1606-147316 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 28.03.2016 21:52 Erkki Nuutio  
  Suojärven radan linjan suunnitteli heti alkuun vuodesta 1918 ja rakennusaikana toimi radan toimistoinsinöörinä Wäinö Rankka, joka teekkarina oli aloittanut Jokioisten-Forssan ratarakennuksella. Mielenkiintoisessa muistelmakirjassaan Kisko kävelee (WSOY, 1949) hän kertoo 19 sivun verran Suojärven tapahtumista.

Rankka keksi itsepurkautuvan soravaunun Ma ( https://www.vaunut.org/kuva/44800?tag0=22||&tag1=11|Ma| ) sekä haki ja sai sille suomalaisen patentin - ja tällaisesta liiallisesta kekseliäisyydestä ja itsenäisyydestä syntyi lihava riita rautatierakenusosaston johdon kanssa. Pääjohtaja Castrenin väliintulo tarvittiin lopulta.
Kyseisessä vaunussa nousi koko laita sen päissä olevien pitkien poikittaisvarsien saranoimana. Vaunutyypin menestyksekäs ensikäyttö oli juuri Suojärven radalla 1921-1922. Oheisen kuvan näyttämä valtaisa ukkojoukko (tunti lapiointia Mp-vaunua kohti) syrjäytyi sorajunan konduktöörin ja jarrumiesten availlessa Ma-vaunujen laitoja lennossa juuri oikeissa kohdissa.
Vanha purkaustapa syrjäytyi siis Suojärveltä alkaen, kaivinkonelastauksen myös muutosta vauhdittaessa.

Kun rataa alettiin rakentaa vuonna 1918, vahtivat saksalaisupseerit ja -aliupseerit vielä rakentamista. Radan suuntahan oli komeasti itään. Saksan kaaduttua sai von der Goltzin Itämerendivisioonan väki lähteä ja rata muuttui pelkästään yhteydeksi puurikkauksiin ja rajaseudun nälkäkurjuuden poistajaksi. Selittäisikö alkuvaiheen saksalaisyhteys saksalaistyyppisen merkkilevynkin?
kuva 28.03.2016 09:38 Erkki Nuutio  
  Onnistuisiko se Reinon ihmeohjelma erottamaan näkymät toisistaan (kovalla työllä)? Suurhyökkäys alkoi 8.6.44.
kuva 28.03.2016 09:33 Erkki Nuutio  
  Omien vanhojen vemppumuistikuvien ja kuvaajan vanhojen osoitetietojen perusteella kallistun Porin radalle. Paikka on komea, mutta määrittämätön. Ilmeisesti 1970-luvun alkupuolta.
kuva 28.03.2016 09:23 Erkki Nuutio  
  Kiinnostavan harvinainen näkymä 1800-luvun lopun, 1900-luvun alun vartioidusta ylikäytävästä, jota on täydennetty 1920-luvun alussa molemmin puolin kiskopylvääseen kiinnitetyillä varoitusteksteillä. Valokuvaaja on onnistunut saamaan taaemman puomin tarkalleen edemmän taakse - taaemmasta näkyy vain vetoköysi. Puomia tarkestellen, onko se jäänne ns. kirjavasta puomista (säännöllisin välein rengasmainen väritys)? Niitä oli tällöinkin tullipuomeina maan rajoilla ja varhemmin varmaan myös pikkutullien luona kaupunkien rajoilla. Nyt ollaan kuitenkin liian kaukana Hämeenlinnan kaupungin rajasta.
Kuvan täytynee olla viimeistään vuodelta 1924, koska T-Fordeista rakennetut linja-autot alkoivat tällöin levitä kaikkialle. Sellainen ei olisi sotkeentumatta päässyt puomin ja köyden alta. Hyvinvoipa Tuomiston maalaiskauppa taaempana.
kuva 27.03.2016 22:51 Erkki Nuutio  
  Junasta aloittaen, viimeisen vaunun ikkunat ovat levällään ja ovikin avoinna : On siis kesäisen lämmintä, koska Urhon näyttämä kohtalainen tuulikaan ei haittaa.
Mutta kysymykset heräävät. Mäntyluodon historian pikakurssi kertoo, että kivilaituri oli valmistumassa, kun ensimmäisenä laivana kuunari Elen toi 9.8.1901 sinne Lyypekistä kiskoja, jotta laiturille päästiin laittamaan raiteet.
Laituri rakennuksineen ja raiteineen luovutettiin käyttöön 9.11.1901.
Kiinteä käsikäyttöinen (5 raavainta porilaista kerrallaan kammessa) 25 tonnin nosturi valmistui 1901 laiturin päähän. Nimeksi sille tuli Luveeni työnjohtajansa Lovenin mukaan. Sen viereen valmistui vuonna 1903 puinen Jugand-tyylinen satamaloisto prof. Gustav Nyströmin piirustuksilla. Nimeksi sille tuli Ryssäntorni. Mainitut, Suomen vanhin säilynyt satamanosturi ja Ryssäntorni ovat kehnossa kunnossa ja laiturikin on sortumassa niiden alta (ei rahaa historialle).
Satamahinaaja s/s Urhosta en löytänyt tietoja, mutta se lienee hankittu vuoden 1900 vaiheilla.

