Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.07.2019 18:39 | Ilkka Hovi | ||
| Taidanpa olla samaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa. Onhan veturi ollut ilman suojaa ainakin vuodesta 1970. | ||||
|
02.07.2019 17:50 | Ilkka Hovi | ||
| Hyviä kuvia Unkarista. Sen verran aikaa siellä käynnistä että silloin (1985) olivat vetureiden merkinnät M = moottoriveturi, V = sähköveturi ja pyörien lukumäärä. Esim Nohabit olivat sarjaa M61 ja yleisin sähköveturi oli sarjaa V42. | ||||
|
26.06.2019 18:39 | Ilkka Hovi | ||
| Tallipilttuut muuttivat veturitalliksi tiettävästi Kotkaan. Tämä vesisäiliöosa antoi vettä vetureille ainakin vielä 1960-luvulla. Olen muistelevinani että viimeksi vettä otettiin aikataulun mukaisesti Hr12 (vanhalla litteralla eli nykyinen Dr12) veturin höyrylämmitystä varten. | ||||
|
16.06.2019 20:01 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno. | ||||
|
09.06.2019 20:53 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva ja pitkä juna. | ||||
|
13.05.2019 17:26 | Ilkka Hovi | ||
| Verratkaa tätä valkoista vaunua Venäjän yhdysliikenteen tavaravaunuihin (eli suomalaisittain Gd) Resiina lehden numerossa 184 ( 3/2013) jossa Latviaan myyty K3 on junassa. Junan etupäässä kohoaa ylväästi tällainen jäähdytys- tai lämminvaunu. Kuvani on Tif muodossa joten en voinut lisätä palstalle. | ||||
|
|
10.05.2019 19:26 | Ilkka Hovi | ||
| Jos ajatellaan vaunujen mallia, eikö ensimmäiset SVR:n lihankuljetusvaunut olleet muutettu Ga vaunuista. Uudemmat muutettiin Gg vaunuista ? | ||||
|
|
09.05.2019 22:54 | Ilkka Hovi | ||
| Näinhän se oli. Kiva kommentti Heikki Jaloselta. | ||||
|
|
09.05.2019 14:09 | Ilkka Hovi | ||
| Luulen vaan en tiedä, kyseessä olisi entinen Venäläinen jäähdytysvaunu. Joku tänne jääneistä vaunuista oli Siperian rautatien lihavaunu, joka oli Venäjän Armeijan käytössä. Luulen että noita oli jokunen kappale jäänyt Suomeen. | ||||
|
07.05.2019 17:15 | Ilkka Hovi | ||
| Hei, kurkatkaapa www.Brawa.de uutuudet. Sieltä saisi säiliöt ja sivuseinät. Joka radalle yksi Gcl ! | ||||
|
05.05.2019 21:40 | Ilkka Hovi | ||
| Eiköhän liene Tr1, oletan Hr1:n olleen harvinainen Lr:ssa. | ||||
|
05.05.2019 19:35 | Ilkka Hovi | ||
| Eiköhän liene Suomen ensimmäinen sähköveturi? Paremmin tietävät valaiskoot vähemmän tietäviä :) | ||||
|
04.05.2019 20:43 | Ilkka Hovi | ||
| Tuota kuvittelin ja siksi laitoin kommentoitavaksi. Ainakin syvät helmat. | ||||
|
29.04.2019 21:39 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä arkipäivän kuva joita ei aina tajua ottaa. | ||||
|
29.04.2019 21:38 | Ilkka Hovi | ||
| Aivan mainio kuva. | ||||
|
16.03.2019 20:34 | Ilkka Hovi | ||
| Siisti 37 sarjalainen BR:n sinisessä värityksessä. Pitkään ovat kuitenkin nämä veturivetoiset junat sinnitelleen eripuolilla Britaniaa. Hieno kuva, toivottavasti matkustit. | ||||
