201-102367 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 14.11.2021 09:41 Erkki Nuutio  
  Tuollaisia, puhtaita ja edustuskuntoisia olivat pojanviikarit ja veturit 1960-luvun alkuvuosiin asti.
kuva 14.11.2021 09:38 Erkki Nuutio  
  Lankkihattu on pidetty kirkkaana, ja ehkä veturin viimeiseen matkaan asti!
Kolmiraiteisuus (taain raide ehkä vähän kevyempi) ja taustalla oleva tie kiidättää aatokset Ala-Pasilan pohjoispäähän, josta Turun rata on jo etelämpänä haarautunut länteenpäin.
Päärata kulki ilmeisesti vielä Ala-Pasilan kautta.
kuva 13.11.2021 18:49 Erkki Nuutio  
  Vähintäänkin peilejä jalkailijoille ja pyöräilijöille pitää lisätä ja varoitusmerkkejä. Eikä sekään riitä. Susi mikä susi.
Onko Riihimäellä kovinkin pullea kassa vammautumiskorvauksien jakelua varten?
kuva 13.11.2021 18:41 Erkki Nuutio  
  Hieno kuva!
kuva 12.11.2021 10:19 Erkki Nuutio  
  Se taitaa ollakallis kolaritilanteissa. Onkohan huolehdittu nopeasta korjattavuudesta pelkästään vaihto-osia käyttäen. Näkyvyys alas eteen on hyvä, mutta ulkonema kuluttaa pysäkki- ja varikkopituutta.

Etu- ja takaylitys on suuri. Risteysten tiukoissa kaarteissa etu- ja takapää siirtyvät sivusuunnassa todella paljon.
Se yllättää helposti viereisellä kaistalla olevan varomattoman autoilijan.
Onko sivusiirtymää otettu tarpeeksi huomioon ja levitetty kaarteissa ratikalle varattua kaistaa sitä vastaavasti?
kuva 11.11.2021 20:29 Erkki Nuutio  
  Tuollaiset alumiinikoriset ja selkeämuotoiset metrovaunut menisivät hetkessä kaupaksi kahvilayrittäjille ja muihin tarkoituksiin. Käsittämätöntä luonnonvarojen haaskausta. Museoarvon säilyttävä uusi käyttökohde olisi tietysti toivottavin ratkaisu.
kuva 11.11.2021 11:31 Erkki Nuutio  
  Kyllä se on Dodge / De Soto jostain 60-luvun puolivälin kieppeiltä.
Jenkkimuotoiltu koppi, mutta brittilaatua Chryslerin Kew-tehtaalta. Berner maahantuojana.
kuva 01.11.2021 09:35 Erkki Nuutio  
  Ykspihlaja syrjäisenä oli siis vitkutellut venäjättä vuoteen 1909-1910 asti. Osa-apu tähän oli epäilemättä 1905 kapina Venäjällä ja Suomen yleislakko (Kansallislakko). Sen ansiosta annettu Marraskuun julistuskirja ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Marraskuun_manifesti ) peruutti/lykkäsi osan Helmikuun manifestiin (1899) perustuneista, ja laittomiksi katsotuista määräyksistä. Ei kylläkään vuoden 1902 kieliasetusta.
Voitiin kuitenkin nyt syrjemmällä laistaa yleisesti venäjänkielestä asemankilvissäkin.
Valvonta palasi tiukentuneena vuoden 1908 vaiheilla.

Vuoden 1912 Kokkola -lehdessä julkaistun aikataulun mukaan Ykspihlajaan kulki juna edestakaisesti kolmasti päivässä.
Ainakin maailmansodan aikana Kokkolassa oli varuskunta, jonka vahvuudeksi arvioitiin 500 henkeä antautumiseen päättyneen taistelun (27-28.1.18) edellä.
Taistelu käytiin varuskunnan luona, mutta merisotilaat vetäytyivät Ykspihlajaan ennen antautumistaan.
kuva 31.10.2021 13:35 Erkki Nuutio  
  Korkea pylväs lienee asema-aluetta valaisevaa öljylamppua varten. Kirkkaus laiturin tasolla jäi vähäiseksi.

Voiko olla vanhempi kuin 1910, koska venäjää ei ole asemankilvissä ?
Asemankilpien tuli olla asetuksen mukaan vain kunnalliskielisiä (asukkaiden enemmistön kielisiä) 1.5.1897 lähtien.
Asemapäälliköt eivät aina pitäneet kiirettä asetuksen noudattamisessa.
Ykspihlaja kuului/kuuluu Kokkolaan ja vuoden 1912 Tietosanakirjan aikaan ruotsinkieliset olivat enemmistönä Kokkolan kirkonkirjoissa. Kunnalliskieli oheisen valokuvan aikoihin oli siten oletettavasti ruotsi.

