504-107392 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 16.09.2015 17:33 Erkki Nuutio  
  Avosiltainen telivaunu, mutta vain kahdeksan ikkunaa kylkeä kohti tasajaolla. Lienee I lk:n vaunu, mutta päivä vai makuu ja mikä littera? Mitä nuo katonreunan koukut toimittivat?
kuva 16.09.2015 11:26 Erkki Nuutio  
  Kun takimmaiset (kumi)pyörät nostettiin teräspyörilla ajoa varten, nousiko samalla nostolaitteella myös tavaravaunun pääty Kiskokallen tyyliin? Vetoakselin teräspyörien kitkapaino olisi ollut muuten aika pieni.
Kun kumipyörät painettiin niillä ajoa varten nostolaitteella maahan, ne puristuivat samalla vetoakselin kitkarullia vasten ja teräspyörät nousivat ilmaan. Vaunut ja lumet siis hoituivat ainakin tyydyttävästi.
Pasilan konepaja-alueen väki ei ole muuten vielä kiittänyt Katriina-kahvin tuoksusta. Juuri he saivat parhaiten nauttia siitä ollessaan paahtimoa vastapäätä.
kuva 12.09.2015 17:08 Erkki Nuutio  
  Nätti asetelma. Olisivatpa veturit puhtoisempia.
kuva 11.09.2015 18:37 Erkki Nuutio  
  Veturitekniikan tuntijamme vahvistanevat, että vetoakselivälin keskellä näkyy tasavartinen telin tasausvipu. Veturi seisoo tai kaatuu siten epätasaisellakin radalla kuten kolmijalkainen tuoli. Kaksi (etu)tukipistettä on tasausvipujen keskitappien kohdilla ja yksi (taka)tukipiste oletettavasti veturin keskilinjalla laahusakselin kohdalla.
Näiden tukipisteiden puitteissa pystyvoimat vetopyöriltä otetaan vastaan niiden lehtijousilla. Otetaanko pystyvoimat laahusakselilta vastaan vain sen keskellä olevalla lehtijousella, vai onko kummallekin laahuspyörälle jousi?
kuva 11.09.2015 16:52 Erkki Nuutio  
  Aputenderi näyttää olevan yksiakselinen. Kai se silti voi olla kytketty veturin takapuskimeen, mutta kiinteämmin ja lujemmin lukittuna kuin normaali vaunu. Yksiakselisuus ja normaalivaunujen veto/työntö aiheuttaa aputenderin kiinnitykseen sellaisia ylös/alassuuntautuvia kuormituksia, joita normaalivaunujen kiinnitykseen ei tule.
kuva 10.09.2015 21:05 Erkki Nuutio  
  Tässä ja pääosin toisissakin kuvissa on veturimiesten säädyn edellyttämä lakki vähän rasvattu koppalappi. Muiden kuului tyytyä lippalakkiin.
kuva 10.09.2015 20:55 Erkki Nuutio  
  Näistä Podeuksista löytyy kuvia Finnassa (Sähkömuseo) mm. muuntajia vetelemässä sekä haulla Googlesta. Tosin vähemmän löytyy näistä Raupenschleppereistä, kuin Podeuksen raitiovaunuista ja autoista. Löytyy jopa Sidorowin esite näistä.
Perävaunussa on ovelat pyörät: Vanne (terästä olettaisin) kiinnittyy säteittäisillä kumijousilla tykkipuolaiseen napaan
Jarrutönkät painavat takavanteita. Kun jarruttaa tiukkaan, on kuorma niskassa. Samoin käy esteeseen osuttaessa.
En ajelisi näillä sivukaltevalla tiellä pakkasaikaan - liukuu kelkkana sivusuuntaan.
kuva 10.09.2015 09:56 Erkki Nuutio  
  Toivottavasti kohtalo oli suopeampi siviiliin runsaaksi vuodeksi päässeelle sotilaalle, kuin veturille Hk5 480 Tampella 137/1909) joka joutui sotakorvauksena hyökkääjälle 7.8.1940 ja sinne jäi.
Kari Salon perusteellinen selvitys näistä painostamalla toteutetuista ryöstöistä oli Resiina 2/2001:ssä (s. 5-21).
Karevaseinäinen etummainen matkustajavaunu ainakin edustaa 1800-lukua, ehkä suoraseinäisetkin.
kuva 09.09.2015 10:09 Erkki Nuutio  
  Majailee valokaasuvaunukin omalla lyhyellä pätkällään veturien oikealla puolella. Tuntuu kuin ravintolarakennuksesta tännepäin olevan topparin eteen olisi viety soraa esitopparitarkoituksessa. Kovin lyhyt on kyseinen pätkä - mahtuuko siihen edes yhtä lyhyttä vaunua.