Kuva näyttää kivilaiturin puhtoisena, eli varsin pian valmistumisen jälkeen. Tuoreelta näyttää Urhokin. Loveeni on vasta puolivalmis, ristikkopuomi puuttuu vielä. Ryssäntornin pitäisi näkyä Loveenin vierellä, vaan ei ole vielä lautaakaan paikalla.
Väistämätön päätelmä on, että kuva ei ole vuodelta 1913, vaan luultavasti kesältä 1902.
Vuoden 1913 vaiheilla Seyn ja kumppanit odottivat sotaa, jonka alkuvaiheissa Ruotsi tai Saksa tekee maihinnousun mm. Mäntyluotoon ja suomalaiset nousevat näitä auttamaan. Epäilen että sensuuri jo silloin ja viimeistään sodan alettua 1914 olisi kerännyt tällaisen kortin pois - sehän paljastaa strategisen kohteen tietoja.
Kiitoksia kiinnostavasta kortista!
kuva 26.03.2016 10:05 Erkki Nuutio  
  Kyllä on mainio maisema, ihmekö jos on kortteja tallessa. Mökin kivikautinen pohja ja -perusta lienee seurakunnan, koska ollaan kirkonmäellä. Mökin pystyttäjä-ratavartijasta ja tämän lapsista ei taida olla muuta tietoa?
Mielenkiintoisia ovat muutkin muistelokuvat: http://siuro.info/fi/tuoreet/896-muisteloilta-1 .
Rautatieaiheisena levitköön Siuro-sivuilta Vorgiin tämä kansanviisaus:
"EIKÖ NÄÄ TIKAPUUT IKINÄ RÄYSTÄÄLLE KERKIÄ ? Ihmetteli Siurom puliukko, ku rataa marssi."
kuva 24.03.2016 21:32 Erkki Nuutio  
  Sekavatyylinen rakennus on vuodelta 1916, suunnittelija Rufin Gabe. On säilynyt sotien yli ja on nykyään hyvässä maalissa.
Rautatieliikenne saatiin alkuun pari viikkoa valloituksen jälkeen. Nykyaikapainotteiset perustiedot Karhumäestä löytyvät: Googlaa Wiki Karhumäki .
Jatkosodan hyökkäysvaiheen päätepiste 5.12.41.
kuva 23.03.2016 09:49 Erkki Nuutio  
  Seisovan miehen vasemmalla puolen lienee kulma- ym terästankojen katkaisusaksi, varsi pystyssä. Kyseessä lienee siten metalliromuvarasto, tosin niukka sellainen. Asemalla ei sivuraiteita ole paljonkaan tarvittu valtaosin vain sivuuttaville Muurmannin tavarajunille. Ja harmaasävyisen pientalotaajaman taustalla soivat Äänisen aallot (säv. Georg de Godzinsky).
kuva 23.03.2016 09:28 Erkki Nuutio  
  Puupolttoisen Ukko-Pekan kuvasta näkyi lastauslaiturin hirsirakenne. Trukkikuormauksia kestänyt myöhempi betoninen lastauslaituri lienee tehty Järvenpään Sahan toimesta ja kustannuksella. Se on hyvä kiintopiste kartoittajille.
kuva 23.03.2016 09:16 Erkki Nuutio  
  Tupakoitseville - För rökare paraatioven päällä. Telivaunu koskapa sarvirautoja ei näy.
kuva 21.03.2016 17:32 Erkki Nuutio  
  Vierumäki on Topparoikka ry:n hallinnoima uusvanha toimintapiste ja museovaunuston säilytyspaikka. Onnitteluterveisiä ja kenties herätyskin Topparoikan väelle! Teitä kannustetaan tällä Vorgin ylivoimaisesti vanhimmalla Vierumäki-kuvalla.
kuva 21.03.2016 10:53 Erkki Nuutio  
  Kiskot vaikuttavat melko raskailta. Ovatko jo 43 kg/m, vai vielä 30 kg/m. Sensijaan pölkyt vaikuttavat jo lahoilta, lienevätkö rakennusajoilta 1915-. Sen verran on soraa pölkkyjen päällä, että ei oikein näy onko aluslevyjä kiskojen alla muuallakin kuin kiskonjatkeiden kohdilla. Vaikuttaa että ei olisi, eikä niitä olisi suunnitelmataloudenkaan aikana lisätty. Suomessa aluslevyt laitettiin aluslevyt uusilla radoilla suorillekin osuuksille viimeistään vuosisadan vaihteessa.

Muurmannin rata rakennettiin vuodesta 1915 paljolti saksalaisten ja itävalta-unkarilaisten sotavankien toimesta, ymmärrettävästi ankeissa puitteissa. Niinpä pakenijoita riitti suuriruhtinaskunnan suuntaan. Siellä oli Nikolai II:n suututtamia tai muuten Saksan kannalla olevia eteenpäinauttajia. Yksi pakenijoista vuonna 1917 oli kroaatti Josip Broz Tito, joka tuli paremminkin tiedustelumatkalaisena Kainuun Hallan talon reittiä. Tito muistetaan siellä hyväntuoksuisesta hajuvedestään. Häveliäänä politikkona poistatti tuleva Jugoslavian presidentti elämänkertatiedoistaan tämän reissun. Mahtoiko kertoa edes Kekkoselle valtiovierailujen yhteydessä.
Myös suomalaisia työntekijöitä värvättiin laajasti Suomesta.
Matti Lackmanin kirjoittama Sotavankien pako Muurmannin ratatyömaalta (SKS 2012, 357s.) kertoo mielenkiintoisesti näistä vaiheista.

