4956-150102 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 15.02.2021 09:58 Erkki Nuutio  
  Sähkölämmitysjohto oli silloin ja nykyisenäkin, silloisesta "lämmenneenä" pohjoisen talvena varmaan tarpeen.
Lämpeni vuoronperään Tka:n ja LT:n moottori.
kuva 14.02.2021 11:29 Erkki Nuutio  
  Oliko tämä 901 vai 902 ? : https://www.vaunut.org/kuva/108987?paik=Tampere&tag0=19%7CMove90%7C
kuva 13.02.2021 20:42 Erkki Nuutio  
  VR 1912/37 II s. 328-330 käsittelee lyhyesti puisiakin semaforeja ja esittää kuvan sellaisesta.
Lukumääräkaavion mukaan viimeiset uudet sellaiset tulivat ilmeisesti vuonna 1917 sodan aiheuttaman kauttakulkuliikenteen vuoksi.
Niitä tuli tällöin lisää lähes 100 kpl. Vuonna 1919 niitä poistettiin noin 60 kpl.

Täällä ei ole puusemaforeista piirustusta eikä juuri kuviakaan. Tämä on tyydyttävä kuva, mutta semafori ei ole pääopastimena, vaan laskumäen opastimena. Sen päällä saattaa olla vaihdonkielto-opastinkin: https://www.vaunut.org/kuva/138560?kv2=1929&paik=Viipuri&tag0=17%7CRautatieinfra%7COpastin .
Puusemaforit kaiketi tehtiin kotimaassa, koska SVR 1862/1912 II kertoo, että (vain) teräksiset semaforit tehtiin ulkomailla.
Vuoteen 1903 kaikki semaforit tehtiin puusta.
kuva 13.02.2021 16:19 Erkki Nuutio  
  Haavoittuneita sotavankeja alettiin vaihtaa Haaparannan ja Tornion välillä lähinnä vuodesta 1916 lähtien.
Osa venäläisistä päätyikin lopullisesti Tornion multiin, mutta muut kuljetettiin Pietariin ja Suomessakin olleisiin sotasairaaloihin (kuten tulevaan Helsingin asemataloon).

Kaikkien oli siksi kuljettava Haapamäen - Tampereen rataosan kautta. Se oli ainoa yhteys eteläisen ja pohjoisen Suomen välillä.
Ratayhteys Raudusta (Raasulista) ja Haapamäelle ei ollut vielä valmis.
Haapamäen - Tampereen kautta kulkivat ruuhkaisesti keisarikunnan koko posti-, rahti- ja henkilöliikenne ensin Karunkiin ja sitten Tornioon.
Samoin Haapamäen - Tampereen rataosan kautta kulki vilkkaasti venäläisten sotilasjunia. Ainakin osaksi nämä junat olivat myös vaunujensa, veturiensa ja veturimiestensä suhteen venäläisiä. Tämän ovat eräät näiden villeistä liikennetavoista aiheutuneet onnettomuudet asemilla osoittaneet.

Semaforeja siten tarvittiin liikennekurin ja liikenteen välityskyvyn parantamiseksi syksystä 1914 alkaen.
Mainittu liikenne hiipui bolsukumouksen myötä noin 11.1917.
Vapaus/sisällissotaamme liittynyt liikenne alkoi puolestaan tammikuun lopulla 1918. Rintama oli Vilppulassa 1.-3.1918 ja tällöin myös rata Haapamäeltä itään tuli liikennekelpoiseksi.

Semaforit oli siten varmaankin tilattu venäläisten paineessa, ehkä vuonna 1915. Venäläisiä ne ehtivät hyödyttää vain 5 kuukautta.
kuva 13.02.2021 10:41 Erkki Nuutio  
  Vilppulaan jätettiin semaforit vuonna 1919, mutta monelta pienemmältä Haapamäen radan asemalta ne poistettiin vilkkaan liikenteen tauottua tällöin.
Mistä kyseiset semaforit oli onnistuttu siirtämään tai ostamaan/tekemään? Ilmeisesti niitä ei ollut aiemmin pienemmillä Haapamäen radan asemilla.
Vilppulaankin ne asennettiin vasta 5.1917, keisarikunnan kaaduttua ja Venäjän väliaikaisen hallituksen ollessa huojuvassa vallassa ja Rautatiehallituksen vapauduttua kenraalikuvernööri Seynin otteesta.
Kuvasarja:
Lokomoottorit
 
