11.08.2007 15:34 | Ville Vehmaa | |||
Tässä veturissa on kuusisylinterinen "Alco 539T" nelitahtimoottori, jonka valmistus on Yhdysvalloissa jo loppunut. Neuvostoliitossa Penza-tehdas kehitti moottoria edelleen. Vielä nykyisinkin uusissa TEM-vetureissa on tähän moottoriin perustuva moottori. | ||||
11.08.2007 15:29 | Ville Vehmaa | |||
Eihän tämä nyt niin kovin vanha ole. TEM1-sarjan valmistus aloitettiin vasta vuonna 1958. Valmistettu Brjanskissa, Neuvostoliitossa. Veturi on oikeastaan kopio Alco RSD-1 -veturista, jonka valmistus alkoi vuonna 1941. Ja RS(D)-1 oli ensimmäinen "road switcher" -tyyppinen veturi. | ||||
11.08.2007 15:20 | Ville Vehmaa | |||
Eikös Ulan Ude ole suomeksi punainen vaara? | ||||
11.08.2007 15:18 | Ville Vehmaa | |||
G.J. Ramstedt teki myös tutkimuksiaan Mongoliassa ja muualla Venäjällä. Ramstedt joutui Suomen ensimmäiseksi asiainhoitajaksi Japaniin. Hänen kokemuksiaan Japanin rautateistä voi lukea kirjasta Lähettiläänä Nipponissa. | ||||
07.08.2007 22:59 | Ville Vehmaa | |||
Ratapiha uusitaan täysin, ja uusi rata Kaukaalta Lauritsalaan kulkee hieman eri reittiä kuin vanha. Miettikää VR:n logiikalla, mitä vetureita Kaukaalle tulee. Veikkaan, että jatkossa VR ajaa joka aamu Kouvolasta muutaman deeverin nipun Lappeenrantaan. Näistä deevereistä kaksi tarvitaan Kaukaalla. Minimissään Kaukas pärjäisi yhdellä deeverillä ja yhdellä vempulla - tai sitten kahdella vempulla, mutta tällöin kaksinajot muuttuisivat jokapäiväisiksi. Vai luuletteko, että iso vaalee (tai seepra) hoitaa jatkossa Kaukaan vaihtotyöt? Kaksinajoa ei ainakaan tarvittaisi! Joka tapauksessa Kaukaan vaihtotöiden tehokkaaseen hoitamiseen tarvitaan neliakselinen tuhannen hevosvoiman veturi. | ||||
07.08.2007 16:44 | Ville Vehmaa | |||
Movet ovat vieläkin sekaisin. Onko Kuusankoskella ollut alunperin kaksi Move 66 -veturia, joista toinen on tarpeettomana lahjoitettu Kaukaalle? Mitä silloin tuli Moven tilalle Kuusankoskelle? Tapahtuiko lahjoitus samaan aikaan kun Kuusankoskelle tuli Dv15? | ||||
07.08.2007 16:08 | Ville Vehmaa | |||
Havainto suistumisesta ja suistumisten syistä osoitteessa http://vaunut.org/havainto/3390 | ||||
07.08.2007 16:02 | Ville Vehmaa | |||
Selvennetään ja korjataan nyt tämänkin kuvan keskustelua. Kaukaan Move 66 on saatu lahjaksi Kuusankoskelta joskus 1990-luvulla. Todisteet kuvassa http://vaunut.org/kuvasivu/40141 | ||||
07.08.2007 15:59 | Ville Vehmaa | |||
Selvennystä sotkuihin: Tämä veturi on siirretty Kuusankoskelta noin kymmenen vuotta sitten Kaukaalle. Sen jälkeen ei Kuusankoskelta Move 66 -veturia ole siirretty Kaukaalle. Jos siis Kuusankoskelta on yksi Move kadoksissa, etsikää muualta. :) Tämä olkoon siis selvennyksenä myös keskusteluihin kuvassa http://vaunut.org/kuvasivu/32115 | ||||
06.08.2007 22:15 | Ville Vehmaa | |||
Dv16 suistui ilmeisesti huonojen pyörien vuoksi. Move 67:n suistumisesta kysyn huomenna, jos muistan. | ||||
06.08.2007 21:53 | Ville Vehmaa | |||
Niin, tässä kuvassa siis näkyy Kaukaan hienot betonipölkyt ja tuore sepeli! | ||||
30.07.2007 21:59 | Ville Vehmaa | |||
Kyllä se rataverkkoon on kuulunut aina rakentamisensa jälkeen, mutta tuskin on ajettavassa kunnossa. Epäilen hieman tuota karttaa. Katsokaapa EVR:n sivuilta "tuoretta" karttaa! http://www.evr.ee | ||||