Venäjän sisällissodan aikana, siis Suomen jo itsenäistyttyä oli suomalaisia työttömyyttä ja valkoisia paossa edelleen puolivalmiilla radalla. Monikin kirja käsittelee tätä Muurmannin legioona -vaihetta, jota rahoittivat maihinnousseet britit ja josta näiden kanssa neuvotteli Oskari Tokoi (Maanpakolaisen muistelmia, Tammi 3. laajennettu painos 1959, 418s.). Perusteellisesti aihetta käsittelee Mirko Harjula (Venäjän Karjala ja Muurmanni 1914-1922, SKS 2007, 410s.).
Tokoi sai näin siellä olleet maanmiehemme pelastettua. Kiitokseksi SKP Petrogradissa O.W.Kuusisen johdolla langetti Tokoille kuolemantuomion. Aatteelisesti uskollisten piti teloittaa hänet heti tavattaessa (ei onneksi tavattu).

Oli mielestäni uskomatonta, että Saksa ei tiennyt lähtiessään Neuvostoliittoon 6.1941, että Muurmannin radalta oli tehty Sorokasta lähtenyt väistörata. Suomalaisten Muurmannin radan osuuden valloitus (ja saksalaisten Leningradin piiritys) ei siten oleellisesti haitannut Neuvostoliittoa.
kuva 21.03.2016 09:45 Erkki Nuutio  
  Lienee Jaakko yhtenä aidalle kiivenneistä?
kuva 18.03.2016 10:07 Erkki Nuutio  
  Ei sinne maatalouskouluun vievälle tielle kai kulkukieltoa ollut (ainakaan ampumisen uhalla), mutta en sinne uskaltanut pyöräillä vuonna 1963.
kuva 18.03.2016 10:03 Erkki Nuutio  
  Juuri siellä Kuusilammen talo oli, kulmatontilla heti urheilukentän risteyksen jälkeen, navetta-, kanala ja ulkohuonerakennus ensimmäisenä ja talo puutarhoineen näiden takana.
kuva 18.03.2016 09:49 Erkki Nuutio  
  Kaartuuko sahan rilliradan raide lastaussillalle Ukko-Pekan nokan etupuolelta?
kuva 18.03.2016 09:46 Erkki Nuutio  
  Ainakin vielä 50- luvulla ja 60-luvun alkupuolella pikkulapset kulkivat uteliaina vapaasti ja vain kansakoulun aloituspäivänä oli äiti saattamassa. Ei myöskään osattu ihmetellä voiko lapsen uskaltaa jättää iltapäiväksi koulun jälkeen yksin kotiin. Lähipihoilla oli silloin paljon lapsia leikkikavereiksi. Kaikki aikuiset olivat töissä ja lapset leikkitöissä.
Kukaan muu poika ei ole pystynyt valloittamaan ihkaensimmäistä Ukko-Pekkaa vuodelta 1937, ja näin nuorena!
kuva 16.03.2016 21:32 Erkki Nuutio  
  Erinomainen "Karhumäki"-tasoinen ilmakuva! Olenko oikeassa kun oletan edesmenneen setäni, asemamies Evert Kuusilammen edesmenneen talon puutarhoineen olleen heti vasemmalla kuvan vasemmasta reunasta, kumpareella olevista kuusista vasemmalle? Sain viettää siellä Puistotiellä kesän 1963 vähän kanoja hoidellen (=kukkoa väistellen) ja Jordan- kanttiautoa paloiksi purkaen. Reittiä sieltä asemalle näkyy kuvassa.
kuva 16.03.2016 21:09 Erkki Nuutio  
  Vesitornin kohtaloksi koitui ilmeisesti kadun ja alikulun levitys ja/tai Järvenpään vesiverkoston laajentuminen. Minä vuonna torni joutui historiaan? Rakennettiinko tämän jälkeen enää vesiviskuria toisaalle, vielä lähemmäksi asemaa?
kuva 16.03.2016 20:59 Erkki Nuutio  
  Hiilipolttoisen veturin noenpoistoa nokipesästä näkyy tässä https://www.vaunut.org/kuva/96627?u=3399&tag0=0||&tag1=17|Sijainti|Varikolla . Tulipesän pohjan arinaraudoille usein runsaastikin jäävän ja takertuvan kuonan tyhjennykseen valmistaudutaan tässä https://www.vaunut.org/kuva/96624?u=3399&tag0=0||&tag1=17|Sijainti|Varikolla . Noki ja kuona täytyy poistaa tallille palatessa kuonakuopan päällä https://www.vaunut.org/kuva/96623?u=3399&tag0=0||&tag1=17|Sijainti|Varikolla . Poistamaton kuona heikentäisi paloilman pääsyä ja tulisi vieläkin vaikeammaksi poistaa.
Puupolttoisella veturilla täytyy lisäksi poistaa savupiipun levennykseen päätynyt noki avaamalla levennyksen kylkiluukku.
Asiantuntijat osaavat kertoa täydellisemmin.
kuva 16.03.2016 10:29 Erkki Nuutio  
  Kova on ollut tälli, kun ovat savupesät vastakkain. Johtoakselin jäänteet on jouduttu pilkkomaan pois kummastakin Wilsonista, jotta siirto linjalta sivuun asemalle on ollut mahdollista. Kumpikin veturi korjattiin.
Pääosa Wilsoneista hylättiin vasta 1965-1967. Hienoja dokumentteja.
kuva 15.03.2016 13:51 Erkki Nuutio  
  Kalliomäen Reino on lisännyt Viipurin raidekartan ja signaalikaavion vuodelta 1930 Keskusteluihin osioon Suomalaisia ratapihakaavioita. Raidekartta on tätä valokuvaa vastaava ja vähän helpompi lukea kuin vuoden 1923 kaavio. Osaa teksteistä ei voi lukea, koska lähteessä, eli Keksintöjen kirjassa nämä olivat kovin pienennettyjä.
kuva 14.03.2016 20:27 Erkki Nuutio  
  Minua askarruttavat nuo neliskulmaiset luukut (?) raiteiden välissä. Suurinpiirtein tältä kohdalta kulkee alikulkutunneli asemarakennuksen odotushuoneesta ravintolarakennukseen: https://www.vaunut.org/kuva/106601?u=3399&paik=Viipuri .
Lienee liian mielikuvituksellista kuvitella niitä alikulkutunnelin kattoikkunoiksi (1910-luvun mallia!), mutta mitä muuta tehtävää niille voisi olettaa?

