Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
05.10.2022 08:55 | Ilkka Hovi | ||
| Veturin ulkonäössä NYC-maista mitoitusta ja pieni savutorvi. Amerikoissa ovat ottaneet kattilan suojapellit ja eristeet pois, jotteivät eristeet kastu ja auta kattilan ruostumista. | ||||
|
03.10.2022 14:36 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva vaikka 852 on päässyt rapistumaan. | ||||
|
03.10.2022 14:36 | Ilkka Hovi | ||
| Tuo 3066 puuttuu kuvistani. Pystyykö kuvaamaan aidan takaa ? | ||||
|
01.10.2022 09:42 | Ilkka Hovi | ||
| Oletus: puna-valkoiset Sr1:t ovat poistolistalla. | ||||
|
01.10.2022 08:58 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva. | ||||
|
19.09.2022 21:47 | Ilkka Hovi | ||
| Kirjassa SVR 1862 - 1912, sivulla 306 mainitaan Pasilan ratapihan pohjoispäässä oleva vaihdetorni, joka "hoitaa pääradan ja Karjaan-Helsingin radan junien kulun turvaamista. Vaihdetornissa oli 5 kulkutie-kankea jotka lukittiin aseman blokkilaitteen avulla. "Vapaata kulkua" näyttävää signaalia ei niinmuodoin voida antaa vaihdetornista, ennen kuin junanlähettäjä on antanut siihen luvan kääntämällä jotain aseman-blokkilaitteen kulkutie-kampea." Koska kulkutiekampia oli 5 kappaletta voidaan todeta, että kuva on otettu Pasilan vanhalta asemalta ja virkamies juuri on sallimassa junan kulun asemalle (mikäli vaihdetorni on asettanut kulkutien tätä kulkutiekampea suojaavalle kulkutielle). Nopeasti on kirjasesta "Jan-Erik Wiik" Suuriruhtinaskunnan kiivaat kiskokiistat" sivulta 80 löydettävissä kuva, jossa on yllä mainittu vaihdetorni. |
||||
|
|
18.09.2022 22:01 | Ilkka Hovi | ||
| Arvaisin kuvan olevan Pasilan asetinlaitteesta, mikä oli rantaradan erkaneviskohdassa. Onhan se tietenkin voinut olla itse vanhassa Pasilan asemarakennuksessa, kuvan henkilöllä on kait junanlähettäjän hattu. Jos kuvasta näkisi paremmin mitä graafisessa näytetään. Toisaalta Pasilan eteläpään asetinlaiterakennus on edelleen paikalla. Siinä oli kankiasetinlaite. | ||||
|
07.09.2022 08:16 | Ilkka Hovi | ||
| Nosturin kuljettaja oli "yhtä vanha" kuin nosturinsa. Kertoi että nosturille olisi tulossa kattilantarkastus jota ei tehdä. Näytöksenä hän nosti puomia, kaikki koneiston liikkuvat osat pitivät kovaa kolinaa, siis olisi ollut myös koneiston kunnostuksen tarve. | ||||
|
02.09.2022 10:49 | Ilkka Hovi | ||
| Maine Two-Footers on mukava kirja lukea. Sitten on SR&RL yhtiöstä The Maine Scenic Route, H.Temple Crittenden, historia ja kalustopiirustuksia. (1966). The Maine Two-Footers Lindwood w. Moody edited by Robert C. Jones (1998) on uusintapainos Lindwood W. Moodyn alkuperäisestä mutta siinä ei ole samaa tunnetta kuin vuoden 1959 kirjassa. Ride the Sandy River (L.Peter Cornwall & Jack W.Farrel)on kuvakirja SR&RL rautatiestä. Ymmärrettävästi samat kuvat kiertävät näissä kirjoissa mutta jo 1930 luvulla oli näillä Mainen rautateillä oma joukko ystäviä. Uudempia en ole ostanut. Tiedot lähinnä antikvariaateista etsimistä varten. Katsoisin myös brittiläisiä antikvaareja, britaniassa oli paljon Mainen harrastajia. |