25.07.2007 20:44 | Ville Vehmaa | |||
Miksi et käynyt sisällä? Ovethan olivat auki... | ||||
29.06.2007 23:30 | Ville Vehmaa | |||
Romaniassa kalusto on kirjavaa vain väritykseltään: Maassa on peräti kahta eri tyyppiä sähkövetureita (ja molemmat ruotsalaisperäisiä), ja kahta eri tyyppiä dieselvetureita (toisessa kaksi ohjaamoa, toisessa vain yksi). Noihin neljään eri malliin on jälkeenpäin tehty kosmeettisia muutoksia, joten virallisia veturisarjoja on varmaan sata. En pidä sellaista rautatieyhtiötä köyhänä, jolla on varaa tilailla tuhatmäärin vetureita tarpeesta riippumatta. | ||||
29.06.2007 21:23 | Ville Vehmaa | |||
SNCF on saattanut myydä CFR:lle (ent. SNCFR) tai jollekin muulle romanialaiselle yhtiölle vetureitaan, mutta tässä kuvassa ei sellaista ole. Minä en n e ä tuossa veturissa mitään tyyppimerkintää, mutta akseleiden määrä ja ilmoitettu tyyppimerkintä 41 kertovat tuon olevan ruotsalaisperäinen. | ||||
29.06.2007 21:20 | Ville Vehmaa | |||
ASEA valmisti kymmenen Rb-tyyppistä (tai -sukuista) sähköveturia Romaniaan. Tämän jälkeen Romaniassa valmistettiin samaa veturia lisenssillä noin tuhat kappaletta. Kuvassa on juuri tuo veturityyppi. Tuo lienee lähes samanlainen kuin joku norjalainen veturi. | ||||
29.06.2007 17:14 | Ville Vehmaa | |||
Tässä kuvassa olevalla veturilla ei ole mitään tekemistä minkään ranskalaisen veturin kanssa. Tämä veturi on alunperin Ruotsista - vaikkakin valmistettu Romaniassa. | ||||
25.06.2007 11:14 | Ville Vehmaa | |||
Suomessa on selvästi liian matalat veturit. Sopiva korkeus veturille ja kaksikerroksiselle vaunulle olisi 6,10 metriä - ihan niin kuin Ameriikassa. | ||||
25.06.2007 11:05 | Ville Vehmaa | |||
Taitavat olla kaikki Romanian yleiset kapearaideradat lakkautettuja. Viimeksi on huhuttu Sibiu-Agnita-radan herättämisestä kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi. Ei taidettu rataa avata, vaikka Hermannstadt on kulttuuripääkaupunkina parhaillaan. | ||||
25.06.2007 11:03 | Ville Vehmaa | |||
Resitassa edelleenkin on veturitehdas. Tehdas valmisti tuhatmäärin myös dieselvetureita. Vetureita ei kai enää tuoteta, mutta Alco-moottorit ovat edelleen tuotannossa. | ||||
08.05.2007 23:34 | Ville Vehmaa | |||
Saksassa, Ruotsissa, Itävallassa ja Sveitsissä on pääsääntöisesti käytössä 15 kV 16,7 Hz. Tuossa E412-veturissa on kolmivaiheiset oikosulkumoottorit, joten ajolangalta saatava jännite ensin tasasuunnataan (jos se ei ole jo tasajännitettä), sitten vaihtosuunnataan ja lopulta syötetään moottorille. Peräkkäisiä tasa- ja vaihtosuuntauksia tarvitaan, jotta jännitteestä saataisiin kolmivaiheista ja jotta jännitteen taajuutta saataisiin muutettua. | ||||
08.05.2007 21:32 | Ville Vehmaa | |||
Yksi veturi voi kulkea jopa neljän eri jännitteen voimin. Moderneissa vetureissa on oikosulkumoottorit, joten (tasa)jännite vaihtosuunnataan ennen ajomoottoreille syöttämistä. Ja jotta asiasta tulisi mutkikas, kerrottakoon vielä, että ennen vaihtosuuntausta pitää mahdollinen vaihtojännite tasasuunnata. | ||||
08.05.2007 21:28 | Ville Vehmaa | |||
Korjataanpas hieman. Italiassa käytetään jännitteitä 25 kV AC ja 3 kV DC. Tuo 1500 V on käytössä vain yhdellä lyhyellä (lähiliikenne?)radalla, joten kaikkien vetureiden ei tarvitse kulkea 1500 voltin voimalla. Ja mainittu 15 kV on käytössä vain Itävaltaan ja Sveitsiin menevillä radoilla, jolloin voidaan käyttää sveitsiläisiä ja itävaltalaisia vetureita. | ||||