 10.02.2021 14:55 Erkki Nuutio  
  Koska DIN ei liene näitä termejä standardoinut, ei ole muukaan taho sitä tehnyt.
Kuitenkin saksan kielessä näytetään käyttävän Kleinlokomotiv -termiä tarkoittamaan Kö-veturia ja muita pieniä ja pienehköjä vetureita. Käyttäisin siksi edelleen lokomoottori -termiä sellaisille liikuttimille, jotka hyödyntävät osaa liikuteltavan vaunun painosta kitkapainonaan. Breuer, Kisko-Kalle ja vastaavat olisivat siten edelleen lokomoottoreita.

Käytän termiä paino painovoiman lyhenteenä, En siis harhautuneesti käytä termiä massa.
Massa on massavoiman lyhennelmä. Siis minkä tahansa muunkin kiihtyvyyden, ei välttämättä maan vetovoiman kiihtyvyyden vaikutus kappaleeseen.
Massa luonnollisesti tarkoittaa monia muitakin asioita, esimerkiksi paperi- tai muuta massaa.
kuva 10.02.2021 09:14 Erkki Nuutio  
  Kyllä kyseinen nosturi oli kyseessä. Epäedullinen puominlaskulinjan varoventtiili nopeutti tapahtumia.
Onneksi olimme vähän aikaisemmin hankkineet nopeat mittausinstrumentit ja osasimme niitä käyttää.
Itse mittaus oli yksinkertaista linjaan lisätyn mittauspaineanturin avulla.
kuva 10.02.2021 09:06 Erkki Nuutio  
  Kuukausilippukierrokset ympäri Suomen tein 8.64 ja 8.67. Vain tällöin kävin Jyväskylässäkin. Perustelusi perusteella kuvausajankohta on ollut 8.1964. Puolikinokamerasta (18 mm x 24 mm) ja ehkä epäedullisesta filmimateriaalista johtuen rakeisuutta esiintyy.
kuva 09.02.2021 21:04 Erkki Nuutio  
  Kehiteltäessä Valmet 832-metsäkonetta tippui joistain tämän pitkäpuomisisista hydraulisista kuormausnostureista puomi alas hitsien petettyä. Perustuen tämän vuoksi tekemiimme mittauksiin nopealla mittauslaitteistollamme, arvioimme osaselitykseksi puomin noston vaihtuneen varoventtiilin.

Pysäytettäessä puomin lasku kuormatessa nopeasti (yleensä tehdään juuri näin), on varoventtiilillä oma hitautensa. Tästä aiheutuu paineisku ja vastaava rasitusisku (väsytyskerta) puomiin. Vasta sen jälkeen ja sen seurauksena varoventtiili aukeaa, siis vasta huomattavasti nimellistä (staattista) avautumispainettaan suuremmalla paineella - ja sulkeutuu uudelleen purkautuvan paineen alentuessa (staattiseen) avautumispaineeseen

Teollisuudessa tapahtuu niin että ostaja hakee komponenteille kaiken aikaa halvempia toimittajia.
Aina tämä ei kysy lupaa suunnittelusta, kun luulee muuttuneen komponentin suoritusarvojen olevan aiempaa vastaavat.
Joskus tulee sitten yllätys, josta voi aiheutua suuri vahinko.
Nosturimitoituksissa pitäisi pitäisi painiskuista aiheutuva ylikuormittuminen olla otettu huomioon, vieläpä riittävästi.

