18.09.2014 21:06 | Markku Blomgren | |||
Sellainen versio löytyy...ja tietenkin Sveitsistä, joskin ko. veturityyppi onkin sitten puolikiinteästi valjastettu junarunkoonsa. http://www.bahnbilder.de/1200/re-450-030-2-r252mlang-am-810388.jpg Veturin tyyppi tosin Re 450, mutta olikos tuossa kuitenkin 460:sen tekniikka? | ||||
13.09.2014 19:05 | Markku Blomgren | |||
Hyvinkää - Pyhäjärvi rautatie?? EDIT: Jaa, matkustajavaunussakin lukee nuin, eli eli taisi olla Hyvinkää - Karkkila Rautatien vanha nimi? |
||||
09.09.2014 22:18 | Markku Blomgren | |||
Kymmenen miljoonaa kilometriä, huh huh. Kuinkahan paljon on kertynyt parhaimmille (pahimmille) Sr1:lle, muutamia miljoonia? | ||||
08.09.2014 21:09 | Markku Blomgren | |||
Mihinkäs DB 103 (vai Br 103?) sopii noissa tehokkaiden vetureiden tilastossa, eikös siinäkin ollut hilpeät 9000Hv? Jotenkin ajattelin noita Re ja Ae vetureita sisarmalleiksi, mutta Re olikin tuo hassu kolmiteli rakenne, keskimmäinen teli kaikei pystyy liikkumaan myös sivuttain liitäntämekanismissaan? Oliko noissa muuten yhteenkytkettyjä telejä a la Brittien Class 76 (ja kaiketi 77)? Mikähän höyty noissa yhteenkytketyillä teleillä on/oli? |
||||
07.09.2014 19:22 | Markku Blomgren | |||
Mikähän veturi oli edellinen ennätyksen haltija, siis sarjatuotantoveturi suoraan tehtaalta? Ja toiseksi, kiitos taas kerran Kimmolle hienosta teoria pläjäyksestä. Aina oppii jotain uutta (unohtaakseen sen heti seuraavasa viestissä...), oudoin asia minulle oli tuo taajuuden alentaminen muuttaa ajomoottorin generaattoriksi, toisaalta, sähkötekniikka ei ole oikein vahva alani... |
||||
07.09.2014 18:53 | Markku Blomgren | |||
On kyllä komia kuva, niin kuin kaikki muutkin Tuomaksen kuvat. Alkuperäiskuva lienee useampi tuhat pikseliä kertaa useampi tuhat? 12-15MPix kenno rungossa? | ||||
06.09.2014 19:45 | Markku Blomgren | |||
Oliko hyötysähköjarru mahdollista toteuttaa jo noinkin aikaisin? Tarvittiinko toiseen suuntaan oma muuntajansa? Olisikohan Sr1:eenkin voinut suunnitella vastaavanlaisen hyötyjarrun? | ||||
05.09.2014 20:29 | Markku Blomgren | |||
Jos käytetään englanninkielisiä termejä, niin Sr1:n sähköjarru lienee 'rheostatic', eli vastussähköjarru? Ja vastaavasti Sr2:n (ja tulevan Sr3:sen) 'regenative', eli hyötysähköjarru. Joskus olen miettinyt, että jos tuolla rapakon takana Ameriikan ihmemaassa(Sic!) käytettäisiin hyötysähköjarruja esim. Mojaven solassa. Eli laitettaisiin junien keulalle mäkiä varten joku sopivasti suunniteltu sähköveturi, esim. amerikkalaistettu versio MTAB:n uusista kaksoisvetureista, niin pystyisiköhän alaspäin jarruttava juna 'tuomaan' ylös toisella raiteella ylöspäin pyrkivän junan jossa samanlainen veturipari keulilla? Eivät taida ihan niin hyvin toimia yhteen? Tai siis, ei taida hyötyjarrua käyttävä veturi tuottaa niin paljoa virtaa, jotta toinen pääsisi ylös niillä tehoilla saman painoisella junalla? |
