Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.08.2020 13:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aamen, Mikko! Nuoremmille tiedoksi: moottorinvaihto lättään tehtiin päätyoven kautta. Tuore tapaus on Porvoon Museorautatiellä joskus takavuosina tehty operaatio. | ||||
|
23.08.2020 01:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jimi, aika hyvän vauhdin riuska pumppaajaporukka kyllä saa aikaan. Olisiko niin, että vaihdelaitteisto nostaisi pumppuresiinan painoa aivan "anhittomiin"? Ja jos vienosti virnuilen, niin 100 km/t vauhti saattaisi pelottaa äkkinäisempiä pumppaajia? | ||||
|
|
23.08.2020 00:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei siis ainakaan luokkakorjauksia Turun konepajalla. Vaurioitumiset vanhemmalla kalustolla merkitsivät enimmäkseen hylkyjonoon siirtämistä, mikäli varikolla tehtävät korjaukset eivät olisi kannattaneet. Riippuen lisäksi siitä, että tarvittiinko kyseistä vaunua vielä liikenteessä. Tietääkseni varikoilla saatettiin tehdä jopa moottorinvaihtoja. |
||||
|
Kuvasarja: Södertälje – mielenkiintoinen risteysasema lähellä Tukholmaa |
22.08.2020 00:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein vekkuli ja mielenkiintoinen sarjak - eiku kuvasarja. | ||||
|
22.08.2020 00:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuon Ggh:n katolla oleva "tötsä" vedentäyttösuppilo? Kaminan savutorvi on ihan selvä tapaus. | ||||
|
22.08.2020 00:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| On Södertälje yhtä Espoota vain...? | ||||
|
22.08.2020 00:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| On tainnut muotoilijalla olla vihne silmässä? | ||||
|
|
21.08.2020 19:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Osa keltanokkamaalauksista tehtiin varikkotyönä. Tämän oli voinut todeta vaunusta 4087, sillä se maalattiin silloin, kun 40XX-sarja oli jo kauan ollut konepajakorjauskiellossa. | ||||
|
20.08.2020 22:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| (Sensuroitu!) | ||||
|
20.08.2020 22:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistan pikkupoikana, kun kärtin äitiäni ostamaan minulle amerikkalaisauton, siis leluksi. Toisin sanoen, minulla oli jo 5-vuotiaana selkeä käsitys aiitä, miltä oikea auto näytti. Ette ikinä arvaa! Äiti osti minulle tulitikkuaskin kokoisen Studebaker Avantin! Päivä oli melkein pelastettu, olinhan iskän autolehdestä nähnyt 1958 Oldsmobilen kuvan. Totuuden nimissä tunnustan kuitenkin, että Oldsin tunnistin Oldsiksi vasta paljon myöhemmin! |
||||
|
|
20.08.2020 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miuistaakseni Raymond Loewyllä oli tekemistä myös Styyrepaakkerin anteeksi, - korjaan Studebakerin henkilöautomallin muotoilemisessa. | ||||
|
20.08.2020 00:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo. Sisälämpömittarikin on ilmeisen tarpeellinen kapistus Hurun sisuksissa...? Puhumattakaan ruustukista. | ||||
|
18.08.2020 11:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Jouni. Onkin päässyt kulumaan aikaa siitä, kun viimeksi kävin Kotkassa. Pahoittelen antamaani vanhentunutta tietoa. | ||||
|
|
18.08.2020 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| On nykyisin Kotkan asemalla muistomerkkinä. | ||||
|
16.08.2020 23:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| En olekaan aikoihin nähnyt Triumph Heraldia, saatikka avomallina! | ||||
|
16.08.2020 01:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Silloinhan oli VR:llä "Tarkan markan talkoot", mikäli oikein muistan ajankohdan...? | ||||
|
14.08.2020 17:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Konepajakoulukaveri aikoinaan viilaili punaista Pappa-Tunturiaan. Sai sen kulkemaan noin 80 km/t ja ajan tavan mukaan ei välittänyt hittojakaan niinkin tarpeellisten välineiden kuin jarrujen päivittämisestä. Tosin tuon aikaisten Pappisten jarrut ei kehuja kestäneet, saivat parhaimmillaankin arvosanan "kehno" ellei peräti "olematon"! | ||||
|
|
14.08.2020 15:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisää "kansanviisauksia": serkullani oli punavalkoinen Solifer Export-mopo. Nimitteli sitä "Suolivieteriksi"! Itse ajelin Metusalemin aikaisella m/1962 Öglaendilla. Se harvoin riehaantui yli 15 km/t:n "nopeuteen" tai oikeamminkin hitauteen. Yksi mieliharmi sekin! | ||||