Puomit eivät kuitenkaan voineet romahtaa yksistään muuttuneen varoventtilin vuoksi. Kyllä myös kuormausnosturin hitsien on täytynyt olla ei-läpihitsautuneita, siis virheellisiä.
Kyllä sysäyskuormituksia mekaanisissakin nostureissa esiintyy.
kuva 08.02.2021 10:33 Erkki Nuutio  
  Sama paikka vähän aikaisemmin : https://www.vaunut.org/kuva/138281?kv2=1969&paik=Tammisaari
kuva 06.02.2021 18:49 Erkki Nuutio  
  Elävöitys VIIPURI.FI -sivustolta : https://i2.wp.com/wiipuri.fi/app/uploads/2020/01/e6a23.jpg?fit=1744%2C1188&ssl=1
kuva 05.02.2021 14:05 Erkki Nuutio  
  Täydennetään tietoja otteella Jussi Laukkasen kirjoituksesta Koneviesti/Koneklassikot 2/2020 -lehdestä:
Fiskarsin kaivinkonetuotanto alkoi 1964/65 vaihteessa kun tämän ostettua talousvaikeuksiin joutuneen Eklöfin konepajan.
Konepaja oli tehnyt vuodesta 1950 Oy Rolac Ab:n hankkimalla lisenssillä Åkermanin pienempiä (alle 13 tonnia) kaivinkoneita.
Markkinoija oli Rolac.

Omistuksen muututtua Fiskars siirsi Rolacin sivuun ja alkoi myy kaivinkoneita omalla nimellään. Se luopui melko pian mekaanisista Åkerman -malleista ja suunnitteli Porvoossa ja alkoi valmistaa hydraulisia kaivinkoneita (14-16 tonnia).
Varsinkin telamallinen oli onnistunut ja kilpailukykyinen, mutta valmistus loppui vuoden 1970 vaiheilla Fiskars-yhtymän jouduttua talousongelmiin, osin huonojen yritysostojen, osin maan kehnon talouspolitiikan luoman laskusuhdanteen seurauksena. Tuttu tarina.
kuva 05.02.2021 13:33 Erkki Nuutio  
  Suomen teollisuus -hakemistokirja vuodelta 1951 kertoo Fiskars-yhtymä koskeneessa osuudessa:
Suomen Pultti Oy:n juuret ovat Turun Rautateollisuus Oy:ssä, joka perustettiin v. 1857, ja joka alkoi myöhemmin valmistaa erityisesti rautatievaunuja. Vaunutehtaan yhteyteen perustettiin pulttitehdas, jonka tuotanto tuli etenkin I maailmansodan aikana tärkeäsi maalle. V. 1934 yhtiön osakekanta siirtyi Fiskars-yhtymälle ja toiminimeksi tuli Suomen Pultti.
En tiedä siirtyikö myös konetehtaan osuus tässä kaupassa Fiskarsille.

Åbo Akademin taustastiftelse osti Turun Rautateollisuus Oy:n kiinteistön ja vuoden 2000 vaiheilla ja alkoi muuttaa vanhoja tehdasrakennuksia omia tarpeitaan varten. Sivistääkseen kiinteistöjalostusta, tehtiin muutostöistä ja Turun Rautateollisuuden vaiheista kirja Allt af jern (ÅA Humanistiska F., 2004, 216 s.). Siinä on vanhoja tehdasvalokuvia, myös joitakin vaunukuvia ja aluekartta raiteistoineen, ehkä I maailmansodan ajoilta. Mm. Kullervo -traktorista on tarinaa.
kuva 02.02.2021 10:44 Erkki Nuutio  
  Tuntematta liputetun aseman juhlapukuisia tyttäriä ja juhlan, luultavasti perhejuhlan aihetta, ei tarkempi ajoitus onnistu.
Jokseenkin varmasti ollaan 20- tai 30-luvulla.
Vaikutelma on 20-luvun puoliväliltä: Öljylyhtypylväs, varhainen Rautatiekirjakaupan kioski (luultavasti 10-luvulta).

