Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
31.03.2021 11:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| FMP 1996:n mukaan Dv12 2501 luovutettiin VR:lle 10.4.1964. Itse veturin koeajo tehtiin 6.2.1964 Rautatieuutiset-lehden mukaan. Siis 57 vuotta! |
||||
|
31.03.2021 11:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| No nyt on ainakin ihan oikea takatuuppari-Skoda kuvassa! | ||||
|
30.03.2021 19:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, "lintu" oli alle puolimetrinen koivuhalko, jonka päähän oli lyöty kiskonaula kädensijaksi. Lintua käytettiin kiskoa nostettaessa paakin eli nostovivun tukipisteenä. Ilman lintua paakin käyttö oli mahdotonta. Lintupojan (noin toisella kymmenellä oleva pojanviikari, joka näin tienasi ensimmäiset tilinsä rautavaltion leivissä) vastuulla oli sijoittaa lintu paikoilleen jomman kumman kiskon viereen ratavartijan ohjeiden mukaan. Joskus linnulle piti tehdä pesä, tasoittamalla tukikerrosta, jotta linnun käyttö helpottuisi. Lintupojasta jotkut ylenivät ylemmäksi rautatievirkamieheksi saakka. |
||||
|
30.03.2021 17:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoisen näköinen telirakenne! Miten ovatkaan osanneet? | ||||
|
|
30.03.2021 17:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, itse uskoisin puutallien valmistumisaikoihin käytettävinä olevat työkoneet: lapio, paaki, "lintu", ruisleipä, piimäleili ja tukehakkukin. Uskomukseni lähteenä on kirja: Ratojen varsilta, kirj. Ilmar Talve. Olisi myös johdonmukaista päätellä noiden tallien majoittaneen alkuaikoinaan G1-vetureita. Ensimmäiset toppakoneet ilmestyivät VR:lle 1955. Noiden tallien rakennustyyli ei ainakaan näytä 1950-lukuiselta. |
||||
|
29.03.2021 13:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Blitzen! Kyllä on hieno pienoismalli! Englantilaisesta leveäraiderautatiestä (GWR) mainittakoon knoppina, että siellä ei tapahtunut ainuttakaan kiskoiltasuistumista! |
||||
|
Kuvasarja: Talviloma 2021 |
28.03.2021 19:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erittäin mielenkiintoinen kuvasarja, kiitos, Hannu! Leveät kiskot - kirjan mukaan Rhe asematalon suunnittelijaa ei tiedetä. Samasta lähteestä: "Tyyliltään asema poikkeaa kaikista maamme asemarakennuksista; siinä on havaittavissa jugend-piirteitä yhdistyneenä kansallisromantiikkaan ja saksalaistyyppiseen ristikkorakennetaloon." Kummitusjunan pikkujumbo hyökkäämässä lumihankien keskeltä! Huu! |
||||
|
28.03.2021 13:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hellesäällä se vaaleanvihreänharmaa muovi oli ikävä istuttava. Terveisin nimimerkki: "Tampere - Vilppula junassa H511 heinäkuussa 1976 matkustanut". | ||||
|
27.03.2021 19:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei olisikin takatuuppari - Sokota? | ||||
|
27.03.2021 16:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| P76 Kalakukko pysähtyi Sukevalla. Helsinkiin matkalla ollut pikkutyttö tavaili aseman nimeä. Sanoi sitten äidilleen: - Mami, tsiikaa, kuinka Pukeva on kirjoitettu väärin! | ||||
|
27.03.2021 16:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Platformskjul tämäkin oli ollut. | ||||
|
27.03.2021 01:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| 4082 oli Pieksämäen varikon kirjoilla. | ||||
|
27.03.2021 01:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valonheittimen vasemmalla puolella on linjaradion antenni. | ||||
|
27.03.2021 01:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lasse, tämä vasta olisikin ollut uutinen: "Hirvi söi suden!", niin mahdottomalta kuin se kuulostaakin! | ||||
|
