Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.08.2013 00:02 | Markku Blomgren | ||
| Kyllähän tuo ihan komia on. Katselin wikipediasta, että veturilla on hieman samanlainen historia kuin Sr1:llä, joskin ensimmäinen veturi valmistettiin hieman aikaisemmin kuin Sr1. Tiedä sitten veturin tekniikkaa, lienee kuitenkin vanhempaa tekniikkaa kuin Sr1, tietäneekö Kimmo? | ||||
|
17.08.2013 22:20 | Markku Blomgren | ||
| Kävittekin sitten täällä keskustelun samasta aiheesta jota mie pohdiskelin kuvasarjan kommenteissa, no käy se näinkin. | ||||
|
Kuvasarja: Tv1 933 |
17.08.2013 00:39 | Markku Blomgren | ||
| Vaan selviääkö se nykyaikaisesta rataverkosta? Miulle joskus sanottiin, että jäykän aluskehyksensä takia, Jumboa ei oikein kannata kunnostaa ajoon. En ollut sitten varma kumpi siinä on vaarassa, itse veturin pyörästö vaiko vaihteet jotka ymmärtääkseni on se 'pullonkaula'? | ||||
|
16.08.2013 20:05 | Markku Blomgren | ||
| Olisihan tätä voinut tarjota Haapamäelle, jos heillä olisi ollut säilytystilaa...ja mielenkiintoa tälläisen erikoisvaunun säilytykseen. | ||||
|
16.08.2013 19:38 | Markku Blomgren | ||
| Oliko koko junallinen kontteja? Kohtuu harvinaista suomessa näinkin pitkät konttijunat, matkalla kenties Haaparantaan vaihdettavaksi ruottalaisiin vaunuihin? | ||||
|
12.08.2013 19:16 | Markku Blomgren | ||
| Mielenkiintoine dokumentti, vaikken saksaa osaakkaan. Oliko siis DR:n työntekijät Länsi-Berliinin puolella myös länsi-berliiniläisiä? Raiteiden liikenne taisi ollakin enimmäkseen DR:n liikennettä, jonka lisäksi jokunen juna Länsi-Saksaan? | ||||
|
10.08.2013 00:18 | Markku Blomgren | ||
| Miksiköhän tuohon aikaan laitettiin veturiin 25kV:n virroitin, eihän missään euroopassa ko. järjestelmää käytetty (vielä tuolloin)? Ainoa poikkeus on tosin Englanti, jossa tuo 25kV valittiin jostain syystä jo 50-luvulla WCML:n (West Coast Main Line) sähköistysjärjestelmäksi. Itä-englannissa (tai oikeastaan itä-Lontoossa) käytettiin jotain alempaa jännitettä osalla matkaa, mutta en muista mitä, joku 6500V? | ||||
|
06.08.2013 17:18 | Markku Blomgren | ||
| Miksiköhän trukeissa on/edelleen suositaan nestekaasua polttoaineena? Minkähänlaiset moottorit oli VR:n laituritraktoreissa, siis niissä joilla vaunuja hinailtiin, nekin nestekaasu-polttoisia, käryn muistaa pitkään... |
||||
|
06.08.2013 17:05 | Markku Blomgren | ||
| Pendolinoja ei taideta saattaa koska kuljettaja näkee kohtuu hyvin ohjaamosta minne ajaa... :D Olisiko sama kuski joka lähtee myös itse vuorollekin, ainakin niin kauas kuin ajo-/työaika sallii? |
||||
|
06.08.2013 05:12 | Markku Blomgren | ||
| Olisiko Ilmalasta jouduttu laittamaan vara-/vaihtorunko Kouvolaan savonradan IC:itä varten? | ||||
|
06.08.2013 05:06 | Markku Blomgren | ||
| Eikös se ole ihan virallista informaatiota VR:ltä itseltään. Ja osittain myös sen takia, että sinisistä vaunuista halutaan päästä eroon niiden vessojen takia. Ja alkavathan ne muutenkin vanhentua käsiin, ikävä kyllä. | ||||
|
|
05.08.2013 19:20 | Markku Blomgren | ||
| Pitäähän niitä sittenkin siirtää. Jounihan se kertookin montako Ex- ja muutetttua ex-Cx-vaunua olikaan käytössä? (En vihjaa mitään...mitä nyt, että Jouni tuntuu tuntevan vaunut.. :D ) | ||||
|
|