Suinulassa tapahtui vuoden 1918 surkeista tapahtumista Suinulan verilöyly Markkulan talon pihalla. Paikalle tullut Hyrskymurron Turun punaisista sekä venäläisistä koostunut joukko alkoi hämmingissä ampua jo antautuneita suojeluskuntalaisia. Viidestätoista kaatuneesta yhdeksän oli Tampereen teknillisen opiston oppilaita.
TTO:n oppilasyhdistys vei lippuineen vuosittain 60-luvun loppupuolelle asti seppeleen tapahtumapaikan muistomerkille jäsentensä muistoksi. Ainakin 50-luvun lopulle asti tultiin junalla Suinulan aseman kautta.
Olin vuonna 69 TTO:n oppilasyhdistyksen sihteeri.
Muistokäynnit olivat silloin juuri loppuneet. Oli henkistä murrosaikaa. Haettiin etäisyyttä entiseen ja ylilyöntejäkin tuli.
kuva 02.02.2021 10:10 Erkki Nuutio  
  Nykyisen torni- ja tötteröarkkitehtuurin varhainen edustaja, jota taidettiin tulla ihailemaan joka puolelta Suomea.
Tästä omaksuttuja vaikutelmia näemme kaupungeissamme.
Eikö tämä olekin saanut jonkun valtakunnallisen arkkitehtuuripalkinnon?
kuva 02.02.2021 10:01 Erkki Nuutio  
  Ei näin mahtavaa kuvaa jätetä huomiotta! Ilmeisesti johtuen autovaunujen purkausraiteiden järjestelystä kohdeasemilla joudutaan autovaunut sijoittamaan junan takapäähän. Junaan kävellen pyrkivä joutuu kävelemään puoleenväliin Pasilaa!
kuva 01.02.2021 09:46 Erkki Nuutio  
  Aug. Eklöf Oy:llä oli Porvoossa useita teollisuuslaitoksia. Näistä vanha hevosenkenkätehdas muutettiin vuonna 1940 konepajaksi takomoineen ja valimoineen. Tuotanto oli sekalaista ja sotakorvausaikana varmaan pääosin osatoimituksia sotakorvaustuotteisiin.
Traktorilla vedettävää vaijerikaivinkonetta tehtiin 1950-62 Pikku-Jussi -nimellä, pohjana ruotsalaisen Åkermanin lisenssi.
Eklöf oli niitä kovasti ruotsinkielisiin yrityksiin, jotka katosivat vähemmän uusiutumiskykyisinä ja -haluisina.
kuva 30.01.2021 11:33 Erkki Nuutio  
  Komeasti vielä seisoo Valion meijeri vasemmalla. Huomiota kiinnittää pitkä rivi vaijerinkiristyslaitteita oikealla. Mitä toimintoja ne kiristävät? Eihän niiden lähistöllä ole suuresti semaforeja eikä vaihteita.
kuva 30.01.2021 11:28 Erkki Nuutio  
  Hyvin erottuu! Vielä paremmin erottuisi jos turhateippiä ei olisi.
kuva 28.01.2021 09:50 Erkki Nuutio  
  Kuva on sommiteltu varsin hyvin. Kiintopisteinä ovat kaksi veturimiestä ja veturin nokalla kiiltelevä numero/valmistajakilpi.
Kuva on miellyttäväsävyinen ja koko tältä osalta tarkka. Epäilemättä on kuvattu jalustalla ja kuvaaja on ammattilaistasoa.

Silloisten veturien moitteeton siisteys erottuu hyvin. Varmaan painosorvaamalla tehdyt sylinterikappaleen suojuslevyt kiiltelevät, kuten kattilan verhouslevytkin.
Kotimaassa ja muualla Euroopassa tehtyjen veturien nokkaan lisättiin messinkinen numerokilpi vuodesta 1928, mutta jenkkilässä tehdyissä sellainen oli alunperin.
Samanlainen Baldwinin kilpi veturista 245 (1898) löytyy Veturimuseosta Toijalasta.
Avoimen etu-kulkuoven kautta paljastuu, että halkotila on ladottu siististi täyteen halkoja.