26.03.2021 18:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, mainitsemastasi sisustusuudistuksesta ei näiden vaunujen kohdalla ollut merkintää, kun tietoja pengoin esiin. | ||||
|
26.03.2021 15:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistava kuva Huru kolmestatoista! | ||||
|
26.03.2021 15:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan oikeassa alanurkassa näkyvä esine viittaa siihen, että suorittaja kokee pian suorituspaineen lähettäessään lättäjunan eteenpäin... | ||||
|
|
26.03.2021 15:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljas, viimeinen "Mulatti", eli 16/69-paikkainen CEi oli nro 2607, josta tuli BG 040065 vuonna 1967. 2607 oli valmistunut vuonna 1936. Mulatteja olivat siis vaunut 2590 - 2599, vanhoille aluskehyksille valmistuneet 2600 ja 2601, sekä sarja 2602 - 2607. |
||||
|
25.03.2021 04:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatieuutisista poimittua: Hr13 2314 + kaksi Eit - vaunua tekivät nopean ajon 28.2.1964 välillä Helsinki - Tampere. Aikaa kului 1 tunti 42 minuttia, kello 8.20 - 10.08. Keskinopeus oli 104 km/tunnissa. Järvenpää - Jokela - välillä nopeus nousi 150 km:iin tunnissa. Kuljettajana oli matkaneuvoja Karl-Olof Sjöblom. |
||||
|
|
24.03.2021 20:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä ehdotan: että puhuttaessa vaunuluokista käytettäisiin I, II ja III luokkien merkintää tällaisena ENNEN luokkamuutosta 1956. Sen jälkeiset sitten merkittäisiin 1. ja 2. luokkina. Näin menetellen kulloisestakin kommentista selviäisi, koskeeko se aikaa ennen/jälkeen suuren luokkamuutoksen 1956. Asia tulisi samalla huomattavan paljon selkeämmäksi. Mitä mieltä olette, arvoisat kanssavaunukommetoijani? |
||||
|
|
24.03.2021 13:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio, muistatko penkkien värin? | ||||
|
24.03.2021 13:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Heikin mainitsema Dederon on harppi-Saksan näkemys nailonista. Se keksittiin muistaakseni vuonna 1959 ja oikeastaan pakosta, sillä USA ei suostunut myymään nailonin patenttia kommunistimaahan. Dederonista valmistettiin koti- ja työtakkeja, sekä naisten alushameita ja yöpaitoja. | ||||
|
24.03.2021 13:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu Ci 2313 (56 1. luokan paikkaa) muutettiin virkatarveasuntovaunuksi BT 01333 vuonna 1972. Hylätty 1988. Koneellisesta ilmanvaihdosta "juoruaa" pikkuikkunan yläpuolella oleva säleikkö. Asiasta kukkaruukkuun: en itse ole koskaan oppinut ymmärtämään ihmisiä, jotka saavat orgasminsa Aallon arkkitehtuurista. (Pitäkää sitten fossiilina, mutta tämä on käsitykseni!) |
||||
|
23.03.2021 00:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ettei nro 19 tullutkin hylätyksi Alhojärvellä tapahtyneen rypykän vuoksi, jossa se ja tavarajuna ajoivat yhteen? 14 oli ollut viimeinen Mäntän Motti helmikuun loppuun 1953 mennessä. 13 oli ollut Mäntän - Vilppulan välillä silloin, kun 14 oli huollossa. Alhojärven törmäyksestä kertoo junan konduktöörinä ollut Johannes Mälkönen kirjassaan "Viimeisellä rajalla", painatusvuosi 1982. Tapauksen johdosta syntyi kiivastakin keskustelua aavejunista, so. konduktöörittömistä tavarajunista. Mainittakoon, että konduktööri Mälkönen oli mukana Kuurilan onnettomuusjunassa P64. |
||||
|
|
22.03.2021 18:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seppo, minulla on hämärä muistikuva Vilppulassa näkemästäni valokuvasta, joka esitti Oriveden - Jämsän mottia, jonka vaununa oli Dm2 nro 19. Sen vaurioiduttua tilalle tuli Dm4. Voi olla, että muistan motin numeron väärin. Kyseinen kuva oli entisen junanlähettäjä Soini Sauron kokoelmista. Hra Sauro oli Haapakamerat ry - kamerakerhon kantava hahmo. |
