnus, upotetuin kyrillisin kirjaimin G.L., tarkoitti tehtaan perustajaa, Graf (kreivi) Levashovoa.
Tämän nimikkoasema, Levashovo oli seuraava Pietarin suuntaan.
Tutkittu tiili oli vaaleanharmaa, eli ilmeisesti tehty kaoliinipitoisesta savesta.
Tiilet Lappeenrannan varuskunnan rakentamista (noin 4 miljoonaa kpl) varten välitti Lappeenrannan asemapäällikkö Alfred Söderberg, jolla oli tiilitehdas omallakin tontillaan.
kuva 08.02.2022 10:58 Erkki Nuutio  
  Kuten Mikko totesi, tiukalle joutuu vaihteisto, ei niinkään moottori.
Jos moottorin jäähdytysjärjestelmä on asianmukaisesti toteutettu, ei moottorilla ole ongelmia.
Jos vaihteistossa on momenninmuunnin, aiheuttaa sen kuumeneminen ongelmia jos kuljetaan jatkuvassa reippaassa luistotilassa, kuten tunnetaan esimerkiksi deevereistä.
Jos momenninmuunninta ei ole, vaan vain mekaanisia vaihteita,voivat alimpien vaihteiden hammaspyörät väsyä ennenaikaisesti, koska ne on usein mitoitettu täyden kuormituksen alaisina vain rajalliselle käyttömatkalle.
kuva 08.02.2022 10:42 Erkki Nuutio  
  Masentava tapaus, jonka aiheutti poikkiteloin asettunut Sastamalan kaupungin maankäyttöjohtaja Mikkola.
Kaupunki haki (oletettavasti tämän aloitteesta) vuosi sitten ELY-keskukselta lupaa kenttä/puutarharadan kieltämiseen.
Kun ELY-keskus ei tällaiseen sekaantunut, jatkoi Mikkola poikkiteloin asettumistaan.

Aamulehdessä toteaa Mikkolakin, että rantavyöhykkeelle saa rakentaa saunan 15 m ja mökin 20...30 m päähän rannasta.
Hän sanoo edelleen, että osa tästä kenttä/puutarharadasta :
"menee pistona [tarkoittanee pistoraidetta] ihan rantaan, olisiko siinä arviolta 20-25 metriä."
Hän haluaa siksi kieltää koko kenttä/puutarharadan ja edellyttää sen purettavaksi 31.10.22 mennessä.

Mikkoloita maastamme löytyy. Heille olemme hallintoalamaisia - vapaata riistaa pienenkin virkaherran pompoteltaviksi.
Sastamalan ympäristölautakunta päättänee tänään asettuuko se Mikkolan kohtuuttoman esityksen tueksi ja antaako se samalla tukensa kansalaisen, vieläpä aktiivisen nuoren lannistamiseen.
kuva 03.02.2022 18:40 Erkki Nuutio  
  Suurista nälkävuosista ei tarvitse kiistellä täällä, koska niistä on hyviä selvityksiä. Kuten tämä:
https://helda.helsinki.fi/bitstream/hand​le/10138/309891/H_kkinen_A_Newby_A_G_N_l​k_kriisi_Suomi.pdf?sequence=1

Pietarin rata vuonna 1870 poisti kuljetusongelmat avunsaantivaikeuksien syynä.
Viljaproomut Ukrainasta ja muualta Venäjänmaalta pääsivät Venäjän kanavia ja Nevaa pitkin suoraan Pietarin Suomen aseman omaan proomusatamaan.

