Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.07.2020 22:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tästä minä ainakin Etelä-Pohjanmaan maisemasta tykkään: katse ei pökkää mihinkään mäkeen lähellä.... | ||||
|
15.07.2020 00:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkulia ollut tuon sillan sauvavoimien laskeminen. Tapahtuiko kynällä ja paperilla? Niin, olliko "räknäysriukuja" eli laskutikkuja jo tuolloin, taisi olla? | ||||
|
14.07.2020 00:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haukipudas eli Hugipodorovski, kuten jossain muinaisessa Jerry Cottonissa pääsankaripari arvuutteli. | ||||
|
12.07.2020 22:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos tämä tosiaan oli 11545, niin se oli seisonut ilman telejä vuosien ajan Turun konepajan alueella varastona. Sama kohtalo oli myös vaunulla 11527. | ||||
|
12.07.2020 22:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo oikealla oleva vihreällä pressulla katettu virkatarvevaunu BG 040132 vuodelta 1981 oli entinen postivaunu Po 9837 vuodelta 1957. 1996 se siirtyi Porvoon museorautatielle. Sittemmin (2013) se myytiin HMVY:lle. | ||||
|
12.07.2020 22:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo liukuovi ei ollut suinkaan niitä kaikkein keveimpiä liikuteltavia. Rasvaus piti olla tehtynä. Vasemmalla lienee junamiehen hytti. | ||||
|
12.07.2020 10:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| John, asia on kuitenkin edennyt siten, että MH17:n tutkinta on tehty ja nyt on oikeuden vuoro. Syylliset lymyilevät laajalla Venäjänmaalla ja eikä heillä hätää: kyllä Volodja suojelee.... | ||||
|
|
11.07.2020 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomalaisista Aeron Junkers 52:ista aika erikoinen historia oli koneella OH-LAM. Se valmistui 1941 Bernburgissa Lufthansan koneeksi D-AVIU (nimi Theodor Schöpwinkel), mutta se ei palvellut Lufthansalla. Se liisattiin Aerolle ja sai 1942 alussa rekisterin OH-LAM ja nimeksi Karjala. 1945 liisattiin edelleen Det Danske Luftfartselskabille, mutta palautui pian Aerolle. 1949 poistettiin liikenteestä ja varastoitiin Malmille. Myytiin 1951 Firma M. Ahrenbergille Ruotsiin ja sai siellä tunnuksen SE-BUE. Myytiin Papua-Uuteen Guineaan (tunnus VH-BUU) 1955. Putosi Baiyer Riverille Papua-Uusi-Guineassa 1959 ja rekisteristä poistettiin seuraavana vuonna. Jäännökset olivat jäljellä vielä 1960-luvulla, eikä niistä enää ollut mitään mainittavaa jäljellä 1970-luvun alussa. Kone OH-LAO koki hiukan samantyylisen kohtalon, valmistui 1942 ja sai nimen "Waasa". Liisattiin Lufthansalle 1942-1944 (D-AEAC). Viimeinen lento Aerolla oli Vaasa-Kemi-Vaasa 11-12.4.1949. Sekin varastoitiin Malmille ja myytiin em. ruotsalaisfirmalle 1951 (rek. SE-BUD). Myytiin samoin kuin edellinenkin, Papua-Uuteen-Guineaan, mutta toimitus myöhästyi kun siihen asennettiin alkuperäisten moottorien tilalle Pratt & Whitney-myllyt sekä Hamilton Standard-potkurit. Lopulta, se lennettiin perille reitillä Bromma-Hampuri-Nizza-Rooma-Ateena-Beirut-Abadan-Bahrain-Sharjah-Karachi-Ahmedabad-Naipur-Kalkutta-Rangoon-Bangkok-Saigon-Labuan-Zamboanga-Sorong-Wewak-Goroka, matka oli alkanut 13.1.1957 ja perillä oltiin 9.2.1957. Sitä lensi lentoyhtiö Gibbes Sepik Airways Ltd (kuten edelllistäkin). Gibbes Sepik sulautui Mandated Airlines-yhtiöön 1960, ja kone VH-GSS poistettiin käytöstä. Poistettiin rekisteristä ja purettiin. Koneen jäännökset myytiin Australiaan muidenkin konejäännösten kanssa. Ne sulatettiin harkoiksi ja lähetettiin Japaniin. Kuuluisin Ju 52 oli OH-ALL "Kaleva", jonka neuvostoliittolaiset koneet ampuivat alas 14.6.1940, sen ollessa matkalla Tallinnasta Helsinkiin. Niinpä niin, vaati varmasti "urheilta" neuvostolentäjiltä rohkeutta ampua alas aseeton siviilimatkustajakone. Se oli MURHA! Eikä tapaus ollut tietenkään ainoa laatuaan: Korean Airlines 007, Malesian MH17 ja muitakin... Tiedot kirjasta "Finnair The art of Flying since 1923" kirj. John Wegg, painettu 1983. |