VR 1912/37 II sivulla 333 on kuva vanhanmallisesta vaihdonkielto-opastimesta, versiosta jota käytettiin kauempaa vaijerilla. Yhteisiä tunnusmerkkejä oheiseen pylvääseen ei juuri ole.
Jos kuvan Kana työntää (menee länteenpäin), seuraa heti useita vaihteita, osa sivuraiteille, mutta myös kuvan etualan raiteille. Opastimelle olisi siten peruste. Näin on voinut olla alunperin (1910-luvulla), mutta sähköasettimien tullessa käyttöön tämä tämä mekaaninen opaste kai poistettiin käytöstä poistamalla sen levy (sitähän ei ole pylvään päässä).
Kuten Kaskimies s.179-180 kertoo, Viipurin kankiasetintorni otettiin käyttöön vuonna 1914, mutta sähköasetinlaitetorni vuonna 1930 ( https://www.vaunut.org/kuva/43557?paik=Viipuri&tag0=17|Rautatieinfra|Muu+rakennus&tag1=17|Rautatieinfra|Turvalaite ). Sähköinen torni ohjasi ja suojasi mm. kaikkia aseman vaihteita ja valo-opastimia.
Oheinen kuva on ajalta jolloin sähköinen torni oli juuri otettu käyttöön. Vanhat mekaaniset opastimet oli poistettu käytöstä, mutta niitä ei ehkä vielä ehditty kaivaa pois paikoiltaan. Viipurin aseman raide- ja sähköasetinlaitekartta ja -kaavio vuodelta 1930 on Keksintöjen kirja - Tiet ja maakulkuneuvot -kirjan (1932) sivuilla 355-356.
kuva 14.03.2016 19:09 Erkki Nuutio  
  Hyvinkin voisi olla sotilasjuna. Ravintolarakennuksen jatke länteenpäin näyttää jo olevan paikallaan vuonna 1931 ja näyttää uudenpuhtaalta. Siten myös kuva https://www.vaunut.org/kuva/61571?kv2=1944&paik=Viipuri saattaa olla kuvattu jo vuoden 1931 vaiheilla. Ravintolarakennuksen länsipään alkuperäispituus näkyy pohjapiirroksesta https://www.vaunut.org/kuva/106601?u=3399&paik=Viipuri .
Lehtikioskista tännepäin olevan satamaraiteen vaihteen kohdalle on molemmin puolin raidetta suojakaiteet liian hätäisten autoilijoiden varalta. Oikean alareunan raiteet lienevät raitiovaunuja varten, mutta kuka vei virroitinjohdot?
kuva 13.03.2016 14:27 Erkki Nuutio  
  Jaakolle ja Eljakselle kiitos minulle ja varmaan lähes kaikille muillekin tuntemattomasta tiedosta veturia ja miehistöä myöten neukkulaisten tukikohtajunien liikkumisesta vaaran vuosina ainakin väliä Porkkala - Pasila - Riihimäki - Vainikkala.

Kirjan Leskinen - Silvast : Suljettu aika - Porkkala NL:n sotilaallisena tukikohtana 1944-1956 (WSOY, 2006) mukaan: "4.11.44 aloitettiin rautatieliikenne tukikohdasta Helsinkiin ja Leningradiin. 13.12.44 mennessä oli sinne saapunut jo 802 vaunukuormaa. Samana päivänä tukikohtaan saapui 56 (neuvosto)rautatieläistä, ja alueen rautatieliikenne vakiintui.

Henkilöliikenne tukikohtaan aloitettiin 12.44 . Tukikohdan junissa matkusti myös Liittoutuneiden Valvontakomission jäseniä, jotka tosin jäivät Helsinkiin (ja vakoilijoita: provosoijan huomautus).
Ensimmäiset vaunukuormat, jotka saapuivat Porkkalaan marraskuun alussa 1944 olivat etupäässä suomalaisia vaunuja, joilla tukikohdan joukoille tuotiin sotakorvausparakkeja asunnoiksi ja kasarmeiksi."

Kirjassa on yksi kuva (Lehtikuva), jossa näkyy 8 kenttätykkiä matkalla Porkkalaan 2-akselisissa neukkuavovaunuissa.

Eljakselta ja muilta jotain tietäviltä kysyisin nyt kunnioittavasti mitä täydentävää tiedätte Porkkalan liikenteestä.