Markan ja ruplan vaihdettavuus ja kiinteä virallinen arvosuhde aiheutti Suomelle hyvin suuren tappion vuonna 1917.
Silloin venäläis- ja suomalaiskeinottelijat vaihtoivat Suomen markoiksi (viralliseen kultaruplaan nähden) arvonsa suuresti menettäneet paperiruplansa virallisen ruplan kurssilla Suomen Pankin Pietarin konttorissa. Sodan vuoksi Venäjän talous inflaatioineen oli sortumassa. Suomessa sujui vielä silloin paremmin.
kuva 02.02.2022 20:37 Erkki Nuutio  
  Kiinnostava esite. Hydrostaattinen siirtelymoottori on kytketty pyörittämään yhtä akseleista. Sen suoritusarvoja ei ole annettu.
kuva 02.02.2022 20:28 Erkki Nuutio  
  Mahtavan komea vaunu ollessaan tuoreessa värissä. Siniset vaunut ovat tähän verrattuna vaisuja.
On kaiketi katolta täytettävä vesisäiliö kun on kulkutasot jäljellä - vaikka jo liikutaan sähköistetyilläkin rataosilla.
kuva 02.02.2022 09:47 Erkki Nuutio  
  Suomen kaarti oli tarkemmin sanottuna keisarin henkivartiokaartin III tarkk-ampujapataljoona, johon värvättiin sotilaiksi ja upseereiksi yksinomaan Suomen kansalaisia. Suomen kaarti oli Venäjällä arvostettu ns. vanha kaarti.
Se ei kuulunut Suomen silloiseen ns. vanhaan väkeen. Vanhaa väkeä ei saanut lähettää Suomen ulkopuolelle (poislukien katselmukset Inkerinmaalla), mutta Suomen kaartia sai. Sehän oli keisarikunnan sotavoimien osasto.

Silloiset kansalaisemme olivat ylpeitä Suomen kaartin saavutuksista mm. sodassa Turkkia vastaan ja maamme lehdistö uutisoi näitä tiiviisti. Sen johdosta syntyi innostusta, josta osoituksena on mm. Mäntän ja Tampereen Plevna (Finlaysonin kutomohalli). Varmaan mänttäläis- ja tamperelaisperäisiä oli kaartissakin.

Nykyään monen vääristynyt kuva autonomia-ajasta johtuu mätämuna Nikolai II:n aikaisista sortokausista.
Unohtuu että A I oli käsittämättömän myötämielinen Suomea kohtaan. Jopa N I, vaikka oli Euroopan santarmi, suhtautui Suomeen myönteisesti ja noudatti lakejamme ja tapojamme. Ongelma hänen ajallaan oli lähinnä patavanhoillinen, ja omia etujaan ajanut ruotsinkielinen eliittimme.
A II siirsi patavanhoillisiamme syrjään ja teki maastamme aidon suvereenittoman valtion!
Vielä A III oli maamme kehitykselle suureksi hyödyksi. Suosikkisävelmä tällä oli muuten Porilaisten marssi. Sitä tämä pisti soittokunnat aina soittamaan.
Silloiset suomalaiset arvostivat siis suuresti keisari-suuriruhtinaitamme vuoteen 1899 asti. Nämä johtivat maatamme suoraan, myötämielisesti ja taitavasti, eivätkä päästäneet keisarikunnan hallintoa sekaantumaan asioihimme.
kuva 01.02.2022 20:53 Erkki Nuutio  
  Mahtaisiko Nosturihistoriallinen seura ry:ltä ( https://www.nosturihistoriallinen.fi/ ) saada kysymällä tietoapua.
Teräspyöräisiä Lokomoita ei kylläkään heidän facebook-sivujen kuvista löydy. Kumipyörällisisten nostureiden asiakkaat olivat yrityksiä ja yksityisiä urakoitsijoita Suomesta ja muualta maailmasta. Itselläni on esitteet vain kumipyörällisistä.

Mainittu seura on tekemässä historiikkia Lokomo-nostureista. Tämä on hieno asia, jota odotamme suurella kiinnostuksella.
Varman kirjaan tulisi saada tiedot myös Lokomo- rautatienostureista.
kuva 31.01.2022 09:56 Erkki Nuutio  
  Hyvä talvikuva tämäkin. Veturin suojaväritys on siistissä kunnossa.
kuva 31.01.2022 09:52 Erkki Nuutio  
  Hyytävää vauhtia lumimyrskyksi kuvitellun, varsin tavanomaisen lumisateen aikana!
kuva 27.01.2022 12:19 Erkki Nuutio  
  Numeron puuttuessa ei ehkä selviä onko Pilvi vai Tuuli kyseessä. Ei auta sekään tieto, että Pilveen ensimmäisenä A-vetureista tuli höyryjarru vuonna 1882 (Lumion Mikon / Vislan tieto). Höyrysylinteri pistettiin silloin vetopyörien väliin - helppo mutta vetopyörien laakerointia toispuolisesti kuormittava paikka.
Ilmajarruja alkoi tulla matkustajajuniin vasta 1893 alkaen.

