Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.03.2023 10:09 | Ilkka Hovi | ||
| Vaunu muistuttaa SOTEVAn jarrutonta avovaunua 750 mm radoille. Telit ovat toisenlaiset, SOTEVAn vaunuissa oli amerikkalaistyyliset telit. SOTEVAn vaunut tehtiin venäläisten (neuvostoliittolaisten) Lesosudomashstroij tehaan työsuunnitelmien ja piirustusten mukaan ja niiden tuli vastata kapearaiteisten (750 mm) tavaravaunujen valmistusta, kokoonpanoa ja vastaanottoa varten laadittuja teknillisiä määräyksiä. Suomalaisena valmistajan oli VMT ( myöhemmin Valmet) mutta osa vaunuista valmistettiin Ammus Oy:n toimesta. Vaunuja valmistettiin (jarruttomia) 3219 kpl ja jarrullisia 872 kpl. Vaunujen teräspalkit valoi ja valssasi Vuoksenniska Oy ja teräsvalut valoi A.Ahlström Oy:n Karhulan tehtaiden teräsvalimo. Pintakarkaistujen griffing-kovalevypyörien valmistuksen suoritti Rauta- ja Metallivalimo Suomi. Griffing pyöriä käytettiin vaunujen pyörinä amerikkalaisissa tavaravaunuissa. Pyörissä ei ollut erillistä pyöränrengasta, koska pitkissä laskuissa lämpenevä pyöränrengas laajeni ja irtaantui. Amerikkalaisissa tavarajunissa oli tavallista sinertävä jarrukenkäsavu, joka saattoi peittää junan näkyvistä jo neljännestä vaunusta veturista lukien. (Tällöin oli kyseessä rautamalmi- tai hiilijuna jyrkässä laskussa.) |
||||
|
26.03.2023 22:39 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä asia on veturin säilöminen katon alle. Veturi museoitiin 1970 joten olihan se aika saada suojaan. Maalata voi myöhemminkin oikeilla värisävyillä. | ||||
|
20.03.2023 16:04 | Ilkka Hovi | ||
| Näitä TK junia oli mukava katsella varsinkin kun ne lähtivät alkuillasta. Kannattamaton kappaletavaraliikenne siirrettiin Transpointille ja junat lopetettiin. Juniin tuli vaunuja Keravalta ja Pitäjänmäeltä Töölöstä lähtevien lisäksi. Vaan mitkä olivatkaan junien päätepisteet, Oulu, Kuopio ja Joensuu? Tampereelle pysähtyi yksi juna ja jatkoi matkaa. Menikö Ouluun kaksi junaa ? Päivityksiä, kiitos. |
||||
|
13.03.2023 20:08 | Ilkka Hovi | ||
| Suomen vanutehtaalla oli toimintaa Kaukaalla Jokelan lähellä. Kaukaalla oli alkujaan lankarullatehdas, joka raaka-aineensaantisyistä muutettiin Lauritsalaan jossa tehdas käytti vanhaa Kaukaan nimeä. Uudenmaan Kaukaalla on muistokivi vanhan Kaukaan tehtaan historiasta. | ||||
|
11.03.2023 10:07 | Ilkka Hovi | ||
| Gg (35 vaunua), Ggi (80 vaunua) ja Ggil (20 vaunua) vaunujen akseliväli oli 6000 mm. Uudenpien Igb (5 vaunua) ,Ig (15 vaunua) ja Ggb (95 kpl) vaunujen akseliväli oli 8000 mm. Jäin miettimään olivatko vaunusarjat samanlaisia, näemmä eivät Ggb oli vain katalyyttisellä lämmityslaitteella varustettu lämminvaunu. Ixx vaunut olivat pakastevaunuja joissa oli myös lämmityslaitteet. Tiedot perustuvat lehtiseen Tavaraliikenteen Kuljetuskalusto 1975. |
||||
|
10.03.2023 08:58 | Ilkka Hovi | ||
| Tyylikäs kuva. | ||||
|
09.03.2023 12:55 | Ilkka Hovi | ||
| Lypsyniemen konepaja valmisti 6 kpl 0-4-0F höyrysäiliövetureita, 750 mm raideleveydelle, SOTEVAn tilauksesta. Valmistusvuosi 1951. Veturit minivät ilmeisesti jonkin tehdastoimituksen kylkiäisenä. Yhden sijainti tunnetaan, Kalinin kartonkitehdas Nizhniy Novgorodissa. Valitettavasti ei ole jäljellä. | ||||