kuva 08.09.2015 09:09 Erkki Nuutio  
  Kyllä tässä kuvassa on kaikki kohdallaan. Linjakkaat tuulenohjaimet antavat Pekalle lentävän ilmeen.
Nousivatko savut näillä ohjaimilla paremmin hytin yli kuin massiivisilla aiemmilla? Ohjaimien teho muilla kuin suuremmilla nopeuksilla (yli 80 km/h) on kaiketi vähäinen, eli ne eivät pelastaisi kivihiilipulverin suihkuamiselta Trumanin hyttiä kohti.
Tuuliohjaimia on harjoiteltu usein vaatimattomalla menestyksellä kuorma-autoissa. Niissä etupyörien nostama kura voi nousta kylkiin niin jyrkästi, että ohjaamon ovenkahvaa ei viitsi availla muuten kuin rukkasilla ja kiroamalla valmistajaa.
kuva 07.09.2015 09:57 Erkki Nuutio  
  Eipä näy paljon asutusta ympärillä. GULAG-leiritkin olivat syrjempänä.
Rakennus lienee vuoden 1917 vaiheilta, kun sotavangit olivat saaneet Muurmannin radan rajoitetusti liikenteelle.
kuva 06.09.2015 12:50 Erkki Nuutio  
  Tiedetäänkö Thunebergistä nimeä enempää? Ilmeisesti hänellä oli joku yrityskin, mutta arkistoa ei liene jäljellä josta selviäisi toiminnan laajuus ja mainostajien nimiä.
kuva 06.09.2015 10:34 Erkki Nuutio  
  Asea (Allmänna Svenska Elektriska Ab) käytti tosiaan mainoksissaan hakaristisymbolia. En tiedä koska se siitä luopui.
Mainos on varmaan ollut asemanseinässä jo vuosia. 1920-luvulla touhuttiin mm. maaseudun sähköistämisen kanssa, joten ilmoitus voi koskea tätä aihetta.
Hakaristillä ei ollut tietenkään kytkentää natsismiin, vaikka Ruotsin valtio ja monet ruotsalaiset olivat silloin Euroopan johtavia kallonmittaajia.
kuva 30.08.2015 09:54 Erkki Nuutio  
  Tammisuolaiset ry:n kuvissa tästä sanotaan: Päkätti oli Tammisuolta Saarelaan ja Tusculumin satamaan johtaneen radan veturi.
kuva 29.08.2015 09:12 Erkki Nuutio  
  Upea kuva, mutta pakon edessä pelkistetty. Jos asemarakennus on noin komea (vaikkakin siipiosiltaan supistettu), täytyisi asemalla olla sivuraiteita vaihteineen - myös etualalla. Myös toiselle läpimenevälle raiteelle täytyisi olla matkustajalaituri. Loput sivu- ja lastausraiteet voisivat olla toisella puolella (saariasema).
Herkkukärry voisi olla totta, mutta Rautatiekirjakaupan avokioski ei. Sen esikuva löytyy sisätiloista, sellaiselta asemalta jossa on suuri sisähalli (esimerkiksi Helsinki tai Viipuri).
Junan alkupäässä jossa tapahtuukin lastausta, on varmaan matkatavara- ja postivaunuja ja muutama III luokan vaunu. Näiden perässä on ainakin neljä I/II luokan telivaunua. Ollaan siis matkalla Pietarista tai Pietariin ennen bolsuaikaa.
Taiteilija ansaitsee kiitoksen tunnelman tempaamisesta.
kuva 28.08.2015 19:49 Erkki Nuutio  
  Oliko pitkänomainen rakennus talleille tullessa vaunukorjaamo, kuten epäilin yläkuvan https://vaunut.org/kuva/104374?a=1 yhteydessä?
kuva 27.08.2015 20:20 Erkki Nuutio  
  Oliko ylemmässä kuvassa veturitalleille mentäessä ollut puinen pitkänomainen rakennus mahdollisesti vaunukorjaamo?
Sen sisällä on ilmeisesti yksi raide. Rakennus on lämmitettävä savupiipusta päätellen. Pystytys- ja purkamisvuosi?
kuva 27.08.2015 10:54 Erkki Nuutio  
  "
Valkeasaari - raja-asema neuvostopuolella. Neljänkymmenen minuutin pysähdys. Puna-armeijalainen sillan tällä puolen hymyili iloisesti ja vei kätensä reippaasti lakinreunaan, kun hyvästiksi heilautin hänelle kättäni.
Juna kulki sillan ylitse. Vilahti puna-valkoinen juova ja me saavuimme Suomen porvarillisen tasavallan alueelle.
Katselin ulos akkunasta, kun selkäni takaa äkkiä kuului ääni: "Esittäkää passinne, olkaa hyvä".
Se oli rajavartioston (tai ohranan) edustaja.