Yxpila asemankilvessä on siten oikein, mutta venäjän puuttuminen siitä viittaisi viimeistään vuoteen 1902.
Venäjänkielen tuli olla lisätty asemakilpiinkin vuoden 1902 kieliasetuksen nojalla.
( https://fi.wikisource.org/wiki/Kieliasetus_1902 )
kuva 31.10.2021 12:40 Erkki Nuutio  
  Taustalla vasemmalla Keuruun vanha kirkko ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Keuruun_vanha_kirkko ) .
kuva 30.10.2021 09:26 Erkki Nuutio  
  Ei valtionraja ole Tornionjoen yllä, vaan joen entisen, ajat sitten kuivahtaneen sivuhaaran kohdalla.
Ei Haaparannan aseman paikka ole olennainen kysymys, vaan se että Tornion asema joutui syrjään kaupungista.
Järjetön Pohjanlahden kierros on pilasi/pilaa torniolaisten henkilöliikennemahdollisuudet Suomen suuntaan.

Autoliikenteellä on kilpailuetu kulkiessaan ilman Pohjanlahden kierrosta suoraan Tornion kaupunginsaaren lävitse.
Samaa tulee vaatia rautatieltä. Ymmärrät hyvin että se lisäisi etenkin matkustaja-yhdysliikenteen kansainvälistäkin kiinnostusta ja edistäisi merkittävästi Tornionkin elinvoimaa.

Ei Ruotsi I maailmansodan aikana juurikaan pelännyt Venäjää, vaan Venäjä Ruotsia - sitä että Ruotsi menisi Saksan puolelle. Hilkulla se olikin sodan alussa. Palkkio ei olisi ollut pelkästään Ahvenanmaa.
Venäjää silmälläpitäen Ruotsi oli pystyttänyt jo 1800-luvun lopulla Bodenin linnoitukset.
Sen tykit olivat tosin vain tussareita, joiden ulottuma oli vaivoin yli 10 km.

Ruotsi oli harhainen nimenomaan suomalaisia, ja itsenäisyytemme alkuvuosina Suomea kohtaan rasistisuuden vuoksi. Ruotsin Tornionjokilaakson suomenkielisten kielivaino oli vielä täydessä käynnissä ja suhtautuminen mm. työn vuoksi vieraileviin suomalaisiin oli vihamielistä. Lue ajankohdan sanomalehtiä Kansalliskirjaston netistä.
Ratasillan rakentamisessa (Ruotsi rakensi sillan, kustannukset jaettiin) Ruotsi sortui naurettavuuksiin kuten sanomalehdetkin kertoivat.
kuva 29.10.2021 20:16 Erkki Nuutio  
  Saksalaiset sukellusveneet toimivat aktiivisesti eteläisellä Pohjanlahdella. Niinpä esimerkiksi vuonna 1916 ne upottivat Rauman edustalla ainakin viisi laivaa. Liikenne siirtyi siksi valtaosin pois sieltäkin kulkemaan Tornion kautta.
Uudenkaupungin reittiä ei siis voinut ajatellakaan 1914-1919.

Sopisi Tornion-Haaparannan välin vieläkin tehdä järjelliseksi, eli kulkemaan suoraan Tornion kaupunginsaaren lävitse sekä rakentaa rajaviivalle yhteinen Tornion-Haaparannan asema.
Nykyinen järjetön reitti Pohjanlahden aavalle tehdyn sillan kautta pidentää matkaa nelisen kilometriä suoraan reittiin verrattuna, ja on muistomerkki Ruotsin valtion silloisesta vinoharhaisuudesta maatamme kohtaan.
Voisi kyseisen reitin senkin vuoksi hävittää koska sitä ei suvaittu edes asianmukaisesti vihkiä.
Kunkkua korpesi niin Ahvenanmaan luisuminen käsistä, ettei edes suvainnut osallistua maiden ratayhteyden vihkimiseen!
kuva 28.10.2021 09:59 Erkki Nuutio  
  Koko Suomi mukaanlukien liike-elämä tarvitsee suoran junayhteyden Tallinnaan ja sieltä Euroopan ydinalueille, ei Tukholmaan.
Onneksi sentään Hyperloop-höpertely sinne on painunut säälivään unohdukseen.

Ratkaisevan tarpeen ja hyödyn ohella Tallinnan suunta tervehdyttäisi monia Ruotsin merkityksen yliarvostamiselta.
Mitä yritykset Tukholman sumpussa tekisivät, kun niiden pitäisi mennä suoraan markkinoiden ääreen - etenkin niihin maihin joissa suhtaudutaan meihin ja tuotteisiimme myönteisesti.
EU:lle tuoreesti perusteetta lahjoittamillamme neljällä miljardilla eurolla olisivat Tallinnan tunnelityöt jo täydessä vauhdissa.

Nyt miljardeillamme tehdään mm. rautateitä muualle Eurooppaan.
Täällä ei LiVin toimesta ole edes keskeisimmän pääratamme kapasiteetin ja nopeuden lisäystä suunniteltu ajallaan.
Senkun hajaannutaan hölmöilyihin, kuten se tunnin rata ja tehdään entistäkin raskaampia hallintohimmeleitä.
kuva 27.10.2021 09:23 Erkki Nuutio  
  Kiitoksia! Löysi generaattori sujuvasti esimerkiksi Peltolammin. Osa näistä kuvista on tosin vain Tampereen alaisuudessa.
kuva 27.10.2021 09:17 Erkki Nuutio  
  Kiitoksia kertomistanne tiedoista. Aina kannattaa kysyä, mutta useinkaan ei saa yhtä päteviä vastauksia!
kuva 26.10.2021 20:21 Erkki Nuutio  
  Miksi kyse on Toijalan postijunasta? Irroitettiinko postivaunu junasta Toijalassa?
Juna kaiketi jatkoi matkaansa ainakin Tampereelle tai vielä pidemmälle pohjoiseen?
kuva 26.10.2021 20:06 Erkki Nuutio  
  Pystyykö tämän kuvan löytämään Vorg-heinäsuovan yli 100 000:n kuvan joukosta ilman ystävällistä satunnaisgeneraattoriamme? Paikkahaku Örö ei löydä Örötä eikä tätä kuvaa.