|
08.03.2023 18:18 | Ilkka Hovi | ||
| Siellä ovat 1930-luvun lopulla valetut viljasiilot. Olivat ensimmäiset Suomessa liukuvaluna valetut betonisiilot. Rakentajina oli saksalainen yhtiö. | ||||
|
25.02.2023 09:41 | Ilkka Hovi | ||
| Tsekeissä valmistetut BN30 veturit olivat O&K tehtaan mallia DM2. Nordhousenin tehtaalta lähetettiin 421 valmista tai osat Prag-Vosacany tehtaalle valmistettavaksi. Näitä vetureita koottiin tai piirustuksilla valmistettiin vuoteen 1956 asti. (Sattuipa hauskasti kun viikko sitten katselin kirjaa jossa oli tämä tieto. Ei ollut yksinkertaista tarkistaa tietoa mutta siellä se oli parin lauseen välissä) | ||||
|
21.02.2023 07:34 | Ilkka Hovi | ||
| Vuoden 2023 helmikuuhun on vuodesta 1957 yhteensä 66 vuotta. Vuodet vierivät. | ||||
|
|
20.02.2023 20:14 | Ilkka Hovi | ||
| Mielessäni kummittelee luulo tai tieto että Valkon aseman pyöreä eteinen olisi purettu LR (Rauma-Repolan) tai VR:n aikana. Kuvassa näkyy satamakapteenin putka, joten se voisi auttaa ajoitusta. | ||||
|
|
20.02.2023 20:11 | Ilkka Hovi | ||
| Minulla on pienoisrautietä varten ostettu pari autoa joissa on ryppykatto. N-mittakaavassa en saanut selvää mistä johtuu, kommenteista sekin selvisi minulle. Museorautien arkistossa on hienosti merkitty kuva kuuluvaksi Pentti Kähärän kokoelmaan. Olen ainakin sen verran sekottanut pakkaa että olen lainannut LWR / LR radan kuvia museorautatieläisille ja en pysty kertomaan kaikista kuvista mistä olen ne saanut. 1969 kiersin Loviisassa olevat vanhat veturinkuljettajat ja muita lähteitä ovat olleen Loviisan rautatien Loviisan konepajan johtaja, (oli Lahden varikonpäällikkönä), Pentti Kähärä, Ole Wither-Laursen (DK) (kävi Loviisassa ja Lahdessä helmikuussa 1957eli 55 vuotta sitten), Loviisan asemapäällikkö. Siis, merkitkää kuvat omaan kokoelmaan kuuluviksi jolloin tietoa etsivä tietää mistä / keneltä etsii. Miksi en merkinnyt mistä olen saanut kuvat. Osaksi lainatut alkuperäiset kopioi valokuvaliike ja sen ajan kuulakyniä varoin käyttää valokuvien merkitsemiseen. Kuvat kuitenkin osasin palauttaa lainasta, niitä ei ollut montaa kerralla lainattaviksi. | ||||
|
11.02.2023 19:17 | Ilkka Hovi | ||
| Suomalaiset ihmettelivät luovutettavaksi ehdotettuja vaunuja, jarruletkut puuttuivat. Selvitys oli kuulemma, köyhän virolaiset tekivät letkuista pohjallisia kenkiin. Muuten joutui kävelemään paljain jaloin. Valloitetussa maassa oli aina vaikeaa. | ||||
|
11.02.2023 19:14 | Ilkka Hovi | ||
| Knorrin esilämmitinlaitteessa oli samanlainen, Ivalon höyryvetuin oppikirjasta löytynee selvitys toimintaperiaatteesta. | ||||
|
10.02.2023 15:48 | Ilkka Hovi | ||
| Paikka on varmaankin oikea, mutta veturista päättelisin sen olevan ranskalainen. Espanjalaisten vetureiden ainakin etumaisessa puskinpakissa luki usein RENFE, jos tämä veturi olisi ranskalainen voisimme todeta puskinpalkin merkinnöistä sen olevan 030B sarjaa eli 0-6-0 veturi numerolla 137. Merkintä 4 vasemmalla olisi alueen nimi "Règion Sud-Ouest" (Lounainen alue.) . Näitä vetureita oli Ranskassa käytössä vuoteen 1957. Silti on mahdollista raja-asemalla raiteet ja veturit saattoivat olla sekä leveillä että normaaleilla raiteilla. Haaparanta on hyvä esimerkki tällaisesta järjestelmästä. | ||||