Välirauhan aikana oli liikennettä kokojunin Hangon tukikohtaan. Siihen oikeuden NL kiristi itselleen rauhanteon jälkeen. Käsittääkseni liikuttiin suomalaisin veturein - sopimuksenteossa oltiin tiukkoja. Kun tukikohdan uusi komentaja kenraali Sergei Kabanov matkusti Hankoon 12.5.41 Leningradin Suomen asemalta, pidettiin junanvaunujen ovet lukossa eikä väliasemilla voinut poistua vaunuista. (Jatkosota alkoi 25.6.41, liikenne Hki-Leningrad ja Hanko-Leningrad jatkui vielä 24.6.41, ehkä vielä osin seuraavana päivänäkin. Saksalaisten Barbarossa oli alkanut 22.6.41, mutta sehän oli eri sotaa).
kuva 11.03.2016 09:56 Erkki Nuutio  
  Peilikiiltävät lankkihatut ovat olleet valokuvaajien suosiossa. Ainakin kattila on G.Siglin Wiener Neustadtissa tekemä. Melko varmasti myös veturi muiltakin osin on A6 (epätodennäköinen vaihtoehto olisi A7, jos on vaihtokattila A6:sta). Veturinumero on vielä piipun juuressa. F-matkatavaravaunu täytynee olla Helsingissä 1899 tehtyä ensimmäistä sarjaa, koska Pasilassa ensimmäisenä tehdyt vaunut olivat samanlaisia, mutta vasta vuodelta 1903. Matkatavaravaunua tarvittiin Ameriikan siirtolaisten pakaaseja varten.
Tammisaaren liikenne ei vaatinut varsinaista halkokatosta, vaan riitti tällainen. Viittaavatko pystypylväät siihen, että on aikomus tehdä sadekatos ja ehkä takalaudoitus halkojen säilyttämiseksi kuivempina syyssateilla ja talvella.
Kuvassa polttoainehuolto sujui kun haki puunrungon hevosella lähimetsästä, ja oli saha, kirves ja vähintään kiertokoulun käynyttä paikallisväkeä niillä ahkeroimaan. Nyt samaan tarvitaan tuhansia kilometrejä öljyputkia, tankkilaivoja ja -vaunuja, tai ydinvoimala ja kauheasti tohtoreita, hallintoa ja valuuttaa.
kuva 09.03.2016 09:26 Erkki Nuutio  
  Kiva palautella mieleen aluetta, jota ihmetteli 8.64 ja 8.67 kuukausilippukierroksella, joka ulottui lähes kaikille silloin matkustajaliikenteen palvelemille radoilla. Varsinkin 8.64 pääsi junalla vielä melkein minne vaan, pienemmille paikoille jurnuttavilla Lätillä. Höyryistä ei silti ollut puutetta.
Oheinen kiskokarttaosuus päti ilmeisesti hyvin vielä 60-luvulla. Tehtiinkö mahtava vyörytyslaitos Hiiliä -merkinnällä varustettuun paikkaan? Vyörytyslaitokset taidettiin tänne ja muuallekin tehdä kohta sodan jälkeen.
kuva 08.03.2016 13:49 Erkki Nuutio  
  Kunnioittakaamme mitalissa esiintyviä keisari-suuriruhtinaitamme Aleksanteri toista (vasen) ja kolmatta (oikea). Kunniottakaamme etenkin Aleksanteri toista, joka määräsi vuonna Suomeen oikeanpuolisen liikenteen kaduille ja teille ja tosiasiassa myös rautateille, joiden rakentamisen hän oli määrännyt alkavaksi.
"
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus
matkustajain velvollisuudesta, wastatuksin tullessaan, toisiansa väistää.
Annettu Helsingissä, 8 päiw, Kesäkuuta 1858

Me Alexander Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Venäjänmaan yli sekä Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m.

Teemme tiettäväksi: Koska eräissä Suomen paikkakunnissa on tullut tavaksi, että matkustajat, wastatuksin tullessaan, toisiansa wäistäwät kukin oikealle puolellensa, ehkä 1734 wuoden Kestikiewari-asetuksen 23 pykäleestä on säännetty että semmoisissa tapauksissa wäistettämän pitää toiselle puolen; niin olemme Me, tästä tehdyn alamaisen esityksen johdosta, Armossa hywäksi katsoneet sillä tawalla muuttaa sanottua sääntöä, että matkustajain tahi ajelijain kaupungeissa ja maalla pitää, mainitussa asetuksessa määrätyn neljän ruplan ja kahdeksankymmenen kopeikan hopearahan sakon-haastolla, wastatuksin tullessaan wäistämän kukin oikealle puolellensa, niin että he esteettömästi saattavat päästä toistensa ohitse. Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot.
Helsingissä, 8 päiw. Kesäkuuta 1858

Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään, Suomeen asetettu Senaattinsa
J.M.Nordenstam, Pehr Törnqvist, B.Federley, Fab.Langenskjöld, M.W.Nordenheim, Clas Nordenheim, A.I.Born, R.A.Hisinger, Joh.Er.Bergbom, V.Furuhjelm, Pehr Peterson A.Fredr.Kellander