Tämä veturi lienee ensiksi ollut lyhyesti Pietarin lähiliikenteessä. Sinnepäin se palasikin Molotow-Ribbentrob -sopimuksen seurauksena, sotakorvauksena hyökkääjälle.
kuva 27.01.2021 12:03 Erkki Nuutio  
  N88 lienee kyseessä. Onko se kolmas Mattson ylittämässä rataa ohitettuaan puomit? Nuo kaksi Mattsonia saatoin neljässä minuutissa pistehitsata kokoon (en ihan yksin, silti hikinen paskahomma) kesällä 1969 Göteborgissa Torslandan tehtaalla (jos ovat tuolta vuodelta). Työntekijöiden keskimääräinen työsuhteen pituus Torslandassa taisi silloin olla 3 kk. Siksi Volvo perusti Etelä-Ruotsiin tehtaan, jossa ei ollut liukuhihnoja. Ei lyönyt leiville.
kuva 26.01.2021 16:07 Erkki Nuutio  
  Lyhennelmä i.l. vastaavasti tarkoitti, että osuuskunnan jäsenellä ei ole lisämaksuvastuuta.
kuva 26.01.2021 09:55 Erkki Nuutio  
  Vaikuttava rakennus ja ajankohtaan sovelias Moskvits Elite! Ladojen ohella enempi osa niistäkin taidettiin ostaa takaisin neukkulaan.
kuva 26.01.2021 09:51 Erkki Nuutio  
  Onko ilmassa biologinen drone vai kaksi biologista dronea, jotka taistelevat keskenään?
kuva 25.01.2021 16:09 Erkki Nuutio  
  Sattumakuva. Toteutuneen bensiinimoottorivaunu Bm1:n sivu- ja päällikuva on Keksintöjen kirja - Tiet ja maakulkuneuvot -kirjassa sivulla 665. Dieselsähköisen moottorivaunu Ds1:n vastaavat kuvat ovat sivulla 664.
kuva 25.01.2021 09:25 Erkki Nuutio  
  Kuvia en ole laskenut, mutta syvällisenä tukena virtuaalihankkeelle ja Miettiselle oli edesmennyt rakennusarkkitehti, intendentti Juha Lankinen, lukuisten Viipuri-kuvakirjojen luoja.
Viipurin kaupunginarkkitehdin poikana tämä oli maan paras henkilö tuomaan piirustuksia digitoitavista rakennuksista ja lukemattomia valokuvia kokoelmastaan.
Viipurin konepaja-aluetta koskien SVR 1862-1912 II (s. 509-519) oli myös hyödyksi.
Käytössä oli luonnollisesti myös Jussi Iltasen toimittama Viipurin karttakirja 1939 (Genimap, 2006)

Lankisen kokoelmat lienee siirretty Lappeenrannan museoon. Siellä tunnetusti on vuoden 1939 tilannetta kuvaava suuri Viipurin kaupungin pienoismalli. Lankinen oli siinäkin keskeinen henkilö.
Lehtori Harri Miettinen kirjoitti kirjan Historian havinaa Viipurissa - Monrepos´ssa kentällä ja Viipurissa virtuaalisesti (TAMK, 2006, 119 s.). Painopiste siinä on Monrepos. Sen kunnostushankkeiden merkeissä tuli Venäjän hallinnon tyyli tutuksi.
kuva 24.01.2021 21:12 Erkki Nuutio  
  Minulla on tuo Viipurin konepaja-aluetta koskenut Mikolan ja Salmen insinöörityö (tutkintotyö) vuodelta 2007 kansissa ja cd-romina. TAMKin rakennusosaston oppilaat tekivät noita mallinnuksia (esimerkiksi asema-alue), jotka löytynevät Virtuaali-Viipurin sivustolta.
TAMKin opettaja Harri Miettinen on VirtuaaliViipurin aikaansaaja.
Palautusta odottaessamme.
kuva 24.01.2021 20:58 Erkki Nuutio  
  Kuten alussa totesin, arvelen syyksi halun toteuttaa tuleva, ilmeisesti tuolloin jo valmisteltu tuleva Gd-vaunutilaus yhtenäiseen numerosarjaan. Tällöin kuitenkin numerot menisivät päällekkäin mainittujen öljyvaunujen numeroiden kanssa.
Tämä siis haluttiin välttää siirtämällä öljyvaunut numeroille jotka olivat vapaina.

Mainitut Gd-vaunut valmistuivat vasta 1920-23, mutta viivästyminen oli varmaankin seuraus sisällissodasta ja mahdottomuudesta saada ulkomailta vaunuihin tarvittavia komponentteja.
Lisäksi kirjelmän lähetyshetkellä valtio oli kahden päivän ikäinen ja sen kassakirstussa oli pitkään vain velkakirjoja.