|
13.03.2019 13:41 | Ilkka Hovi | ||
| Railship vaunut olivat tietenkin litteraa Laas. | ||||
|
13.03.2019 13:40 | Ilkka Hovi | ||
| kyseessä on nk derail vaihde, eli suojaa kulkutietä kun vaihteet ovat sivulle. Näitä on kahta mallia toinen kuvatunlainen ja toisessa vai yksi kieli, on kuten oikean puolen raiteen kieli. Britaniassa on määräys, että opasteilla pystytään antamaan kaikki määräykset junalle, siksi opastimiakin on jouduttu asettelemaan raiteistolle melkoisia määriä. | ||||
|
04.03.2019 20:09 | Ilkka Hovi | ||
| Paljon kuuppia mutta niitä oli vetämässä ainakin Bagnallin valmistama 0-4-2ST veturi. Vuonna 1916 ja 1917 oli täällä Tie- ja Vesirakennusten Ylihallituksen rautatierakennusten nro 1. Kuvittelin että rata saatiin läpiajettavaan kuntoon ennen rajan sulkeutumista 1918. | ||||
|
23.02.2019 18:51 | Ilkka Hovi | ||
| Kiitokset kuviin lisätietoja antaille herroille Erra ja Peltola. | ||||
|
10.02.2019 23:56 | Ilkka Hovi | ||
| Todennäköisesti, oli pätkäraiteella aseman pohjoissivulla. Näppäsin kuvan sen enempiä tutkimatta, oli sen verran outo otus mielestäni. | ||||
|
09.02.2019 19:21 | Ilkka Hovi | ||
| Aivan mainio kuva. | ||||
|
Kuvasarja: Suursäiliövaunuja |
14.01.2019 12:42 | Ilkka Hovi | ||
| Ilmeisesti ainakin osa säiliöistä on saatavissa tehdastuotteena H0 mallailijoille. Veikkaan vaunussa 199653, Ss10 säiliö ja ja 199704 vaunussa. Kuka tietää tarkemmin? | ||||
|
07.01.2019 18:26 | Ilkka Hovi | ||
| Minulla on tuherrus, joka liittyy tähän vaunuun. Vaunun numero 24, pituus 9400 mm, leveys 2170 mm, räystäs eli vaunusillan katon pituus 700mm, Ikkuna 760 x 860 mm, 1. ikkuna vaunun päästä 420mm, ikkunoiden väli 670 mm, Ikkunan etäisyys toisesta vaunun päästä 280 mm (kynä hyytyi joten kirjoitus vaaleni. Teksti on toisesta päästä ikk 280 mm) Näin mitattiin olisi oikeasti pitänyt merkita mitat cm:nä. Täyttyypä listä juuri huomattu tieto: Matkustajavaunu 24 Taara 7 710 kg, myyty Lva 25 7 710 kg, myyty LTR 26 7 710 kg, myyty Om |
||||
|
31.12.2018 18:18 | Ilkka Hovi | ||
| Yleisenä huomiona sanoisin, että kaikki tiedot kaikista kapearaiteisista vetureista, vaunuista ja radoista ovat aina tervetulleita koko vuoden 2019 ja siitä edelleen, erinomaiselle vaunut.org palstalle. (Lukijan mielipide) | ||||
|
22.12.2018 19:32 | Ilkka Hovi | ||
| Siinäpä matkustajavaunu, jossa on kahden penkkirivin pituinen postiosasto. Vaunun seinä maalattu keltaiseksi, mutta onko seinässä myös ovi. Vaikuttaisi, että oven kohdalla on astinlauta. VR:llä oli EP vaunuja puolivaunua postiosastona ja siitä pienempään päin siten että yksi vaunu oli vain yhden ikkunan levyinen (penkki - jalkatila - penkki postiosaston kokona.) VR:llä muutettiin postin pyynnöstä kaikki EP vaunut vähintään puoleksi matkustamo - postiosastoksi. | ||||
|