08.05.2007 10:13 | Ville Vehmaa | |||
Miten kummassa Jugoslaviassa voisikaan olla stalinistista tyyliä, kun Jugoslaviassa ei ollut stalinismiakaan? | ||||
29.04.2007 22:47 | Ville Vehmaa | |||
Rail Polska osti noita Viron M62-vetureita, ja asensi niihin käytetyt EMD-moottorit (muistaakseni ex-Amtrak) ja vaihtoi telit. Teho kasvoi 3000 hevosvoimaan. Nykyisin veturin tyyppi onkin EM62. | ||||
28.04.2007 09:40 | Ville Vehmaa | |||
Tätä herkkyysasiaa voisi sotkea vielä neuvostoliittolaisella GOST-standardilla, joka lähteestä riippuen tarkoittaa milloin mitäkin. Asiaa saattaa valaista sivu http://en.wikipedia.org/wiki/Film_speed jonka mukaan alkuperäinen Kodachrome olisikin ollut ISO 6/9. Joka tapauksessa herkkyydet ovat kasvaneet, ja osa meistä haikailee niitä aikoja, jolloin käytettiin vain pieniä herkkyyksiä. | ||||
28.04.2007 09:36 | Ville Vehmaa | |||
Vähän tarkennusta. Nykyinen ISO-herkkyys sisältää sekä lineaarisen ASA-herkkyyden että logaritmisen DIN-herkkyyden. Siis ASA 100 on sama kuin DIN 21 ja sama kuin ISO 100/21. Katsokaa uudelleen niitä filmipakettejanne. Vastaavasti Kodachrome ASA 10 olisi DIN 11 ja ISO 10/11. En tiedä, käytettiinkö Amerikassa ASA- vai ISO-standardia Kodachrome kympin ollessa markkinoilla. | ||||
27.04.2007 22:54 | Ville Vehmaa | |||
Valitettavasti pjh:n muisti pätkii. Englanninkielisen Wikipedian mukaan ISO 25 Kodachromen valmistus loppui vuonna 2002. ISO 50 Kodachromesta en ole kuullutkaan. Mainitsemani ISO 10 Kodachrome oli varmaan lopetettu jo ennen pjh:n tutustumista Kodachromeen. | ||||
27.04.2007 17:21 | Ville Vehmaa | |||
Tuo Felica on siis Suomen myydyin kamera. Suomessa noita on yli 100 000 kappaletta. Käypä hinta nykyisin on alle viisi euroa. Otin omalla Felicallani junakuvia viime vuonna. Milloin te muut jatkatte hyväksi havaitulla Felica-linjalla? | ||||
27.04.2007 17:20 | Ville Vehmaa | |||
Taitaa täälläkin olla niitä, jotka kaiholla muistelevat sitä aikaa, kun Kodachromea (tiedättehän, se nopeahko yleisfilmi) oli saatavana vain herkkyydellä ASA 10. Valitettavasti ne ajat ovat ohi, ja nyt pitää tyytyä näihin ISO 1000 -kuviin. | ||||
29.03.2007 22:31 | Ville Vehmaa | |||
Viime päivien loistavilla junakuvausilmoilla ei valotusmittaria ole tarvittu lainkaan: kun aurinko paistaa kuvaajan selän takaa pilvettömältä taivaalta, on valotus 15 EV. Siis ISO100, 1/250 s ja aukko f/11. Tuosta jokainen saa laskea sopivan herkkyys-aika-aukko-yhdistelmän. Uskalsin eilen kuvata jopa diafilmille ilman mittaria. | ||||
29.03.2007 22:28 | Ville Vehmaa | |||
Nyt tuli todistettua se, että Rolleicordiin saa värifilmiäkin. Tosi hieno kioski. Valitettavasti kuvassa ei näy junaa. | ||||
29.03.2007 22:15 | Ville Vehmaa | |||
Konho? | ||||
27.02.2007 16:16 | Ville Vehmaa | |||
Varsinaisia opettajia ja venäjän kielen asiantuntijoita täällä, kun ei kukaan osannut ennen JR:ää suomentaa oikein Harkovaa. :) Mutta veturin nokassa lukee Strela, joka on suomeksi nuoli. | ||||
26.02.2007 20:37 | Ville Vehmaa | |||
Tuossa kuvatekstissä on kolme ylimääräistä heittomerkkiä. Miks niitä pitää käyttää? | ||||
26.02.2007 11:05 | Ville Vehmaa | |||