Heti itsenäistymisen jälkeen kuviteltiin, että Suomen läpi kulkisi suurimittainen transitoliikenne länsimaiden ja jonkinlaisen Venäjän välillä - kuten päättymässä olleen maailmansodan aikana oli toteutunut. Siten tarvittaisiin etenkin umpivaunuja - yhdysliikenteeseen tarkoitettuja Gd-vaunuja.
Kuten tiedämme, transitoa ei tullut Venäjän sekasorron vuoksi.
kuva 23.01.2021 18:41 Erkki Nuutio  
  Olikohan syynä Gd -vaunujen numerointi.
1920-23 valmistuneiden vaunujen 38774-39848 tilausta varmaan valmisteltiin jo tuolloin, vaikka valmistuminen viivästyi keskinäisen sotimisen ja ulkomailta tulevien komponenttien ja osien toimitusvaikeuksien vuoksi.
Lisäksi vasta paria päivää aikaisemmin ennätettiin perustaa valtio ja hankkia kunnon kassalipas.
kuva 23.01.2021 09:40 Erkki Nuutio  
  Sähköistystä SISUn vetämänä! Oliko huoltovaunun virroitin Sm1-mallia?
kuva 20.01.2021 13:26 Erkki Nuutio  
  Hissan kaupat oli K..K..K..K-kauppa: https://www.google.com/search?q=Kurikka,+Hissan+kaupat&client=firefox-b-d&tbm=isch&source=iu&ictx=1&fir=uRB1CsCipt2rZM%252CwA3mDFesv1fP-M%252C_&vet=1&usg=AI4_-kSqu5qKN1DEK_5DsGlHJyrJoAqU-A&sa=X&ved=2ahUKEwiNk83DsqruAhXmlosKHbFPBygQ9QF6BAgUEAE#imgrc=uRB1CsCipt2rZM
kuva 20.01.2021 10:13 Erkki Nuutio  
  Tokihan näiden laitteiden toiminta (=ohjelmoinnin taso) olisi muuten kehittynyt välttävästä aivan tyydyttäväksi, jollei niihin olisi pumpattu täyteen friikkitoimintoja ja -ohjelmia. Friikit niitä kehittävät ja haluavatkin elämänkuplansa tilkkeeksi.

Pitkän polun on joutunut kulkemaan ohjelmoinnista vuoden 1970 selkeällä Fortran -kielellä (=epäilemättä konemiesten kehittämä) jos jonkinlaisiin C+++++ ym. kieliin ja WordPerfektistä (jonka syytä tyrä ja sen korjauksessa sairaalabakteeri ja puolen vuoden sairastelu). Viikosta toiseen oli ääneen kiroten joutunut kaivamaan sen muistivaraisilla näppäinyhdistelmillä esiin erikoismerkkejä. Nykyisin tekstinteko on sentään toimivaa.
Vuosikymmenien ajan oli järjellistä logiikkaa vailla olevia Nokioita, joista kehittyi täyssusi N8 (toimi jos halusi) jne.

Jossain vaiheessa ihmisen mitta täyttyy, ja on parempaa tekemistä ja kohdetta omille rahoilleen.
Omaa johtopäätöstäni edisti kuulon heikkeneminen ja edellisen operaattorin (Saunalahti) pelleily.
Joillain toisella asiaa helpottaa näön heikkeneminen - laitteen perustoiminnot ovat minimifontilla isolla ruudulla jne.
kuva 20.01.2021 09:14 Erkki Nuutio  
  Joensuu 1967 Höyryveturit -kirjan mukaan. Siellä niitä oli 8.1967 monta yksilöä pitkin kenttää romutuksessa (jolloin joissain kohdin luultavasti olleet asbestitkin laimentuivat sopivasti)
kuva 19.01.2021 15:57 Erkki Nuutio  
  Ns. ammattijohtajat jotka näitä ja muita kotkotuksia tuputtavat, eivät ymmärä että meillä iäkkäämmillä on meitä (paremmin) arvostavia vaihtoehtoja. Pätäkkää löytyy, mutta ei ylimielisin kotkotuksiin annettavaksi.
kuva 19.01.2021 15:46 Erkki Nuutio  
  Tämä oli myös 622:n matkanpää Joensuuhun hinauksen jälkeen : https://vaunut.org/kuva/113194?u=3399&paik=Joensuu+asema
kuva 19.01.2021 15:38 Erkki Nuutio  
  Wilsoneita lienee pohjoisessa kutsuttu Pikku-Trumaneiksikin, ja sellaisessa tehtävässä ovat ansiokkaasti toimineet.
Jykevä on ulkonäkö, vaikka paraatipuhtaudesta ei selvästikään ole enää piitattu (viittaa vuoteen 1963).
Elokuussa 1964 kierrellessäni kuukausilipulla Oulunkin kautta, olivat kaikki oululaiset wilsonit kylminä jonossa.
Luultavasti niitä ei enää otettu käyttöön.
Samalla kiertoreissulla näin wilsonin yhden ainoan kerran etelämmässä pikaisesti vaununikkunan kautta.
Hieno kuva on otettu viimeistään vuonna 1963. Aikahaarukka lienee siten 1963-1959.
kuva 17.01.2021 11:08 Erkki Nuutio  
  Ehdoton vaatimus talviolojen luotettavuuden palauttamiseksi on vastaavan kaltaiset tutkimukset vaurioitumissyistä kuin rautatieonnettomuuksista tehdään.
Onnettomuudet tutkitaan muun kuin VR:n toimesta, mutta VR:n pitää itse tehdä vaurioitumistutkimukset.