05.08.2013 19:10 | Markku Blomgren | ||
| Paljonko tuollaisessa Ford Popularista heltiäisi hevosia? Itse ajattelin, että voimanlähteenä olisi voinut olla joku 5-20hv petroolimoottori. Oikeasti hienon näköinen laitos. Tuota voisi jopa osata kunnostaa, tai no, ainakin maalia raaputtaa pois, mutta matkat ovat liian pitkiä ja lompakko liian tyhjä... |
||||
|
|
04.08.2013 22:10 | Markku Blomgren | ||
| Tai sitten suorat Vaasa - Jyväskylä junat lopetetaan ja korvataan Jyväskylä - Seinäjoki välillä vankoilla... Tai sitten Vaasa - Jyväskylä juna ajetaan myös Ex-vaunuilla mutta mukaan laitetaan aggrigaatti, vieläkö ne/se Vaasan 'oma' aggri on olemassa, littera joku EFit'x'? |
||||
|
03.08.2013 05:05 | Markku Blomgren | ||
| Aha... Juu, onhan niitä pysähdyksiä yössä. Aika hurjaa kuitenkin, että yksi kuski ajaa koko lenkin. Yksi Oulun kuski ajeli sitä aika vakituiseen ja 'turisi' tuolla Arktiset Bussit voorumeilla...kait :D | ||||
|
02.08.2013 23:59 | Markku Blomgren | ||
| Niinpä, ja muuntaja on lisäksi aika painava ja tilaavievä kapistus. VR:n kantahan on, että Dr16:ten virransyöttö ei ole mahdollista (tjsp.), mutta kuitenkin käytetään Kolarin junissa, ainakin jos on laittaa kaksi veturia. Jossain välissähän ehdotettiin, että tässä 265/274 parissa käytettäisiin valakoita koska niillä voidaan syöttää sähköä runkoon, mutta VR:n mielestä se ei olisi toiminut. Ja onhan noilla toki ollutkin aika paljon luotettavuusongelmia, ikävä kyllä. Ja saavathan ylläolevassa kuvassakin siniset vaunut myös sähköä... :D |
||||
|
|
02.08.2013 21:48 | Markku Blomgren | ||
| Toimiihan tuo sinisenkin vaunuston kanssa, varsinkin talvella. Tiedä sitten onko tehokkaampaa polttaa polttoöljyä ja tuottaa sillä sähköä jolla lämmittää junaa kuin sitten jokaisen vaunun omassa kattlilassa polttaa sitä samaa öljyä? Uudemmassakin kalustossa saisi olla jokin hätälämmitysjärjestelmä tyyliin webasto jolla voi edes hidastaa vaunun jäähtymistä talvella jos vaikka veturi kosahtaa... |
||||
|
02.08.2013 20:12 | Markku Blomgren | ||
| Missä junaparissa(-pareissa?) porkkanat olivat kulussa rantaradalla? Itsekin juurikin noina vuosina leppävaaran asemalla 'päivystäneenä' muistan nimenomaan deeverit pikureiden keulalla. Jossain vaiheessa tuplanakin, vaikka kaiketi yksikin kone kerkesi aikataulun pitää. Itse vain muista Jyväskylän porkkanat, tai siis sen aamujunan jolla melkein aina tultiin pois koska se oli vaihdoton yhteys. Miksiköhän niinkin isoa kaupunkia 'sorsittiin' VR:n puolesta, eli lähes kaikki yhteydet vaihdollisia. Juhanalta voipi kyllä tulla jotain jupinaa Porin suorista yhteyksistä... :D |
||||
|
|
02.08.2013 19:57 | Markku Blomgren | ||
| Seuraava pysähdys Oulu? Voihan sitä noinkin yöt viettää... Minkäs firman auto oli tällä kertaa vuorossa? Vuoroa lie liikennöi kolme vai neljä yhtiötä? |
||||
|
02.08.2013 19:51 | Markku Blomgren | ||
| Kummassa vaunussa konduktööri(t) olivat majoittuneena, EFit:ssä vai Fots:ssä? Otetaanko Fots:iin matkatavaroita ollenkaan? | ||||
|
|
02.08.2013 19:49 | Markku Blomgren | ||
| Eiköhän noille löydy käyttöä vaikkapa Kolarin radalta niin ei tarvitse Valakoja kuormittaa niin paljoa... :D | ||||
|
01.08.2013 01:29 | Markku Blomgren | ||
| Ottaakos 274 vielä lisää vaunuja Rovaniemeltä? | ||||