Heinäsuovassa lienee muitakin julkisliikenteen ulkopuolella olleita ratoja, joiden paikannimiä haku ei tunne.
Vaatisi kai kyseisten paikanimien lisäämistä ja asianomaisten kuvien kytkemistä näihin paikannimiin (eli siis työtä).
Ohjelman keinoilla saanee esille kaikki kuvat, joiden paikannimeä haku ei tunne, mutta onko näitä tuhansia?
kuva 24.10.2021 19:06 Erkki Nuutio  
  Oltaisiinko tässä ja edellisessä kuvassa (Tampereen) Peltolammilla - Waltteri Peltolammin vanhalla uimarannalla ja juna vastarannalla tulossa etelästä Sääksjärven suunnalta ja etenemässä Rukkamäkeä ja Viinikan ratapihaa kohti.
Radasta vähän tännepäin on on Peltolammin - Pärrinkosken luontopolku.

Edustavia kuvia omista lapsuudenmaisemistani.
kuva 15.10.2021 18:55 Erkki Nuutio  
  Todellakin, tämä asema matkasi Inosta Makslahteen!
Mielenkiintoinen on tuo Finnan kuva Makslahdesta, jossa näkyy kaksi Makslahden asemaa.
Etualalla kyseisessä kuvassa näkyvä asema on selvästi Makslahden tavararatapihan asema (tavara-asema).

Kirjan Römpötti - Satamakylä Koivistolla raidekartta osoittaa, että taaemmalle matkustaja-asemalle (Inosta tuodulle) johti vain yksi, muista erillään ollut raide.
Tältä raiteelta haarautui matkustaja-aseman sivulla naperoraide + lastauslaituri paikallisia tarpeita varten.

Tavararatapiha oli sensijaan kymmenraiteinen (+ kymmenkunta sivuraidetta lastauslaitureille ja -kentille), joten (puu)tavaraliikenne tarvitsi oman asemarakennuksensa.
kuva 13.10.2021 21:26 Erkki Nuutio  
  Tässäkin on "käsijarru kiristetty" takimmaisen vetopyörän eteen.
Mikä onkaan tyypillisen liukulaakeroidun höyryveturin "pidätyskyky" (mäkikulmana ilmaistuna), kun on asianmukaisesti valtaventtiili suljettu, tehonsäätölaitos keskiasennossa ja hikihanat avoimina, MUTTA tenderin käsijarru on epäasianmukaisesti jäänyt kiristämättä?

Ilmajarru vaikuttaa vipukoneiston välityksellä jarrukenkiin tenderin jokaisen pyörän etu- ja takapuolella.
Päteekö sama tenderin käsijarruun, vai tulisiko silloin jo liiaksi käsijarruvivun rankkaa pyöritystä?

Voiko tenderin käsijarrun kiristää ilmajarrun ollessa vielä kytketty (jarruttaessa)?
Jos näin saa tehdä, pystyykö käsijarrun avaamaan ilman ilmajarrun kytkemistä?

Vielä kysymys, kai jo retoorinen: Pelastuuko 751 (tai 742) edes jonnekin sisälle suojaan Haapamäen romuraiteeltaan?
kuva 13.10.2021 20:29 Erkki Nuutio  
  Aidon ja sujuvan näköistä vanhan ajan matkantekoa! Hieno veturi ja sopivat vaunutkin perässä.
Hyvä, terävä kuva, ilman muokkauspinnistelyä.
Höyry piilottaa armeliaasti 995:n nykyaikaa juoruavan halkotilan suojakopan.
933:n halkotilan alkuperäisiä hyvin vastaavat puulaidat kannattaisi ottaa esikuvaksi.
kuva 12.10.2021 09:45 Erkki Nuutio  
  Veturi on A3 -sarjaa (varma tunniste: hytin etuseinän ikkunajärjestely).
Numeroa ei pysty lukemaan, numerokilpeä ei ole piipun juuressakaan.
Näiden Duebsin veturien tilauserien (1869-1898) välillä ei liene mainittavia ulkoisia eroja.

