08.07.2022 21:10 | Mauri Monto | |||
Ja Vectron kulkee sujuvasti eteenpäin, hetken ilman sähköä, kuten se on suunniteltukin tekemään tilanteissa, joissa virroitin ottaa etäisyyttä ajojohtimesta. Patokankaalla veturi voi puskea kiinni vaunuletkaan, vaikka kiinni ajaminen edellyttäisi siirtymistä ajolangan ulottumattomiin. | ||||
10.02.2021 20:25 | Mauri Monto | |||
Tero on oikeassa. Happivalkaisu alkoi vasta 1994 HS:n uutisen mukaan Kemijärvellä. Vaunu oli siis sittenkin kloorivaunu. | ||||
30.09.2020 15:38 | Mauri Monto | |||
Tänään huomasin ohiajaessamme, että Kemijärven ratapihalle on jo asennettu yhdistelmäopastimia. Ne olivat jo kokonaan pystyssä. Opastimet olivat osaksi huputettuja ja työväkeä töissä kohtalainen joukko. | ||||
07.09.2020 14:04 | Mauri Monto | |||
Tietääkseni tulee kapeat yhdistelmäopastimet Kemijärvi-Patokangas rataosalla ja näillä ratapihoilla on muutenkin käytössä nämä kapeat yhdistelmäopastimet. Sen sijaan esimerkiksi Tampere-Seinäjoki-rataosan opastimet uusitaan ilmeisesti käyttäen vanhempaa opastinmallia. Varmuudella sanoen: aika näyttää onko näin. | ||||
12.05.2020 19:53 | Mauri Monto | |||
http://vaunut.org/kuva/139659 Tässä opastimen E956 opasteet 12.5.2020. |
||||
07.05.2020 08:39 | Mauri Monto | |||
Erikoisuus on siinä, että seuraava yhdistelmäopastin on junalle nyt viimeinen ja antaa opasteen ”aja, odota seis”. (Kiinteä vihreä ja vilkkuva oranssi). Ratapihalla ei ole opastimia. Kun junat menevät tästä suoraan, on seuraava opaste ”aja, odota aja” jolloin kiinteän vihreän alla vilkkuu vihreä. Ja parin kilometrin päässä on seuraava yhdistelmäopastin yhdellä kiinteällä vihreällä valolla. Topi on oikeassa siinä, että pelkkä kiinteä vihreä ja oranssi merkitsee yhdistelmäopastimella ”aja sn35”. Kemijärven asemalta länteen lähtiessä juna saa ensimmäisenä opasteena kiinteän valkoisen ”aja varovasti”, uusilla yhdistelmäopastimilla voidaan periaatteessa antaa 14 erilaista opastetta. | ||||
17.04.2020 16:04 | Mauri Monto | |||
Oikea vastaus on Murray Bridge, South Australia. Juna jolla ylitimme sillan oli "Overlad" välillä Melbourne-Adelaide. Junan henkilökunta ilmoitti sillan ylityksestä meille matkustajille hyvissä ajoin. | ||||
17.04.2020 14:54 | Mauri Monto | |||
Ensimmäinen vihje: Kuvan vasemman reunan takana oleva pikkukaupunki on saanut sillasta nimensä. Oikealla puolen ratalinja kaartaa niin voimakkaasti, että kuvan sain otettua junan sivuikkunasta ennen sillalle menoa. Piti räpsiä nopeasti kuvia ja yksi onnistui näin. Muihin tuli heijastuksia ja sähköpylväitä ym ym mukaan. Jatketaan arvauksia. Valtio hyvä, paikkakunta parempi. |
||||
16.04.2020 09:08 | Mauri Monto | |||
Pieni korjaus edelliseen tekstiin, länsiluoteessa, ei länsilounaassa:) | ||||
16.04.2020 08:59 | Mauri Monto | |||