Rajajoki. Ensimmäinen asema Suomen puolella. Astuin asemalaiturille. Aivan vastapäätä vaunun ovea seisoi suomalainen santarmi. Aivan niin, ehta elävä santarmi - roteva, syötetty, pullisilmineen ja hiljaa liikkuvine pitkine viiksineen. Hän kiilasi minuun pullisilmiensä ankaran ja tarkkaavaisen katseen.

Se oli ensimmäinen Suomen edustaja, jonka kohtasin suomalaisella maaperällä

Santarmi Rajajoella. Kuinka usein kuukausien kuluttua, matkustellessani ympäri maata ja tutustuessani sen väestön elämään, palasikaan mieleeni tuo luonteenomainen vanttera olio harmaassa santarmipuvussa ja ratsusaappaissa. Se oli porvarillisen Suomen valtiovallan elävä ruumiillistuma - fasistisantarmin ratsusaapas painoi lujasti maan anturransa alle...
"
Ote: Boris Spekke Suomi tänään - Matkakuvauspiirtoja , kääntänyt Helmi Peuhkuri. Valtion Kustannusliike Kirja , Leningrad 1933.
Kirjoittaja on ilmeisesti ollut lähetystön kaupallinen edustaja, ja saattoi tutustua suomalaisiin yrityksiin, kuten telakoihin.
Kirjan tarkoitus on ollut lähinnä vähentää punaisten suomalaisemigranttien kaipuuta entiseen kotimaahansa. Kapitalistisen laman (1931/2) pohjalla oltaessa tähän oli mahdollisuuksia.
Sikäläisten suomalaisten joukkomurhat ja -vangitsemiset alkoivat pari vuotta myöhemmin.
kuva 26.08.2015 19:16 Erkki Nuutio  
  Löysin vain yhden vorg-valokuvan, jossa Dm4 kurkistaa tiilitallista https://www.vaunut.org/kuva/96731?u=3399&kv2=1962 .
Tarkoitus oli verrata Dm4:n nokan kokoa URO:n kokoon (URO = tunnistamaton raidekulkuneuvo, vrt. UFO) , sillä minusta vaikuttaa siltä että nokka on liian matala ollakseen Dm3/4:n.

Esille tulleiden erilaisten seikkojen (1952 epäuskottavan myöhäinen, liian matalalta vaikuttava nokka, ei konkreettista tunnistettavuutta jne.) perusteella esitän luopumista Dm3/4 -vaihtoehdosta. Useita muita ajoitukseltaan mahdollisia ehdotuksia on tuotu esille. Millekään niistä ei kuitenkaan löydy konkreettista tunnistettavuutta.

Ehdotan siksi kuvatekstiksi pilttuu 3:n osalta seuraavaa:
"Pilttuu 3:n hämärässä on veturi, moottorivaunu tai muu kiskokulkuneuvo, jota ei pystytä tunnistamaan."
Onko 1944 arvio, vai onko siitä muuta tietoa?
Jos muuta tietoa ei ole, vuosihaarukka lienee 1944/9 , joista alkupään vuodet ovat ilmeisesti todennäköisempiä.

Kuvan dokumenttiansiot ovat innostaneet osanottajia pohdintoihin tunnistamispuuhassa.
Kiitokset Reinolle dokumentin pelastamisesta ja esiintuomisesta iloksemme.
kuva 26.08.2015 07:31 Erkki Nuutio  
  Onko tämä se vanha talli, jonka kolmannen pilttuun pituutta ja asukasta parhaillaan arvaillaan?
kuva 25.08.2015 15:21 Erkki Nuutio  
  Tampellan Kisko-Kallet eivät käyne, koska niitä tuli vasta vuodesta 1956 lähtien. Olisi muuten hyvä saada Vorgiin myös Kallen takapuolen valokuva. Kaikki kuvat ovat etupuolesta (jos etupuoli on se, jossa työkalut roikkuvat).
Tve2 on myös liian nuori. Tve3 (Vv13) takaa vaatisi ehkä tarkastelua, mutta käsittääkseni ne maalattiin kirkkaammiksi aikaisintaan Erkki Aallon käskyillä 1950-luvun loppupuolella. Lisäksi ensimmäinen Vv13 lienee vuodelta 1953.

Tallin kummituksella on alumiinipinnan vaikutelma, ei maalatun. Täydellistä varmuutta Dm3/4 lienee mahdoton saada. Pelkkä kummitus ei kuitenkaan voi olla kyseessä, ja Dm3/4:lta se todella vaikuttaa.
Asiaan liittyy tarve tarkennettuun tiedonetsintään (Kouvolan) Ristojen puunpolton takarajasta.

Kuvan Riston pituutta ei pysty tarkkaan vertaamaan tallin ulkopituuteen, eli ei pysty sanomaan ettei mahdu sisälle.
Tarvitaan tietoa Kouvolan vanhan tallin pilttuiden vapaista pituuksista 1950-luvun alun vaiheilla? Jos pilttuu 3 soveltuu Ristolle (22,5 m), lienee sen vapaa pituus 23,5...24 m. Silloin 21 m:n Dm3/4 + 1.5...2 m sisäänvetoa onnistuu. Pilttuupituuksia siis kaivataan.
kuva 24.08.2015 16:49 Erkki Nuutio  
  Ainakin kannettavan mikron näyttöä sopivasti kallistelemalla tulee kolmannen pilttuun haltijan nokka esille ja vaikutelmaksi siitä tulee Dm3/4 .
kuva 24.08.2015 09:28 Erkki Nuutio  
  Tämä alue talleista pohjoiseen myllättiin täysin uuden aseman ja ratapihamuutosten yhteydessä. Samalla Savon rata erosi kaartuen pohjoiseen yli kilometrin aiempaa lännempänä. Kuvan varikon asuntokasarmi (lepohuoneet) on siis poissa. Asuntokasarmeja (=rivitaloja) oli sen lisäksi neljä yli 100 m päässä raiteista. Niistä osa taitaa olla jäljellä asemapuistossa. Hassua kun hidas ummikkohämäläinen joutuu yrittämään selittää Kouvolaa, kun sanavalmiit savolaiset ovat ihan hiljaa.

