20.11.2020 16:45 | Ilkka Hovi | |||
Huomasin kuvassa vaihdonkielto-opastimen vasemmalla puolella on Hyvinkään VR vesitorni. Kuvassa ei ole varjoja ja takana oleva pyöreä puu on vaalea, tulee mieleen pihan vaahtera jonka keltaiset lehdet aiheuttavat toimintaa syksyaikaan. Olisiko kuitenkin syksy ? | ||||
17.11.2020 19:54 | Ilkka Hovi | |||
Hyvän ja terveen näköinen koira. Hyvä kuva. | ||||
17.11.2020 15:59 | Ilkka Hovi | |||
Miksei mutta tarvitaanko 4 lenkkiä ? | ||||
17.11.2020 11:05 | Ilkka Hovi | |||
Hk vaunu näyttää vieläkin modernilta, varsinkin kun "kaikki" lapsuuden avovaunut olivat Hdk mallia. Huomasin nuo lenksut vaunun päädyssä, olisiko pressujen kiinnittämistä varten ? | ||||
12.11.2020 11:04 | Ilkka Hovi | |||
Kuvasta käyty keskustelu vie vaunutuntemusta eteenpäin. Harmi vain, että nämä hyvät keskustelut käytännössä haihtuvat bittitaivaaseen kun myöhemmin keskustelujen löytäminen on melkein mahdotonta. Keskustelusivuille ladatut tiedot löytynevät helpommin, vaan kuvien alla olevia tietoja on hankala etsiä. Vaunubongarit voisivat hyvin kerätä tiedostoon vaunulitteran alle näitä keskusteluja. Tietous on lisääntynyt paljon myös vanhemmista vaunusarjoista, kun asioista on alettu keskustella ja eri näkemyksetkin ovat vieneet tietoutta eteenpäin. | ||||
10.11.2020 10:42 | Ilkka Hovi | |||
Keski Euroopassa: Ensimäisen maailmansodan aikaisia rautatiekuvia on runsaasti. Silloin oli suvaittua jopa kannustettiin ottamaan kuvia rautatieaiheista. Toisen maailmansodan aikana rintamakuvaus oli pääsääntöisesti kiellettyä. | ||||
09.11.2020 11:58 | Ilkka Hovi | |||
Paikka varmaan löytyy ratapihakaavioiden kautta. Kun katsellaan kuvaa tarkemmin, minusta taka vasemmalla on makasiini ja mahdollisesti asematalo. Kaikki puhelinjohdot näyttävät kulkevan aseman ohi edelleen. Taaempana olevissa vaunuissa on paljon kuormaamattomia koska avovaunut ovat ilman kuormaa ja useiden katettujen vaunujen ovet ovat auki. Vasemmalla raiteiden välissä oleva talo voisi tarkentaa paikan. Näytttää siltä, että tynnyrien täyttöpaikka on rakenteilla, vasemmalla on uusi säiliö ja oikealla henkilö nojaa pystysuoraan tuuletusputkeen. Kolmannen vaalean VR:n säiliövaunun päällä näkyy kaksi henkilöä juuri puhelinjohtotolpan vasemmalla puolella. Toisella on kuin pieni ämpäri kädessä, arvioisin näytteen ottamista varten vaunusta. Haalarihemmolla on firman lippalakki ja oikean rintataskun kohdalla firman nimi. (Tuohon aikaan tuskin nykyisin yleisiä henkilönnimiä laitettiin näkyville.) Minun on kuitenkin vaikea myöntää, että paikkakuntana olisi Hamina. | ||||
08.11.2020 20:03 | Ilkka Hovi | |||
Oikealta toinen ja kolmas vaunut ovat venäläistä alkuperää. Kuvanottoaikaan ainakin jonkin yhtiön käytössä. (VR, öljy-yhtiö). Mielenkiintoinen on toinen vaunu oikealta, jossa jarrumiehelle oma koppi, säiliön sivulla. Tulipa tuossa nähtyä, tuotakin rakennesarjaa olevan vaunun olleet Suomessa käytössä. Tapana oli ottaa bensiini tai valopetrooli kuvun kautta. Imeminen onnistuu kun kevyt jae höyrystyy kun nesteen pinta alenee, tällöin nesteenhöyryn pitoisuus pysyy räjähdysrajan alapuolella. Nykyisinkin venäläiset vaunut täytetään ja puretaan yläkautta. Vaunut on numeroitu mutta säiliömerkinnät puuttuvat joten arvioisin kuvanottoajaksi noin 1920-luvun puoliväliä, perustuen siihen että jos olisivat Neuvostovenäjältä tulleita vaunuja olisi myös säiliössä merkintöjä. Kuvittelen vaunujen (oikealta 2. ja 3.) olevan Suomeen Tartonrauhassa jääneitä vaunuja. | ||||