Mikolla täsmällinen ja oikea arvaus (tai tieto:). Kyseessä on siis Paya Thain pääteasema radalla Bangkok Airport Rail Link Suvarnabhumin lentoasemalta kaupunkiin. https://www.bangkokairportonline.com/bangkok-airport-rail-link/ Tämän pääteaseman kuvassa puskurien "alla" näkyisi Paya Thain toinen asema BTS-linjalla. https://www.bts.co.th/eng/ Paya Thaissa voi siis vaihtaa lentokenttäjunasta BTS:n Sukhumvit-linjalle. Thon Buriin matkaava joutuu vaihtamaan Siam Centerin asemalla Silom-linjalle. Kuvassa näkyy Expressway Sirat 2-09 ja kuvassa voisi näkyä kirkkaalla säällä Rama-8-silta Chrao-Phaya-joen yli länsi-lounaassa. https://www.google.fi/maps/place/Samsen+Nai,+Phaya+Thai,+Bangkok+10400,+Thaimaa/@13.7551915,100.5344677,15z/data=!4m5!3m4!1s0x30e29c1d8f1f1c13:0x30100b25de24e60!8m2!3d13.7807784!4d100.5450702?hl=fi Tämä arvoitus siis ratkesi aika nopeasti vaikka kuva ei ole kovin "vihjeellinen". |
||||
15.04.2020 21:32 | Mauri Monto | |||
Valitettavasti ei ole Taiwan. Odotellaanpa nyt vaikka huomiseen hyviä arvauksia lisää. Valtio hyvä, kaupunki parempi ja aseman nimi paras. |
||||
15.04.2020 21:02 | Mauri Monto | |||
Hyvin veikattu. Oikea vastaus on Gornergrat-asema 3089 metriä merenpinnasta Wallisin kantonissa, lähin kaupunki laaksossa on Zermatt. Kuvan alppihuiput muodostavat Sveitsin ja Italian rajan. | ||||
15.04.2020 20:08 | Mauri Monto | |||
On Sveitsi. Jatketaan tarkemmilla ehdotuksilla, katsotaan kuka osuu lähimmäs oikeaa asemaa. Annetaan aikaa ehdotuksille, emme paljasta tarkempaa vastausta vielä hetkeen... | ||||
24.03.2020 19:53 | Mauri Monto | |||
Vakaaja oli isompaa kokoa, se kantaa vähän kookkaamman ammattimaisen videokameran. | ||||
24.03.2020 11:48 | Mauri Monto | |||
Kyllä, ammattimiehet olivat puuhissaan. Kolmijalkajalustoja oli useampi mukana. Liikkuvaa kuvaa varten oli erillinen "gimbaali", joka poistaa vapaasti liikutettavasta kamerasta kaiken tärinän. Kamera ripustetaan kehikkoon joka sallii vapaan liikkeen. Inertia eli jatkuvuus estää tärinän ja kamera on aina vaakasuorassa ja oikein suunnattu jos gimbaali ja kamera ovat tasapainossa keskenään. Gimbaalia käytetään erityisesti kun kuvaaja seuraa kävelevän henkilön askelia ja kuvaa lähes maan tasalla vietävällä kameralla. Sitä tehtiin tässäkin tapauksessa. Runsas tekniikka tuottaa materiaalia, jossa tuo tekniikka ei näy eikä tunnu:) Sain auttaa poikia kaluston purkamisessa junasta asemalle, tavaraa oli paljon. Suomen jälkeen yhtiön seuraava kohde oli kuulemma parin viikon päästä Sri Lankassa. Mitenkähän junakuvaukset siellä menivät, aika näyttää. Vanhempia jaksoja löytyy ylempänä olevasta linkistä. |
||||
03.01.2020 14:06 | Mauri Monto | |||
Juu, näin on. C Z jää kuitenkin Emeryvilleen ja meillä olikin siellä majapaikka ihan aseman vierellä. Emeryvillestä nopein yhteys S F:oon oli ilmainen bussi lähimmälle metroasemalle ja siitä merenlahden ali suoraan keskustaan. Näin toimien päiväkäynnit S F:n keskustassa onnistuivat erinomaisen hyvin. | ||||
29.12.2019 21:18 | Mauri Monto | |||
Oikein nähty:) Tarkastin alkuperäiskuvan, jossa juuri ja juuri erottuu muovitettu vesipullosarja jossa 12 pulloa vielä, muoto on oikealta jo vähän auki. Sitä emme ehtineet todeta, oliko säilytys pitkäaikainen, junamme kulki ohi hitaasti ja kuvasin kiireessä ruudun läpi. | ||||
22.12.2019 11:16 | Mauri Monto | |||
No niinpäs olinkin:) Tai ainakin sormet näppäimistöllä siis. Pitipä korjata mokoma. Vaan parempi aikaansa edellä kuin jäljessä... Hyvä kun huomasitte, kiitos! | ||||
16.06.2019 09:59 | Mauri Monto | |||