Kuvaruutua sopivasti käännellen vaikutelmani Dm3/4:stä on kyllä melko täydellinen: Nokan keskellä oleva ovi on kuten kuuluukin. Ylhäällä olevaa valonheitintä en erota hämärästä, mutta alemmat kaksi ovat likimain siellä missä kuuluukin.
Nurkat ovat pyöristyneitä niinkuin kuuluukin. Ja puumotilta hahmo ei todella näytä. Keksiikö joku jotakin muuta?
kuva 23.08.2015 21:18 Erkki Nuutio  
  Kouvolan historia II:n (s.56-57) vuotta 1905 kuvaavan yksityiskohtaisen väritetyn asema-aluekartan mukaan vanhan asemarakennuksen länsipääty oli noin 500 m itään (oikealle) oheisen kuvan asuinkasarmin länsipäädystä ja noin 50 m asuinkasarmia pohjoisempana. Asuinkasarmin ja veturitallien välissä oli yksi raide. Kuvan tilanteessa raiteita on kolme. Lieneekö niitä tullut enempää myöhemminkään. Asemarakennuksen vierellä, siitä länteen oli asemaravintolarakennus.
kuva 22.08.2015 13:38 Erkki Nuutio  
  Oikeassa alanurkassa on Hatanpään puistokadun (Kuusikujan) tasoristeys. Hatanpään seisake oli siinä, mutta ei ehkä vielä 1922. En tiedä seisakkeen perustamisvuotta. Lopetus oli 1960-luvun lopulla.
kuva 22.08.2015 13:25 Erkki Nuutio  
  Liikennepaikka Viinikka on ehkä oikein, jos tarkoitetaan tavaraliikennettä - onhan Viinikan ratapihaa näkösällä.
Sensijaan jos tarkoitetaan henkilöliikennettä aikataulutetuin pysähdyskellonajoin sekä pysähdyksin tarvittaessa, on kyseessä liikennepaikka Hatanpää (2 km Tampereelta etelään), sen viimeisinä toimintavuosina.
Paikka ei ole sattumanvarainen, vaikka siltä voi vaikuttaa. Siitä kulki rautatien poikki puistokatu (jonka jäännös on alennettu kujaksi) Hatanpään kartanoon. Kartano omisti suurimman osan nykykaupungin alueesta, kunnes vuonna 1911 se meni konkurssiin omistajansa tekemän, Suomen suurimman kavalluksen paljastuttua

Haulla Hatanpää löytyy nyt vain pari rautatiearkeologista etsintäkuvaa.
Tämä kuva näyttää selvästi seisakkeen molemmat laiturit, ja onkin ainoa valokuvatodiste seisakkeesta näillä sivuilla. Laiturien ja porttivahdin avaaman pikkuportin kautta kulki Lokomon rautakouria (ja ehkä joku Sarviksen muovaajakin) junalta ja junalle ainakin vielä syksyllä 1967.
Ikuisesti muistan (mutta valokuvaa en ottanut) tällöin Hv:n alkuponnistelut sen lähtiessä seisakkeelta aseman suuntaan.
Oma työni Lokomolla oli silloin juuri päättynyt ja tulin vielä työkavereita tervehtimään.

Kesäturisti 1948 ei tunne Hatanpäätä vielä vuonna 1948, mutta vuonna 1960 H409/410 pysähtyi Hatanpäällä arkisin klo 6.28 ja 16.28, sekä H406 arkilauantaisin tarvittaessa 12.48 vaiheilla (etelään päin). Arkisin tarkoitti myös lauantaita.
kuva 21.08.2015 08:53 Erkki Nuutio  
  En ole nähnyt toista ratapihakaaviota, johon olisi merkitty kaikille raiteille ja toiminnoille nimi ja tarkoitus.
Nyt olisi mahdollisuus opiskella junien järjestelytyön toteutusta tämän kaavion avulla.
Yhdessä kaavion jatko-osan kanssa muodostuu mittakaavainen kartta, jossa poikittaissuunnan mittakaava on toki eri kuin pitkittäissuunnan. Kumpikin mittakaava on kuitenkin näytetty.
Eipä liene muualla Suomessa ratapihoja, joista olisi annettu näin täydelliset ja havainnolliset tiedot.
kuva 19.08.2015 15:57 Erkki Nuutio  
  Muistutan vielä etten ole mainittava Kouvolan tuntija. Näillä sivuilla on ratapihakaavio 1923, mutta kaavio on helposti harhaanjohtava. Siinä pituusmittoja on lyhennelty rankasti, jolloin leveysmittojen vaikutelma on vastakkainen.
VR 1912/37 osassa I sivulla 53 on ratapiha vuodelta 1928 mittakaavaisesti, mutta pienenä painettuna. Sitä tarvitsisi suurentaa. Kouvolan historia II:n sivuilla 56-57 on ratapiha mittakaavaisesti vuodelta 1905. Siinä esiintyy mm. tuo tasoristeys ja taustalla olevat talotkin. Eivät myöhemmät levitykset liene suuria olleet vielä kasarmin kohdalla, joten kasarmi voi olla säilynyt. Joku Kouvolan tuntija osaa varmaan kertoa onko se vielä asemanpuistossa.
kuva 19.08.2015 14:23 Erkki Nuutio  
  Tuo "vaahtomuovinen pensasaita" näkyy identtisesti Kouvolan historia II sivun 61 valokuvassa, joka lienee kuvattu 20-luvulla. Josko silloin oli saatavilla vaahtomuovisia pensasaitoja 1:1 mittakaavassa.
kuva 19.08.2015 14:07 Erkki Nuutio  
  Asioita auttaisi jos motti olisikin Dm1, jollainen oli Kouvolassa, mutta selvä vaikutelma on kuitenkin vaaleammasta värityksestä ja metallipinnasta (eli Dm3/4).
kuva 19.08.2015 07:48 Erkki Nuutio  
  Oletan että kuva on ollut Reinolla vuosikymmeniä, joten nykypäivän kuvamanipulaatiot ja nykytekniikan helpottama mallinrakennus voidaan sulke pois.
Kuvaa epäilee pienoismalliksi, jos 1/ siinä on yksityiskohtien puutteita ja epätarkkuuksia, 2/ syväterävyydessä on epäilyttäviä puutteita tausta-alueella ja 3/ jos rakennusten ja rakennelmien sijoittelua on muutettu esimerkiksi tilasyistä.