"
Tämä julkaistiin siis jokunen vuosi ennen Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokouksen aloitusta.
Suomen kielen käyttö alkoi kohentua kun A II, anomusten johdosta määräsi Pietarissa Ministerivaltiosihteerin (A.Armfelt) ja tämän apulaisen (E.Stjernwall-Wallen) laatimaan Kielireskriptin (käskykirjeen) Suomen kielen virallisista oikeuksista. Senaattori J.V.Snellmanin kanssa käydyn esittelyn perusteella Keisari allekirjoitti 30.6.1863 reskriptin Parolassa. Suomen Senaatti kokonaisuudessaan vahvisti saman Hämeenlinnassa A II:n puheenjohtajuudella asetukseksi (N:o 26 / 1863).
Ruplatkin muuttuivat Markoiksi vuonna 1864 A II antaman päätöksen johdosta.
kuva 03.03.2016 21:05 Erkki Nuutio  
  Tämä lienee Heinolan nurkilta, mutta mistä on kyse? Vaikutelma on kuin sodan aikaisesta SA:n ase- tai ammusvarastosta, josta nosturiradan avulla siirtely vaunuun/vaunusta sujui jouheasti. Onko Kuusakoski Oy jossain lähistöllä ja onko sillä ollut tekemistä varaston kanssa? Tämä kaikki lienee jo kadonnut, jos rajoitumme kolmeen ulottuvuuteen.
kuva 01.03.2016 21:16 Erkki Nuutio  
  Viehättävä kuva veturien viherpalkeista ja liasta huolimatta. Ja täytyyhän nekin tallentaa kun ovat todellisuutta.
Jos pulverilumi ei pöllyä ja moottoritkaan eivät savuta, olisiko vielä muita keinoja lisätä kuvien liikevaikutelmaa ?
kuva 29.02.2016 12:16 Erkki Nuutio  
  Lahden ylittävä ratapenkere ja etualan lyhyt silta rajoitti virtausta Töölön- ja Eläintarhanlahtien välillä. Kaupungin vaatimuksia Rautatiehallitukselle muutostöistä virtauksen parantamiseksi löytynee kaupunginvaltuuston pöytäkirjoista.
Töölönlahden matala perukka oli kuvan aikoihin jo saastunut siihen laskeneiden puhdistamattomien viemärien (Böle, Fredriksberg) ja ojien vuoksi. Taisi Töölön sokeritehdaskin laskea omia liemiään.
Linnunlaulu näkyy kuvassa, mutta kuvauspaikka sillan tällä puolella on Helsingin ratapihan pohjoispäätyä.
kuva 26.02.2016 09:24 Erkki Nuutio  
  Vajaan neljän kilometrin pituinen haararata Karjalan rautatieltä Sortavalan - Joensuun väliltä Värtsilään ja Wärtsilän rautatehtaalle rakennettiin 1894/5.
Aseman piirtäjästä/suunnittelijasta en löytänyt suoraa tietoa, mutta Bruno Granholm nimitettiin rautatiehallituksen arkkitehdiksi 1892. Vuodesta 1895 hän toimi Tie- ja vesirakennusten ylihallituksessa tehtävänä asemarakennusten suunnittelu.
Kuten Juhani tetesi, rakennuksen tyyli on tyypillistä Granholmia, jota on kuvattu mm. kirjassa Rautateiden arkkitehtuuria.
Värtsilä ja Wärtsilä luovuttettiin 1940 ja 1944 valloittamatta jääneenä palvelemaan NL:n sosialistista rauhaarakastavaa tykkitaloutta.
kuva 20.02.2016 16:45 Erkki Nuutio  
  En huomannut laittaa äskeiseen kommenttini viitettä tähän haileaan maisemakuvaan, joka sijoittaa bunkkerin silloiseen ympäristöönsä. https://www.vaunut.org/kuva/95603?u=3399&kv2=1970&paik=Tampere
1960-luvun ratakaaviosta näkee, että raide bunkkerille oli pienisäteinen ja lisäksi nousukaltavuus oli suuri. Muistan kuinka Kalkkunan alla kiskot kirskuivat kun se vei vaunuja sinne.
kuva 20.02.2016 14:45 Erkki Nuutio  
  Olen kuvitellut kuvassa olevan kivibunkkerin olleen räjäytysaineita varten ja ehkä myöhempinä aikoina voiteluaineita varten. En ole pitänyt sitä kivikukkona, enkä toisaalta tunne sellaista olleen muuallakaan Tampereella. Tästä bunkkerista on Vorgissa yksi tai muutama parempikin kuva, en vain löytänyt heti