Ehkä noin 22.57, juna ohitti Peräseinäjoen liikennepaikan klo 22.54 Juliadatan mukaan. | ||||
13.06.2019 17:08 | Mauri Monto | |||
Niinpä onkin, on tuo tunnistus tainnut meikäpojalta jo ruostua vähän:) Korjasin asian perustekstiin. Kiitos. | ||||
04.05.2019 07:57 | Mauri Monto | |||
Hyvästä arkistostamme löytyy asiasta lisää: http://vaunut.org/sarja/2261 ja http://vaunut.org/kuvasivu/17900 Jäljemmästä kommenttien loppuosassa erityisesti Jouni Hytösen kaksi tarinaa Centriasta. Mitä junien aika-ajoihin tulee, minullakin oli nuorempana hallussa vuosikymmeniä Turisteja ja VR:n aikatauluvihkoja. Osasin joidenkin junien ajat melkein ulkoa. Ja nyt ikää tulleena; muutot ja muutokset, tallella vain muistikuvat ja nekin haalistuneet:) Sen muistan, että joskus 1960-luvun lopulla P64 lähti Kemijärveltä 15:15 ja saapui Helsinkiin kello 10 aamupäivällä. Ajo tapahtui Haapamäen kautta ja makuuvaunuja oli välillä Kemi-Helsinki. Ja erikoisuus, Rovaniemellä oltiin kello 18:00 ja junaan liitettiin makuuvaunujuna P60, joka jatkoi Kemistä omia menojaan. P64 piti Kemissä taukoa lähes puolitoista tuntia. Tämä on oikein matkustamalla koettua useampaan kertaan. P63 lähti Helsingistä joskus 18 jälkeen (?) ja jätti ensimmäiset vaunut Seinäjoelle, sitten Pännäisiin Pietarsaaren yhden makuuvaunun. Sitten Ouluun pari makuuvaunua ja loput jäivät Kemiin. Kemijärvelle tultiin iltapäivälläklo 14 jälkeen. Lopuksi junan P63 matkasta kertova videolinkki, alunperin MTV:n ohjelma jonka näin televisiosta vuoden 1968 loppupuolella. https://www.youtube.com/watch?v=t6dEFYNbznk Tässä on hyvä dokumentti aikansa tekniikalla toteutettuna. |
||||
03.05.2019 22:24 | Mauri Monto | |||
Tässä täydennystä Jyrkin kommenttiin: Suomen rataverkolla ovat liikennöineet seuraavat nimetyt erikoispikajunavuorot: 1972–1979: Helsinki–Oulu — Polaria 1972–1994: Helsinki–Oulu — Lapponia 1972–1992: Helsinki–Joensuu — Karelia 1972–1993: Helsinki–Kontiomäki — Savonia 1985–1989: Helsinki–Jyväskylä — Centria 1989–1995: Helsinki–Turku — ei nimeä Vuonna 1972 junien nimenä oli "Erikoiskiitojuna" (EK). Erikoispikajunia niistä tuli 1973. (Lainaus Wikipedia) Lapponia lähti Oulusta klo 7 maissa ja Helsingistä takaisin Ouluun noin 16 tienoilla. Polaria vuorostaan lähti Helsingistä klo 7 maissa ja Oulusta takaisin Helsinkiin noin klo 16 maissa noin muistini mukaan. P 69 oli alkuvuosina sikäli erikoinen pikajuna, että se jätti päivävaunuja ja ravintolavaunun Ouluun ja jatkoi kolmivaunuisena Rovaniemelle. Kuivaniemellä tai joskus Iissä vastaan tullut P70 otti Oulusta nämä vaunut mukaansa takaisin Helsinkiin. Vuosien mittaan käytännöt sitten muuttuivat. 15.6.1981 junassa oli Oulusta Rovaniemelle ainakin neljä vaunua. Nämä noin muistitietona ja kokemuksia (joita aika voi "muokata:)" Nykyisin päivävuoroissa vaihdot Oulussa ovat olleet kovasti lisääntymään päin. |
||||
03.05.2019 18:38 | Mauri Monto | |||
Oikein on. Tein juuri saman negatiivitarkastuksen ja kovasti näyttää numerolta 22545. Näköjään pienennetystä vedoksestakin saa selville numeroita. Hyvä. | ||||
03.05.2019 18:09 | Mauri Monto | |||