Tiedämme kuka on vastuuhenkilö VR:n organisaatiossa näiden tutkimusten käynnistämisessä, toteuttamisessa sekä johtopäätösten ja toimintaohjeiden antamisessa opitusta asianomaisille toimijoille VR:n piirissä.
Tämä henkilö on VR:n laatupäällikkö.
Laatupäällikkö on VR:n toimitusjohtajan välitön alainen (vai eikö ole, vastoin välttämättömäksi katsottua yrityskäytäntöä?).

VR:n ja omistajan välisessä neuvottelussa tulisi päätyä yhteisymmärryksessä sopimukseen, että vauriotutkimusten tulokset ovat julkisia myös ns. ulkopuolisille, ja että kustannukset vaurioista, jotka havaitaan VR:n johtamispuutteista johtuneiksi, tulee vähentää asianomaisten johtohenkilöiden mahdollisista tulospalkkioista.

Jos vauriosyitä ei selvitetä ja toistumista estetä, jatkuu sama surkeus joka talvi. Valinta on Teidän, asianomainen ministeri sekä toimitusjohtaja.
kuva 11.01.2021 09:46 Erkki Nuutio  
  Kokkolassa pidettiin höyryveturit siistin näköisinä vielä vuonna 1971, kai pidempäänkin, niiden kauden loppuun asti.
Kaikkialla ei ollut näin.
kuva 09.01.2021 11:29 Erkki Nuutio  
  Kaikkien Hv4-veturien ura oli pitkä ja poikkeuksellisen ansiokas. Pisin ura oli tietysti vuonna 1912 tehdyillä.
Annan kuitenkin kaikki 10 pistettä 751:lle ( https://vaunut.org/kuva/97527?tag0=0%7CHv4%7C751 )
ja vain 6 pistettä 742:lle.
kuva 05.01.2021 10:21 Erkki Nuutio  
  En minä noita aikoja muista, mutta Radan varrella -kirja kirjasi ne ylös.
Paha veli venäläinen oli Päivölässä vartioimassa Kalasnikovin kanssa 1944-1956.
Tähtelä on suomalaisten puolen raja-asema ja Porkkalan tunnelin suuaukko.
kuva 05.01.2021 10:04 Erkki Nuutio  
  Ainoa ja suositeltavakin kirja yhteenvetokirja siihenastisista VR:n moottorivetureista ja rata-autoista on Eonsuu - Honkanen - Pölhö : Suomen veturit osa 2 Moottorikalusto (Elokuvamaailma/Gummerus, 1995, A4 128 s.).
Painos on myyty, enkä tiedä onko uudistettua kirjaa tulossa.