Kuva viimeistään vuodelta 1909 perustuen ulkomainosten esilläoloon aseman seinällä.
Virkaherrat menossa Helsingin toimipaikoilleen aivan säällisesti asustettuina.
Koska se virka-aika alkoikaan silloin aikanaan, kymmeneltä vai?
kuva 06.10.2021 13:27 Erkki Nuutio  
  Nakkipipo on erinomainen asuste muillekin kuin vaunumiehille. Ja sen kurkkumikrofonilla ja kuulokkeilla sujuu sananvaihto.
Ihmettelen vieläkin kuinka luonnonmukainen äänentoisto kurkkumikrofonilla saavutetaan - ei puhumiseen suuta tarvita.
kuva 05.10.2021 20:25 Erkki Nuutio  
  Matti Parkkosen kommenttina löytyi maininta päätöksestä Rh. 65/1903. Sen mukaan insinööri Axel Thunebergille myönnetty vuokrausoikeus on irtisanottu, ja tämän johdosta ulkoseinämainokset on poistettava 1.6.1909 mennessä.
Voi ehkä tämän perusteella kaventaa todennäköisen kuvausvuoden välille 1909-1917.
Lienee tosin mahdollista, että mainoksia poistettiin joiltakin asemilta jo ennen vuotta 1909.
kuva 05.10.2021 15:01 Erkki Nuutio  
  Kuva on otettu sen jälkeen kuin SVR oli irtisanonut mainostamisluvan asemilla.
En muista kenelle tämä lupa maksua vastaan oli annettu ja milloin lupa peruutettiin.
Se on kerrottu jonkun asemakuvan kuvatekstissäkin, vaan en muista minkä.
kuva 05.10.2021 10:25 Erkki Nuutio  
  Tampereen erityisongelma. Töhrijät ovat vastuullisen (heh heh) apulaispormestarin erityissuojeluksessa.
kuva 05.10.2021 10:21 Erkki Nuutio  
  Johanneksen ohittaneet puutavarajunat päätyivät 9 km:n päähän, Römpötin kylään. Siellä oli eteläisen Suomen paras luonnonsatama, Makslahti. Makslahdesta ei ole täällä kuvia. Teuvo Tikan kirja Römpötti - Satamakylä Koivistolla (Römpötin kylätoimikunta, 1989, 205 s.) näyttää Makslahden raidekaavion (ratapihalla 10 tavara- ja 1 henkilöraide, 6 laituriraidetta).
kuva 03.10.2021 11:08 Erkki Nuutio  
  Tässä hienossa dokumenttikuvassa näkyy ilman utuisuus.
Jos tällaisella kelillä kuvaisi uutuudenkirkasta veturia 20 m, 50 m, 100 m ja 200 m etäisyydeltä samoina pysyvillä asetuksilla, erottuisi värien kirkkausmuutos luultavasti havaittavasti.
kuva 30.09.2021 10:54 Erkki Nuutio  
  Ilmeisesti 2-akselinen rekan veturi näyttää olevan Vanaja A-69R , Rekka- Vanaja noin vuodelta 1968.
Etummainen on epäselvä, onko se Scania-Vabis LB 76 vai Bedford, kippiohjaamattomia molemmat.
Kuormausnosturia ei ostettu halvalla, vaan kovalla rahalla.
kuva 29.09.2021 21:15 Erkki Nuutio  
  Kommentoin minäkin. Tämä on toimiva uutis/tapahtumakuva : Menohalua uhkuva uudenveroisen puhdas veturikaunotar. Ovathan Hv:t olleet lapsuudesta lähtien suosikkejani ( https://www.vaunut.org/kuva/116838?u=3399&kv=1957&kv2=1960&paik=Tampere+asema&tag0=0%7CHv3%7C ), kaikki niistä, mutta Hv4 -tilannetta suren syvästi.
Edelleen uutis/tapahtumayksityiskohtia: Etuala täynnänsä kuvannäppääjiä (toisin kuin ennen), eikä lippu ole ihan lippu.

Pienoismallipiireissä on paljonkin pohdittu mm. etäisyyden vaikutusta vaikutelmaan todenmukaisuudesta: Musta esine näyttää sitä enemmän harmaalta mitä kauempana se on - joko todellisesti tai pienoismallissa mitä suurempi mittakaavallinen etäisyys katselijaan on.
Siksi esimerkiksi kirkkaan musta esikuvaveturi esimerkiksi Z-mittakaavaisena sopisi maalata suosiolla jonkinmoiseksi
mattaharmaaksi. Lisäksi yksityiskohdat muuttuvat väkisinkin pehmeimmiksi jo etäisyyden tuoman utuisuuden vuoksi.
Näillä ja muilla keinoin ehkä syntyy "aitouden" tuntua.

Terävänä lähikuvana tämän kuvan kuuluukin siis olla toisenlainen. Silti jos asteikkonani on nostalgia, häiritsee tässä etualan näppäilijäkuvaajien parvi SEKÄ kattilan otsan ja lieriöosan hieman liiaksi silottava ja kirkastava käsittely.
Varjon puolelle jääneinä näitä alueita lienee kirkastettu ja silotettu, ja nostalgian mukaan häiritsevästi.
Varjoon yleensä jäävää pyörästöaluetta lienee myös kirkastettu, mutta siellä se ei häiritse.
kuva 27.09.2021 17:15 Erkki Nuutio  
  Ilmeisesti nuo väännökset katosivat nopeasti 1920-luvulla mm. Ammattienedistämislaitoksen kurssien ja oppikirjojen vakiinnuttaessa suomenkielisen termistön.
kuva 27.09.2021 17:03 Erkki Nuutio  
  Piirros, valokuva ja tekstin loppuosassa oleva selostus eivät oleriittävän selkeitä. Valokuvastakin voi todeta että avatut lankkulaverit ovat vaunun pituussuuntaisia ja päällekkäin. Kyseessä on siis makuuvaunu myös III luokan osalta.