||||
|
11.07.2020 22:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa Wehmaisten asematalo on laajennetussa asussaan. Laajennusosa on tuo oikean päädyn kaksi huonetta ja köökki. | ||||
|
|
11.07.2020 19:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tante Ju-koneita oli myös Espanjassa, lisenssirakennettuna nimellä CASA 352. | ||||
|
10.07.2020 12:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, Robert, sodan aikana Messerschmitt Bf 109 G-hävittäjän ohjekirjoissa moottori oli mainittu olevan Daimler-Benz DB605, mutta se tunnettiin myös nimellä Mercedes-Benz. Olen nähnyt ilmailumuseossa julisteen, jossa Bf 109:n moottorin kehuttiin olevan Mercedes-Benz. Kumpikin on siten oikein, vaikka Daimler-Benziä näkee enemmän käytetyn. |
||||
|
|
10.07.2020 02:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mercedes-Benz? | ||||
|
10.07.2020 02:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno homma...! | ||||
|
10.07.2020 02:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onneksi hammaspyörät on helposti mitattavissa. Sitten hammasluku, ja sen mukaan moduli, niin johan läks...! | ||||
|
09.07.2020 18:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Että minä nautin katsellessani Tapion kuvia! Nam, sano! Näkyypä kuvassa päätyikkunainen BT:kin. | ||||
|
09.07.2020 18:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Osaksi myös siksikin Lapponia otti P41:ää kiinni Tampereella, kun P41 seisoi Tpe yli 20 minuuttia. Veturinvaihtoon oli siis runsaasti aikaa, samoin loppuopastinlyhtyjen siirtoon junan päästä päähän, puhumattakaan jarrujen tarkastuksesta. Ainakin siksi P41 oli hitakainen, kun sen kautta oli järjestetty jatkoyhteys idästä (P2 Joensuusta Helsinkiin) Riihimäellä, sekä porkkana-P105:ltä Turuust'. Edelleen, minun mielestäni näytti siltä, että P41:ää ei sopinut hoputtaa kovasti, kun se kohtasi P44:n Korkeakoskella. Haavassakin oli hiukan seisoma-aikaa, kun Seinäjoelta tulevan iltalätän kanssa oli kohtaus Myllymäellä. Yhteys Haavasta itään (Pm) oli sitten oma juttunsa. Puhumattakaan sitten tavarajunista: esimerkiksi T3410 Haavasta Mäntän kautta Tampereelle odotti Vilppulassa. |
||||
|
|
09.07.2020 00:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos kuvassa on oikeasti P41 peräyttämässä lähtöraiteelleen, on se aika lailla myöhässä. Lähtöaika Helsingistä kun oli juuri 15:30. Joskus muinoin lähtöaika oli ollut 15:10. Fo-vaunua ei junassa enää ollut, se oli heinäkuussa 1979 vaihtunut EFit:iin. Silmiin pistää myös puuvaunujen sijoitus, ne yleensä oli P41:ssä niin päin, että Tampereelta lähdettäessä Haapamäen suuntaan ne olivat viimeisenä, en ole varma, oliko näin 1981. Jos nuo puuvaunut ovat oikein, niin, olisiko ne perjantain kunniaksi samalla P97:n vaunuja Tampereeltä Pieksämäelle? P97:n runko käsitti juuri neljä puuvaunua, joista yksi oli EFi. Vankivaunu näyttäisi olevan siten, kuin mitä itse noilta ajoilta muistan. Vankikuljetus oli juuri P41:ssä tiistaisin ja perjantaisin. Huru veturina? Yleensäi P41:ssä oli Kaalihäkki Tampereelle, Huru siitä eteenpäin. P97:ää veti sitten Dv12 Tpe-Pm. |
||||
|
09.07.2020 00:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asunnot olleet aika tilavia...? | ||||
|