||||
21.08.2014 21:11 | Markku Blomgren | |||
Kuvatekstissähän todetaan, että 'Johtimilla varmistetaan virran kulku.' Näin voisi ymmärtää, että virta kulkee virroittimen rungossa, josta edelleen pääkatkaisijalle, siitä muuntajalle ja edelleen ohjaus(teho)elektroniikan kautta ajomoottoreille. | ||||
19.08.2014 21:47 | Markku Blomgren | |||
Lienee sama kuin hiekkapuhalluksessa? Eli höyryveturin tulipesässä käy kova veto johon heitettynä kuiva hiekka lentää saman tien tuliputkiin ja tekee siinä samalla hiekkapuhalluksen joka varmasti myös syö hieman metalliakin mennessään. Helppo ja tehokas konsti aikana jolloin kattilat olivan melkein koko ajan kuumina ja veturi kävi sopivin väliajoin remontissa jossa kuluneet tuliputket vaihdettiin uusiin. Käytetäänkö ko. hiekkapuhallusta museovetureissa tänä päivänä vai tyydytäänkö vain nuohoamaan jäähtyneen kattilan putket käsipelillä ennen seuraavaa ylöslämmitystä? |
||||
18.08.2014 21:19 | Markku Blomgren | |||
Hr1 1009, Höyryveturimatkat Oy | ||||
15.08.2014 22:42 | Markku Blomgren | |||
Komia Cummings-Sisu, tarkoittaako numerot tehoa hevosvoimissa? Käyttikö Sisu myös Rolls:in(?) moottoreita näissä isoissa autoissa? Sisu-merkkiä kantavissa linja-autoissa taisi olla jopa Leylandin koneita? Oliko Jyry-Sisuissa myös Cummings:in kone? Kävikö Schöma konepajalla 'täyskorjauksessa' vai tehtiinkö siellä vain rungon kunnostus ja maalaus? |
||||
04.08.2014 20:36 | Markku Blomgren | |||
Kesän, ja kaiketi näillä näkymin muutenkin viimeinen höyryjuna Porvoon radalla? Vai vielä ensi kesäksi ollaan kalustoa tuomassa takaisin, ei kai? Onko mitään suunnitelmia, vaikka sitten hieman pitkäkestoisempia? Onkohan yhtään Sk-veturia jäljellä muita kuin SRM:n veturi, jos sellaisen kevytjalkaisen koneen saisi kunnostettua niin sehän sopisi tuonne Porvoon baanalle kuin nakki silmään...eikun... =) |
||||
27.07.2014 17:54 | Markku Blomgren | |||
Englannin Pendolinot, eli sikäläisittäin class 390, tulivat liikenteeseen 'vasta' 2002, ensimmäinen runko valmistunut noin 2000/-01, viimeisen muutaman vuoden aikana niihin on tehty lisää vaunuja jotta runkoje pituutta on saatu lisättyä 11 vaunuun. Englantihan on saamassa uuden nopean junan, Hitatchin suunnitteleman class 800/-1, joilla korvattaneen diesel-sähköisiö HST-junia sekä sähköveturivetoisia/-työntöisiä IC225-nimellä tunnettuja runkoja East Coast Main Line-pääradalla. Ja mitä luinkaan, eikö protosamista jää kuin pieni palanen jäljelle? Eikös koko runko pitänyt olla varattuna 'säilytykseen' (mitä se nyt tänä päivänä tarkoittaakaan). |
||||
24.07.2014 19:48 | Markku Blomgren | |||