|
01.08.2013 01:26 | Markku Blomgren | ||
| Mistä 'hän' on peräisin, Sveitsistä? (F1 siis...) | ||||
|
25.07.2013 03:53 | Markku Blomgren | ||
| (Kivi)hiili- vai puu(hiili)tuhka? Mitähän tuhkaan yleensä jää, jonkin verran vissiin mineraaleja/metalleja? Kuinkahan kuuma pesässä on kun on ollaan vauhdissa ja hyvä veto päällä, tuhannen astetta? | ||||
|
|
24.07.2013 21:36 | Markku Blomgren | ||
| Laavapesä syntyy kun veturin kattilassa poltetaan huonolaatuista kivihiiltä joka sulaa arinan päälle ja estää ilman virtaamisen jolloin palaminen heikkenee ja höyryn tuotto samoin. Jossain aiemmassa kommentissa puhuttiin reiän puhkomisesta tuohon 'laavapesään' jotta saatiin ilma kulkemaan. Mitenköhän se laavapesän jämät on saatu kattilasta pois, raskaiden työkalujen avulla? Paljonkohan pekan tehosta häviää halkopolttoisena... Lämmittäjällä lienee ollut mukava ehtonen loppumatkalla :D |
||||
|
24.07.2013 18:16 | Markku Blomgren | ||
| VAU! Siis...Vau! Upeaa työtä kaikilta asianosallisilta. Miten maalattiin, pensselillä/telalla vaiko ruiskulla? Alatteko samantien maalaamaan toista moottorivaunua vai onko se vielä maalauskunnossa? | ||||
|
22.07.2013 21:34 | Markku Blomgren | ||
| Kuolleen miehen kytkin lienee alunperin peräisin metroista, en tosin tiedä onko kyseessä Lontoon tuubista vaiko New Yorkin maanalaisesta (kadunalaisesta), mutta niissä kummassakin oli kädellä alhaalla pidettävä kahva joka taisi olla tehokahva? NY:n junissa taisi olla myös irroitettava suuntakahva hieman lätsyjen teho-jarrukahvan tapaan, hauska oivallus sekin aikanaan Valmetilta, kaiketi myös Ruotsista peräisin, en enään jaksa muistaa? | ||||
|
22.07.2013 19:46 | Markku Blomgren | ||
| Vieläkös on voimassa sääntö, että ajettaessa tenderi edellä, on max. nopeus 50 km/h? | ||||
|
17.07.2013 21:26 | Markku Blomgren | ||
| Eikös siellä ole ainakin päivittäinen kulkija Vilppulasta Joutsenoon. Noinkohan noikin vaunut jäävät Joutsenoon? Aika outoa, että Uimaharjusta kuskataan haketta poispäin, kun luulisi, että siellä tehdas tarvitsee samaa tavaraa. Vai olikos Uimaharjussa jollain firmalla sahakin? | ||||
|
16.07.2013 01:41 | Markku Blomgren | ||
| Onkohan uusikin käytäntö? Siis tuon juna ajo sähkövedolla, yleensä noi deeverit ovat vaihtuneet omalla junalllaan, illalla Kouvlaan ja aamuyöllä uusi pari Lappeenrantaan. | ||||
|
13.07.2013 22:53 | Markku Blomgren | ||
| Eikös lasivillateollisuus käytä 'neitseellistä' lasimassaa enimmäkseen (vaikka pitäisi käyttää kierrätyslasia...), niille ei vaan taida olla raiteita ja käyttö muutenkin vähäisempää, tai siis tarve per tonnia tuotetta. | ||||
|
09.07.2013 20:38 | Markku Blomgren | ||
| Olisikohan tuo kartion muotoinen pönttö lisätty jälkikäteen, ehkä vasta Suomessa? Veikkaisin, että veturin 'aito' piippu on aika nysä. Toi tötterö on tietysti myös kipinäkaappari koska veturi lienee ollut halkokone työikänsä ajan? Minkähänlainen urakka olisi kunnostaa ajokuntoon? Ainoa huono puoli, ei ilmakompuraa. Olisiko veturin omat jarrut höyrykäyttöiset? | ||||
|
02.07.2013 17:33 | Markku Blomgren | ||
| Ja uusimmassa Resiinassahan lukikin, että Wärtsilä Oyj toimittaa moottoreita uusiin vetureihin. Uutisessa taisi lukea, että toimitukset alkaisivat vasta syksyllä, mutta ehkä niitä on aikaistettu? | ||||