08.07.2020 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuosta piirroksesta tuli mieleen, että onkohan se piirretty vetopiirtimillä? Oliko putkiteräkyniä tuohon aikaan olemassakaan? Erikokoisia Redis-teriä on käytetty tekstaukseen, mutta oliko tuohon aikaan jo olemassa Graphos-kyniä? Kuka tietää? Oikein siististi piirretty piirustus, täytyy entisenä piirtäjänä sanoa...! |
||||
|
08.07.2020 18:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikähän olisi ollut sarjamerkki? ADms1? | ||||
|
08.07.2020 17:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja "Torpparin aurinko" senkun paistelee! | ||||
|
06.07.2020 00:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fordin lättäpääveekasissakin oli joitakin lieviä alkuvaikeuksia. Muun muassa vesipumppu piti muuttaa toimimaan toiseen suuntaan so. jäähdyttimestä moottoriin päin. Tämä siksi, koska toiseen suuntaan pumpatessa alkoi vesi kiehua moottorissa normaalilämmössä, johtuen paine-erosta. Helsingin cruisingeissa oli useinkin lättäpää-Fordeja. Niiden käyntiääni oli helposti tunnistettavissa, sellaista läplätystä. |
||||
|
Kuvasarja: Valtionrautateitten ensimmäiset moottorivaunut, litt Mot |
06.07.2020 00:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on semmoinen muistikuva, että 1950-luvun lopulla Jämsän radalla ajeli Dm2 n:o 19. Sen vaurioiduttua 1959 tilalle tuli Dm4.. Muistikuva perustuu näkemääni valokuvaan Oriveden asemalta, jossa juuri komeilee Dm2 19. Jos joku tietää/muistaa paremmin, niin se on OK. |
||||
|
|
05.07.2020 18:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen rautatiehallituksessa joskus nähnyt hahmotelman ensimmäiseksi dieselsähkömoottorvaunuksi. Mieleen jäi teräsrakenteiseksi suunniteltu luomus, jossa oli telit, niitattu korirakenne ja esteenraivaajista tuli mieleen villin lännen veturit. Sisäänkäyntiovi oli keskellä. Siis se oli jenkkityylinen. | ||||
|
|
05.07.2020 16:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Elikkä kertauksen vuoksi: Bm1 nelitahtinen bensiinimoottori AEG - NAG, teho 75 hv. Suomen veturit osa 2 kertoo: sylinterin halk. 120,6 mm ja iskunpituus 170 mm, sylinteriluku 6, jolloin moottorin iskutilavuudeksi saadaan 11,65 litraa.. Vertailun vuoksi: vuonna 1929 Chevrolet esitteli uuden 6-sylinterisen "Stovebolt-Six"-moottorin. Sen iskutilavuus oli 194 cid (= 3,18 ltr) ja tehon ilmoitettiin olevan 46 hp. Stovebolt-Six pysyi tuotannossa aina 1960-luvun alkuun saakka, ja sitä oli kehitetty koko virkaikänsä ajan, mitä tulee sylinteritilavuuteen ja tehoon. Esimerkiksi vuonna 1960 sen teho oli 135 bhp ja tilavuus 235,5 cid (= 3,86 ltr). Mitä ns. litratehoihin tulee, se on Bm1:ssä 6,43 hv/ltr ja Letukassa 14,47 hp/ltr. Nämä lukemat oikeastaan kertovat suunnittelueron välillä rautatiekäyttö / maantiekäyttö. Kyseessä on sanokaamme nyt vaikka eroavaisuus konepajakorjausten määräytymisiin ajokilometrien perusteella sekä tärkeä polttoaineen kulutusero. Myöskn se kuinka moottoria rasitetaan ajon aikana (mäkisessä maastossa tai tasaisella) on oma vaikuttava tekijänsä (huudatetaanko täysillä kierroksilla, vai onko käyttö leppoisampaa). Muuten, Chevroletilla oli vuonna 2002 ohjelmassaan kolme eri V6-moottoria, joista Camaroon sai vakiona 231 cid (= 3,79 ltr) teholtaan 200 bhp. Samana vuonna Camaroon sai tilauksesta valita kahdesta eri pikkulohkoveekasista, joista puhdikkaampi oil 325 bhp tehoinen. Tämän kommenttini tarkoituksena oli tuoda esille kuinka kehitys oikein meneekään...? |
||||
|
05.07.2020 10:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ylihärmäläiset lauloivat aikoinaan: "Ensin tuloo krouvin loukko, sitten Lapuan lääni. Sitten rupiaa kuulumahan körttiläästen ääni." | ||||
|
|