|
|
08.02.2023 22:31 | Ilkka Hovi | ||
| Kiva kuva ja vaunut olivat nähtävissä Kouvolassa aina 1970-luvun puoliväliin. Vaunut ovat pikkaisen yksinkertaisempia kuin saksalaiset vaunut. Esimerkiksi tuuletusluukuissa on puutteita. Epäilen näiden vaunujen olleen Latviasta tai Virosta, jolloin olisivat jo valmiiksi 1524 kalustoa. Jos Liettuasta on pitänyt leventää ja saksalaiset olisivat mieluummin pitäneet 1435 vaunut itsellään. | ||||
|
06.02.2023 16:43 | Ilkka Hovi | ||
| Eräs tapa määritellä aikakautta on tarkistaa milloin tenderille alettiin vyöryttää myös halkoja. Halkopino näyttää tulleen vyörytettynä tenderille. (Resiinan artikkelit polttoaineen antolaitteista. Lisäksi muistelen kuulleeni halkojen vyörytyksen alkaneen sota-aikana.) | ||||
|
16.01.2023 18:22 | Ilkka Hovi | ||
| Mielenkiintoinen ja harvinainen kuva. Kuvan ottaja ei varmaankaan ole arvanut kuinka kiinnostuneita tutkijoita kuvalla on 96 vuotta myöhemmin. Arvelen vaunujen käyneen ojassa joko akselinkatkeaman tai muun syyn takia. | ||||
|
15.01.2023 20:24 | Ilkka Hovi | ||
| En siten että olisin tunnistanut. Kiva yksityiskohta on höyrkupuun asennetut viheltimet. (Seuraa kaapelia) | ||||
|
14.01.2023 18:57 | Ilkka Hovi | ||
| Kannatti odottaa, hieno kuva. | ||||
|
04.01.2023 18:12 | Ilkka Hovi | ||
| Eläkkeellä oleva lääkäri kertoi olleensa päällikkönä sairaalajunassa. Hän esitti toiveena olleen saada junaa vetämään Tv1, ei saanut ja hän oli hyvin tyytymätön kun antoivat hänelle Hv1:n | ||||
|
30.12.2022 20:51 | Ilkka Hovi | ||
| Sanoma on yksinkertainen mutta tärkeä. Myös asemien välistä on poistettu liikaa junakohtaukseen sopivia asemia. Kuljetusjärjestelmän pitäisi olla joustava. |
||||
|
28.12.2022 12:09 | Ilkka Hovi | ||
| Ylläolevasta vaihtoveturilistasta sanoisin että Vr5 oli hyvä, Vr4 oli liian raskas. | ||||
|
18.12.2022 16:54 | Ilkka Hovi | ||
| VR:n kuva, Rautatiehallituksen Koneteknillinen Toimisto, Valokuvalaboratorio. Nr 10152. Kuvannut O.Karasjoki. Tätä kuvaa on ollut saatavissa myös Rautatiemuseon mustavalkoisena postikorttina. Lisätietoa Höyryveturit Valtionrautateillä tai (kaukolainauksena kirjastosta) kirja Satulatankkiveturit Suomessa, Omakustanne 2013. Aina innostun kun näen Vr4:n niitä oli töissä Helsingin asemalla kun olin nuori. Sitten ne hävisivät ja vasta VR:n 100 vuotishistoriikistä näin että veturit oli muutettu Vr5 vetureiksi. | ||||
|
15.12.2022 18:01 | Ilkka Hovi | ||
| Suupohjan rata (Sk - Kristiinankaupunki / Kaskinen). Koskenkorvan sorakuopalla oli hiekkajunissa käytössä A4 veturi/-eita. Ne eivät näy varikkojen listoilla koska olivat ratarakennuksen vuokraamia vetureita. Radat rakensi tuohon aikaa Tie- ja Vesirakennusten Ylihallitus, Rautatienrakennusosasto. Vuoden 1923 alusta toiminta jaettiin Rautatiehallitus Rakennusosasto ja Ti- ja Vesirakennushallitus. Vuodesta 1933 Rautatiehallitus Rakennusosasto Rautatierakennusosasto nimettiin Rautatienrakennusosastoksi. | ||||