22.12.2018 19:26 | Ilkka Hovi | ||
| Muistaakseni tämän puolen (Humppilan puoli sillasta) kiviholvi räjäytettiin v. 1918 punaisten toimesta. Sillan ankkurointi peruskallioon oli tehty tälle puolelle jokea. Radan loppuvaiheissa sillan pitkittäinen pysyminen paikoillaan huoletti VR:n siltajaostoa, josta ehdotettiin ettei sillalla ajeta liian lujaa eikä tehdä äkkijarrutuksia. Sillan purkaja veti sillan alas traktorilla joka oli tällä (kuvan) puolella jokea. Silta tuli alas hyvin sievästi jalkojen ohjaamana ja oli helpohko polttoleikata osiin. Museorautatie ei ollut kiinnostunut sillasta; rataa ei saatu Jokioisille asti, silta vaati korjaamista ja aluksi oli onnekasta että edes Jokioinen vh - Minkiö väli saatiin pelastettua. Lisäksi rata-alue Humppilaan saakka saatiin varmistettua ettei sitä myydä nopeasti paikallisille maanomistajille, jotka perinteisesti olisivat voineet tarvita rata-aluetta laitumeksi tai soran lähteeksi. En muista että ratapohjan säilyminen olisi ollut kiistakysymys. |
||||
|
17.12.2018 23:56 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva sekajunasta, jossa on H-avovaunuja jarrukopilla ja ilman. Veturina G1 (Sk1) mitkä olivat Karjalan radalla vakiokalustoa vielä 1800/1900 lukujen vaihteessa. Kyösti Kylälä (Adrian Byström) oli veturinlämmittäjänä kun sillan rakennusurakan hävinnyt rakennusmestari asetti junaan pommin, joka räjähti kuitenkin vasta asemalla. Juna kulkikin nopeammin kuin oli aikataulutettu. Yksi sivullinen kuoli. Tarkoitus oli romahduttaa silta, vaan kävi kuin leffoissa, pieni virhe aikataulussa esti tuhotyön. |
||||
|
12.12.2018 23:24 | Ilkka Hovi | ||
| Tumpelo veturimies tai tallipäivystäjä on jättänyt hikiventtiilit kiinni, suunnanvaihdon eteen ja unohtanut laittaa pyörien eteen (edes yhden) halon pysäyttäjäksi. Vuotava valtaventtiili tekee varmasti tepposet jonkin ajan kuluttua. Tuo on ollut hankala nostaa, ensin saatava ylös kyljeltä ja sitten tuki ratapöllyistä joiden päälle tunkit. Siitä sitten hiljalleen ylös ja raiteelle. Lopuksi peltien oikaisutöitä. Luulen ettei tuohon aikaan ollut riittävän nostokykyisiä nostureita ja nyt on vielä nostomatka pitkä. | ||||
|
09.12.2018 09:44 | Ilkka Hovi | ||
| Mahdollisesti eläkkeellä ollut veturimies on kuollut. Nykyisin ei kait vaivauduta tällaisen takia liputtamaan. | ||||
|
04.12.2018 19:45 | Ilkka Hovi | ||
| Ehkäpä Turkkuun ? | ||||
|
17.11.2018 08:40 | Ilkka Hovi | ||