Negatiivitarkastuksen tuloksena; Fo on 22531. Nämä numerot erottuvat hyvin varjosta kun suurentaa riittävästi alkuperäistä skannausta. Tästä vedoksesta se ei enää onnistuisi koska numerot muuttuvat suttuisiksi eivätkä enää niin tunnistettavissa. | ||||
09.04.2019 12:14 | Mauri Monto | |||
Muistini on kyllä lyhyt mutta tuossa saattoi olla jossain vaiheessa Koillis-Lapin sähkön muuntajasysteemi ja johtojen risteys. En muista oliko tuossa purkutyö vai rakentaminen. | ||||
02.04.2019 21:27 | Mauri Monto | |||
Kaikki näkyvät rakennukset ovat edelleen paikalla. Valkoinen on vesilaitos. Siitä vasemmalle on vanhempieni kotitalo. Alue on Taiteilijanniemi. Taustalla Stora Enson (alunperin Kemijärvi Oy) savut. Nykyisen ABC:n alue on kuvasta oikealle. | ||||
01.04.2019 13:24 | Mauri Monto | |||
Tässä lupaamani kuva: http://vaunut.org/kuva/131919 |
||||
31.03.2019 10:24 | Mauri Monto | |||
Kuvan reittikilvissä oli punainen keskirivi: ”KAUTTA VIA PARKANO” Vertailun vuoksi vaunukalustoa noin vuotta aiemmin: http://vaunut.org/kuva/126770?u=4124 |
||||
30.03.2019 17:12 | Mauri Monto | |||
Kuvauspäivä on 1. kesäkuuta 1973. | ||||
30.03.2019 16:32 | Mauri Monto | |||
Kiskoihin lienee tuettu puiset kaarirakenteet, joiden päälle on muurattu kivistä lopulliset holvikaaret. Kun googlettaa ”Landwasser viadukt bau”, löytyy hienoja kuvia rakennusvaiheista. Niistä näkee miten työ on tehty. | ||||
27.02.2019 12:41 | Mauri Monto | |||
Kiitos, hyvä tieto! | ||||
14.02.2019 10:50 | Mauri Monto | |||
Totta kyllä, näppäilyvirhe numeroa kirjatessa. Seuraavana päivänä 14.2.2019 oli pitkästä aikaa vastaavaa tavarajunaa vetämässä Sr-1. |
||||
30.10.2018 19:28 | Mauri Monto | |||
Numeroksi osoittautui 3102 | ||||
30.10.2018 19:25 | Mauri Monto | |||
Tarkastin alkuperäiset RAW-kuvat. Numeroksi paljastui 3102, valaistuksen vuoksi numero näkyy todella heikosti kuvissa. | ||||
30.10.2018 17:41 | Mauri Monto | |||
Juuri näin on. Unohdin kertoa asian ensimmäisellä kuvan latauksella. | ||||
17.04.2018 16:12 | Mauri Monto | |||
Muistaakseni merkki tarkoittaa tosiaan auran terännostoa. Suorakaiteen muotoinen merkki oli tuo "siivet sisään". Jälkimmäisiä mustakeltaisia tai mustaoransseja merkkejä näkee vielä rautatiesiltojen yhteydessä. | ||||
07.12.2017 18:40 | Mauri Monto | |||
Heh, piti kirjoittaa että tämä oli tilanne vuonna 2003 eikä suinkaan 1973:) Kiireessä sattuu:) Kun nyt palasin asiaan, eikös Yhdysvalloissa ole myös purettu sähköistyksiä radoilta, muistan vorgissa nähneeni asiasta juttua ja ehkä kuvankin. |
||||
07.12.2017 18:29 | Mauri Monto | |||
Lisähuomio, kuvaa otettaessa ajojohtimia ei ollut. Sähköpylväitä oli radan varrella oikeastaan vain tuossa Otiran tunnelin suulla muutama. Kuva-alueen ulkopuolella lähes kaikki oli purettu pois. Tämä tilanne oli siis 1973. | ||||
07.12.2017 18:25 | Mauri Monto | |||
Hienoa! Juna on tulossa ulos Otiran tunnelista kohti Arthurs Pass-asemaa. Suunta on Greymouth-Christchurch. Hyvin ratkaistu. Eli Uuden Seelannin eteläisellä saarella mennään. |
||||
05.12.2017 16:49 | Mauri Monto | |||