08.11.2020 19:48 | Ilkka Hovi | |||
Opastimesta päätellen kuva on Ranskasta. | ||||
02.11.2020 21:05 | Ilkka Hovi | |||
Hyvä kuva ja rohkeaaa lähteä illalla kuvaamaan siltaa ja junia vaika on odotettavissa ettei juna näy selvänä. | ||||
30.10.2020 16:11 | Ilkka Hovi | |||
Haastattelutietona tiedän 1940-luvulla vaunujen värit ostettiin VR:ltä. Kait tuon veturin alkuperäinen väritys oli ruskea, kun sininen tuli käyttöön vasta 1920-luvun alkupuolella. (Saa kritisoida) | ||||
26.10.2020 17:28 | Ilkka Hovi | |||
Hyvä kuva ja mielenkiintoiset kommentit. Nykyisin on vaikeaa ymmärtää tilannetta sotien jälkeen kun vielä sotakorvaukset oli maksettava tuote toimituksin. Hyvä esimerkki: vanhemmat menivät kihloihin 1947 ja pitihän kahvit juoda. Konditoriasta ostettiin kakku, kun sinne oli toimittanut kakun vaatiman määrän kanamunia. Noista Pietariin jääneistä rautatieläisistä: ne joilla oli jäljellä Suomen passi pystyivät pääsemään takaisin Suomeen n. 1922, Tarton rauhansopimuksen johdosta. |
||||
24.10.2020 17:59 | Ilkka Hovi | |||
Isoisä kertoi olleensa koulupoikana venäjänvallan aikana kesätöissä Hki-Pb postivaunussa, jossa yöaikaan heiteltiin tulevan päivän aamulehdet asemille, ilman junan pysähtymistä. Minusta päätysillat olivat aika ahtaat moiseen toimintaa, vaan eikös kuvan vaunun oikeanpuoleinen päätysilta ole tavallista suurempi. Ainakin olen näkevinäni katon vahvisteraudat olevan kiinnitetty vaununsillan molempiin nurkkiin ja päätysilta on ilman portteja. | ||||
18.10.2020 21:25 | Ilkka Hovi | |||
Mukavaa talven tuntua hyvässä kuvassa. | ||||
12.10.2020 19:02 | Ilkka Hovi | |||
Itse asiassa pitää tunnustaa kuvan alkuperä. Kuvasin vaunun vitriinissä jossa kuvasin vaunun peilikuvaa. Sitten vielä kehtasin kääntää kuvaa siten että tekstit tulivat luettaviksi. Eli siis kuvaajaa kohti on vain ruskea seinä ja vaunun keltainen puoli on oikealla vaunun takana. Vaunun valmistajan kanssa ihmeteltiin onko myös toisella puolella keltaista vai onko se seinä kokonaan ruskea. Lisäksi oliko vaunun pääty keltainen? Oliko siellä oma ovi pikkuiseen postiosastoon. Elkää ottako tuosta kuvasta mallia. Onko tällainen kysymys kreikkalaista tarustoa mukaillen, harrastajan lippaan avaaminen. Lippaasta juoksee karkuun suuri määrä kysymyksiä joihin emme heti saa vastauksia. | ||||
09.10.2020 17:09 | Ilkka Hovi | |||
Hienosti selviää asiat. | ||||
27.09.2020 11:09 | Ilkka Hovi | |||
Saisiko suurennoksen tuosta valmistajan/agentin kyltistä. Alin rivi riittäisi. Turhan monta eri valmistajanumeroa on esitetty, kuitenkin luulen Kausalan olevan oikean radan. Se nyt tiedetään, veturissa on Walschaertin luistinkoneisto, mitä Eskola nro 2:ssa ei ollut. Aina on mahdollista että veturi ei tullut suoraan Kausalaan vaan onkin ostettu myöhemmin. Kun ajattelen kapearaiteisten veturien käyttöä, kuutena päivänä viikossa ja yöt jäähtymässä tallissa, on käyttö aika rankkaa. Siksi näppituntuma on, veturin kattilat piti korjata noin 10 vuoden välein. Täytin epävalallista ei ole tehdä veturista korjausta vaativa, esim jättää pakkasella ulos ja vedet kattilaa. No tämä on vain sanojen pyörittelyä, ehdotan: katsastustiedot pöytään niitä on kerätty. |