04.07.2020 22:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| N e ä n k ö oikein? Moottori on kolmisylinterinen... Erittäin mielenkiintoinen kuva! Kiitos, Kurt! | ||||
|
04.07.2020 22:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aaaarrrggghhh! Mikä upea kuva! Raimo, junan pituuteen vaikuttaa myös paino, semminkin kun kiitorunko oli sopivan kevyt Dm4:lle. Niin ja palvelihan Pullahuru myös tavarajunissa Turun lähistöllä...? | ||||
|
03.07.2020 19:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, joissakin mobiilinostureissa on renkaissa täytteenä suolavettä. Myös pieni ilmatila löytyy laajenemisen varalta. Miten lie näissä? |
||||
|
03.07.2020 18:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eräs sivutieto: itäystävä ryösti asukkaista tyhjäksi jääneistä yksityisasunnoista myös arvotaulut, jotka nyttemmin ovat venäläisissä museoissa. | ||||
|
03.07.2020 18:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| On se Deeveri vaan vekkulin näköinen hrududu kiskoilla! (Hrududu = moottorikäyttöinen kulkuneuvo tai työkone, kirjassa Ruohometsän kansa). | ||||
|
02.07.2020 22:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erään, jo edesmenneen haapamäkeläiskuljettajan kertoman mukaan yhdistelmä veto-liite-liite-veto täysi poka päällä vaati erityisen tarkkaa ajotekniikan osaamista. | ||||
|
02.07.2020 18:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, piirtäjälle varmaan tullut dead-line varhain, koska pohjapiirustuksessa vasemmalla alhaalla olevat raput ei ole niin viimeisteltyjä kuin muut. Hyi minua, syyllistyin niitinlaskentaan! |
||||
|
02.07.2020 18:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä kuva on namia! Kiitos jälleen kerran, Tapio! | ||||
|
02.07.2020 09:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiidä, Sinikko, kiidä! | ||||
|
02.07.2020 09:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä. Turun konepajalla lättien koeajot knp-korjauksen jälkeen suunnattiin Loimaan tai Salon suunnille. Kerrassaan upeaa, kun uusi yksilö kunnostettiin!!! |
||||
|
01.07.2020 11:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosiasia on, että EU on toistuvasti joutunut huomattamaan Suomea sosiaaliturvan liian alhaisesta tasosta. Huomaa, että maassamme on ollut porvarihallituksia aina vuodesta 1987 ja ne tunnetusti vihaavat hyvinvointiyhteiskuntaa. | ||||
|
01.07.2020 03:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hienoa Aapo! Rautatieromantiikkaa parhaimmillaan. | ||||
|
|
01.07.2020 03:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ehkä suhteellinen köyhyys on vähenemään päin. Kuitenkin: äärimmäisen köyhyyden poistamiseen ei rikkailta valtioilta juuri löydy haluja....? Kuten ei myöskään rikkaimmalta eliitiltä, ei ainakaan täällä Suomessa. |
||||
|
30.06.2020 17:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli onnistunut kyhäelmä, kun kerran käyttöikää tuli noinkin paljon! | ||||
|
|
30.06.2020 12:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistettakoon: 24/7 junanlähetys, täydellinen lipunmyyntipalvelu, matkatavaroista huolehdittiin, tavaraliikenne kukoisti. Elonmerkkejä riitti:: asemamiehia, kirjureita, punalakkeja tarpeellinen määrä, kampiasetinlaite ahkerassa käytössä, vilkas puhelinliikenne naapuriasemien kanssa. Ja junia riitti. Nyt: ei paljon mitään! |
||||
|
|
29.06.2020 21:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieman apean oloinen kuva. Suuruuden ajat ovat jo kaukana takanapäin, eivätkä palaa koskaan... | ||||
|
26.06.2020 01:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sen vähän, mitä itse olen asiaa tutkinut, olen siinä käsityksessä/luulossa että nuo ovikatokset ovat myöhempää tekoa. Ainakin niiltä ajoilta, kun asemataloa laajennettiin. Tällaista laajennustyötä harrastettiin suurin määrin 1900-luvun alussa. Lyhdynkannattimet olivat valutyötä. |