|
27.06.2013 19:05 | Markku Blomgren | ||
| Otetaan pari Dm12:sta, leikataan toinen ohjaamo pois ja tilalle ylikulku, sitten tilataan esim. Transtechiltä sopiva matalalattiainen välivaunu sekä asennetaan ilmastointi. Valmis. JA sitten ne elämän kylmät realiteetit taas... |
||||
|
27.06.2013 19:02 | Markku Blomgren | ||
| Imuri toimii kattilan paineella, eli hyöryllä, imurin sisällä on kapeneva käri höyryputken kohdalla jolloin höyryn nopeus lisääntyy ja se aikaan imuvoimaa ja se imuvoima kohdistuu toisessa putkessa kulkevaan veteen. Jos oikein olen ymmärtänyt laitteen rakenteen, siinä yhdistyy nuo kaksi putkea joista toinen on höyry- ja toinen vesiputki. Imurista ne menevät samaa putkea kattilaan, minne siinä tarkallaan, siitä en ole varma, vesi- vaiko höyrytilaan (ensimmäinen voi olla toki myös jälkimmäisessä tilassa, mutta sitä pyritään välttämään...). Höyryvetureissa on yleensä kaksi imuria, tuorehöyryimuri joka näkyy kuvassa, ja lauhdehöyryimuri (nimi?) joka on lämmittäjän puolella kattilaa ja käyttää tuorehöyryn sijasta lauhdehöyryä sylintereistä ja on teholtaan heikompi, mutta suositellumpi käytettävä koska se ei tuhlaa kattilan painetta. |
||||
|
19.06.2013 20:28 | Markku Blomgren | ||
| Argh, täytän kuva-alasta aivan liikaa... | ||||
|
19.06.2013 20:26 | Markku Blomgren | ||
| Juu, ja se oli muistaakseni kaatosade, ainakin Uudessakaupungissa... :( | ||||
|
15.06.2013 23:46 | Markku Blomgren | ||
| Noni, paljon parempi kategoria, nyt tuubi tarjosi kaiken moisia lättis linkkejä :D | ||||
|
15.06.2013 00:32 | Markku Blomgren | ||
| Matkailu ja tapahtumat -luokan alla vaikuttaisi olevan aika moni juna aiheinen video, tiedä sitten mikä niistä toimii parhaiten... | ||||
|
|
14.06.2013 18:33 | Markku Blomgren | ||
| Siun täytyy tommi vaihtaa noiden siu vidoiden luokkaa tuolla tuubissa, tulee jotain hassuja auto-videoita lisäehdotuksina, vai kuvailetko sie myös autoja? :D | ||||
|
12.06.2013 01:53 | Markku Blomgren | ||
| Eikös Tolstoissa ollut lähes järjestään kaksi noita matkatavaravaunuja, ainakin kun mie 80-luvulla asemalla bongailin. Muistan myös, ettei niihin lastattu pelkästään matkatavaraa, vaan myös lavakuormia 'jotain', kärryllä toivat ja trukilla heivasivat kyytiin. | ||||
|
11.06.2013 02:49 | Markku Blomgren | ||
| No niin, sieltä tulikin mukavan kansantajuisesti asiaa, taas kerran kiitokset Kimmolle. Suomalaisvetureissa onkin pääsääntöisesti, ellei kaikissa, portaittain tapahtuva tehon säätö. Rupesin miettimään, että Brittien (taas vaihteeksi) kalustossa on monissa portaallinen säätö, mutta sitten tajusinkin, että lähes kaikissa vanhemmissa dieselsähköisissä koneissa olikin portaaton säätö, tai no, se yksi porras jossa noi sähkökytkennät menee kiinni ja sitten portaaton säätö siitä eteenpäin. Jos oikein muistan lukeneeni, niin hurjasti aikaansa edellä ollut class 50:ssa olisi ollut portailla tapahtuva säätö. Modernimmissa dieselvetureissa (jenkkien koneet) onkin sitten se klassinen 8 ajoporrasta. Mitenköhän tuollainen portaaton säätö sitten poikkeaa porrastetusta (vai pitäisikö puhua esivalituista tehoaskelmista) säädöstä, ohjanneeko tehokahva suoraan tuota kierrosäätäjää joka sitten muita osia. Olen kyllä lukenut noista jonkin verran, mutta suurimman osan lontoon murteella... |