En havaitse kohdan 1 puutteita, mutta pieni epäilys, että tallin hämärässä on Dm3 tai 4. Kohdan 2 puutteita esiintyy selvästi. En ole Kouvolan tuntija, mutta Suomen luultavasti parhaasta paikallishistoriasta (Veikko Talvi: Kouvolan historia II) katsottuna kohdan 3 asiat ovat mielestäni kunnossa: Varikon asuinkasarmi on sopivalla etäisyydellä siellä missä kuuluukin jne.

Yhtenvetona: Voin uskoa kuvan oikeaksi. Jos kuva on pienoismalli, malliväki saa kertoa ketkä ja koska ovat jotkut pystyneet näin loistavaan saavutukseen täydellisine säistämisineen ennen syövytysmalleja ja CADiä ym. Ainakin 6 veturiakin esiintyy!

Joka tapauksessa kuva on arvokas, se valottaa ilmeisen rehellisesti tilanteen sodan lopussa tai heti sen päätyttyä.
kuva 17.08.2015 18:33 Erkki Nuutio  
  Tarvinnee epätäsmentää kuvatiedot tällaisiksi:
Valmetilta luultavasti alkukoeajoja varten haettu Sm1/Eio 6001/6201 tai 6002/6202 ohittamassa Sääksjärven Sr12 2741:n hinauksessa kesä-elokuussa 1968.
kuva 17.08.2015 10:45 Erkki Nuutio  
  Toivon että uutta omistajaa on kehotettu tai kehotetaan julkaisemaan omassa maassaan saksankielinen artikkeli valokuvineen veturin aktiivivaiheista Suomessa sekä sitä edeltäneistä vaiheista. Artikkeleja veturista on ollut Resiinassa. Ehkä näiden kirjoittajat voivat tässä avustaa (hyväksymillään ehdoilla).
Luovuttaja MRY:n pitää siis huolehtia, että veturin arvokasta työhistoriaa Yhtyneillä ei heti sivuuteta toisarvoisena heti sen siirryttyä vieraille maille. Tällä lisäyksellä, Hyvää matkaa!
kuva 16.08.2015 14:27 Erkki Nuutio  
  Edelleen oletan, että kyseessä olisi 12.6.1968 ja 6001/6201:n kuljetus, mitä ilmeisimmin Sääksjärven kohdalla.
Jotta asia kokonaisuudessaan ratkaisun, esitän erilaisia näkökohtia ja kysymyksiä:

1/ 6001/6201 lähti Valmetilta Helsinkiin 12.6. siten, että veturi (Sv) kiinnittyi liitevaunu 6201:n päähän. Tämän todistaa valmistuskuvani Valmetin viimeistelyraiteen sähköistyllä kohdalla. Valmetilla junaa ei ollut mahdollista kääntää.
Myös kuvani lähtöjuhlasta (Resiina 1/94 ja näillä sivuilla) 12.6. keskipäivällä näyttää että 6001 tulee takapäähän.

2/ Ainakaan toisella puolella vetovaunua ei ollut lastausovia ohjaamon takana. Ei tainnut olla toisellakaan puolella?
Entä oliko liitevaunussa yhdellä vai kummallakin puolella lastausovet ohjaamon takana?
Nämä kysymykset liittyvät junan saapumiseen 2736:n hinauksessa: Oliko 6001 vai 6201 kytketty veturiin ja tuliko juna silloin perille Helsinkiin 6001 (vai 6201) etummaisena.
Eljaksen kuva hinauksesta Pasilassa on hieman epäterävä, mutta kuvittelen 6001:n olevan siinä kytketty veturiin.
Onko koko tämä juna jatkamassa Helsinkiin, vai jo palaamassa sieltä?
En tunne silloisen Pasilan kallioiden suuntia, joten tämä jää minulle epäselväksi

3/ Oliko 6201:ssä heti alussa varmasti numero ja valmistuskilvet molemmilla puolilla?

4/ 5.-8.1968 olin harjoittelijana Lentokonetehtaan huoltokorjaamolla, eli Härmälän lentokentällä olleessa tehtaan vuonna 1942 tekemässä puisessa kaarihallissa. Pyöräilin tehtaalle mm. syömään silloisessa ruokalassa, joka näkyy vasemmalla lähtöjuhlakuvassa. Näiltä reissuilta kuvat tehtaalta ovat.
Mikko Alameri tiesi kertoa ensimmäisen sähköjunan kuljetuksen (SUURI tapahtuma) ajankohdan. Vain tiedotettuna olisin osannut pyöräillä tämän kuvausta varten radan varrelle. Valitsin näemmä Sääksjärven, eli liittymäpaikan Tre-Hki -rataan. Opastinpylväät kertovat että ei olla enää Valmetin raiteella. Autoa en omistanut ja pyörällä ei Sääksjärveä pidemmälle viitsinyt mennä. Siis Sääksjärvi, mutta ehkä 2741 jatkoi junan vetämistä esimerkiksi Riihimäelle.