Amerikkalaisilla on myös hieman hassu tapa käyttää tasavirta ajomoottoreita lähes joka paikassa, paitsi jos on paljon jyrkkiä mäkiä, jolloin vaihtovirtamoottorit ovat parempia, näin ainakin muistan lukeneeni. DC-moottorit kaiketi kuumenevat liikaa kovissa nousuissa kun virrat ovat korkealla, kun taas AC moottoreilla voidaan säätää sopivat virrat? Kimmo (ja muut?) osannee täydentää asiaa? | ||||
18.07.2014 23:12 | Markku Blomgren | |||
Milloinkas 2-sarja esiteltiin, 198x? Ja jatkona, milloinkas 4-sarja sitten puolestaan esiteltiin, 199x, kenties 94 tai 96? Yritän vain muistella linja-autoista näkemieni vuosilukujen perusteella. Nykyistä R-sarjaa voisi kai tulkita 5-sarjaksi vaikkei sellainen olekkaan...tai no. | ||||
18.07.2014 23:04 | Markku Blomgren | |||
Tosiaan vaatimaton jarru-'kahva', mutta toiminta hyvinkin lähellä perinteistä jarrukahvaa, siis suoraa ilmatoimista versiota. Mahtaako kytkin olla jousikuormitteinen, varsinkin irroitus ja jarrutusasennossa. Sameissa ei taida saada johtoa tyhjäksi niinkuin vanhemmassa kalustossa (klassinen hätäjarrutus)? Vieläköhän on tapana/ohjeistuksena kääntää ko. vipu hätäjarrutus asentoon kun ollaan saavuttu Helsinkiin? Vanha muistelee, että usein kolahtivat kiskojarrut alas Helsingin päässä...jeps, wanha. |
||||
17.07.2014 20:24 | Markku Blomgren | |||
Kertokaapas millä Samien jarruja käytettiin, kun sitä perinteistä jarrukahvaa ei ole? Sähköinen vai sähköpneumaattinen ohjaus? Hieman lättien tyyliin, nappulaa toiseen suuntaan väännettäessä jarrut kytkeytyvät päälle ja vastakkaiseen suuntaan taas vapautuvat? | ||||
03.07.2014 22:09 | Markku Blomgren | |||
Kulkisikohan noissa tankkivaunuissa ammoniakkia Uuteenkaupunkiin, siis Tampereen suunnan junassa, jos kaasun kuljetukset Porin Ruosniemeen ovat loppuneet? | ||||
03.07.2014 21:54 | Markku Blomgren | |||
Harvaikkunainen on varmaankin makuuvaunu, Cm vai Em? Eka puuvaunu lienee EFi? Tupla-alstikat, eli kummassakin miehistö, joskin toinen taisi olla 'varalla'? | ||||
30.06.2014 19:59 | Markku Blomgren | |||
Jaahas, olikin tuossa Dv15-sarjassa tuo 'pressu' tossa jäähdyttäjän edessä estämässä kaiketi jäähdyttimnen liika jäähtyminen kovemmilla pakkasilla? 16:ssa olikin sitten jo tuo deevereistä tuttu säleikkö, olikos tuokin sitten kaksi osainen eli puolet sai auki vai kerralla koko säleikkö? | ||||
30.06.2014 19:51 | Markku Blomgren | |||
Ollaanko tätäkin hiljalleen laittamassa ajokuntoon, vai vain ruosttensuojauksen uusiminen? Olisi kyllä hieno tämäkin ajokuntoisena, voisi näyttää VR:lle pitkää...jotain :D | ||||
26.06.2014 20:25 | Markku Blomgren | |||
Katkesiohan Rikulta ajatus jossain välissä 'ellei putkitehtaan takia...' ja sitten alkaa uusi lause? Kuva on kyllä hieno. | ||||
24.06.2014 05:13 | Markku Blomgren | |||
Kiitokset Topille ansiokkaasta selityksestä, rupesikin hieman mietityttämään tuo kardaanista puhuminen. Ja ihan vain varmistuksesi, olihan Sr2:ssa moottori per akseli? (Taitaa kaikissa moderneissa koneissa kyllä olla.) |
||||