| Brittiläinen tapa on ollut merkitä kaikki nousut ja laskut sekä tasaisuudet. Myös Ruotsissa olen nähnyt tuota tapaa. Joka tapauksessa Britaniassa laskujen merkintä on ollut erittäin tärkeätä. Pitää muistaa että 1970-luvulle asti siellä saattoi nähdä tavarajunia, joissa ei ollut automaattijarruja (tyhjö- tai ilmajarruja). Junat jarrutettiin veturilla ja jarruvaunulla, lisäksi vaunut kytkettiin toisiinsa ei ruuvi- vaan lenkkikytkimin. Tämän takia myös Englannissa näkyi vetureita joihin oli kiinnitetty sämpylän näköinen jarruvaunu (brake tender) antamaan lisäpontta pysähtymisessä. Sama tarve tietää milloin lasku alkaa päti myös Suomessa kun junien jarrutuskyky riippui jarruvaunujen lukumäärästä. Oikeastaan nykyisin tuntuu ihmeelliseltä, että on nähnyt päälinjalla iloisesti rullaavan automaattijarruttoman junan jossa oli toimiva jarruvaunu ja siinä miehitys. |
||||
|
16.11.2018 20:10 | Ilkka Hovi | ||
| Hienoa, pidetään Kokkolaa oikeana. Vetureita oli siksi vähän että joku pienempi paikkakunta oli kyseessä. Muistin juuri että jossain muussa kirjassa oli veturit 1101 ja 1105, mutta niillä ei ollut junia, pelkät numerot veturisarakkeessa. |
||||
|
07.11.2018 21:00 | Ilkka Hovi | ||
| Tulipa tuolla riippusillakin käveltyä. Hyvin epämiellyttävää, silta tärisi tulevan rekan tai bussin voimasta, tiheä liikenne vielä lisäsi epämukavuutta. | ||||
|
Kuvasarja: Firth of Forth -rautatiesilta |
04.11.2018 22:09 | Ilkka Hovi | ||
| Kiva kuvasarja aina hienosta sillasta. Lahdella sillan pohjoispuolella näkyy tankkereiden lastauspaikka jossa Nesteen tankkeritkin ovat käyneet hakemassa lastia. Sillan eteläpuolella pohjoisrannalla on alue, mikä on valkoinen kartoissa. Siellä on laivaston sukellusvene telakka, tai niin ainakin luulen eläkkeellä olleen konemestarin kertovan - skottilainen murre on hieman vaikeata näin kouluenglantiin tottuneella. | ||||
|
14.10.2018 21:49 | Ilkka Hovi | ||
| Lisätietoja: 4-8-0 veturit olivat alkujaan pääasiassa tarkoitetut matkustajaliikenteeseen. Eri sarjoja valmistettiin noin 700 kpl. Akselipainot vaihtelivat 13,2 t - 19,3 tonniin kun 1-5-1 (2-10-2) veturin akslipaino oli 21 t. Keveimmät näiden museokoneiden akselipainoista olivat 11,4 - 14,3 t. Veturien suunnitteluun vaikutti pitkät nousut joita on paljon vuoristoisessa maassa. |
||||
|
04.10.2018 19:37 | Ilkka Hovi | ||
| Selvisi näemmä tuo Thames, joita muistan nähneeni hyvin nuorena. Muistikuvani mukaan niissä oli puinen hytti, miksi kiinnitin niihin huomion ja ainakin osassa käsi kippi. | ||||
|
|
02.10.2018 16:55 | Ilkka Hovi | ||
| Voihan tuo lyhyempi oikeanpuoleinen postivaunu olla peräisin Virginia & Truckee Railroadilta (?) | ||||
|
|
02.10.2018 16:46 | Ilkka Hovi | ||
| voi jukra ! Vr4 ja kaksi lanterniini postivaunua ! Ovatko nuo Gb:n näköiset ja saranaovilla varustetut katetut tavaravaunut litteraltaan GP tai PG ??? | ||||
|
01.10.2018 23:39 | Ilkka Hovi | ||
| Hjienoa, kiitos tiedoista . |
||||
|
01.10.2018 23:37 | Ilkka Hovi | ||
| Kommenttina kuvaan: Ilmeisesti kuvaava harrastaja ei ole katsellut minne paatti kulkee vaan on uponnut tähän rantaan. Sikäli vaikeaa aluetta merenkulullisesti, että suurin vuorovesi on 7 metriä ja voimakkaat virrat kulkevat rannan suuntaisesti. Eräs tuttu harrasti purjehdusta ja oli kilpailussa vuonolla. Kertoi vuoroveden virtauksen sekoittaneen hänen kilpailun virtauksen ollessa nopeampaa kuin tuulen antama vauhti veneelle. | ||||