Suomensin 'puskovaja ustanovkan' laukaisualustaksi. Keksiikö kukaan parempaa suomennosta? Ustanovka on myös asetukset tai kone. Nyt vois Jouni korjata mun virheeni... | ||||
26.02.2007 11:03 | Ville Vehmaa | |||
Yksi junakompleksi koostuu 7-vaunuisesta komentomodulista, varapolttoaineen säiliövaunusta, kolmesta DM62-veturista ja vähintään kolmevaunuisesta (laukaisualustan hallintapiste, laukaisualusta ja agregaatti) laukaisumodulista. Yhteensä siis 11 vaunua ja 3 veturia. Näitä junakomplekseja on valmistettu 12 kappaletta. | ||||
17.02.2007 20:50 | Ville Vehmaa | |||
Uima-allas on vähän turhan lyhyt kilpauimareille. Mun kaveri ui yhtenä päivänä Lauritsalan uimahallissa 30 km - joutui tekemään monta u-käännöstä! Tässä vaunussa kiuas lämpiää öljyllä, ja se on valmistettu Lemillä; Misa siellä lukee! | ||||
17.02.2007 17:03 | Ville Vehmaa | |||
Jos Kontiomäki ei kelpaa, niin kelpaisko Karhumäki? :) | ||||
17.02.2007 15:04 | Ville Vehmaa | |||
Kovasti on heitetty löylyä, kun on noin paljon höyryä tiivistynyt kylmässä ilmassa. On tainnut oikein olla löylynoton MM-kisojen harjoitukset menossa. Harmi, kun en päässyt itse mukaan tuohon löylyttelyyn. | ||||
15.02.2007 22:19 | Ville Vehmaa | |||
Eikö ensimmäinen oppimasi unkarinkielinen lause ollutkaan "Hol van a bankomat"? :) Vastaushan tuohon kysymykseen oli "T-Mobil alat". | ||||
15.02.2007 20:23 | Ville Vehmaa | |||
Onko Dakkus opiskellut venäjää ulkomailla? Translitteroitaessa venäläisiä nimiä suomen kieleen ei käytetä kirjainta 'c' vaan 'ts'. Tuo C on käytössä kansainvälisessä translitteroinnissa. Ja tuo keitto-s on sitten suomeksi 'sts', jossa ässien päällä on suhumerkit. Mars kirjastoon lukemaan SFS-standardeja - vai pitääks lähettää postitse? | ||||
14.02.2007 18:56 | Ville Vehmaa | |||
Tämä rata on lakkautettu. Purkamisesta ei ole tietoa. Kartoilla - ja Google Earthissa - ratoja näkee pitkään vielä purkamisen jälkeenkin. Viimeiset säännölliset henkilöjunat kulkivat tällä radalla silloin, kun rata vielä oli valtion omistama eli joskus 15 vuotta sitten. | ||||
13.02.2007 22:10 | Ville Vehmaa | |||
Sehän on s-äänne. Suhua siinä ei ole. | ||||
13.02.2007 20:51 | Ville Vehmaa | |||
Ei kai tuo mikään suhuäänne ole!? | ||||
13.02.2007 20:46 | Ville Vehmaa | |||
Tuo z on se merkki, joka erehdyttävästi muistuttaa meidän numeroamme 3. | ||||
13.02.2007 10:57 | Ville Vehmaa | |||
Veturi on tehty Bombardierin kanssa. Oikosulkumoottorien ohjaus on toteutettu GTO-tyristoreilla. Eivät ole vielä IGBT:t päässeet tähän veturiin. | ||||
13.02.2007 00:01 | Ville Vehmaa | |||
Jatkuva vetovoima 300 kN, suurin vetovoima 375 kN. Vetovoima suurimmalla nopeudella 158 kN. Massa 135 t. Kaikki akselit vetävät. | ||||
12.02.2007 23:58 | Ville Vehmaa | |||
7.2 MW | ||||
12.02.2007 23:52 | Ville Vehmaa | |||
Liikennöitsijästä en tiedä, mutta tämä on selvä pupujuna. :) (off-topic: tuon venäläisen pupulehden taso on laskenut päätoimittajan vaihdon jälkeen) | ||||
11.02.2007 21:13 | Ville Vehmaa | |||
Olin väärässä. Miksi ihmeessä sinne tekojärvestään tunnettuun kaupunkiin mitään veturitehdasta olisikaan tehty. Koko monopoliyhtiön kotisivut ovat osoitteessa http://www.tmholding.ru - samaan firmaan kuuluvat niin Brjanskin kuin Novotsherkasskin tehtaat. |