||||
|
29.08.2022 08:36 | Ilkka Hovi | ||
| Ahaa, noin 60 vuoden jälkeen voikin todeta olleeni väärässä. Kuplassa oli ilmeisesti yksi kampiakseli jota vaakasuorassa olevat männät pyörittivät. (Kun vanhenee tietomäärä kasvaa). Onneksi kuplan moottori ei ollut koneopin kokeessa. | ||||
|
|
28.08.2022 18:48 | Ilkka Hovi | ||
| Ovat, lisäksi jos olen oikeassa näissä on myös kaksikampiakseliset diesel moottorit, nk vastamäntä systeemi. Toinen kampiakaseli on alhaalla, toinen ylhäällä ja männät käyvät kuin VW kuplassa vastakkain. | ||||
|
26.08.2022 17:34 | Ilkka Hovi | ||
| Tuosta tykkään että kirjoitetaan ilman väliä ja käytänkin sitä siis Fzzn2(4)t jos haluan käyttää saksalaista järjestelmää. | ||||
|
|
26.08.2022 09:26 | Ilkka Hovi | ||
| Kirjassa, josta tiedot tämän osion lopussa, on veturin 97 205 pyörästöksi merkitty C1' zzn2(4)t ja veturin 197 302 pyörästönä olisi F zzn2(4)t. 197 302 veturissa näyttää olevan kaksi hammaspyöräkertaa vetopyörien ryhmien välissä. Ilmeisesti (4) merkitty koska osuudella missä ei ole hammasrataa ovat hammaspyörät toimettomina. Tuohon hyvään listaan (kiitos siitä) olisikin kiva lisätä myös nämä hammasratajutut. Kirja josta nappasin nämä on saksalainen ja kustantajan pojat ovat tarkkoja. Kirja josta puhun on ostettu alennusmyynnistä mutta saattaa löytyä vielä kustantajalta. Kirjan nimi on Lokomotiven "Heim ins Reich" joka tarkoitaa Saksan valtaamilta alueilta DR:n käyttöön otettujen normaali- ja kapearaiteisten vetureiden luetteloa. (Heim ins Reich oli natsien (niiden oikeiden) propaganda lause vallattujen alueiden saksalaisväestölle.) Kirjan julkaissut Eisenbahn Kurier EK-Verlag, ISBN 978-3-88255-131-0, voi kysyä service@eisenbahn-kurier.de. Julkaisuvuosi 2009. Kirjassa 512 sivua tuhtia veturiasiaa. Henkilökohtaisesti pidän Whyte järjestelmään sopivasta merkintätavasta, esim 197.302 olisi 0-12-0T rack. Jos olisi rautatieyhtiön palveluksessa olisi tällainen saksalainen järjestelmä ihan kätevä jotta tietäisin millaisia vetureita on käytössä. |
||||
|
|
24.08.2022 19:49 | Ilkka Hovi | ||
| Selvitin onko tämä veturi viisi akselinen. Valmistaja Krauss / Linz 1305/1924. Kolmessa keskipyöräkerrassa on ratamoottorit, joiden voima menee päätyakseleihin kytkintangoilla. Pyörästöksi on merkitty E w3u, mitä en osaa avata. Ilmeisesti 3 on ratamoottoreiden lukumäärä, mikä sitten ovat u ja w. Max 50 km/h, 1020 kW (38 km/h). Veturi poistettu liikenteestä 1982. Oli sotavaurioituneena ja korjattavana 1946 - 1953. Kiva kuva ihmisineen. |
||||
|
04.08.2022 09:59 | Ilkka Hovi | ||
| Mielenkiintoista, voin ajatella, valtiovalta on syrjinyt yksityisiä yrityksiä pitääkseen yllä monopolia. | ||||
|
26.07.2022 17:40 | Ilkka Hovi | ||
| Minusta hyvin ja taidolla pysäytetty runko. Suurin kolina johtui teleistä ja vaunujen rakenteesta jotka kuormaamattomina pitävät tuollaista ääntä. Sinänsä kivä video. | ||||
|
06.07.2022 15:27 | Ilkka Hovi | ||