Vuoden 1913 Tietosanakirjan V osa sanoo että "G:n järjestelmässä makuutilat ovat pitkin vaunua kahdessa kerroksessa, kaksi aina rinnakkain käytävän kummallakin puolella. Yläkerran makuusijat muodostetaan istuimien [ylös] kääntyvistä selkälaudoista, jotka ripustetaan rautatangoilla katossa oleviin koukkuihin."
Ainakin jos makuusijat ovat kahdelle vierekkäin lepäävälle, kertyy silloin istuma- ja makuupaikkoja sama 4 kpl osastoa kohti.

Kyse on jonkinlaisesta tämäntyyppisestä rakentelusta : https://pdfpiw.uspto.gov/.piw?Docid=00378948&homeurl=http%3A%2F%2Fpatft.uspto.gov%2Fnetacgi%2Fnph-Parser%3FSect2%3DPTO1%2526Sect2%3DHITOFF%2526p%3D1%2526u%3D%25252Fnetahtml%25252FPTO%25252Fsearch-bool.html%2526r%3D1%2526f%3DG%2526l%3D50%2526d%3DPALL%2526S1%3D0378948.PN.%2526OS%3DPN%2F0378948%2526RS%3DPN%2F0378948&PageNum=&Rtype=&SectionNum=&idkey=NONE&Input=View+first+page

Günzburgin patenttia koskevaa muuta aineistoa en löytänyt.
kuva 26.09.2021 20:25 Erkki Nuutio  
  Ei löydy tyyppikuvaa täältä 1912/14 valmistetuista IIIlk:n Ei -päivävaunuista.
Piirustukset ja selostus niistä on Suomen Teollisuuslehti 17.3.1912 numerossa sivuilla 41-46 :
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1119021?page=43 .

Kirjoittaja on päätoimittaja, teollisuusneuvos Väinö Valkola ( https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Valkola ) . Tämä johti myöhemmin työmarkkinajärjestöjen vuonna 1922 perustamaa Ammattienedistämislaitosta (AEL) : https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/10/11/ammattia-oppimassa .

Kansan syvät ja osaavat rivit kiittävät yhä Valkolaa tämän monista oppikirjoista, kuten Jyrsijän käsikirja (Otava 1928, 1945 ja 1953). Selvennettäköön vihreille, että kirja ei todellakaan käsittele elukoita.
Jyrsijä on ammatti-ihminen. Koneillaan ja Valkolan opein maamme jyrsijät hoitivat mm. kärsimämme sotakorvaukset hyökkääjälle, ja mahdollistivat osaltaan Suomen 40...80 -lukujen talousihmeen.
kuva 25.09.2021 21:34 Erkki Nuutio  
  Tällainen oli vaunu piirrettynä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1119533?page=13 .
Saman Suomen Teollisuuslehti 5/1898 sivuilla 7-10 on selostus kuvien kanssa, myös Günzburgin systeemistä.
Jos pienoismalli vaunusta kiinnostaa, juuri sellaisia toimittaa Mestarimallit, rakennussarjana ja koottunakin.
kuva 22.09.2021 09:17 Erkki Nuutio  
  Todettakoon vertailuksi liikenteen suunnista, että kunnioitettu keisari-suuriruhtinaamme Aleksanteri II antoi 8.6.1858 Armollisen Julistuksen (=asetuksen) matkustajain velvollisuudesta, wastatuksin tullessaan, toisiansa wäistää.
Tämä anomuksen johdosta annettu asetus oikaisi joidenkin ruotsinaikaan jääneiden virkaherrojen vasenkätisen tulkinnan vuoden 1734 Kestikievari-asetuksesta.

Julistus määräsi matkustajat ja ajelijat väistämään vastaantulijoitaan aina oikealle - neljän ruplan ja kahdeksankymmenen kopeikan hopearahan sakon-haastolla (hallitsijamme hyväksyi Suomen markan maamme valuutaksi vuonna 1860).
Muutostoimet oikeanpuolisesta liikenteestä rajoittuivat täällä ajomiesten siirtymiseen kuskinpukin toiselle reunalle. Muutostoimet Ruotsissa vuonna 1967 olivat jonkin verran laajemmat.
kuva 17.09.2021 22:19 Erkki Nuutio  
  Yhtäläisyys on selvä : https://www.vaunut.org/kuva/47710?kv=1957&kv2=2010&paik=Riihim%C3%A4ki+tavara
kuva 17.09.2021 21:19 Erkki Nuutio  
  Riihimäen järjestelyratapihan perusparannussuunnitelma vuodelta 1959 on pitkänä lakanana VR 1937/62 -historiikin sivujen 188 ja 189 välissä. Jos ollaan Riihimäellä, olisi suunnitelman Patostenmäen ylikulkusillaksi mainitsema kohta noin 600 m henkilöasemalta etelään oletettava kuvauskohta.
Suunnitelmassa vaihteet eivät kuitenkaan ole kuvaa vastaavassa viuhkassa, eikä raiteita ole niin paljon kuin suunnitelmassa. En tiedä oliko lopullinen toteutus aivan suunnitelman mukainen siirtokuomaus- ja veturihalleineen, enkä myöskään koska uudistettu ratapiha valmistui.