||||
|
20.03.2021 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa näkyvät kolme ovea ovat joko alkuperäisiä tai sitten alkuperäisen mallisia. | ||||
|
18.03.2021 19:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu RB 60, eli kuvan kapsu-Ttv, myytiin 2006 Smalspåret i Hultsfred - yhdistykselle. Vuonna 1970 oli Roslagsbanan muuttanut yhden kapsutavaravetovaunun (YFo5p 905) sähköradan huoltovaunuksi. Kun tämä vaurioitui kolarissa, sen tilalle muutettiin vuonna 1978 tavallinen YP - moottorivaunu elrevisionsvagniksi (kuvassa). | ||||
|
18.03.2021 18:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, yhtäkään YCo4/YBo4 - vaunuista ei ole jäljellä. Viimeinen jäljellä ollut vaunu, ent. SJ:n n:o 667 romutettiin Tanskassa 1983. Muut saman sarjan vaunut oli romutettu 1978 ja 1980, edelleen Tanskassa. Tälle sarjalle ei Carlsson valmistanut liitevaunuja. Toinen tilanne sen sijaan on TGOJ:n sarjalla YCos/YBos. Nekin siis olivat Hilding Carlssonin valmistamia ja olivat muutoin samanlaisia kuin YCo4/YBo4, paitsi että YCos - sarjan suurin sallittu ajonopeus oli 90 km/t, verrattuna aiemmin mainittujen 115 km/t:hen. TGOJ:n lättien numerot olivat 51 - 54 (neljä vetovaunua) ja niiden ohella valmistui neljä ohjausliitevaunua (UCFos/UBFos, nrot 109 - 112). Nämä kaikki myytiin Tanskaan 1960-luvun alkupuoliskon aikana. Ne on romutettu, lukuun ottamatta entistä numeroa 53, joka ostettiin takaisin Ruotsiin 1986. Ostajana oli Grängesbergsbanornas Järnvägsmuseum, joka aikoo kunnostaa vaunun ajokuntoiseksi. Näiden kaikkien vaunujen valmistusvuosi on 1950 - 1952. Tiedot kirjasta Svenska rälsbussar/Arne Hällqvist, painettu Vaasassa 2017. |
||||
|
|
17.03.2021 19:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri, puhumattakaan siitä, kuinka suunnitteluperusteet pysyvät samanlaisina. Esimerkiksi voisin mainita venttiilien varren ja ohjurin väliset välykset. Väännän rautalangasta: sama koskee kampiakselin laakereita. | ||||
|
|
17.03.2021 19:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| SJ:n tilatessa omia lättiään, valmistusta hajautettiin monellekin firmalle: Hägglund & Söner, rautatienkonepajayhtiön Arlövin ja Linköpingin verstaat, Eksjöverket ja Kalmar Verkstäderna. Tästä sitten tuli pientä päänvaivaa korjaaville konepajoille, kun vaunut eivät ihan sataprosenttisesti olleet samanlaisia. Joissakin vaunuissa kori oli liitetty alustaan hitsaamalla ja joissakin niittaamalla. Niittausliitoksiin jouduttiin sitten pitkin 1960-lukua tekemään vahvistushitsauksia. Kockumskin Malmöstä sai tilauksen, mutta ei saanut juuri mitään aikaiseksi. |
||||
|
17.03.2021 19:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvaa zoomattaessa tenderi kyllä näkyy olevan Riston tenderin mallinen, teleineen päivineen. Takaosan edessä näkyisi olevan jotain tarkemmin määrittelemätöntä tuhrua. Olin tihrustavinani Riston numeroksi 1084...? | ||||
|
|
17.03.2021 13:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kimmo, tämä mainitsemasi Carlssonin kapasiteettipula on ihan tosiasia. Minulla on lähteenä Arne Hällqvistin vuonna 2017 ilmestynyt kirja Svenska rälsbussar. Markku, ruotsinlätillä ajettiin myös pikajunia, joilla oli omat nimensä. Esimerkiksi yöjuna "Härjedalingen" Tukholmasta Hedeen. Rälsbussien käyttö nimijunissa loppui aikataulukauden vaihteessa 1968. Nimijunia oli harrastettu aika lailla X9-junaliikenteessä. |
||||
|
|