23.06.2014 19:46 | Markku Blomgren | |||
Eikös kiskot ole UIC54 tai UIC60 pääsääntöisesti, sitä vanhemmat jotain muuta? Onkos näissä suomen Sr2:ssa myös nuo radiaalisesti asettuvat pyöräkerrat? Liikkuuko pelkkä pyöräkerta vai joustaako koko moottoripaketti mukana? Vielä pieni kysymys, ajettiinko Porkkanoilla huippunopeuttaan 140km/h vai alkoivatko radat olemaan tuossa nopeuskunnossa kun porkkanoiden käyttö hiipui ja loppui? |
||||
18.06.2014 20:30 | Markku Blomgren | |||
Mitäs noi ensimmäiset kuusi vaunua ovat, jotain rikasteen/malmin kuljetukseen tehteyjä vaunuja? | ||||
18.06.2014 20:27 | Markku Blomgren | |||
Mitenkäs Mäntän liikenne vai lasketaanko ne omiksi junikseen? Eikös Vilppulasta pitäisi lähteä päivittäin junallinen haketta Joutsenoon? | ||||
16.06.2014 20:12 | Markku Blomgren | |||
Ovatko oikealla ratapihalle kaartavat raiteet muuten rantaradan alkuperäisellä linjalla, eli ajalta jolloin Pasilan asema sijaitsi ratapihan laidalla? | ||||
16.06.2014 20:02 | Markku Blomgren | |||
Mitenkäs tiedotetaan jos saatossa vastaan sattuu punainen tolppa? | ||||
13.06.2014 21:20 | Markku Blomgren | |||
Miksiköhän tuosta Scanian V8:sta noin heiveröinen versio? Kai siitä enemmänkin olisi tehoa irronnut, tyyliin 400+ hv? Mikähän mahtoi olla koneen teholuokka rekkojen vetureissa (K142 ja sukulaiset?) Olikohan turboahdettu versio? Muistan jutut, joissa noita keltasirkkuja saatiin pelastaa Lahti - Loviisa kesäjunien vetotehtävistä muutamankin kerran, niistä taisi hajota milloin mitäkin? Paljonkohan oli kuormaa, muutamia puukorisia kuitenkin? |
||||
06.06.2014 20:21 | Markku Blomgren | |||
Eikös tuossa muka ollut makuuvaunuja läpi matkan? Vai oliko se tosiaan päivävaunuilla ajettu yöjuna? Muutaman kerran ko. junalla tullut kuljettua silloin aikanaan. Taidettiin yhdellä MRY:n syysretkelläkin kulkea ko. junan kyydissä, Pieksämäeltä Viininjärvelle josta matka jatkui busseilla Joensuuhun ja junttilan salamalla etiäpäin... Pieksämäellähän oli näiden kahden Joensuun junan ja savon radan yöjunien kohtaaminen ja vaunujen vekslaus (Turku - Kuopio makuuvaunu). |
||||
04.06.2014 00:06 | Markku Blomgren | |||
Onko moottorin ja akselinkäyttölaitteen (final drive?) välillä muita alennusvaihteita kuin itse vaihteisto? Eli kun mennään maksimivauhtia (noin) niin onko moottorin pyörimisnopeus sama kuin akseleiden pyörimisnopeus, eli 1:1? Hieman aihetta sivuten, missähän vaiheessa autoissa alkoi ilmestymään 'ylennysvaihteet'? Eli viimeisten vaihteiden kohdalla pyörät pyörivät suuremmalla nopeudella kuin moottori? Ainakin moderneissa automaateissa joissa on 6-8 vaihdetta tuo lienee totta jo jonkin aikaa? | ||||
02.06.2014 20:29 | Markku Blomgren | |||
Eikös Resiinassa mainittu että tätä oltiin hävittämässä, mutta se menikin kaupaksi savoon, firman nimeä en muista. Ja ymmärtääkseni työkone majaili Voikkaalla Teräspyörän tehtaalla viime ajat? | ||||