||||
27.09.2020 10:55 | Ilkka Hovi | |||
Minua ihmetyttää Gbr vaunun tekstitys ja tekstien paikka. Toivon mielipiteitä tai paremminkin tietoa. | ||||
23.09.2020 12:43 | Ilkka Hovi | |||
On se hieno, sommittelu ja avaruuden tuntu. | ||||
21.09.2020 22:20 | Ilkka Hovi | |||
Jospa valmistusnumero olisikin 8900 / 1920 joka oli puupolttoinen 0-4-0WT, 750 mm ja meni Wärtsilä Oy:lle joko Wärtsilään tai Hämekoskelle Harluun (siellä oli Wärtsilän sähkösulatto). Hämekoski sikäli huono asia ettei minulla ole varmaa kuvaa olisiko joen toisella puolella olleella sulatolla rataa. 00 numeroiden 0:n keskiosa voisi näyttää ykköseltä. Toisaalta noin massiivisen suojauksen ajattelen sopivan romurautavaunujen kuljetukseen. |
||||
05.09.2020 20:48 | Ilkka Hovi | |||
Noin 1965 tassuttelin Hämeenlinnassa Aulangon rautatiesillan vieressä olevalla (vai olleella) kävelysiltaosalla. Huomioita kiinnitti Tr1 veturin Tampereen suunnasta tuoneen postijunan (Po vaunuja, jokunen Fo ja katettuja vaunuja. Ensin luulin matkustajajunaksi koska rungossa oli useita likaantuneita Po vaunuja), veturin kulkiessa sillalla tunsi selvästi kuinka vetopyörän aiheuttama voimien pystykomponentti vapisutti siltaa. Kiskopainon määrittämiseksi piti ottaa vaikuttavaksi painoksi akselipaino + 15%. Silta ei voi olla jäykkä joten tuollainen koekuormitus antaa sillan suurimman painuman, sillä kulkeva veturi liikkuu ja veturin paino ei ole pitkään samalla kohtaa. Toisenlaisen näkökulman antaa muistelo, Karjaa - Hanko rataosan nopeusrajoitus oli vuonna 1967 70 km/h. Silloiselle kiskotukselle olisi nopeusrajoitus ollut 80 km/h. |
||||
05.09.2020 11:32 | Ilkka Hovi | |||
Hyvä kuvasarja mutta, please, Tunnistukseen K3 - Tv1. | ||||
30.08.2020 17:26 | Ilkka Hovi | |||
Suurentaessa alkuperäistä kuvaa, näyttäisi kuorman olevan 13.5 t. Onko apua vaunun tunnistamisessa. | ||||
30.08.2020 12:46 | Ilkka Hovi | |||
Taas voin todeta vorgin hyvyyden, tieto lisääntyi. Kannatti puikata kuva sivulle. | ||||
28.08.2020 12:38 | Ilkka Hovi | |||
Nyt ei saa unohtaa, saksalaiset muuttivat rataverkon valloitetuilla alueilla normaaliraiteiseksi. Latviassa on ratalinja jota eri maailmansotien ja rauhan aikana on muutettu 5 kertaa. | ||||
28.08.2020 08:52 | Ilkka Hovi | |||
Latvialla ja tarkistamatta muistelen myös Virolla olleen normaaliraiteiseksi muutettavia vaunuja. Ainakin Latviassa oli vetureita, jotka toimitettiin myös normaaliraiteisilla pyörillä. | ||||
28.08.2020 08:50 | Ilkka Hovi | |||
Ajattelen vaunujen tulleen lähinnä baltiasta, kun saksalaiset muuttivat raideleveyden normaaliraiteen mukaiseksi. Asiaa varmaan hämää, että ainakin osa ollut käytössä myös NL:n alueella ja joutuneen saksalaisten käsiin kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. | ||||
25.08.2020 08:04 | Ilkka Hovi | |||
Lisätään hieman teollisuushistoriaa: Kaasupalvelu oli yksityinen yritys, joka ilmeisesti kaatui kaasupullojen vaatimiin investointeihin. Toiminta pelastettiin perustamalla Tehokaasu Oy, jonka osakkaina olivat Neste, Kesko, OTK ja ( Tuko muistivirhe varauksin). Kun OTK alkoi myydä teollisuuttaan (Tulitikkutehtaita, Myllyjä ym) osti Neste koko firman. Kun Vatialan pullojen täyttölaitos lopetettiin Neste ja Shell tekivät uuden täyttölaitoksen Kilpilahteen ja laitoksen toimintaa alkoi hoitaa Innogas Oy. Tehokaasu fuusioitiin Neste Osakeyhtiöön vuosisadan vaihteen jälkeen. | ||||