Heitä siksi arvauksia: kuvausvuosi noin 1960-1963. Järjestelyveturina on Tampellan valmistama Tr1 Risto.
kuva 16.09.2021 14:45 Erkki Nuutio  
  Lippujen ja viirien tarkoitus täällä kuten muuallakin on juhlistaa, osoittaa mahtia ja luoda arvovaltaa.
Tässä se näkyy selvemmin : https://www.vaunut.org/kuva/111302?paik=Karunki
Liput ovat Venäjän ja muiden ympärysvaltojen (aluksi Serbia, Ranska, Britannia, Japani) valtiolippuja. Viitatussa kuvassa keskilipputangossa Venäjän valtiolipun alla lienee Venäjän jonkun asiaankuuluvan sotilaselimen tai esimerkiksi sotainvalidien huollosta vastaavan elimen lippu.
kuva 15.09.2021 20:37 Erkki Nuutio  
  Trukki taitaa olla Valmet D35, vertaa: https://huutokaupat.com/517039 .
Taitaa olla 70-luvun loppupuolen tuote, eli kuvassa aivan uusi.
kuva 14.09.2021 21:17 Erkki Nuutio  
  Tyyppikuvaa Ds3:sta kaivataan. Viitataan silti tietoihin puukaasutetusta Ds3:sta, joko 11 tai 12 :
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/894353?page=10
kuva 14.09.2021 10:58 Erkki Nuutio  
  Yksittäisiä vaunuja siirreltiin aikanaan rautakangista värkättyjen paakien avulla asiaankuuluvan pikkuisen varasto-oven eteen. Tällaista näin 50-luvun lopulla Tampereen Tullin alueen varastoraiteilla, mutta Nurmossa epäilemättä vielä 60-luvulla ja ehkä 70-luvullakin.
kuva 14.09.2021 10:46 Erkki Nuutio  
  Nolottaa kun olen kahdesti väärin kuvannut vaihteiden kytkentälaitteita Dm2:ssa. Kuten kirjoitus selvästi kertoo, kytketään vaihteiston märät monilevykytkimet niiden päissä olevien paineilmasylinterien avulla. Paineilman paine riittää, koska itse kytkimet ja paineilmasylinterit ovat suurihalkaisijaisia, kuten piirustus näyttää.

Käyttäminen paineilmalla tekee helpoksi vaihteiston hallinnan vaihtamisen ohjaamoiden välillä. Se tuo kuitenkin haitallista viivettä kytkeytyvän vaihteen sylinterin paineistumiseen ja vaihdetta vaihdettaessa vapautuvan vaihteen sylinterin paineen purkautumiseen : Molemmat vaihteet ovat samanaikaisesti osittain kytkeytyneinä pidempään kuin sekunnin ajan - ensin luistaa kytkeytyvä vaihdekytkin, sitten vapautuva vaihdekytkin.

Vaihdekytkimien luo viedyt ns. rele/pikapoistoventtiilit nopeuttaisivat toimintaa. Ohjaamosta tulisi tällöin vain kyseisten venttilien ohjaamiseen kuluva vähäinen ilmamäärä. Oikein toteuttaen se virtaisi lähes äänen nopeudella.
En tiedä oliko tällaiset venttiilit Dm2:ssa. Markkinoilla sellaisia tuskin oli 30-luvulla, puhumattakaan sähköohjatuista vastaavista venttiileistä (jollaisilla esimerkiksi kuorma-autojarrujen paineilma-releventtiileitä nykyään ohjataan).

Sotien jälkeen märkiä monilevykytkimiä tuskin enää kytkettiin paineilmalla. Hydrauliikan moninkertaisen paineen ansiosta kytkinlevyparien ja käyttösylinterien halkaisijoita voitiin pienentää paljon ja muun kehityksen ansiosta vaihteiden päällekkäistä kytkeytymis- ja vapautumisaikaa voitiin lyhentää toivotuksi noin 0,2...0,4 sekunniksi.
Tällöin märkälevykytkimet saadaan kulumattomiksi, eli lähes ikuisiksi. Jos kytkeytmisten äkkinäisyyttä ei osata eristää ohjaamosta/matkustamosta, on ehkä kytkettävä eteen nestekytkin tai momentinmuunnin.
kuva 13.09.2021 12:03 Erkki Nuutio  
  Havaittavuutta pimeän aikana voisi helposti ja halvasti parantaa ledikentällä katon etukaltevaan osaan.
Ei ylikirkkaita ledejä, jotka häiritsisivät kuljettajan näkyvyyttä, mutta riittäviä kuljeksijoiden ja autoilijoiden havaita.
kuva 13.09.2021 11:53 Erkki Nuutio  
  Kuten Petri toteaa, on Teknillisen Aikakauslehden 1.3.1937 numerossa muutakin kiinnostavaa, kuten
Ukko-Pekan suunnittelua https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122569?page=63 ja VR:n ratapihasuunnittelua https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122569?page=80 .