Näihin asioihin toivon valaistusta.

Nuorena näppäilleenä voin nykyisille nuorille kuvaajille kertoa, että jos joku (myöhemmältä kannalta) jopa tärkeä kuva on rahanpuutteessa jäänyt alunperin vain negatiiviksi (jotka nekin ovat kateissa) tai (projektorin puutteessa) koskaan heijastamattomaksi diaksi, ja sen jälkeen tulee 40 vuotta pakkotahtista työtä ilman kuvien mieleen palauttamista, on tuloksena unohdus.
Jos dementia koituu joskus kohtaloksi ja kuorii tuoreemmat vuosikymmenet päältä, voivat vuoden 1968 kuvaustilanteen muistijäljet palautuakin. Iäkäs tuttukin osasi aina palailla Syvärille ja vuoteen 1942.
kuva 16.08.2015 12:05 Erkki Nuutio  
  Nautinnollista katsella RUUDULLA taidokkaasti sommiteltua, lukemattomia yksityiskohtia sisältävää ja terävää vanhaa kuvaa. Suuri osa vanhojen Resiinoiden hienoistakin kuvista on vähitellen tummentunut ja useat ovat olleet heti painettuinakin tummia. Vaunut-sivustoa olisi toivottavaa käyttää tummien Resiina-kuvien palauttamiseen, ja käyttää tässä korjauskeinoja (roskien poistoa ja sivistynyttä kirkastamista), mutta ei manipulointia. Toive ilmaistu, kuuleeko Resiina?

Kuva on Rovaniemi - Kemijärvi -rautatierakennukselta 1930-luvulta. Näin sanoi Resiina 2/91.
VR 1912/37 II haarukoi vuosia tarkemmin. Mahdollisia pengerryskesiä ovat 1928/33, 1933 ei kuitenkaan ole luultava.
Kaivinkoneet (tai kaivinkone) kuormasivat leikkausmaata 362350 m3. Niiltä se vietiin normaaliraidevaunuilla täytöskohtiin.

Soravaunuja tässä kohta täytetään ja soraraiteella (kuopalla) kai ollaan, eikä linjaraiteella (paitsi jos tehdään ylileveää leikkausta). Ratalinjakartassa haarautuu raide rautatien alkupäässä Kuluksen vaiheilla Olkkajärvelle ja puolivälin jälkeen Misin vaiheilla Misijärvelle sekä toisaallekin. Pohjolan väki osaa varmaan kertoa oliko sorakuoppia (ja kuvauspaikkakin) jossain näistä paikoissa vai muualla. Etelän väki kuuntelee korvat höröllään.

Bucyruksella lienee VR:n vakiomallinen puupiippu ilman tuulilippaa (eipä tarvittu niillä nopeuksilla). Jenkkipiippu lienee ollut jotakin meidän hiilipiippuamme muistuttava.
kuva 15.08.2015 09:38 Erkki Nuutio  
  Kyllä maansiirto- ja hiukan myöhemmin metsäkoneiden matka-asentajia pakettiautoineen sai silloin ja varmaan nykyäänkin tilata asiakkaan koneelle johonkin jorpakkoon kellon ympäri (24/7), ja varaosien pikatoimituksia hoiti vielä silloin VR:kin pikajunien mukana. Kun matkustajat vähenivät linja-autoissa 60-luvulla, tehtiin uusien autojen akselien väliin tavaratila. Tavaralähetyksen tulivat merkittäviksi. Matkahuolto hoiti vastaanoton ja luovutuksen ja kuljettaja kaiken muun. Tämä pelasi sujuvammin kuin VR:n pikakuljetukset.
VR:n pikatavaramakasiinin toiminta nykyisen Rautatienkadun parkkitalon eteläpään kohdalla päättyi kai vuoden 1960 vaiheilla. Tämän jälkeen pikatavaran jättö ja otto tapahtui sieltä missä Transit näkyy. En tiedä koska tämäkin päättyi.