| Oletan että veturiin vaihdettiin hiilipiippu jo Hyvinkään konepajalla. (SRM postikorttikuva). "Pikon tuottaman" piipun mallin olen nähnyt kuvassa jossa veturi oli näytillä Leningradissa. Söderqvist konteknillisestä toimistosta kertoi venäläisten pyytäneen alkuperäisen piipun piirustuksen, jollaisen valmistivat veturiin. | ||||
|
29.06.2022 18:55 | Ilkka Hovi | ||
| Pieni lisäys. Junan miehistöön kuului kuljettaja, lämmittäjä (vaikka olisi ollut dieseli, veturissa oli kaksi miestä), etupään jarrumies (brake man) konduktööri, takapään jarrumies. Joillakin yhtiöillä saattoi olla myös toinen jarrumies takapäässä. Matkat pitkiä ja kun junakohtausta varten junan piti mennä sivuraiteelle, vaihteen käänsi etupään jarrumies. Kun juna oli sivuraiteella takapään jarrumies käänsi vaihteen taasen ohittavalle junalle. Etupään jarrumies jäi odottamaan vaihteen kääntövuoroa linjalle jne helppo kuvitella mitä kukin teki kun lähdettiin liikkeelle (myös pysähdyttiin ottamaan takapään henkilö mukaan.) Nykyisin kuljettaja ajaa yksin ja hytissä on myös vaikka konduktööri hoitamassa muita hommia. Radiopuhelin on muuttanut työtapoja. |
||||
|
|
29.06.2022 13:07 | Ilkka Hovi | ||
| Sepä onkin olllut kiinnostavaa. Vanhoissa kuvissa näkyy linjajunissa miehistövaunun olevat veturista seuraava. Olisiko se ollut käytännöllistä vaihtotöiden takia ? Jos kävelymatkat pienenivät jarrujenkoettelun aikana ja sivuraiteille vietävät vaunut oli hyvä saattaa miehistövaunun kanssa (ainakin tuoda miehistö junalle). Luulisi jossain olleen selostus tuosta järjestelmästä. (Märklin teki aikoinaan kirjasen opastimista, varmaan tuolla mainittu myös tämä asia ?) | ||||
|
|
28.06.2022 11:01 | Ilkka Hovi | ||
| Korokkeen käyttä tuli ilmeisesti Saksasta koska siellä junan konduktöörin piti tarkkailla opasteita. Siksi korokkeesta näkymät junan suuntaan. Saksassa tuli määräys jonkin ison onnettomuuden jälkeen kun veturinkuljettäja ajoi opastimen ohi. Onko kondyktööri kerännyt lippuja vai pomoillut vain vaunussa, en tiedä tuota tehtäväjakoa 1920-luvun junissa. | ||||
|
23.06.2022 16:44 | Ilkka Hovi | ||
| Herralan lähistöllä oli useita tiilitehtaita, jotka ilmeisesti olivat toiminnassa kun asemarakennus rakennettiin. Vasemmalla olevat kaksi raidetta menivät sahalle, jonka ohi kiertää Lahdesta päin tuleva paikallistie. Tukkivaunuja olen joskus nähnyt näillä raiteilla. |
||||
|
16.06.2022 14:27 | Ilkka Hovi | ||
| Ga muutos, katso sisäinen http://www.vaunut.org/kuva/90687 | ||||
|
06.06.2022 21:30 | Ilkka Hovi | ||
| Alkujaan tällaisten nestemäisenhapen kuljetus vaunuja tarvittiin Saksassa V2 ohjusten polttoainekuljetuksiin. Happi toimi polttoaineen palamista edistävänä ja samalla polttoaineen palosuutinten jäädyttäjänä. Sodan jälkeen vaunuja jäi väille käyttöä ja ruotsalainen sellutehdas osti pari vaunua sellun valkaisussa tarvittavaa happea varten. Sitten näitä valmistettiin lisää. Ensimmäinen väritys oli harmaa. Myös AGAn Sag vaunut olivat aluksi harmaita, tarkemmat värinmäärittelijät antanevat jonkin lisämääreen, jota en tiedä. | ||||