||||
|
24.06.2020 01:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki, yksi tärkeimmistä syistä suomalaisten asenteeseen venäläisiä kohtaan oli isovenäläinen sovinismi ja siitä kehkeytynyt ylimielisyys. Tätä vielä ruokki tuolloin muodissa olleet slavofilia ja panslavismi. Neuvostoliitossakin ilmiö tunnettiin: jokaisen kommunistin kieli on venäjä! Toisena esimerkkinä neuvostovirolaisille tuputettu Taka-Baskirian kulttuurin paremmuus virolaisten omaan verrattuna. Näyttää myös vahvasti siltä, että Kremlin poika Volodja ei suinkaan vierasta ajatusta...? |
||||
|
|
23.06.2020 13:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voisi aivan hyvin kuvailla ruon ajan Venäjää "kansojen vankilaksi". Muutkin kuin Suomi puivat nyrkkiä taskussa: Baltian maissa tapahtui kansallista heräämistä. Eikä puolalaisetkaan kovin kovasti tsaarinvaltaa rakastaneet... | ||||
|
22.06.2020 17:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sekoitetaanpa vielä käsitteitä: Suomessa Itä-Saksa ja Länsi-Saksa lienevät tarkoituksenmukaisia nimityksiä. Sensijaan itse länsisaksalaiset käyttivät Länsi-Saksasta nimitystä Bundesrepublik, ja DDR:stä Mitteldeutschland. Edelleen: saksalaisten mielestä Itä-Saksa on (ja lienee vieläkin) Puolalle luovutettua Saksan osaa. |
||||
|
21.06.2020 15:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa, lättiäkin alkoi ilmestyä radoille! | ||||
|
21.06.2020 15:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nälkärata, Riihimäeltä Pietariin valmistui 150 vuotta sitten. Hetken hiljaisuus rataa rakentaneiden ja siinä kuolleiden ihmisten muistoksi.... | ||||
|
21.06.2020 15:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jarmo, toisaalta tuohon aikaan oli junien pysähdyskäyttäytymiselle syynä sekin, että tarjontaa käytettiin. Myöhempi maaltapako on yksi osasyy sille, miksi pysähdyksiä sitten jouduttiin poistamaan. Nykyaika on ihan /C:stä, esimerkiksi inkoolaiset jätettiin oman onnensa nojaan, jotta VR:n hartaasti palvomat pyhät liikemiehet pääsisivät Turusta Helsinkiin kaksi (2) minuuttia nopeammin. Toinen hyvä esimerkki bonuksilla voidellun VR:n johdon "järkipäätöksistä" on toverimme Jukka Ahtiaisen esiin tuoma pysähdysten poisto Haukivuorelta. |
||||
|
21.06.2020 01:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uwe, muistan jostain lukeneeni artikkelin Wandlitzin "siirtokunnasta". Alkujaan se oli merkitty myös karttoihin, mutta sitten ajan kuluessa DDR:ssä julkaistuissa kartoissa Wandlitziä ei enää näkynyt, pelkkää nimetöntä valkeaa läikkää vaan. Minun mielestäni hyvä osoitus siitä, kuinka Harppi-Saksan johto pelkäsi omaa kansaansa.... |
||||
|
20.06.2020 19:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mainittakoon Borsigista myös yhteistyö "Rheinmetall-Borsig". Tästä oli tuloksena 15 mm tai myös 20 mm lentokonetykki MG151. 20-millistä käytettiin mm. Messerschmitt Bf109 G-sarjan koneissa moottoritykkinä. Tällöin aseen lukko oli ohjaajan jalkojen välissä lattialla ja putki oli moottorin sylinterilohkojen välissä ja ampui potkurinnavan läpi. Messerschmittin lisävarustesarjassa R6 oli MG151:t kiinnitetty konsoleilla siipien alle. Se oli tehokas aseyhdistelmä pommikoneita vastaan, mutta amerikkalaisten saattohävittäjien kynsissä tällaisella "tykkiveneellä" selviytyminen vaati kovan luokan lentotaitoa ja hyvää onnea... Samasta paikasta oli lähtöisin myös MK103, joka oli 30 mm konetykki. Yhden kranaatin osuma riitti pudottamaan amerikkalaisen Boeing B-17-pommikoneen. |
||||