Jälkimmäisen kirjoittaja valottaa laajasti ja kritiikkiä sivuuttamatta etenkin Viipurin tavara- ja matkustajaratapihojen suunnittelua karttoineen ja viitteineen netistä luettavissa oleviin kuvauksiin ja kritiikkeihin vuosisadan alkuvuosien suunnitelmista. Valitettavasti laajoihin ratakarttoihin yksityiskohtainen tutustuminen vain pienennettyinä ruudulle on työlästä. Todettakoon että yksi viitteistä, Viborgs Nyheter on digitoituna, mutta muodossa Wiborgs Nyheter.
Viipuriin täytyy palata kun ehtii. Kirjoituksessa on selventävää tietoa ja karttoja myös Pietarin Suomen asemasta ja tietoa myös Helsingin ja Tampereen ratapihahankkeista. Nämä lähinnä sama kirjoittaja kuvasi suunnitelmakarttojen avulla VR 1912/37 II -historiikkiin.

Oikaisen vielä ilmeisen virhearvioni Dm2:n vaihteiston pakkakytkimien paineistemisesta. Ilma/öljy -muuntosylinteri on liian niukka tähän tehtävään. Dieselmoottorin ulosottoon kytketty hydraulipumppu lienee käytössä ja suuntaventtiilit öljyn vapauttamiseksi avautuvalta pakkakytkimeltä ja ohjaamiseksi kytkettävälle pakkakytkimelle. Suuntaventtiilien täytynee kuitenkin olla sähköohjattuja, koska vaihteet kytketään kulloisenkin pään ohjaamosta.

Kirjoituksessa kerrottiin halu vaihteiden pehmeään kytkeytymiseen pakkakytkintä luistattamalla. Luistoajan tulee kuitenkin olla enintään noin sekunnin pituinen. Muuten luistavat kytkinlevyt kuumenevat, kuluvat, kuppiintuvat ja kupruuntuvat palautumattomasti . Mielenkiintoista olisi tietää kuinka onnistuttiin. Ongelmallisia ovat liikkeellelähdöt, jolloin luistoaika tulee helposti liian pitkäksi.
Ratkaisu olisi nestekytkin tai momentinmuunnin vaihteiston eteen. Sellainen sisältyi vasta Dm3/4:n GM-pakettiin.
kuva 12.09.2021 14:40 Erkki Nuutio  
  Todettakoon että minulla on riittävästi omakohtaista tietoa sekä todistusaineistoa kertomistani asioista. Olen toivonut että maastamme löytyisi kelvollinen taloustoimittaja ja -lehti tai -kirjajulkaisija näille ja muillekin vastaavankaltaisille teoille. Onhan näiden seurauksena tuhottu/lahjoitettu ulkomaille (etenkin Ruotsiin) tuhansittain parhaita työpaikkojamme ja miljardeja vuotuisia vientieurojamme.

Ruotsissa on heidän omista pahoista taloushölmöilyistään julkaistu loistavan valaisevia ja kiinnostavia kirjoja.
Mainitsen vain Jan Hökerbergin Spelet om Volvo (2000) ja Spelet om Saab (1992).
Jälkimmäinen käsittelee paljon myös Tj. Juhani Linnoisen tekoja Saab-Valmetin / Valmet Automotiven hyväksi.
Myöhemmin, kun Sisu-yhtymä oli vielä valtion omistuksessa, pelasti sama mies Valmet/Valtra -traktorit ja Valmet/Sisu -dieselmoottorit niille aiotulta tuholta.
kuva 12.09.2021 14:10 Erkki Nuutio  
  112 -vuotiaskaan ei ole ikäloppu käppänä, vaan ryhdikäs kaunotar.
kuva 12.09.2021 11:52 Erkki Nuutio  
  104-vuotiaskaan ei ole mikään ikäloppu käppänä, vaan hyväryhtinen kaunotar.
kuva 12.09.2021 10:59 Erkki Nuutio  
  Huomionarvoista on, että vetotelissä on Tampellan kehittämä ja valmistama suuntavaihteellinen nelivaihteinen ns. PowerShift -vaihteisto. Vaihteet siis kytkeytyvät märillä monilevykytkimillä, joita kytkettiin kauko-ohjatusti paineen avulla. Nestepaine kytkinpakkoihin syntyi kaiketi paineilma/paineneste-sylinterin avulla (kuten monissa kuorma-autoissa vielä 70-luvun alussa).

Tampella valmisti moottorit A/S Frichsin lisenssillä. Tyyppimerkintä oli DMF 220/6. Tämäntyyppisiä moottoreita Frichs käytti DSB:lle valmistamissaan MP-moottorivaunuissa.
Tampellan hitsaten valmistamat telit saivat luonnollisesti lähtökohtansa MP-moottorivaunujen teleistä.