17.03.2021 12:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikko, Hilding Carlsson laaditutti piirustukset nimen omaan Suomea varten. Totta on, että Dm6:ssa on sukunäköä YP-kapsulättään, mutta myös Carlssonin YCo4 - ja (TGOJ:lle valmistetuille) YCos - vaunuihin. Sama koski liitevaunusuunnitelmia. Ruotsin SJ ei huolinut Carlssonin vaunuja, YCo4- vaunuja liittereineen lukuun ottamatta, lähinnä siitä syystä että SJ:llä oma suunnittelutyö oli edennyt varsin pitkälle. Tästä Hilding Carlsson pahoitti mielensä. Lohdutukseksi hän toki sai SJ:ltä kapsulättätilauksia. Niin, ja lisäksi hän sai X9-sähköjunien tilaukset. |
||||
|
|
17.03.2021 12:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| BG 040036 oli entinen Eis 22707 vuodelta 1929. Vaunu hylättiin 1982. | ||||
|
16.03.2021 23:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomalaiskansallinen asevelihinta talkoissa: kossu per nenä!? | ||||
|
16.03.2021 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saisikohan vetotelit romutetuista Ttv:eistä? | ||||
|
16.03.2021 00:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Göteborg - Särö - radan Y6:t olivat sininen/kerma-värisiä. Muutoin vanhan liiton teräskoriset rälsbussit liitevaunuineen olivat kuvassa olevan värisiä. Sama koski YP-kapsulättiä. Varhaisilta ajoilta tosin esiintyi muunkin värisiä, esimerkiksi Halmstad - Nässjö - radan pikamoottorivaunut ajalta ennen sotaa olivat punaisia, ja niissä oli kelta-musta-keltainen raita ikkunoiden alapuolella. Nämä HNJ:n vaunut olivat esikuvina Y6-rälsbussisukupolvea suunniteltaessa. Markku hyvä, oletko voinut nähdä TGOJ-yhtiön rälsbusseja, jotka mm. väritykseltään poikkesivat SJ:n Y6-kalustosta? Ne olivat Hilding Carlssonin valmistamia, joten totta kai ne olivat hyvinkin suomalaislättien näköisiä. Ajankohdan täytyy olla ennen vuotta 1962, 1963 tai 1970, jolloin TGOJ myi YBos - rälsbussejaan liitevaunuineen Tanskaan yksityisrautatieyhtiöille. |
||||
|
16.03.2021 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saab 93:ssa oli pystymaski, jota näki aina Saabin kaksitahtikauden loppuun saakka, eli vuosimalliin 1966. Kuvasta ei kykene erottamaan, että kumpi on kyseessä (92 vaiko 93). | ||||
|
15.03.2021 20:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se roikka oli yhdistetty haapamäkeläisten ja suolahtelaisten vaunuista. Markku, kyllä se perille tuli. | ||||
|
|
15.03.2021 20:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein mukava vertailukuva Suomen (ruotsalaista alkuperää!) ja Ruotsin lättähatuista! Vasen, SMOK:n Y7 1177 on vuodelta 1958 ja PMR:n Dm7 4211 vuodelta 1962. Vaunuilla oikeastaan enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. |
||||
|
15.03.2021 15:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa! Postitorviemalimerkit on poissa tuosta numeron yläpuolella! | ||||
|
15.03.2021 15:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se vaan, että Tampereella tapahtui suunnanvaihto, joten hyvin yleisesti Tampereelle tultaessa puuvaunut olivat veturin jälkeen ja Tpe lähdettäessä junan viimeisinä. Samalla tekivät veturinvaihdon, Tampereelta lähdettäessäkin oli nokalla Dr12. Näin ainakin syksyllä 1980. |
||||
|
Kuvasarja: Pihtiputaan järjestelijä 1.8.1979 |
15.03.2021 13:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin juuri tuosta kaverusten reissusta ikivanhasta Resiinasta. Tämä kuvasarja olikin oikein hauska visualisointi. Heikki, älä ujostele laittaa muitakin reissusi kuvia vorgiin! |
||||
|
15.03.2021 12:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kulissikiven asema kulissikaaressa kertoo, että veturin ajosuunta on eteenpäin. (Niinkuin sitä ei muka muutoin näkisi!) | ||||
|
14.03.2021 18:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nythän VR on valveutuneiden kansalaisten sylkykuppina! Pthyi! | ||||
|