||||
|
|
11.06.2013 00:36 | Markku Blomgren | ||
| Eli generaattori voi yrittää ottaa enemmän tehoa moottorilta kuin se pystyy antamaan? Perustuuko se sitten siihen miten generaattori toimii vai ohjauksen antamiin käskyihin? Mikä sitten lopulta ohjaa vaikkapa Dr13:sen antamaa tehoa? Deevereissä säädetään ymmärtääkseni ruiskutusta, mutta ohjaako alstikassa ruiskutusta joku erillinen järjestelmä? Missä päässä kentän heikennys vaikuttaa, generaattorilla vaiko ajomoottoreilla? Oletin generaattoria, mutta sitten huomasin, että myös sähkökalustossa esiintyy kentänheikennystä. Esim. Brittien 60-luvualla valmistetuissa (ja kaiketi vanhemmissakin) 700V tasavirralla liikkuvissa sähköjunissa on neljä asentoinen tehonsäätö: off, shunt, serial, paralel ja weak field. Normaalina ohjeena tekstien mukaan on 'heittää' säädin suoraan weak fieldille. (Meniköhän serial ja paralel väärinpäin?) |
||||
|
|
10.06.2013 18:53 | Markku Blomgren | ||
| Mikä muuten rajoittaa isomman generaattorin asentamisesta moottorin perään? Moottorin teho vaiko vääntö? Dr13:een ei kai olisi voinut asentaan isompia generaattoreita MGO:iden perään? | ||||
|
09.06.2013 21:33 | Markku Blomgren | ||
| Kuinkahan paljon pitää putken päätyosan seinämänpaksuuden kasvaa kun pituus ja lähtönopeus kasvaa? Ja pitäähän lukonkin kestää jotain myös, lieneekö sama paksuus kuin puten päätyosan seinämäpaksuus? Missähän kulkee se raja, että ammuksessa on vielä lähtöaine hylsyn muodossa? Noissa ISOISSA tykeissähän käytetään erillisiä ruutityynyjä jos oikein olen käsittänyt? | ||||
|
09.06.2013 21:24 | Markku Blomgren | ||
| AI mikä se VR:n käyttämä raideleveys olikaan? :D | ||||
|
09.06.2013 17:42 | Markku Blomgren | ||
| Käviköhän Villellä pieni ajatusvirhe, kyllähän tuo EFiti on ensimmäisenä junassa. :D | ||||
|
07.06.2013 23:44 | Markku Blomgren | ||
| Ajateltiinkohan silloin kun pikkujumboja tilattiin, että niitä ei varmaan tule enempää kuin 100 kpl, mutta lopulta tulikin hieman enemmän. Mitähän luokkia pikkujumboilla korvattiin, kaiketi hieman kaikkia pienempiä? | ||||
|
|
07.06.2013 19:03 | Markku Blomgren | ||
| Oliko vielä tuon veturin kohdalla tilanne se, että veturit numeroitiin tilausten mukaan, eli periaatteessa (S)VR:n veturi numero 216? Noissa ei tainnut olla tulistinta, asennettiinko jälkeenpäin johonkin koneeseen? Vaikka kattila näyttää aika pieneltä, siinä taisi olla kuitenkin kohtuu perinteinen 10 kilon työpaine? Hieman huvittaa, kun katsoo, että savupiipun ja sen kipinäkaapparin halkaisija on samaa luokkaa kattilan kanssa, ja kattilassa vielä eristykset ja kuoret päällä. | ||||
|
07.06.2013 18:44 | Markku Blomgren | ||
| Minkähänlainen moottori noissa Vk11:ssä oikein oli/on? Diesel vaiko vielä petrooli-/bensiinikone? Veturin oman koneen korjaus saattaa olla aika vaikeaa, mutta jos siihen asentaisi jonkin samantehoisen motin, niin voisi olla ihan hauska laite huristellessaan museoraiteistolla. No, onhan heillä toi Otso(liini) ja muutama muu ajokuntoinen kone. | ||||
|
07.06.2013 18:40 | Markku Blomgren | ||
| Mitenkäs päin tämä lannoiteliikenne nyt kulkikaan, transitona suomesta venäjälle vai päinvastoin? | ||||