|
|
04.06.2022 16:11 | Ilkka Hovi | ||
| AGA täytteli vaunuja Kilossa. Myös muita toimipisteitä oli mutta niissä kait lähinnä tyhjennettiin vaunuja kuten myös teollisuus- asiakkailla. Väritys on AGAn uusin fimaväri mutta nykyisin AGAn omistaa saksalainen Linde (sini-valkea). |
||||
|
Kuvasarja: Kokkolan sataman satama- ja teollisuusraiteita |
29.05.2022 09:36 | Ilkka Hovi | ||
| Voisi myös ajatella onko tällainen joka sivuraiteen kuvaaminen järkevää kun naapurivaltio käyttää etelässä kaikkia sotatarvikkeita toimissa joita ei nimitetä sodaksi. Olisiko kuvaaminen lähtenyt lapasesta ja voiko tästä tulla seuraamuksia ? | ||||
|
28.05.2022 22:07 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kuva veturista. Jotenkin epätoivoinen sottausyritys veturin sivupalkissa. Loppu idea kesken. | ||||
|
08.05.2022 17:53 | Ilkka Hovi | ||
| Jep varjot varmistavat noin. Lämmittäjien koulutusnäytejuna tuli tavallisesti Riihimäeltä noin klo 10 pintaan. | ||||
|
|
08.05.2022 14:14 | Ilkka Hovi | ||
| Tuohon aikaan oli tapana Keravan ja Kirkkonummen paikallisjunien miehistön yöpyminen paikallisjunan pääteasemalla. Nykyisin voi tuntua oudolta notkumiselta, tietenkin veturin valmistusaika ja junan lähtöaika voivat olla varhaisia. Ainakin Kirkkonummen paikku H317 lähti noin 15.25 tuli takaisin Helsinkiin seuraavana aamuna noin 08.20. Samoin lisätavarajuna Riihimäeltä Karjaalle, lähti Riihimäeltä noin 08.30 ja Karjaalta klo 23 pintaan. Miehistöllä oli Karjaalla aikaa kulutettavaksi. |
||||
|
01.05.2022 10:30 | Ilkka Hovi | ||
| Kuka lie krokotiiliksi kutsui? Hyvä lempinimi, pitää vain nähdä luonnossakin miltä mitat vaikuttaa. | ||||
|
28.04.2022 17:17 | Ilkka Hovi | ||
| Ptäisi aina mainita vuodenaika. Havainnot ovat kesiltä 1966 (kesä-heinäkuu) ja 1967 (kesä) . Siis MK3 Imatralle ja toinen juna Tampereelle ja siitä jonnekin. Tarkentaisin havaintoa sillä, että tavarajuna Karjaalle (LT 2311) jäi Korttion valo-opastimelle ja odotimme kun 3 runkoinen Dm8/9 juna meni päärataa Riihimäen asemalle. Samalla tiesimme seuraavan junan tulevan n. 5 min myöhemmin perästä. Sieltä se tuli melko lujaa ja näytti aika hyvältä hiljaisesti liukuen näköalasta pois. Kaksi vihreää opistimeen ja noin 1200 tonnia lähti liikkeelle. |
||||
|
|
28.04.2022 08:26 | Ilkka Hovi | ||
| Muistan vain 1966 -1967 ainakin Helsingistä lähti kaksi kolmiyksikköistä Dm8/9 runkoa. Noin klo 8 aamulla. Muistelen yhden niistä menneen Kouvolan suuntaan ja toisen Tampereelle päin. Kysymys onkin mite ne jatkoivat, ilmeisesti runkoja pätkittiin todennäköisesti Kv ja Tpe ? Aikatauludiggarit voisivat selvittää tämän asian. (Jooko ?) | ||||
|
14.04.2022 22:46 | Ilkka Hovi | ||
| Tarkennus puumotin kulkutietoihin. Kouvolan kuljettajalle kuului mottivuoro Kv-Lh-Ha (Heinola) - Lh - Kv. Varmaan aikatauluista voi päätellä oliko näitä vuoroja yksi vai kaksi päivittäin. | ||||
|
09.04.2022 21:35 | Ilkka Hovi | ||