Kyllä, vuonna 1973 siltojen välissä oli siipiopastin, jonka esiopastin oli tuossa Norvionväylän lyhyen sillan luona. Kun uusi maantiesilta valmistui pitkän sillan vierelle, poistui siltojen välinen siipiopastin. Seuraava siipi oli lännempänä vartioimassa idästä päin kolmioraidetta ja esiopastin siirrettiin "pitkän sillan" itäpähän eli paljon lännemmäksi. Tämä tapahtui 1981 jos oikein muistan. Tuonne vesilaitokselle oli tie ja tasoristeys kohta pikkusillan länsipuolella eli kuvasta vasemmalle. Se on poistettu vesilaitoksen purkamisen jälkeen ja tuolle penkereelle pääsee enää vain kävelemällä radan yli. Nykyisin "pitkän sillan" itäpään esiopastimen paikalla on uusi yhdistelmäopastin. Se voi näyttää joko odota- aja, odota sn 35 tai odota seis-opasetta. Sähköistystekniikka on viime vuosina kehittynyt, kumpaakaan siltaa ei avarrettu vaan ne säilyttivät alkuperäisen muotonsa. Korkeudet olivat riittävät ajojohdinrakenteille. |
||||
04.12.2017 21:10 | Mauri Monto | |||
Noniin, aika sitten päättää kisa. Hyviä arvioita. Kuvan horisontissa ovat Outitunturi ja Varriovaara, vesi on Kemijokea pohjoiseen, on lähes yötön yö. Kuvan silta on Norvionväylän lyhyt silta, vasemmalle kauemmas jää Koivuväylän silta, "Kemijärven pitkä silta". 1962 siltojen välistä purettiin toinen lyhyt silta, joka kuljetettiin Laukaaseen. Sillan kokoamisesta on kuvia vorgissa. Laitos oikealla oli Kemijärvi Oy:n, sittemmin Veitsiluoto Oy:n massatehtaan käyttövesipumppaamo. Se on purettu vuosia sitten. Arvelinkin, että tullaan ehdottamaan Kallan siltoja, siellä oli 1973 aivan samanlainen rautatiesilta. Mutta myös Uimaharju... Roope Brusila arvasi heti oikein. Kiitos kaikille! |
||||
04.12.2017 19:07 | Mauri Monto | |||
Lisäapuja sen verran, että Suomessa on vain ihan muutama mahdollinen paikka missä vastaavanlainen kuva on voitu ottaa. Katsotaan montako oikeaa tai lähelle oikeaa arviota saamme... Jatketaan vielä:) Kuvan laatu selittyy osin sillä, että se on tämän päivän tekniikalla skannattu vuoden 1973 kinofilmin negatiiviruudusta, siis ne oranssipohjaiset negatiivit... Riittävällä bittisyvyydellä skannattu vanha nega aukeaa hyvin varjoja myöten.. Mutta hyvä skannaus tuottaa paljon teräviä valkeita roskia, jotka pitää siivota pois. Muistuttaa vanhan ajan valokuvien vedostamista. |
||||
04.12.2017 14:28 | Mauri Monto | |||
Arvauksia tai tietoa vaan lisää kehiin:) "kisa jatkuu vielä". | ||||
07.11.2017 11:49 | Mauri Monto | |||
Kuvassa olisi tarkka kilometri- ja pylväsluku lähimmässä pylväässä varjon puoella, jos sen saisi kirkastettua. Yritin kuvankäsittelyllä mutta ei tarkentunut. Jotenkin näyttää kuitenkin täsmäävän Pieksämäen kanssa. Hauska huomio "off topic", miten ääkköset ja öökköset muuttuvat tiedostonimessä Pieksämäki=pieks%C3%A4m%C3%A4ki:) Johtaisivatko nuo etualan raiteet myös Jyväskylän suuntaan Naarajärvelle päin? |
||||
07.11.2017 11:41 | Mauri Monto | |||
Historian siipien havinaa! Tässä jälleen vorgin yksi mahtava etu, taltioituu erilaisia vaiheita rautateiden ja asemien pienemmistä ja suuremmista muutoksista. Parhaista kuvista saisi joku asiantuntija mahtavan historiikin ellei useampiakin. Paljon Tampereen asemaa käyttäneenä sanoisin, että melkoinen muutos tulossa kaikkineen. Muutoksia on Tampereella paljon, tuleva raitiotie, jo valmis rantatunneli, Hämpin lisäksi toinen tuleva parkkiluola ja sitten tämä kansi aseman päälle. Hyvä, että aseman osalta dokumentointi on jo alkanut. Kiitokset! |