25.08.2020 07:50 | Ilkka Hovi | |||
Siellä on kupla VW ja siitä kolmas oikealle Volvo ??. Eturivissä Audi ja siitä oikealle toinen Simca 1000 ! | ||||
25.08.2020 07:46 | Ilkka Hovi | |||
Kiva arvuutella, oikealla puolella verhot ikkunassa. Olisiko tehty lisää asuntoja ja tasapainoitettu aseman ilmettä lisäämällä uusi osa tasapainoisesti varsinaisen asemarakennuksen toiselle puolelle. Ajattelen vanhoja Riihimäki - Pietari radan alkuperäisiä asemia, Hausjärvi, Pulsa. | ||||
24.08.2020 21:27 | Ilkka Hovi | |||
Eikö vaunun koria ole rakennettu vanhan matkustajavaunun alustalle ? Tällöin pitäisi puhua termillä "Rebuilt" . Kuulostaa paremmalta. | ||||
23.08.2020 09:02 | Ilkka Hovi | |||
Kesäinen iltatunnelma. Veturikin on ehtoopuolella. | ||||
23.08.2020 09:00 | Ilkka Hovi | |||
Hieno ja kaunis kuva. | ||||
21.08.2020 08:33 | Ilkka Hovi | |||
Rakennus onkin otettu uusiokäyttöön. Alunperin rakennettiin tka-korjaamo Vatialaan, lähinnä työllisyyden takia, jotta Kangasalan suurta työttömyyttä saataisiin vähennettyä. Harmina oli ettei korjaamoon saatu työväkeä. Sittemmin sorakuoppaa laajennettiin ja sorakuopan alkupäähän rakennettiin nestekaasupullojen täyttölaitos ja nestekaasusäiliöt, joihin nestekaasu tuotiin säiliövaunuilla. Nesteen omistama Tehokaasu Oy (ei Tebokaasu, joka oli näppärän mainosmiehen keksimä käännös Teboilin nimestä) vuokrasi korjaamon toimisto-, varasto ja työtilakäyttöön. Ympäristöön rakennettiin kerrostaloja ja asukkaat totesivat säiliöiden olevan asutukselle vaarallisia. (Paitsi Uutena Vuotena, jolloin alueelle ammuttiin ilotulitusraketteja. Raketin jämiä kerättiin kymmeniä säiliöalueelta). Neste ja AGA perustivat yhdessä nestekaasupullojen täyttölaitoksen Kilpilahteen ja Vatialan muut toiminnot siirtyivät Nesteen Tampereen aluekonttorin tiloihin. Samoihin aikoihin kun säiliöt poistettiin oli myös hiekkakuoppa kaivettu tyhjiin ja toiminnot loppuivat VR:nkin alueella. Silloin poistettiin alueelle johtava linjavaihde, joka ratamutkassa olevana oli aiheuttanut nopeusrajoituksen Orivedelle vievään rataan. Toinenkin väännös Tehokaasun nimestä liikkui Museorautatiellä, ollen tuhokaasu. Valitettavasti tämä nimi oli jo sillioin noin 20 vuotta vanha väännös joten nimeä levittänyt henkilö ei ollut keksinyt itse tuota sanaleikkiä. |
||||
18.08.2020 16:38 | Ilkka Hovi | |||
Klapit pyörän alla pitää paikallaan. Riston tenderissä on kyllä seisontajarru. Tallimies laittanut vanhasta tottumuksesta koska Kanassa ei ole seisontajarrua, joten Kana vaatii muuta apua. Paikussa taasen on seisontajarrun kierrejarru. Yksi hyvä tutkimus kenelle on kiinnostava aihe. | ||||
30.07.2020 21:33 | Ilkka Hovi | |||
Jos arvioidaan 20 kpl Vv15 niitä tarvittiin; matkustaja-asemalle 2 kpl, Töölön tavara-asemalle, Katajanokalle, Länsisatamaan, veto satamat Pasila, Pasilan mäki ja alapiha 2 kpl, Sörnäinen, Tikkurilan järjestäjä saattoi piipahtaa myös Keravalle, Kirkkonummi, Pitäjänmäki järkkärit Pasilan veturilla, Porvoo, pari huollossa tai korjauksessa ja koulutuksessa. Kyllä 20 oli käyttöä vaikka en kaikkea tiedäkään. | ||||
29.07.2020 19:52 | Ilkka Hovi | |||
Pyöränrenkaat olivat kuluneet koveriksi useammassakin veturissa, eli ajettiin loppuun ja tarvekin loppui kun tuli noita muunlaisia vaihtovetureita käyttöön. | ||||