kuva 17.02.2016 19:49 Erkki Nuutio  
  Sviitin voi hyväksyä hotellissa, jos kyseessä ei ole erityinen, historiallisesti merkittävä tila. Matkusteluun kuuluu muutenkin monikielistä lainasanastoa, kuten hotelli ja sviitti. Tässä nimenomaisessa tilassa sviitti -nimitys on kuitenkin moukkamaisuutta.
Presidentti on meidän tasavallan presidenttimme halusimme sitä tai emme.
kuva 17.02.2016 17:09 Erkki Nuutio  
  En tee mitään ehdotusta, mutta totean painavasti. Kun paikkaan tulee jotain toimintaa, ei sen toiminnan nimessä saa olla ensimmäistäkään sanaa, joka ei ole suomea.
Varsinkin jonkun mainospellen keksimä englanninkielinen nimi olisi räikeä törkeys.
Tääältä kulki viimeisille askelilleen presidentti Kallio kansakunnan synkkänä välirauhan aikana.
Tätä kautta palasi presidentti Ståhlberg kyyditykseltään itärajalle, mutta lähti ja palasi monta kertaa iloisissa merkeissä.
Muutkin presidentit ja valtiovieraat ovat monesti viivähtäneet täällä.
Myös keisari Nikolai II, jolle tila on alkuaan tehty, viivähti täällä vuonna 1915.
MOUKKAMAISILLE KÄYTTÖTAVOILLE TIUKKA EI. MUSEOVIRASTO VALVOKOON TARVITTAESSA!
kuva 14.02.2016 20:44 Erkki Nuutio  
  Suomi on metsien ja järvien maa!
kuva 14.02.2016 11:38 Erkki Nuutio  
  Voisiko joku arkistoissa liikkuva tehdä palveluksen etsimällä Rautatiehallituksen pöytäkirjoista päätöksiä, jotka määräävät asemakilpien kielistä. Varsinkin on syytä tarkastaa vuoden 1900-02 vaiheilta. Vuoden 1902 kieliasetus (löytyy netistä) käsittelee kielten tasa-arvoisuutta ja ei siis liiku kylttitasolla. Lähemmäksi menee Kielimanifesti (1900) https://fi.wikisource.org/wiki/Kielimanifesti , jolla tuotiin venäjää virkakieleksi. Voi tulkita että sen periaatteet jouduttiin Rautatiehallituksessa laajentamaan asemakilpiin asti. Myös paljonkin varhaisempia päätöksiä voi olla Valkeasaari-Pietari -väliä koskien.
Pahoitteluni hajamielisyydessä edellä kirjoittamastani Kokkolasta.
kuva 13.02.2016 07:38 Erkki Nuutio  
  On mahdollista että kuvaaja on rajannut (halunnut rajata) Gamlakarlebyn kuvasta, eli että se on ollut suomenkielisen kyltin vasemmalla puolella. Kuva on aikaisintaan vuodelta 1902. Pitäisi tarkistaa vuoden 1902 kieliasetuksesta antaako se määräyksiä asemankilpien kaltaisista yksityiskohdista ja onko Rautatiehallitus antanut asiasta määräyksiä.
kuva 12.02.2016 19:56 Erkki Nuutio  
  Etualalla on viemäriputkia. Laituria ollaan ilmeisesti korottamassa tavaramakasiinin edustalla ja pohjatöitä on jo tehtykin.
Lienee postiluukku lähimmän vaunun kyljessä.
kuva 12.02.2016 19:48 Erkki Nuutio  
  Näyttääkö kuva pienen aavistuksen neliskanttisesta aukosta kuistin katossa? Katolla ei ainakaan näy seisontatasoa, jossa seisten lipun voisi nostaa ja laskea. Viime sodissa hyökkääjä ei kyennyt etenemään lähellekään Käkisalmea, mutta silti ahnehti senkin 1940 rauhassa ja 1944 välirauhassa. Neuvostovaltio tarvitsi Waldhofin tehtaita voidakseen jatkaa rauhan rakastamista.
Asema säästyi taisteluilta ja edelleen jäljellä. Markus Lehtipuun matkaoppaan kuvassa ei lipputankoa ole. Se on häipynyt viimeistään vuonna 2001 uudelleenpaneloinnin yhteydessä.