Mäessä oleva Nysse (paikallismurretta) vaikuttaa enemmän Ajokilta kuin Valmetilta. Sinänsä se voisi Valmet AEC:kin olla, koska Sammonkadulle ne silloin kulkivat, jopa kesällä. Niitähän ja sitä linjaa (25) ei muutettu kuljettajarahastukselle.
kuva 14.08.2015 21:01 Erkki Nuutio  
  Arvailuksi menee kun kuvaustilanne on täysin unohtunut. Jos juna on jo Sääksjärven aseman vaiheilla, se lienee sepelöidyllä osuudella, lieneekö samalla jo pääradan raiteellakin.
kuva 14.08.2015 20:57 Erkki Nuutio  
  Täytyy varmaan epätäsmentää näin: Transit näyttää tyypilliseltä huoltoautolta, jolla luultavasti haetaan varaosalähetystä asemalta.
kuva 14.08.2015 16:08 Erkki Nuutio  
  Luulen että se ei ole rollikka, koska kesällä ne eivät mielestäni kulkeneet ja tuon suunnan linjoilla käytettiin rollikoita 4-19. Niissä oli varsinkin korin takapää kovin toisenlainen (yläosaltaan selkeästi kallistettu).
Kuvassa korin muoto on Ajokin TKL:lle tekemien Scania -dieselbussien tyylinen.
Muistikuva pika/kiitotavaran noudoista on samanlainen kuin Karilla, ja kyllähän Transit onkin varaosalähetystä noutava huoltoauto. Sanoisin että sen kyljen takaosaan on maalattu Näsinneula ja muistelen Rotatorin (=Lokomo) maansiirtokoneiden huoltoautoissa olleen sellaiset.
Ottaen huomioon Reinon painatustiedot ja muut tiedot, sanoisin todennäköiseksi vuodeksi 1966.
Melkein ainoa vielä käyttämätön tunnistustieto voisi olla varikon tornin takana sen oikealla puolella oleva rakennus, joka taisi olla alkuaan matalampi. Korotusvuotta en tiedä, eikä varmaan maksa vaivaa sitä etsiä.
kuva 14.08.2015 13:37 Erkki Nuutio  
  Eikä haarukkaa kavenna tupakkamainonnan ja siten Kent-tupakkamainoksenkin kielto vuonna 1977.
Oikeassa laidassa on lyhytnokkainen mainosmaalattu Ford Transit. Sitä tehtiin joulukuusta 1965 lähtien.
Kaventuneeksi vuosihaarukaksi tulee siis 1966-1970.
kuva 14.08.2015 13:03 Erkki Nuutio  
  Sääksjärvellä oli kaiketi vielä silloin ainakin yksi läpikuljettava sivuraide, jolla veturin oli mahdollista siirtyä junan toiseen päähän. Luontevin veturin vaihtopaikka on Perkiö, etenkin jos 2741:lla oli asiaa palata Lokomolle tai Perkiöön.
Siitä sopi jatkaa 2736:lla, eikä kukaan Hesalainen hoksaisi pientä jujua ennenkuin ehkä 47 vuoden päästä.
kuva 14.08.2015 10:18 Erkki Nuutio  
  Vaikka olenkin unohtanut kuvaustilanteen, olen melko varma siitä että tämä olisi 6001/6201:n kuljetus. En olisi seuraavaa Sm:ää mennyt kauemmas kuvaamaan. 2741:n luovutuspäivä ja käyttöönottojakso lienee tiedossa.
Lokomon 2741 on uutukainen veturi, juuri luovutettu tai jopa luovuttamaton, joka jouti välille Lentokonetehdas - Tampere.
kuva 14.08.2015 09:26 Erkki Nuutio  
  Kuvaustilanne on totaaliunohtunut, koska ei ollut projektoria jonka avulla muistot olivat vuosien mittaan kirkastuneet ja diat haalistuneet.
kuva 14.08.2015 09:19 Erkki Nuutio  
  Nätti kuva ja Suomen liputkin kirkkaan puhtoisia.
Tämä on kuvattu uudemman (6-kerroksisen) VR:n asuintalon yläkerroksesta.
En ole tallettanut pienempien muutosten toteutusvuosia, mutta veikkaan 60-luvun loppua.
Kun tarkkaan katsoo tunnelin suuta, ovat trollikkajohdot vielä paikallaan. Muualta ne näyttävät maastoutuneen piiloon.
Myöhempiä muutoskohtia ovat : 1/ Johdinautoliikenne loppui 15.5.76, ja sen johdot oletettavasti poistettiin kesällä 1976. 2/ Tulli muutti Sarankulmaan, alueen raiteisto poistettiin ja koko alue myllättiin vasta 1986-1990.
Bussitietäjämme varmaan antavat tarkimman ajoituksen hieman harvinaisemman Postibussin avustuksella.
kuva 12.08.2015 12:55 Erkki Nuutio  
  Näitä taidokkaita asemakarttoja tehtiin 1870-luvun alkuvuosiin asti. Vuoden 1928 Teknillisen aikakauslehden sivulla 311 on asemakartta Helsingistä vuodelta 1862 ja Radan varrella -kirjassa 1870-luvun alkuvuosilta. Pietarin asemakartta vuodelta 1871 on näillä sivuilla jne. Oheinen Hämeenlinnan asemakartta on 1870-luvun alkuvuosilta, tai viimeistään Tampereen / Turun radan rakennusajalta 1874-1876.

Uuden radan rakennustoimikunta järjestyi 22.4.1874 ja perusti tällöin keskusvaraston Hämeenlinnaan (ratapihalle) rakennuspiirien Hml-Toijala, Toijala-Tre ja Toijala-Forssa tarvikkeita (työvälineet, ratapölkyt, kiskot jne) varten.
Ensimmäisenä pengerrettiin kahden virstan väli siltatyömaalle. Väliä alettiin kiskottaa 11.1874. Siltatyömaalle oli tehty suurehko työvaja, johon kuului neliahjoinen paja. Työvaja toimi varikkona mm. työvälineiden valmistusta ja korjauksia varten.

Onko mahdollista että työvaja siirrettiin luontevampaan paikkaan, asemalle kun silta valmistui liikennöitäväksi 4.1875.
Tällöin se olisi palvellut keskusvarastoa ja palvellut paremmin työjunien veturien ja vaunujen kunnossapitoa. Etenkin soravaunut vaativat tiheästi korjaamista liikkuessaan keskeneräisellä radalla.

Suurin osa työvälineistä saatiin Pietarin ratarakennukselta ja haettiin sen Riihimäellä olleesta varastosta, samoin kaiketi soravaunut. Työjunien veturitkin olivat aluksi lainatavaraa, luultavasti myös samalta suunnalta, ensimmäinen jo syksyllä 1874 (kenties B1) ja toinen 6.1875. Lisäksi omia vetureita valmistui 9.1875, minkä jälkeen kahta veturia käytettiin pelkästään pengerrystöihin (Tampereelle asti). Aluksi sora jouduttiin hakemaan kauempaa Turengista, myöhemmin sitä saatiin mm. Hattulan Kerälästä.