Entä tuo puuttuva numero? Kai upein A1/2 -kuva on Turusta lähteneen matkustajajunan lähdöstä Humppilasta joskus.
Jonkun ajoituksen saanee siitä, että etummaisena vaununa junassa on pakaasivaunu (v. 1911 mustan kirjan kuva 346), joka on varustettu ilmajarruilla. Eli kuva on lienee 1890-luvun loppuvuosilta.
Junan edessä on Tuuli. Tuuli-kilven sijasta on piipun juuressa molemmin puolin messinkinen numerokilpi.
Hytin kyljessä ei näy numeroa - vaan eihän A2:ssa juurikaan ole hytin kylkeä isojen vetopyörien vuoksi.
Kyseinen valokuva on kokosivun koossa Resiinassa 1/1979.

Entä A1:t? Samassa Resiinassa on veturin hytin kyljessä N:o 3 (o:n alla viiva), eli Ilmarinen Humppilan aseman edessä.
Molemmat kuvat lienevät vk. Sahlgrenin kokoelmasta, ja ainakin vuonna 1979 Tampereen Yliopiston Kansanperinteen laitokselta (Ala-Könni).

Entä N:o 4 (Suomi) ? Vastaavanlainen merkintä hytin kyljessä Rautatiemuseon kuvassa, joka on kirjassa Anoen, taistellen, neuvotellen (1976, Veturimiesten Liitto). Kuva on vuodelta 1897, Helsingin konepajan veturimiesoppilaat edessään, ja näiden edessä veturin luistikoneiston osia. Ovat ilmeisesti tehneet nämä varaosiksi takeista aloittaen, viilaten ja höyläten. Valitettavasti kuva ei näytä piipun aluetta.

Tunnetuissa kuvissa Aluttarella on messinkinen I hytin kyljessä.

Mutta nimettyjä vetureita koskien ei ole edelleenkään selvillä mikä taho nimeämisestä päätti - ja erityisesti mikä taho päätti nimien suomenkielisyydestä?
Laajasti ottaen kiitos tietysti kuuluu Aleksanteri II:lle. Heti valtaan noustuaan tämä alkoi poistaa suomenkielen syrjintää, antoi suomenkielelle perusoikeudet, ja mm. laittoi liikkeelle ensimmäisen rautatiehankkeemme.

Konkreettisemmin kiitos voi kuulua kenraalikuvernööri Bergille, ehkä Elias Lönnrotin tai J.V. Snellmanin kehotuksin.
Tai Knut Stjernvallin.
MUTTA täytyyhän asiasta olla Rautatien johtokunnan päätös. Tuskin Helsingin konepaja vain Gustaf Törnuddin päätöksillä olisi veturit nimennyt ja nimikilvet messingistä valanut.
Ajankohdan sanomalehdissä selostetaan mm. Ilmarisen kulkemisia, mutta ei mitenkään sivuta nimeämisiä.
Viikinkihenkisiä asia varmaan korpesi, mutta nämäkään eivät uskaltaneet arvostella asiaa, koska olettivat sillä olevan suuresti kunnioitetun keisarin hyväksyntä. Kenraalikuvernööri Bergiä vastaan nämä juonittelivat senkin edestä.
Löytyykö siis nimeäjää?
kuva 26.01.2022 09:21 Erkki Nuutio  
  Arvokasta on maaseudun rakennemuutoksen tallentuminen tällaisten, pääosin jo kadonneiden varastojenkin osalta.
Pienistäkin yksityiskohdista voi usein kertoa jotakin. Kuten sen, että kuorma-auto on Sisu M162 - se maineikas niittikopillinen.
Tarinaa niittikopinkin ympäriltä on esimerkiksi Koneviestissä 14.5.2020 .
kuva 26.01.2022 09:10 Erkki Nuutio  
  Hiukkasen mahtipontisuutta vauraalla maanviljelysseudulla. Viljapellot ovat nykyään entistä harvempien käsissä, siten myös rautatieasiakkaat ovat harvemmassa.
kuva 24.01.2022 10:04 Erkki Nuutio  
  Aurinko ei loista eikä väkijoukkoja keräänny hurraamaan. Kuva välittää mainiosti harmaan talvisen työpäivän tunnelmia.
kuva 23.01.2022 21:10 Erkki Nuutio  
  Vuodesta 1968 ostettiin VöV-standardin ( https://de.wikipedia.org/wiki/Standard-B​us ) mukaisia kaupunkibusseja.
Niiden naamataulussa ei välttämättä ollut kpvin erottuvaa valmistajantunnusta.
Itselleni kuvasta tulee mieleen Khd:n valmistama bussi, ja olihan niitä vaihtoehtoja muitakin kuin MB, MAN - kuten Neoplan, Setra jne.
kuva 19.01.2022 10:47 Erkki Nuutio  
  Wienin teknillisessä museossa on entisöity keisarinna Elisabethin hovisalonkivaunu, jonka Ringhoffer teki vuonna 1873.
Se kuului Itävalta-Unkarin KuK-junaan (Kaiserlich und Königlich).
Museo julkaisi KuK-junista sekä vaunusta ja sen entisöinnistä kirjasen Der Hofsalonwagen der Kaiserin Elisabeth (2002, 55 s.).
Tässä junassa oli höyrylämmitys. Tarkempi toteutustapa on vain hämärästi selostettu