|
11.12.2022 21:30 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno. | ||||
|
04.12.2022 17:42 | Ilkka Hovi | ||
| Ups, veturin savupesässä taitaapi olla paljon hiiltä. Kun hiili palaa savupesässä se lämmittää veturin savupesän oven ja maali palaa. Siinä samalla myös höyrynkehitys huonontuu. | ||||
|
24.11.2022 09:56 | Ilkka Hovi | ||
| Lumeton alue näyttää kuin penkereen viiste alkaa ratapölkkyjen päästä. Kaivurin kuljettaja tehnyt mielestään hyvän työn vaikka näin ilmakuvasta herää ajatus että aina pitäisi olla asiantuntevaa työnjohtoa paikalla. Tässä tapauksesse rata-ammittalainen antamassa ohjeita kun pengertä on viistetty. | ||||
|
09.11.2022 22:03 | Ilkka Hovi | ||
| Siinä näkyy myös vanha, matala vesitorni radan vierellä. Olisiko pohjoiseen menevän radan varrella erillinen vesiviskuri ? | ||||
|
07.11.2022 12:12 | Ilkka Hovi | ||
| MWR 4 on entinen Nykarleby Järnväg 1, myytiin Mänttää vuonna 1916. Tämän kuvan ottovuodeksi on Mäntän museon mukaan merkitty 1925. | ||||
|
31.10.2022 12:12 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvan tietojen mukaan kuvan alkuperäinen tilaaja oli Lövström Oy. Arvaisin, veturiin on asennettu puukaasunkehitin mutta missä itse kehitin on, jos edessä on lauhdutin. Lövström (= Ammus Oy) joka valmisti sotakorvauksia, 750 mm vaunuja, jarrullisia 872 kpl. Lisäksi jarrutomia näkyy valokuvassa tehtaan aluella. Jarrullisia ( 872 kpl) ja jarruttomia (3219 kpl) valmistettiin 1940 - 1950 lukujen vaihteessa Neuvostoliittolaisten piirustusten mukaan. Niitä varmaan piti myöskin liikutella tehdasalueella. | ||||
|
30.10.2022 10:59 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva. Vihellykset ovat kuullostaneet varmaankin kiinnostavilta. | ||||
|
26.10.2022 20:40 | Ilkka Hovi | ||
| Muissa kuin ranskankielisissä maissa Walschaert luistikoneiston kirjoitusasu on ilman loppu s-kirjainta Walschaert, koska ranskankielinen äänneasu on ilman loppu s’ää. Eli kun kirjoitetaan henkilön nimi, (Egide Walschaerts) ja kun kirjoitetaan laitteen nimi (Distribution Walschaerts (ranskaksi), Walschaert gear (englanniksi), Walschaert luistikoneisto). | ||||
|
|
26.10.2022 20:03 | Ilkka Hovi | ||
| Kiva kuva ja hyviä sekä oikeita kommentteja. Nyt täytyy muistaa että piirustus on tehty tarjouskyselyä varten joten jos ihmettelen kattilan höyrytilan olevan pieni, voimme unohtaa asian. Tasoluistivetureissa on Britaniassa tapana rullatessa laittaa "paaki keskelle" jotta luistit eivät kulu ja ei tule vastapainetta. Tuollainen luisti joka on "kyljellään" voi olla tilassa jossa "luisti kaatui". Luistit saa luistipintaa vasten ensin avaamalla valtaventtiili ja siirtämällä luisteja eteen / taaksepäin. Varmaan on hyvä myös pitää veturin jarrut kiinnitettyinä. Heusinger ja Waltschaert olivat erilaisia mutta erot muuttuivat samanlaisiksi, että nykyisin voidaan puhua samasta luistikoneistosta. Olen siinä uskossa, että Heusinger