31.05.2014 20:46 | Markku Blomgren | |||
Onkohan osa junasta lähtöisin Kouvolasta? Kiskot varmaankin Kaipiaisista, Taimn-sukuinen ja tyhjä Sps(?) varmaankin Pieksämäeltä korjauksesta? Jatkaisiko loppupätkä Kemiin jossain vaiheessa? | ||||
26.05.2014 23:55 | Markku Blomgren | |||
Nyt mennään taas vauhdilla sivuun, mutta menkööt... Eli, minkälaista tekniikkaa tuossa Sv1:ssä käytettiin, jotain silloin viellä uudehkoa invertteritekniikkaa, vai jotain Sr1(+) tyylin kehittyneenpää tyristoritekniikkaa? Olivatko ajomoottorit (vai oliko siinä vain yksi) tasa- vai vaihtovirtaa hyödyntäviä? |
||||
26.05.2014 21:31 | Markku Blomgren | |||
Mahtaisikohan tuollainen suurnopeusrata (>300km/h) edes toimia suomessa, ja en nyt puhu niistä 'erityisolosuhteista' vaan ihan vuodenajan vaihteluista. Routaheitto tuollaisella radalla sulkisi sen käytännössä kokonaan ja edessä olisi kallis remontti. Jossain Ranskassa ja Saksassa ei niitä ongelmia liielmälti ole. Ja olihan Pendoliinojen kanssa ongelmia Suomen talvessa, eikös ensimmäisinä vuosina ajettu sudella pendon edellä huurtenpoisto 'express'... HST:t ovat Englannissa hieman samankaltaisessa roolissa kuin vaikkapa Dv12:set meillä täällä, vaikkei ihan suoraan voikkaan verrata. Kalustolla (siis HST) kohta ikää 40 vuotta, pariin kertaan vaihdettu pääkoneet itse vetureissa (class 43), alkuperäiset Paxman Valentat vaihtuivat välillä Paxmanin VP185:iin ja sittemin nykyisiin MTU:n 'hiljaisiin' koneisiin, ainakin jos alkuperäisiin Valentoihin vertaa. Todennäköisesti HST:t jatkavat liikennöintiään seuraavat 10 vuotta, uusi kalusto on kyllä valittu, Hitatchi Super Express, mutta milloin niitä saadaan liikenteeseen, onkin sitten jo toinen juttu... Hassua, ettei Suomessa lähdetty miettimään deevereiden radikaalia päivitystä joskus 80-luvulla, tyyliin päämoottorin vaihto ja niin edespäin? Oikeastaan suomessa on isompi re-furbisement tehty vain Sm1/2 kalustolle, osalle jopa kaksi kertaa? |
||||
26.05.2014 21:12 | Markku Blomgren | |||
Kovasti tulee mieleen vanhempi amerikkalainen tankkivaunu jostain vuosisadan vaihteesta? Hassua kyllä, amerikkalaiset suosivat telivaunuja todella varhaisesta ajasta alkaen, jostain 1850-luvulta jopa? | ||||
26.05.2014 21:07 | Markku Blomgren | |||
Taisivat olla ratamoottorit aika kovilla noiden junien kanssa? Kuinkas kauan Hurulla sai täysiä tehoja pitää yllä? Nousiko junapaino kun siirtyi alsteille? | ||||
26.05.2014 21:03 | Markku Blomgren | |||
Mitenkä muistelin, että kaikki Dm6:set muutettiin seiskoiksi kohtuu pian, mutta vielä noinkin myöhään oli liikenteessä. Liitevaunu kuitenkin Dm7:n, eli liitevaunut(ko) olivat yhdyskelpoisia joskin hieman korkeampia? | ||||
26.05.2014 21:00 | Markku Blomgren | |||
Pieni sievä jenkkisylinteri vai mikäköhän se ammattislangissa mahtoi olla, pelkkä 'Jenkki'? Milloinkas Nokian paperitehtaalle loppui junaliikenne? | ||||