|
30.09.2018 20:37 | Ilkka Hovi | ||
| Siinähän tuli lisää tietämystä. | ||||
|
30.09.2018 20:36 | Ilkka Hovi | ||
| Siltä napsahti lisätietoja. Kiitos, taasen tietomäärä kasvaa. | ||||
|
19.09.2018 17:30 | Ilkka Hovi | ||
| Vekkuli kuva, jossa olevaa bussia ihmetellään noin 10 vuoden kuluttua. | ||||
|
16.09.2018 09:15 | Ilkka Hovi | ||
| Sotevan papereissa ei ole tullut vastaan lumiauroja tai sitten muistan väärin. On hyvä muistaa että Järvenpäässä toimineen ratamestari Linderin aurasta (yksi raiteisille radoille) kehitettiin kahdelle raiteelle sopiva malli Riihimäen ratamestarin Björk toimesta. Hän ja Linder kauppasivat auroja myös Venäjälle, jossa Björkin auramalli tuli vallitsevaksi. Tällainen löytyy esim Pietarin rautatiemuseosta Björkin nimi translitteroituna. Tällä Gulbenen auralla selvä sukulaisuussuhde Linder / Björkin auraan. Kun VR täytti 50 v ja Rautatiemuseokin oli perustettu heräsi myös kiinnostus SVR:n historiaan. Nämä aurailujutut löytyivät kirjasta A.Hagman, Georg Strömberg ja muita rautatieläisiä, Otava 1922, 337 sivua. Kannessa nimi; Rautatieläisiä ja seläkkeessä A.Hagman Rautatieläisiä (löytyy hyllyistä tällä nimellä.) Hyvä kokoelma henkilöhistorioita. |
||||
|
21.07.2018 19:15 | Ilkka Hovi | ||
| No, ei ollut. | ||||
|
21.07.2018 08:29 | Ilkka Hovi | ||
| Elä sure. Kohde on tärkeämpi. Tuli aina napsattua kuva kun on tärkeätä, kutsuinkin itseäni "räppääjäksi", mitä termiä ei voi käyttää nykyisin. Otetaan kuvia kun on tarve, jätetään taiteellisuus (vino ovi, rikkoutunut ikkuna, romahtanut katto) noille taiteellisen koulutuksen saaneille valokuvaajille. | ||||
|
02.07.2018 17:03 | Ilkka Hovi | ||
| Ihan hyvä ajatus, voisi joko skannata tai kuvata diginä sekä vaalentaa. Tässä on vaalennettu melko paljon mutta taasen kuvan kokoa pienennetty vorgia varten. Tarkenna lisäksi, että tenderi on D1 veturista, joka oli 2-4-0 pyörästöinen Saksassa valmistettu veturi. Näitä tehtiin 2 kpl Hangon radalle. Kts "Höyryveturit" kirja sivu 121 - 126. | ||||
|
29.06.2018 19:32 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kuva ja valaistus. Pitääpä ottaa opiksi. | ||||
|
28.06.2018 14:56 | Ilkka Hovi | ||
| Kun Venäjän armeija räjäytti Hangon konepajan ja veturitallin ensimmäisen maailmansodan alussa, heitä vaadittiin korvaamaan vahinko. Niinpä SVR sai piirustukset tällaisesta veturitallista. Siellä talli on ilmeisti vieläkin satama-aluella. Tallin oli hyvä olla pitkä sillä Hangossa oli paljon vetureita kun talviliikenne oli vilkkainta. | ||||
|
28.06.2018 14:50 | Ilkka Hovi | ||
| Todella mainio kuva. Puhelinlangat ja tavarajuna penkereellä. | ||||