14.03.2021 12:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näillä korvattiin puukoriset cee-ee-iit. | ||||
|
13.03.2021 18:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Östermyra (lennätinhuuto Ör) avattiin liikenteelle virallisesti 29.9.1883. Nimeksi muutettiin SEINÄJOKI 1.5.1897 lukien. Cirk. 15/1571, 6.3.1897. Sikojen elättäminen kiellettiin Sk asemalla. Cirk. 2/229, 8.1.1901. (Keisarikunnassa vallitsi suu- ja sorkkatautiepidemia. Kielto koski kaikkia kaupunkiasemia, keisarikunnan asemia ja Ow, Hpk, Sk ja Kns asemia.) Seinäjoen asemalle on asennettu: 3-siipinen semafori etusignaaleineen etelän tulosuunnalle, 2-siipinen semafori etusignaaleineen Suupohjan radan tulosuunnalle, 2-siipinen semafori etusignaaleineen Waasan radan tulosuunnalle ja 2-siipinen semafori etusignaaleineen Oulun radan tulosuunnalle. Ne otetaan käyttöön 1.1.1913 lukien. Cirk. 74/4289, 13.12.1912. Etusignaali Seinäjoella, Sydänmaan tulosuunnassa, on varustettu AGA-vilkkuvalolla joulukuun 1918 aikana. Se otetaan käyttöön viimeistään 1.1.1919. Cirk. 105/3205, 6.12.1918. (Sama koski myös Tampereen tulosemaforin etusignaalia Wh suunnasta.) Seinäjoen asemalla otetaan käyttöön uusia semaforeja: A1/2/3 Sm suunnasta, lähtösemafori D Sm suuntaan, E1/2 Ilj suunnasta, F1/2 Yst suunnasta, G1/2 Nur suunnasta, vaihdonkieltosignaalit P ja R. Turvalaitosmuutos otetaan käyttöön 1.5.1923. Cirk. 17/1025, 4.4.1923. Entiset semaforitiedot kumotaan samalla. Sk asemalla on semaforit F ja G täydennetty 3-siipisiksi ja yksi lähtökulkutie muutettu (raiteelta V Yst suuntaan lopetettu ja V-raiteelta Sm suuntaan otettu käyttöön), 31.5.1926 lukien. Cirk. 19/1961, 16.6.1926. 5. liikennejakson vaununjako siirretään Vaasasta Seinäjoelle 1.1.1953 lukien. KL58/52-4. Sk ratapihan uusi liikennesääntö ilmestynyt. Lkoj.Lt 619, 8.6.1962. KL24/62-5. 5. liikennepiirin toimisto siirretään Vaasasta Seinäjoelle 1.9.1964 lukien. KL31/64-2. Sk linjaradion tukiasemat otetaan koekäyttöön tammikuussa 1965. KL2/65-1. Se valmistui myöhemmin samana vuonna lopullisesti. KL17/65-2. Seinäjoen ilmoitetaan olevan keskusasema 1.3.1969 lukien. KL8/69-5. Sk liikennepiirissä on seuraavat varikot: Seinäjoki, Vaasa, Kokkola ja Ylivieska. VT6/70-5. Seinäjoen asemalla lakkautetaan yleinen sähkösanomanvaihto 1.8.1970 lukien. VT28/70-4. Vaunukortiston pito lakkautetaan Sk asemalla 1.9.1970 lukien. VT36/70-7. Aikataulukauden 141 (26.5.1974 lukien) alusta käytetään tavararatapihoista seuraavia lyhenteitä: --- Sk tavararatapiha = Skt (lyhenne ei vielä ole käytössä). VT19/74-9. Seinäjoen ratapiharadio otetaan käyttöön 1.8.1975 lukien. Vaihdemieskanava on 6 ja ratapihakanava 7. VT30-31/75-6. Sk asemalla on kiinteä pukkinosturi K-3527, nostokyky 30 tonnia ja sillä voi käsitellä myös 20 jalan kontteja. VT18/75-10. Koekäyttöä varten kytketään ajojohtoon jännite Toijala-Tampere-Parkano-Seinäjoki-osuudella 9.12.1974 klo 8.00. VT48/74-9. |
||||
|
13.03.2021 13:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös postitalon valmistuminen ollutkin ajoitettu Suomen postin 300-vuotisjuhlavuodeksi 1938? Aiheesta on julkistettu postimerkkisarja, joista yksi esittää juuri Helsingin postitaloa. | ||||
|
12.03.2021 15:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa myös jäykistyssikit junan kyljessä. Runko on siis Sm1. | ||||
|
|
11.03.2021 19:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erittäin mielenkiintoinen kuva! Zoomaamalla taustalta erottuu kaikkea mielenkiintoista: onpa joukossa lanterniinivaunuja ja myöskin yksi avosiltainen postivaunukin erottuu. | ||||
|
11.03.2021 19:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rasvamonttu? Ettei vaan olisikin kuonauskuoppa? | ||||