26.05.2014 20:52 | Markku Blomgren | |||
Häviääkö tasoristeys kokonaan vai tuleeko uudelle ratalinjalle tasoristeys (mahd. samalla nimellä?) | ||||
22.05.2014 20:55 | Markku Blomgren | |||
Mintenkäs toi Pietariin matkalla oleva Allegro, kulkeeko se sopivasti Tolstoin perässä vai valmistautuuko se jo lähtöön kun Tolstoi on saanut veturin vaihdettua? | ||||
19.05.2014 20:29 | Markku Blomgren | |||
Pekoista tuo kyllä ymmärtääkin, niillä varmasti ajettiin niin paljon kuin mahdollista ollessaan kuitenkin 'laivueen' lipunkantajia, jos niin voidaan asia mieltää. Taisivat olla varmaan lämpiminä pajalta pajalle? Mitenkäs muuten liikennealueet, aluksi kaiketi Helsinki - Tampere/Kouvola, ja myöhemmin sitten Kouvola - Pieksämäki, mutta entäs pohjanmaan suunta? |
||||
18.05.2014 19:26 | Markku Blomgren | |||
Kävikö täyskorjauksessa vai jossain pienemmässä toimenpiteessä? Kuinka kauan 'normaalisti' veturi oli ajossa isomman konepajakäynnin (täyskorjaus?) jälkeen? Aika paljonhan on ollut mainintoja kuinka kone on jätetty kylmäksi melkein suoraan konepajakorjauksen jälkeen, ehkä siirtoajo kotivarikolle ja se oli siinä. | ||||
14.05.2014 22:24 | Markku Blomgren | |||
Näinköhän toi nosturi on varsinaisesti autonosturi? Vai olisiko kuitenkin teloilla liikkuva malli joka kasataan työmaalla? Vaikka onhan sekin toki mobiilinosturi...tjsp :D | ||||
12.05.2014 20:32 | Markku Blomgren | |||
Mitenkäs Kukko vertautuu tuohon Mullikuhnuriin, paitsi tietysti kokonsa ja pyöräjärjestyksenä puolesta. Oliko Kukko täysin Suomalaista suunnittelua? | ||||
12.05.2014 20:18 | Markku Blomgren | |||
Hieman samaa muotokieltä noilla iäkkäillä pöntöillä ja vaalean piipulla, joka taitaa tosin olla ovaalin muotoinen päältä päin katsottaessa (kuoriosa). | ||||
19.04.2014 19:51 | Markku Blomgren | |||
Onkos tämä nyt sitten liukulaakeri? Eli muita liikkuvia osia kuin akseli ja runsaasti rasvaa/öljyä? Rullalaakerissahan olisi sitten kai ne rullat sielä välissä? | ||||
07.04.2014 19:30 | Markku Blomgren | |||
Kokoonpano hyvin samankaltainen tällä kulkijalla suuntaan kuin suuntaan. Noi matkustajavaunut kyllä ymmärrän kun niiden huollot on Turussa, mutta mitenkäs Gfotit, käykö nekin huollossa Turussa vai kierrätetäänkö niitä Turku - Rovaniemi(?) välille? Mikäs muuten on Gfot-laivueen tilanne? Onko kaikki vielä liikenteessä vai onko niitä poistunut jossain välissä esim. onnettomuuksien seurauksena? |
||||
07.04.2014 00:15 | Markku Blomgren | |||
Trukilla jossa haarukan ympärikiepautuslaite? | ||||
05.04.2014 22:11 | Markku Blomgren | |||
Arvaanko oikein, että argonia tuotetaan Torniossa terästehtaan yhteydessä olevalla happitehtaalla jossa samalla saadaan mm. argon talteen. Jos arvaukseni meni oikein, niin mitähän argonilla tehdään Harjavallassa? |