26.07.2020 18:38 | Ilkka Hovi | |||
Severstal on myös osaksi entisellä RVR:n alueella. (RVR valmisti mm ER1..-2 ... EMUja) | ||||
12.07.2020 16:57 | Ilkka Hovi | |||
Tämä on hyvä kuva, näyttää uuden ja pölyyntyneen vaunun seinävärin eron. | ||||
10.07.2020 22:35 | Ilkka Hovi | |||
Kiva tietää, kehitystä tapahtuu naapurikunnassa. Eiköhän tuossakin ollut rappuset (toisessa päässä). | ||||
10.07.2020 12:55 | Ilkka Hovi | |||
Hyvin lättä pysähtyi tuollaiseen kustannuksiltaan taloudelliseen laituriin. Vaikea kuvitella nykyaikana, tuollaisia rakennelmia käytetyn. Olisiko nykyisiss vaatimuksissa tarkastelun paikka ? | ||||
09.07.2020 18:24 | Ilkka Hovi | |||
Huomasin aikaisemmin otetusta (15:30) kuvasta, ensimmäinen vaunu on Not. | ||||
09.07.2020 16:36 | Ilkka Hovi | |||
Sen verran muistan, että Dv12 veturit olivat hinauksessa. Missä Lohjan Kalkilla oli betoniasemia varmaan ainakin osa vaunuista tuli niistä paikoista. Aamupäivällä tuli Virkkalasta Silk roikka useimmiten 2 x Dv15 vetoisena Riihimäelle. Tätä liikennettä oli vielä 1970-luvun alussa. | ||||
09.07.2020 12:35 | Ilkka Hovi | |||
Kuva onkin julkaistu vorgissa jo viime vuosikymmenellä. T-sarja oli 0-6-0, arvaisin kyseessä olevan O sarjan edeltäjän, höyrykuvun vanhan mallin mukaan. Numerostakin voisi saada selvää jos sitä suurentaisi. Sarjoen uusidistus tapahtui 1900-alkupuolella joten se sekoittaa veturin sarjan tunnistamista. | ||||
09.07.2020 12:29 | Ilkka Hovi | |||
Juna ?? lähti Helsingistä. Edellisessä diassa tuprautti pienet savut. | ||||
04.07.2020 17:05 | Ilkka Hovi | |||
Siinähän on teline double-compound air pump - jarruilman pumpulle. GN:n 4-4-0 veturin pienoismallissa (H0) oli samanlainen ilmapumppu, jonka asentamista noin pieneen veturiin epäilin. Toisaalta kaksisylinterinen (kaksi höyrysylinteriä ja kaksi ilmasylinteriä) ilmpapumppu oli normaali veturin ilmapumppu joten miksei se voinut olla myös 4-4-0 veturissa. Nyt minusta näyttää että malli on oikein. Tr2 vetureiden ilmapumppu vaihdettiin britanian Westinghousen yksi höyrysylinterinen - kaksi ilmasylinteriä malliseen (nk tamdem pumppu) jo toimituksen aikana. Pr2 vetureissa oli aikoinaan kaksisylinteriset ilmapumput saksalaista mallia, kunne nekin vaihdettiin VR normipumpuiksi (tamdem pumppu). | ||||
07.06.2020 20:16 | Ilkka Hovi | |||
Varmaankin joltain balttialaiselta rautatieltä Suomeen kulkeutunut. Laakerinohjaimet ovat suoria, silloin ei kyseessä ole alunperin normaaliraiteinen vaunu. Latviassa (ja ehkä Virossakin) oli tällaisia saksalaistyyppisiä vaunuja, jotka pyöräkertaa vaihtamalla muutettiin leveäraiteisiksi. Latviassa oli 1435 ja 1524 mm raidelevyksellisiä ratoja. Liettua oli normaaliraiteista aluetta. | ||||
05.06.2020 09:18 | Ilkka Hovi | |||
En tiedä. Huomasin junarungon kun Sm2 ajoi sen ohi ennen Kotkan asemaa. Juna kulki kävelyvauhtia ja kun se pysähtyi lähdin radanvarteen tutkimaan tilannetta. | ||||
31.05.2020 17:59 | Ilkka Hovi | |||
Hyvää perustelua ajankuvan puolesta. Ei vastaväitteitä. | ||||
31.05.2020 09:42 | Ilkka Hovi | |||
Mie kun luulin laittavani junakuvan näkösälle. | ||||
29.05.2020 09:38 | Ilkka Hovi | |||
Muistan hämmästyneeni kun tällä Tampereen suunnalta tulleella ei ollutkaan liitevaunua. Aikataulun mukaan tuli Tampereelta, tuliko en voi todentaa. |