| Iloinen huomio ? Valaistuksen turbogeneraattoi puhaltaa höyryä, näkyy hyvin kun höyry menee taaempana olevan sähkötolpan editse. | ||||
|
09.04.2022 15:58 | Ilkka Hovi | ||
| Veikkaan veturiksi Pr2ta. Mielipiteitä ? | ||||
|
09.04.2022 15:56 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuvasarja Tv2 vetureista. | ||||
|
25.03.2022 21:47 | Ilkka Hovi | ||
| Mr Kantola työskenteli NYC:n höyryvetureiden parissa ilmeisesti suunnittelu- ja kokeilutöissä. Luokkakaveri Ilkka Kantola kertoi että hänen setänsä oli töissä jollakin rautatiellä Yhdysvalloissa. Hän ei tiennyt millä yhtiöllä ja en osannut kysyä koska tunsin vain Fleischmannin luettelossa olleet US yhtiöt. Kuitenkin suomalaisia ollut NYC:llä. Nykyisin on kirjoitellut Classic Trains julkaisuun Mr Hirsimaki, jonka sukujuuret myös täälläpäin. Hän työskenteli Clevlandin satamassa huoltopäällikkönä. (Tiedot lukijan vastuulla) | ||||
|
10.03.2022 16:06 | Ilkka Hovi | ||
| Monimutkaisen näköinen raideristeys (on osana vaihderisteystä). Hyvä kuva tästä harvinaisuudesta. | ||||
|
09.03.2022 20:48 | Ilkka Hovi | ||
| Mainiota Eljas, minulla ei olekaan noiden valmistustietoja. | ||||
|
26.02.2022 21:12 | Ilkka Hovi | ||
| Hki aseman vesiviskuri oli ehkä tässänäin. Tämä kuva on otettu lähtöopastinsiltojan Pasilan puolelta kun kuva johon viittaan on Helsingin puolelta. Satamaradan Katajannokan hiilestys oli suurinpiirtein siellä missä Finnjet oli laiturissa myöhemmin. Nämä laitteen olen huomannut Hki Kaupunginmuseon kuvakokoelmissa. Järkevaa vesittää ja hiilestää ettei tarvinnut kivuta Pasilaan joka vuoron aikana. |
||||
|
|
26.02.2022 14:43 | Ilkka Hovi | ||
| Helsingissä oli hiilestys- ja vedenottopaikka arvioni mukaan näillä main. Hiilestyskaukalot (kuten Kr, Tl ja Katajannokka) olivat hävinneet ja 1960-luvun puolimaissa mutta Pr1 kävivät siellä vedellä Esim Hki-Tkl-Hki/Hki - Kkn vuoro. | ||||
|
20.02.2022 13:23 | Ilkka Hovi | ||
| Jees, totta Tapsa puhui. Lyhyt otetanko siinä eikä peruutuspeili. | ||||
|
19.02.2022 09:48 | Ilkka Hovi | ||
| Muistan kuinka VR antoi neuvoja Sapsan suurnopeusjunan suunnitteluun. Talviolosuhteissa pitää ilmanoton olla ylhäällä. Tässä veturissa olevia aukkoja voi testata esim vetämällä koejunaa mukana olevalla Sr2 veturilla säätilassa jossa radalla oleva lumi tuiskuaa. Siitä saa näkemystä miten lumi kertyy vaikka kaksinvedon takimaiseen veturiin. | ||||
|
|
18.02.2022 16:15 | Ilkka Hovi | ||
| En tiedä mitä varten konepeitto on noin aukkoinen. Olisiko moottorin jäähtytys ja mahdollisesti sähköjarrun jäähdyttämiseksi. Onneksi on näin talvella liikkeellä, saadan kokemuksia - isojen aukkojen kautta lunta tupaan, lämmintä moottorista ja/tai sähköjarrusta, sitten ajoviimaan lumisateella. Voisiko koko veturi saada sähköiskun? Tukehtuisiko lumeen ? Varmaan hyvä veturi etelä Espanjaan tai vaikka Marokkoon. |
||||
|
11.02.2022 21:08 | Ilkka Hovi | ||
| Montakohan näitä vetureita oli. Sanotaan vaikka 4-6-2T vetureita ja päälle 4-6-4T vetureita ? | ||||