Kuvahaulla näiltä sivuilla määritteillä Vv15, Vv16, Dv15 ja Dv16 löytyy kommenttitietoa näistä vetureista.
Niinkuin aina, tietoa on wikissäkin, esimerkiksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Dv15
kuva 05.01.2021 09:51 Erkki Nuutio  
  Onnittelut täysosumasta!
kuva 03.01.2021 19:18 Erkki Nuutio  
  Junasta osaavat sieltä päin olevat harrastajat varmaan kertoa. Lämpimän elokuun vaikutelma kuvasta syntyy, ja että ollaan sivistyksen piirissä: roska-astia veturin kohdalla ja puukuja tonttitien reunassa. Osalle puista on paikka kuitenkin ollut liian kuiva ja auringon polttama.
Isäni oli Valmet-Lokomo veturisuunnittelussa Vv15 (Dv15) -veturien parissa ja lopuksi Vv16:n suunnitteluryhmän vetäjä.
Vuonna 1961 jolloin kuvan veturi valmistui Valmetin Lentokonetehtaalta Tampereelta, hän kuitenkin kuoli.
Loppupään suunnittelutöitä oli ymmärtääkseni mm. kaksinajolaitteiden toteutus näihin.
Vv16-vetureita ei isäni ehtinyt nähdä valmiina.
Kuten näiltäkin sivuilta havaitsee, voi Vv-Dv15/16 -vetureita yhä ihailla käyntikuntoisina Rautatiemuseossa ja HMVY:llä Haapamäellä.
kuva 01.01.2021 11:10 Erkki Nuutio  
  Täällä juuri uudelleen itsenäistyneen Yhdistyneen Kuningaskunnan (oikeasti Kuningatarkunnan) vanhojen karttojen hakukone: https://www.archiuk.com/archi/index_mobile.htm .
Haku toimii hyvin. Maistiaisena Swansea : https://www.archiuk.com/cgi-bin/build_nls_historic_map.pl?map_location=%20Sketty%20(SWANSEA)%20Swansea&search_location=Sketty,%20SWANSEA,%20Swansea,%20SS6292,%20SS%2062%2092&os_series=1&is_sub=&pwd=freesearch@freesearch.com&latitude=51.609870&longitude=-3.994333&postcode=
Mumblesin rata ja muut puretut radat näkyvät hyvin.
kuva 31.12.2020 16:22 Erkki Nuutio  
  Liuskekivilaatat ovat olleet Britanniassa pääasiallinen katemateriaalit : https://en.wikipedia.org/wiki/Slate
Ne olivat aikaisemmin vaihtelevampia, mutta nykyään paksuudeltaan vakioita ja säännöllisyydeltään moitteettomia.
Painoa niistä tuli aikalailla.
kuva 31.12.2020 10:56 Erkki Nuutio  
  Tämä hieno 50-vuotiskuva on juhlava huolimatta surumielisyydestään aikakauden vaihtuessa.
Kansaneduskuntamme talo vahvistaa tapahtuman!
kuva 30.12.2020 18:37 Erkki Nuutio  
  Ilkivaltaan yllyttämistä kutsutaan näemmä taiteeksi!
Jos varsin taidokkaan puolinäköismallin töhriminen on sallittu Hämeenlinnan kaupungin toimesta, tulisi kaikkien junien tästä lähtien sivuuttaa pysähtymättä moinen häiriintyneiden loukko.
kuva 30.12.2020 15:59 Erkki Nuutio  
  Tuplarungon huoltoonvaihto Haapamäen kautta on uskottava selitys. Se on ollut kuvaajallekin hieman erikoinen näky ja siksi mieluinen kuvauskohde. Taitaisivat huoltovaihdot olla suositeltavia käytäntöjä myös nykyiselle VR:lle. Se kyllä edellyttäisi että vaihdettavia yksiköitä olisi hankittu ja jäljellä.
kuva 30.12.2020 15:49 Erkki Nuutio  
  Olet kaiketi oikeassa. Kaarikattoinen vaikutti ylisuurelta vaunuksi, mutta toisaalta lämminvaunu on tavallaan ylisuuri poikkileikkaukseltaan.
kuva 30.12.2020 10:30 Erkki Nuutio  
  Minkiöllä ahkerat taitoniekat tekevät vuodesta toiseen vuoden harrastustekoja!
Toivotan taitajille ja muille harrastajille Hyvää Rokotusvuotta!
kuva 30.12.2020 10:23 Erkki Nuutio  
  Jos lätät ovat menossa Haapamäelle tai tulossa sieltä junana, olisi kyseessä vähintään kuuden lätän juna - ja matkustajia en havaitse lättien ikkunoissa. Mielestäni tällaisen liikkuminen ainakaan aikataulutettuna junana olisi 1988 vaiheilla epätodennäköistä. HMVY:n alkuaikoina Haapamäelle päätyi joitakin lättiä, mutta ei kaiketi kuutta.
Kuvittelen siksi että lätät ovat kuvassa paikoillaan - kohtaloaan odottamassa.
<<   >>