luistikoneistoa valmistettiin muutamaan kapearaideveturiin vielä 1920-luvulla. Egide Walschaerts (1820 – 1901) patentoi parannetun luistikoneiston vuonna 1848. Tämä patentti sisälsi kaikki nykyisen luistikoneiston osat. Walschaerts yritti patentoida keksinnön myös Saksassa mutta saksalaisen patentin hakemusta ei hyväksytty. Preussilainen Edmund Heusinger (myöhemmin Heusinger von Waldegg) (1817 – 1886) oli Taunusbahn rautatien Casselin konepajan johtaja ja patentoi oman luistikoneistonsa vuonna 1849. Luistikoneistoa kehitettiin ja lopputulos on Walschaertin kaltainen luistikoneisto. Saksalaiset pitävät Heusingeria ”oikean” luistinkoneiston keksijänä. Herrasmiehenä Heusinger totesi vuonna 1875 kirjallisesti Grand Central Belge rautatien johtajalle Jules Urbanille lähettämässä kirjeessä, Walschaertin olleen ensimmäinen keksijä tälle luistikoneiston mallille. |
||||
|
14.10.2022 20:10 | Ilkka Hovi | ||
| Veturi joka on koivuntakana on Hr1. Helppo tunnistaa, sylinterin kyljessä olevasta ohitusputkesta. Uudemmissa Hr1 vetureissa oli Müller luistit (Paineentasausluistit) jolloin ohitusputkia ei tarvittu. Veturissa näkyy olevan levytienraivaaja. Sen sijaan Sk3:n hytin ikkunat ovat rikki ja samoin etulyhtyjen lasit. Ehkäpä veturi oli tarkoitus museoida ja oli tuotu paremmin vartioidulle alueelle. Tamperelainen veturinkuljettaja ehdotti Sk3 - 400sen museointia, oli paremmassa kunnossa ja tämä veturi sitten jäikin museolle asukiksi. |
||||
|
11.10.2022 19:58 | Ilkka Hovi | ||
| 1952 oli tullut Turusta ja H317 lähti noin 15:20 tai 15:25. Valitettavasti lähtöaika ei ole muistissa. | ||||
|
11.10.2022 19:55 | Ilkka Hovi | ||
| Kiitos tiedoista. Vorgilaisilla on melkoinen tietomäärä. Lisätään tähän, jokin pyhäpäivä aiheutti Helsingissä junaan P13 (Hki - Kta ?) 4 kpl Dm4sia. Tuskin kaikki menivät Kotkaan. Muistan sen niin hyvin kun jokaisen Dm4:n etuosasta tervehdittiin "meidän" kuljettajaa ja koneapulaista. Yksi juna ja 8 veturimiestä. Oli varmaan kevätaika koska ei ollut pimeä. |
||||
|
|
11.10.2022 18:55 | Ilkka Hovi | ||
| Kuvan viat ovat kameran vikoja ja päiväkään ei ollut kovin aurinkoinen. Tuohon aikaan oltiin tyytyväisiä jos kameralla pystyi ottamaan kuvan paikallaan seisovista henkilöistä ja aurinko paistoi kuvaajan takaa. 6 x 6 kamerassa filmissä taisi olla runsaat 12 kuvan paikkaa . Tällä on pärjättäväa. | ||||
|
07.10.2022 08:59 | Ilkka Hovi | ||
| Käyttö loppu, vaijerit poistettu nostopuomista. | ||||
|
05.10.2022 08:55 | Ilkka Hovi | ||
| Veturin ulkonäössä NYC-maista mitoitusta ja pieni savutorvi. Amerikoissa ovat ottaneet kattilan suojapellit ja eristeet pois, jotteivät eristeet kastu ja auta kattilan ruostumista. | ||||
|
03.10.2022 14:36 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva vaikka 852 on päässyt rapistumaan. | ||||
|
03.10.2022 14:36 | Ilkka Hovi | ||
| Tuo 3066 puuttuu kuvistani. Pystyykö kuvaamaan aidan takaa ? | ||||
|
01.10.2022 09:42 | Ilkka Hovi | ||
| Oletus: puna-valkoiset Sr1:t ovat poistolistalla. | ||||
|
01.10.2022 08:58 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