|
|
11.02.2022 08:56 | Ilkka Hovi | ||
| Eisenbahn Kurier lehti kertoo ja Tapio Keränen kääntää: Helmikuun 11. päivänä 1992 kuoli Wienissä 88 vuoden ikäisenä itävaltalainen veturisuunnittelija Adolph Giesl von Gieslingen. Nimestä katosi "von" Itävallan monarkian myötä vuonna 1918 ja korvautui väliviivalla. Hänen nimensä yhdistyy kieltämättä höyryveturien hyötysuhteen parantamiseksi kehitettyyn litteään vetopuhaltimeen. Adolph Giesl-Gieslingen syntyi 7. syyskuuta 1903 silloiseen Itävaltaan kuuluneen Etelä-Tirolin Trentossa (Trient). Hän opiskeli Wienin teknillisessä korkeakoulussa ja aloitti konstruktöörinä Floridsdorfin veturitehtaassa vuonna 1925. Siellä hän osallistui muun muassa veturisarjan 214 (1´D2´ h2) koneiston suunnitteluun. Ylennyksensä jälkeen 1929 hän eli ja työskenteli USA:ssa vuoteen 1938 asti ja palasi Wienin veturitehtaalle. Hänen litteä vetopuhaltimensa, "Giesl-Ejektor", rakennettiin vuodesta 1951 alkaen yli 2.500 veturiin. Ilkka lisää: Kylchap eli Kylälä-Chapelon vetopuhaltimia oli yli 5000 veturissa. Ehkä mielenkiintoisin tieto oli Tsekeistä. Vanhoihin veturiehin asennettiin Giesl-ejectori kun taasen uusiin rakennettuihn vetureihin asennettiin Kylchap. |
||||
|
02.02.2022 21:38 | Ilkka Hovi | ||
| Tuota ympärillä oleva lasikaappi aiheuttaa paljon heijastumisia. Otin vain detailin. | ||||
|
27.01.2022 12:43 | Ilkka Hovi | ||
| Pitää muistaa että näitä junia voitiin katkoa. Kahdeksan vaunua postivaunulla poikki Karjaalla ja neljä vaunua Turkuun. Ja samoin yhdistelmä takaisin Helsinkiin. Pieksämäki - lättäjuna Savonlinnaan ja loppu junasta Joensuuhun. Enpä muita muista ja Lättäkirja ei ole nyt käytettävissä. |
||||
|
|
27.01.2022 09:30 | Ilkka Hovi | ||
| Muisto: 1960-luvun alkupuolella tällainen 8 vaunuinen Dm7 juna lähti rantaradalle noin klo 14 aikoihin. Kävin katsomassa junaa josta osa meni ainakin Karjaalle. Tämä runko ei ilmeisesti mennyt Turkuun asti koska Turusta tulleessa Dm7 rungossa oli postiliitevaunu mukana. Mielessäni kummittelee myös määränpääkyltti Salo. (Vastuu jää lukijalle.) Joka tapauksessa silloiset Dm7 moottorivaunut olivat aika uusia, niiden katot oli maalattu hopeanvärisiksi. Katselin usein tuota 8 lätän junaa Vihdintien sillalta näytti pitkältä tullessaan Huopalahdesta Pitäjänmäkeen päin. Riihimäellä oli mielenkiintoinen vuoro veturinkuljettajilla. Ri - Kr ja samana päivänä Kr -Hki - Ri siitä saatiin työpäivä. |
||||
|
25.01.2022 10:12 | Ilkka Hovi | ||
| Sitä välillä ihmettelee kuinka paljon köyhempi olisi rautatieharrastus ellei Tapsa olisi ottanut ahkerasti kuvia. Erityisesti matkustaja vaunuihin perehtyen (+ Fo, Po ja muut sukulaiset). Vuonna 1946 oli hankalaa saada materiaalia tuollaiseen kolmen postivaunun sarjaan, onkohan alustat uusiokäytettyjä ? |
||||
|
23.01.2022 13:13 | Ilkka Hovi | ||
| Mainioita kirjoitteluja saadaan aikaiseksi vaunujen kuvista. | ||||
|
18.01.2022 11:54 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva. | ||||