Aiemmassa, Keisarinna Elisabethin -radalle (eteläsuuntainen rata) vuonna 1858 tehdyssä hovijunassa (josta siitakin on seinänosia näytillä) oli oli lämmitys istuimen alle sijoitettujen kuumavesisäiliöiden avulla. Sellaisesta on kuva mainitussa kirjasessa.
Säiliö täytyi vaihtaa neljän tunnin välein. Vesisäiliölämmitystä käytettiin tässä junassa vielä vuonna 1871.
kuva 16.01.2022 20:37 Erkki Nuutio  
  Erikoista että P210:n viimeinen valmistusvuosi oli 1969, eli sama kuin Amazon-sukuisen P220:n.
Olin pistehitsailemassa ilmeisesti viimeisiä P220 -yksilöitä Torslandan tehtaalla kesällä 1969.
Niitä tuli harvakseltaan Amazonien seassa. Ne olivat inhottavia, koska Amazon-linjan neliminuuttinen jaksoaika ei oikein riittänyt P220:n takaoven listojen vuoksi.

P210 (ja PV544) eivät olleet Torslandan tuotteita, koska näiden tuotantotekniikka oli antiikkinen.
Ne valmistettiin Gamla Volvon tehtailla Göteborgin Hisingenissä, ilmeisesti loppuvuosina siinä vajamaisessa hallissa jossa vuonna 1970 koottiin P1800:set.
Työskentelin kesän 1970 vastapäisessä Nordkulan -rakennuksessa, jossa silloin oli Volvon ylin johto ja tutkimusosastoja ja kirjasto.
kuva 16.01.2022 11:52 Erkki Nuutio  
  Helsingin konepaja käytti toisaalta suorakaiteenkin muotoista valmistajankilpeä veturissa (esimerkiksi 135).
Käsittääksen valmistajankilpi Helsingin vaunuissa oli sensijaan valurautainen ja soikiomainen Pasilan tyyliin.
Rautatiemuseossa sellaisen voisi valokuvata.
kuva 16.01.2022 10:15 Erkki Nuutio  
  Jos vaunu oli alunperin Björneborgista, siinä lienee ollut tällainen valmistajankilpi:
http://vaunut.org/kuva/61682?t=laatta
kuva 16.01.2022 09:46 Erkki Nuutio  
  Pasilan valmistajankilpi löytyi: http://vaunut.org/kuva/123337?t=kilpi
Löytyisikö myös Helsingin vastaava?
Tekstihaulla: laatta löytyy Pasilan valmistajankilpi myös Fredriksberg-muodossa (vuosi 1920).
kuva 16.01.2022 09:35 Erkki Nuutio  
  Voitaneen siis katsoa, että kyseessä on numeroltaan 24-alkuinen 1896 Helsingin konepajassa tehty vaunu.
Säilyneistä vanhimmista vaunuistamme (esim. Rautatiemuseossa) voisi katsoa onko niissä valmistuskilpiä ja onko sellainen vaunun kummallakin puolella? Vorgissakin lienee kuva ainakin VR Pasilan valmistajankilvestä, mutta löytyykö se esille?
kuva 15.01.2022 16:41 Erkki Nuutio  
  Soikiomuotoinen valmistajakilpi SVR Psl.
<<   >>