Rautatierakennus ja Hki-Hml-Pietari liikenteen harjoittaminen olivat täysin toisistaan erillisiä toimintoja. Ei työjunien työvetureilla tai -vaunuilla varmaankaan ollut sisäänpääsyä korjauksiin Hämeenlinnan tiiliseen veturitalliin - se oli säännöllisen liikenteen käytössä. Tämäkin viittaisi siihen että rautatierakennukselle oli asemalla oma, sillan luota tuotu puinen talli pajoineen, kun silta oli valmistunut ja vilkas työliikenne alkoi.

Tiedot kerätty Hml-Tre-Tku rautatierakennuksen kertomuksesta vuodelta 1877.
Vasta- ja myöntölauseita otetaan ilolla vastaan.
kuva 12.08.2015 09:47 Erkki Nuutio  
  Onko puukoristen vaunujen työkaluilla tehty koskaan veritekoja tai edes niillä riehuttu? Entä onko tehty pelastustekoja?
kuva 12.08.2015 09:40 Erkki Nuutio  
  Hieno kuva neljän sodan (Venäjä - Saksa+IU, Suomen sisällissota, Talvi- ja jatkosota) veteraanista vielä silopintaisena. Manttelia joutui tämä vaihtamaan viidesti (Nikolai Verisen, Lvov/Kerenskin, Trotskin ja sitten punaisten ja valkoisten).
Tiedetäänkö näiden vaunujen valmistajatehdas ja valmistusajankohta (jottei Panssarimuseo jättäisi 100-VUOTISJUHLAA pitämättä) ja teknisiä tietoja? Tykkiin kai kuului kääntöpöytä alunperinkin, mutta pystyikö se kannattamaan myös tornin?

Brest-Litovskin rauhan 3.3.1918 perään vähentyi panssarijunien tarve Venäjällä kun sisällissota ei siellä ollut vielä käynnissä.
Siksi punaiset saivat junan lainaksi, oletettavasti Rahjojen neuvottelemana. Tuliko ja jäikö veturikin Suomen puolelle, vaikkakin junasta poistettuna?
Olisi tarpeen saada Parolan panssarijuna säältä suojaan ja Annenkovista säilynyt tykkivaunu myös aseistettua uudelleen.
kuva 10.08.2015 07:44 Erkki Nuutio  
  Veturi on törkeässä kunnossa. Se asettaa jo Vapriikin ja Tampereen kaupungin sivistystoimen pätevyyden vahvasti epäilyksenalaiseksi. Jos näin pientä veturia ei saada sisälle, niin lasikaappi ympärille, ja ennen talvea.
Ei riitä pelkkä uuden maalin sutiminen, tekee sen sitten ruosteen päälle tai kalliimmin.

Sisällä tai kaapissa ollen veturista saadaan pois nuo rivot levyt ohjaamon ja tenderin välistä, jotka vääristävät sen jonkinmoisen tankkiveturin irvikuvaksi.
Vaikka veturissa on aikanaan ehkä ollut nykyisenkin mallinen piippu, on se karmea hirvitys.
Tilalle pitää saada siistimpi piippu, kuten veturin valmistajakuvissa näkyvä alkuperäinen.
kuva 09.08.2015 18:40 Erkki Nuutio  
  Aseman toinen nimikilpi on se vennäänkielinen. Vennäänkieliset kilvet tulivat käyttöön 1892/1893. Näin on sanottu Postivaunun matkassa -kirjassa (s. 85). En löytänyt alkuperäislähdettä tälle tiedolle. Samat kilvet heitettiin pois 1918.
Väli Valkeasaari - Pietari oli erikoistapaus, mutta esimerkiksi Valkeasaaren aseman kuvassa 1870- tai 1880-luvulta näkyy pelkkä suomenkielinen nimikilpi. Toki Valkeasaari oli Suomea vuoteen 1864 ja sen asukkaat pääosin suomalaisia.
kuva 09.08.2015 18:13 Erkki Nuutio  
  Turku-Viipuri -maantie tasoristeyksineen näkyykin tässä karttatasoisessa ratapihakaaviossa keskeisesti.
Rakennuksen e (eri e kuin veturitallilla) tasoristeyksen korvalla täytynee olla se entinen tiilinen rykmentin viljavarasto / myöhempi pukutehtaan varasto. Se esiintyy sekä tilapäisen asematalon (tullitalon) että myöhemmän puisen ylikulkusillan työmaan valokuvassa. Sinne on piirretty johtavan kaksi raidetta!
Vaikka varastolle on annettu e-tunnuskirjain, ei sitä varmaankaan ole koskaan käytetty (vara)veturitallina?
kuva 09.08.2015 17:41 Erkki Nuutio  
  Kun näiden murinoita kuuntelin poikasena, oli koppien kyljissä kunnon messinkinumerot, tällä Hämeenlinnalaisella 1758.
Miten kuljettajavaatimukset keventyivät pienveturiksi (Tve3) siirtämisen seurauksena?
Onko näitä vielä teollisuuden käytössä ja vieläkö HMVY:n ja Veturimuseon yksilöt murisevat?
<<   >>