19.09.2022 21:47 | Ilkka Hovi | ||
| Kirjassa SVR 1862 - 1912, sivulla 306 mainitaan Pasilan ratapihan pohjoispäässä oleva vaihdetorni, joka "hoitaa pääradan ja Karjaan-Helsingin radan junien kulun turvaamista. Vaihdetornissa oli 5 kulkutie-kankea jotka lukittiin aseman blokkilaitteen avulla. "Vapaata kulkua" näyttävää signaalia ei niinmuodoin voida antaa vaihdetornista, ennen kuin junanlähettäjä on antanut siihen luvan kääntämällä jotain aseman-blokkilaitteen kulkutie-kampea." Koska kulkutiekampia oli 5 kappaletta voidaan todeta, että kuva on otettu Pasilan vanhalta asemalta ja virkamies juuri on sallimassa junan kulun asemalle (mikäli vaihdetorni on asettanut kulkutien tätä kulkutiekampea suojaavalle kulkutielle). Nopeasti on kirjasesta "Jan-Erik Wiik" Suuriruhtinaskunnan kiivaat kiskokiistat" sivulta 80 löydettävissä kuva, jossa on yllä mainittu vaihdetorni. |
||||
|
|
18.09.2022 22:01 | Ilkka Hovi | ||
| Arvaisin kuvan olevan Pasilan asetinlaitteesta, mikä oli rantaradan erkaneviskohdassa. Onhan se tietenkin voinut olla itse vanhassa Pasilan asemarakennuksessa, kuvan henkilöllä on kait junanlähettäjän hattu. Jos kuvasta näkisi paremmin mitä graafisessa näytetään. Toisaalta Pasilan eteläpään asetinlaiterakennus on edelleen paikalla. Siinä oli kankiasetinlaite. | ||||
|
07.09.2022 08:16 | Ilkka Hovi | ||
| Nosturin kuljettaja oli "yhtä vanha" kuin nosturinsa. Kertoi että nosturille olisi tulossa kattilantarkastus jota ei tehdä. Näytöksenä hän nosti puomia, kaikki koneiston liikkuvat osat pitivät kovaa kolinaa, siis olisi ollut myös koneiston kunnostuksen tarve. | ||||
|
02.09.2022 10:49 | Ilkka Hovi | ||
| Maine Two-Footers on mukava kirja lukea. Sitten on SR&RL yhtiöstä The Maine Scenic Route, H.Temple Crittenden, historia ja kalustopiirustuksia. (1966). The Maine Two-Footers Lindwood w. Moody edited by Robert C. Jones (1998) on uusintapainos Lindwood W. Moodyn alkuperäisestä mutta siinä ei ole samaa tunnetta kuin vuoden 1959 kirjassa. Ride the Sandy River (L.Peter Cornwall & Jack W.Farrel)on kuvakirja SR&RL rautatiestä. Ymmärrettävästi samat kuvat kiertävät näissä kirjoissa mutta jo 1930 luvulla oli näillä Mainen rautateillä oma joukko ystäviä. Uudempia en ole ostanut. Tiedot lähinnä antikvariaateista etsimistä varten. Katsoisin myös brittiläisiä antikvaareja, britaniassa oli paljon Mainen harrastajia. |
||||
|
29.08.2022 08:36 | Ilkka Hovi | ||
| Ahaa, noin 60 vuoden jälkeen voikin todeta olleeni väärässä. Kuplassa oli ilmeisesti yksi kampiakseli jota vaakasuorassa olevat männät pyörittivät. (Kun vanhenee tietomäärä kasvaa). Onneksi kuplan moottori ei ollut koneopin kokeessa. | ||||
|
|
28.08.2022 18:48 | Ilkka Hovi | ||
| Ovat, lisäksi jos olen oikeassa näissä on myös kaksikampiakseliset diesel moottorit, nk vastamäntä systeemi. Toinen kampiakaseli on alhaalla, toinen ylhäällä ja männät käyvät kuin VW kuplassa vastakkain. | ||||
|
26.08.2022 17:34 | Ilkka Hovi | ||
| Tuosta tykkään että kirjoitetaan ilman väliä ja käytänkin sitä siis Fzzn2(4)t jos haluan käyttää saksalaista järjestelmää. | ||||