Etummaisen kivirakennelman täytyy olla kakkoslaituri, joka Käkisalmen liikennetiheydellä saattoi olla kapea. Kyllä ykkösraide on piilossa sen takana. Juuri tällainen kuvaperspektiivi syntyy kun kamera on ollut 1.32 m korkeudella 5.15 m päässä kakkoslaiturista. Mikähän tapahtuma siellä on meneillään tai tulollaan?
kuva 12.02.2016 19:07 Erkki Nuutio  
  Vaunu on Kummerin vuonna 1900 valmistama, olisiko numero 26. Resoluutio ei oikein riitä vasemmalla olevan ajurin tavarakärryn tekstien lukemiseen. Ajotiellä näkyy kiinteitä orgaanisia päästöjä. Kuvausaikahaitari 1900-1903.
kuva 12.02.2016 14:24 Erkki Nuutio  
  Hallintosiipi valmistui vuonna 1909. Vanhan aseman matala osa (joka näkyy kuvassa) sekä itse kivirakennuksen kaksikerroksinen pohjoispää purettiin uuden varsinaisen aseman perustustyötä varten vuonna 1912. Mahdollisia kuvausvuosia ovat siis 1909-1911. Voinee arvioida että kuva on noin vuodelta 1910.

Varsinaisen aseman rakennustyö lähes pysähtyi sodan vuoksi vuonna 1914, mutta jo tällöin melko valmiina se otettiin sairaalaksi haavoittuneille keisarillisen armeijan sotilaille.
Asema valmistui asemaksi vuonna 1919, jona vuonna myös vanhan aseman säilynyt ja käytössä pysynyt osa purettiin.
Näin kertoo mm. Helsingin rautatieasema -kirja.
kuva 11.02.2016 21:30 Erkki Nuutio  
  Olisiko se pienoismallin https://www.vaunut.org/kuva/108429 etualalla veturitallin kulmalla näkyvä yläosastaan nelikulmainen puinen torni, joka lienee jonkinlainen vähäisempi vesitorni
kuva 11.02.2016 20:34 Erkki Nuutio  
  Olivatko hillopurkit Riihimäen lasitehtaan tuotteita? Tehdas oli kai sitten RLR:n rataverkon piirissä.
Purkkeja taisi olla monen kokoisina, isojakin.
kuva 11.02.2016 20:26 Erkki Nuutio  
  Kuvakirjassa Helsinki ennen meitä (1947) on parikin vuonna 1908 Kansallismuseon (rakenteilla) tornista otettua valokuvaa. Tämä varmistaa kuvauspaikan, etenkin kun ravintola Kaisaniemi linjaraiteen takana on kuvaussuuntaa vastaavassa kohdassa. Varmaan se kuvausvuosikin on 1908.
kuva 11.02.2016 16:22 Erkki Nuutio  
  Todella kiinnostava näkymä Töölönlahden täyttämisen melko varhaisesta välivaiheesta. SVR 1862-1912 II osan sivulla 249 on karttapiirros koko ratapihan, aseman ja konepajan raiteistosta vuodelta 1909. Tämä kuva tuntuisi sitä vähän vanhemmalta.
Raiteiston vasemmalla reunalla näkyy Töölön sokeritehtaan vasemmalle kaartuva metrinen raide ja siirtokuormausalue.
Stadilaiset voinevat tarkentaa ajoitusta Siltasaareen ja muualle jo nousseiden rakennusten perusteella.
kuva 09.02.2016 13:02 Erkki Nuutio  
  Kiitos uskomattoman mallin tietoonsaattamisesta.
Voisivatko mallin tekijä(t) ilmoittautua ja kertoa suurtyöstään. Olettaisin heidän olevan tuttuja näilläkin sivuilla.
On siinä lukemattomia eri värisiä tikkusia ja takkusia pistetty oikein päin oikeisiin paikkoihin.
Orientointia auttaa veturitallien ohella aseman ja postin rakennusten osittainen näkyminen kuvan alalaidass.
kuva 08.02.2016 14:11 Erkki Nuutio  
  Taisi olla paikoitellen jäisen liukasta etualan polkupyörälle. Viinikan ratapiha tehtiin kai muuten järkevästi ja järkeväksi, mutta kumpaankin suuntaan on kohtalainen mäki vastassa.
kuva 08.02.2016 14:05 Erkki Nuutio  
  Aika sekalainen seurakunta, mutta moottoritehoa on periaatteessa "riittävästi". Juna ohittaa juuri kuvaushetkellä kohdan, jossa tornitalon puolella oli Esson jakeluvarasto säiliöineen ja kuvaajan takana Shellin jakeluvarasto säiliöineen. Shellille (ex. Masut) kaivoi harjun kylkeen sopivan hiekkapohjaisen tontin (siis sorakuopan tasaisen pohjan) SVR jo Vaasan radan rakennusaikana. Tätä pyhää hienojakoista hiekkaa keräsin ja pesin viitisen litraa ennen alueen asuntorakentamista, ajatellen (edelleen) puolivalmiin pienoisrautatieni tarpeita. Hautausmaa ei ole ihan kohdalla, joten tarvitsi pestä hiekan suodattamaa kasvipohjaista hapanta liuosta, mutta ei valumia ruumisarkuista.
kuva 07.02.2016 17:42 Erkki Nuutio  
  Oletan että alakopeissa on täytetty tynnyreitä säiliöistä painovoimalla täyttöhanan kautta tulevilla öljytuotteilla. Vajoihin ei mahdu montakaan täytettyä tynnyriä, joten vasemmalta ohjauskiskoja pitkin saatiin tyhjiä tynnyreitä täytettäviksi ja kohta täytön jälkeen lastattaviksi jakelukuorma-autoon.
Itse säiliöt on täytetty yksinomaan tai pääosin laivoista putkea pitkin. Pumppu on ainakin laivassa ja ehkä putkistossakin. Olettaisin säiliövaunut pääasiassa täytetyiksi kuvan varastosäiliöistä putken kautta painovoimalla ja ehkä laivastakin putken kautta, ja vaunun sen jälkeen matkustaneen johonkin eri puolilla maata olevista jakeluvarastoista täyttämään sen varastosäiliötä, tai jollekin suurasiakkaalle täyttämään tämän varastosäiliötä. Vaunuissa ei ollut pumppuja.

Esimerkiksi Tampereen Viinikkaan heti Vaasan radan ylitettyä etelään vievän maantien, tuli alueen jakeluvarasto radan oikealla puolelle ennen vuotta 1910 Öljyn Tuonti Osuus-Yhtiö i.l. Tampereella * toimesta vuosisadan alkuvuosina. Öljytuotteet tulivat sen säiliöön (säiliöihin) Nobelin säiliövaunuissa tämän päävarastosta. Myytiin kuitenkin myös halvempia Masutin ja Terakopovin öljyjä. Esso peri tämän alueen ja toiminnan.

Shellin (Oy Masut) säiliöt olivat vastapäätä, eli rautatien vasemmalla puolella vuodesta 1925. Kirjassa 75 vuotta Shellistä (1986) on mainio kuva tästä alueesta 1925-1928 vaiheilta. Siinä näkyy Suomen Öljyntuontiosakeyhtiön säiliövaunu kahden O/Y Masut Shell-Petroolia varastosäiliön vierellä ja säiliökuorma-auto lähdössä portista nykyiselle Järvensivuntielle.

O/Y Masut sai alkunsa pietarilaisyhtiöstä Napfta-Industrie und Handelsgesellschaft Masutista. Sille nousi rannikkovarasto Tammisaareen 1904, Turkuun 1906 ja Mäntyluotoon noin 1909 sekä jakeluvarastot Saloon, Tyrväälle, Leppävaaraan, Lahteen, Messukylään ja Siuroon noin 1907-1910. Bolsevikit lopettivat 1918 Venäjän öljyn tulon ja Shell pääsi tilalle.

Viite *: i.l. = osuuskunta, jonka konkurssi ei aiheuta osakkaille lisämaksuvastuuta. Vastaavasti r.l. = osuuskunta, jonka konkurssi voi aiheuttaa osakkaille rajatun lisämaksuvastuun, esimerkiksi Elanto r.l. (ole huoleti, vastuut on jo poistettu).
<<   >>