||||
02.11.2017 12:40 | Mauri Monto | |||
Niin, siellä asemahallin takaseinällä on laitureiden pituudelta noita tervehdyksiä, löytyy thai, hindi ja paljon muuta. Tuo "Tervetuloa" on mukavasti lihavoitu, sopivassa korkeudessa ja erottuu helposti monista muista ohuemmilla fonteilla esitetyistä. Hyvä näin. Joissakin sveitsiläisjunissa on ollut ainakin aiemmin ikkunapöydissä myös suomeksi teksti "Hyvää matkaa". Eksoottisin näkemämme suomiteksti oli Uuden Seelannin Arthur Pass-solassa majoitusliikkeessä. Sähköpatterissa oli teksti myös suomeksi: "Ei saa peittää". Näihin tunnelmiin:) |
||||
02.11.2017 11:22 | Mauri Monto | |||
Ja kellot soi ja torvet törähtää Pietu Tuoviselle! Oikein, Sveitsi, Wallisin kantoni ja Zermatt, missä tervetulotoivotus on asemahallin takaseinällä todella usealla kielellä. Juna on Täschin ja Zermattin väliä kulkeva paikallisrunko. Kuvassa sana Täsch näkyy mutta puutteellisen resoluution vuoksi ei siitä saa selvää. Oletko Pietu käynyt paikan päällä:) Tuo "Tervetuloa" on todella hämäävä ja juna voisi (melkein) olla Suomessa mutta näin se nyt meni. Kalusto ei ihan natsaisi meille kun juna ei ole "Flirt". Kiitos mielenkiinnosta osanottajille! |
||||
24.03.2017 14:24 | Mauri Monto | |||
Mainio kuva. Optiikka puristaa matkan lyhyeksi ja tunnelman tiiviiksi. | ||||
23.03.2017 09:55 | Mauri Monto | |||
Veturin kyljessä on näköjään vanha logo. British Rail oli suurinta osaa Britannian rataverkosta operoinut rautatieyhtiö vuosina 1948–1997. Ilmeisesti NYMR on entisöinyt tämän veturin tuohon kuosiin "entisajan" logon myötä. | ||||
17.03.2017 11:25 | Mauri Monto | |||
Mielenkiintoinen kuva ja kommenttisarja. Kemijärvellä lapsuutta viettäessäni sain nähdä, kun tuo lähempi lyhyt rautatiesilta purettiin 1961 tai 1962 turhana pois ja vietiin Laukaaseen rautatiesillaksi. Turhuus johtui siitä, että sillan kohdalla maantie oli aivan vierellä vain penger joka ulottui koko matkalla sillan alle. Silta rakennettiin alunperin Ahvenväylän kohdalle. Maantiepengertä tehdessä oikaistiin asiassa eikä siltaa tehty. Siksi 1962 jälkeen ainoa lyhyt silta tällä jaksolla on ollut Norvionväylän rautatiesilta. Kari Haapakangas havaitsi aivan oikein, että kuvan oton aikana lyhyitä siltoja oli siis todellakin kaksi. Uitto muuten päättyi täällä yllättäen 1991, nykyisin puut "uitetaan" Patokankaan terminaalilta tätä rataa myöten Kemiin. | ||||
15.03.2017 09:34 | Mauri Monto | |||
Aivan oikein, ilmaisin asiaa huolimattomasti. Kuvan maisema ei ole muuttunut paljoa 1970-luvulta. Uudempi Imatran keskusliikenneasema jää kuvauspaikasta vasemmalle. Muistan ajan, jolloin nykyinen Imatra T oli henkilöasema. Junat sieltä Joutsenon suuntaan ylittivät sitten tämän sillan, jonka länsipuolellakin oli vain ratapengertä... Näkyvät muutokset noista ajoista kuvan alueella ovat opastin sillan itäpäässä ja sähköistys. Sitten kysymys; olisiko rajakohtaus elokuvassa "Jäätävä polte" (Born in American) kuvattu tämän sillan luona. Filmissä sähköveturi Sr1 vetää sinisten vaunujen letkan juuri tällaisen sillan yli. Kaakonkulman väki varmaan tietää josko näin olisi. |