Bolsevikkien tuomat sodat veivät pohjan pois tämänkin hankkeen kehittymiseltä. Ehkä Dm2 kuitenkin vaikutti siten, että Tampella säilytti moottoriosastonsa, joka sittemmin teki lisenssillä MAN- ja MGO-veturimoottorit ja osan Dm3/Dm4 -moottoriteleistä.
Suomi olisi ilman sotien seuraamuksia ja ilman lukuisia kelvottomia 70...90-lukujen johtajia teollisesti, taloudellisesti ja elintasollisesti Ruotsin tasolla, jollei edellä sitä. Nyt ei olla, vaan ollaan näissä suhteissa lujasti ja yhä enemmän jäljessä.
kuva 12.09.2021 10:03 Erkki Nuutio  
  Etevä kuva ja osuvakin siksi, että etualalla olevalla hiekkakumpareella oli vuoteen 1937 asti varasto ja puinen täydentämislava veturihaloille. Tällöin tontille valmistui mahtava PMK:n talo. Sen sisälle mennen järjestelyveturit veivät ja toivat puuvillatuotteita sisältäviä umpivaunuja.

Veturien halko- ja hiilivarastot ja -täydennykset siirtyivät vuonna 1937 Soriin, Vaasan radan alkukaarteen ja Kalevantien väliseen sorakuoppaan. Sen VR oli synnyttänyt kaivamalla pois koko entisen Kalevankankaan länsiosan korkean harjun.
Vyörytyslaitokset rakennettiin Soriin ilmeisesti heti sodan jälkeen 1940-luvulla.
kuva 11.09.2021 22:37 Erkki Nuutio  
  Näyttävät olevan tekstin perusteella Terbergejä.
Koko perinteinen Sisu kaikkine tuoteryhmineen (poisluettuna Pasit, jotka annettiin Patrialle) sekä Valmetin traktorit (ml. moottorit) ja trukit koottiin Sisu-Yhtymäksi. Hallituksen päätösten mukaan yhtymä piti yksityistää avoimella kotimaisella rahoituksella.
Muodostetussa Sisu-Yhtymässä vetomestarit (Sisu) ja trukit (Valmet) olivat Sisu Terminal Systems -yksikkö.

Vastoin hallituksen yksityistämispäätöksiä KTM:n kansliapäällikkö Vuoria alkoi järjestellä koko Sisu-Yhtymän Tj. Taxellin Partek Oy:lle. Tämä paljasti asian voitonriemussaan Partekin juhlakirjassa Läpi valkean kiven (1998):
Sanoin Vuorialle, että jos he haluaisivat tehdä jotain koko Sisulle, olisimme kiinnostuneita.
Jo samana syksynä aloitin tapaamiset Sisu-htymän Tj. Granskogin kanssa.... (kirjan sivu 324).

Kun Partek oli saanut Vuorian jotenkin hankkimalla luvalla hankittua koko Sisu-yhtymän, oli Sisu Terminal Systems sen arvokkain osa (arvokkaampi kuin esimerkiksi traktorit).
Hankinnan jälkeen Taxell yhdisti siihen Partekin Ruotsista aiemmin hankkiman vähäisen trukkien valmistajan Kalmar Industries Ab:n. Hän muutti kokonaisuuden nimen Kalmar Oy:ksi ja tuotteiden nimeksi Kalmar (!!!!).
Vetomestarit siirrettiin Sisun Hämeenlinnasta entiselle Tampereen Valmetille ja trukit lukkeja lukuunottamatta lahjoitettiin työpaikkoineen (yli tuhat) valmistettaviksi Ruotsissa Kalmarin tehtaalla.

Kun Kalmar oli tehnyt operaatioitaan joidenkin vuosien ajan, valtio sai tarpeekseen niistä (kuten työpaikkojen lahjoituksista Ruotsiin), ja osakeomistuksensa voimalla hajotti koko Partek-yhtymän.
Sen kumipyöräliiketoiminnan valtio myi kokonaisuudessa Herlinin Kone Oy:lle. Herlin sai pääosan ostohinnastaan heti takaisin myymällä traktorit ja moottorit Agcolle sekä pienemmillä summilla Sisu-akselistot Oy:n (Hml) ja Sisu-Auto Oy (Karjaa) näiden johtohenkilöille. Koko yhtymäsynergia oli siis tullut hävitetyksi.
Vetomestarit Herlin yhdisti hallitsemaansa Cargoteciin ja siirsi niiden tuotannon (työpaikat) Puolaan EU-tukien avustuksella tehtyyn tehtaaseen.

Terberg on tietääkseni koko ajan ollut vetomestareissa itsenäinen ja aluksi pieni kilpailija Sisulle.
Terberg on noussut vähitellen ja viisaasti toimien maailman johtavaksi vetomestareiden valmistajaksi.
Tällainen kasvu suuryritykseksi ei olisi ollut mahdollista ilman Partekin tuhoamaa Sisua.
Tuhoa täydensi Kone menettämällä pääosin asemansa vetomestareissa.

Valitan. Sekavaa tapahtumaketjua ei voi esittää lyhyesti. Terberg on siis koko ajan kehittänyt ja valmistanut vetomestarinsa itse. Se on tänä päivänä niiden valtias yli tuhannella henkilöllä ja viennillä yli sataan maahan.
Hollannista tuli voittaja, Suomesta häviäjä.
kuva 11.09.2021 21:21 Erkki Nuutio  
  Valmistajan (Tampella) terveisiä jälkipolville : https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122569?page=89
Terveisten lähettäjä kääntyilisi haudassaan, jos saisi tietää motin nykytilanteen.
Kirjoituksen paperitulostuksen rajauskeinot eivät ole täydelliset. Itse en saanut liiallista yläreunusta pois.
<<   >>