|
|
14.08.2020 10:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunussa kuormana pikkiriikkisiä Fiiatteja (126). Esimerkki autosta, jota ajaakseen piti se pukea päälleen! | ||||
|
14.08.2020 03:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulassa myös oli tuonkaltaiset matkatavarakärryt. Olivat usein käytössä. | ||||
|
13.08.2020 14:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se vaan, että maailman oloissa vallitseva korona-aika heittää kaiken mullin mallin. Siihen, mihin ollaan totuttu, ei ole nyt mahdollisuutta. | ||||
|
13.08.2020 01:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei kuitenkaan niin kevyttä kalustoa, näyttää siltä että ei nouse kiskoille yhden miehen voimilla (ellei sitten nostajan nimi ole Vasili Aleksejev, aikoinaan maailman vahvin miäs). | ||||
|
13.08.2020 01:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hauskaa, että kone on ajokuntoinen! Muisto suoraan kaksoismonarkian alias Itävalta - Unkarin ajoilta. Keisarinna Elisabet (Sissi) oli elossa tämän valmistuessa ja sai surmansa anarkistin kädestä seuraavana vuotena. | ||||
|
12.08.2020 14:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuin Orient Expressistä! | ||||
|
12.08.2020 02:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsin poika ilmeisesti hallitsi kaarihitsaamisen jo noihin aikoihin? Siis tuossa teräsvaunussa ei näy niittaustyön jäljet kovinkaan helposti. | ||||
|
12.08.2020 02:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli kapistus! Ikkunanpokat lienevät puuta, veikkaisin tammea...? | ||||
|
12.08.2020 01:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunun 42-numeroiden fontti näyttää samanlaiselta kuin suomalaisissa puuvaunuissa. Lieneekö Sveamamman maasta lainattuja? | ||||
|
11.08.2020 04:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lennättimen valttina oli nopeus. Esimerkiksi onnittelu- tai vaikkapa nyt surunvalittelusähkeellä tavoitti vastaanottajan hyvinkin saman päivän aikana. Jo aikoja sitten edesmennyt Susikoski-kirjailija Mauri Sariola useinkin "tienasi" itselleen huimasti maksettavia laskuja juuri ahkeralla sähkösanomien lähetyttämisellä. Etenkin, kun herra Sariola oli nauttinut juovutusjuomia aikansa kuluksi... |
||||
|
|
10.08.2020 11:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käskylehdissä muun muassa aikoinaan kerrottiin enemmän tai vähemmän säännöllisin väliajoin: "sähkösanomanvaihto lakkautetttu xxx:n asemalla xx.xx.19xx lukien". Viimeisen kerran tällaisesta tiedotettiin VT:ssä 1977, kun Haapamäeltä ja Vainikkalasta lakkautettiin sähkösanomanvaihto 1.5.1977 lukien. Lennättimien hyvä puoli aikoinaan oli siinä, kun viestittelystä jäi todisteeksi nauha Morsen merkkeineen. Tällöin pystyttiin selvittämään viestitys asemien välillä ainakin onnettomuuksien tapahduttua. Elokuvassa Pikajuna pohjoiseen Perämaan junanlähettäjää esittävä Eino Kaipainen eräässä kohtauksessa on lukevinaan morsenauhaa. (Samassa elokuvassa E. Kaipaisen junanllähetysrituaaliin kuuluva puhelinkeskustelu sananvalintoineen on hieman "pielaveteläistä"!) Lennätinliikennettä rautatieasemilla parhaiten on nähtävissä lännenelokuvissa. |
||||
|
09.08.2020 11:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli hökötys! | ||||
|
09.08.2020 11:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mäntän tehtaitten entinen lumiaura tuolla Kotalassa? Miksi se siellä lojuu? Ansaitsisi tulla pelastetuksi. | ||||
|
09.08.2020 11:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppula sijalla 20! Toisin sanoen: Mäntän tehtaiden "aiheuttama" liikenne jylläsi, ja vielä lisänä sopassa siirtokuormaus Vilppulan asemalla Mäntän kapearaiteiselta rautatieltä. Moni isompikin asema on kaukana jäljessä! | ||||
|
08.08.2020 16:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| On sitten niin maan perusteellisen loistava kuva! Parhaimmat kiitokset, Mika! | ||||
|
08.08.2020 02:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerronpa hevosajoneuvokulttuurista yhden jutun: (tarina on tosi ja kertoja elää!) Kirjan Saksalainen Suomi 1918 mukaan vapaasti mukailtuna. Vuoden 1918 keväällä, kun saksalaisten Itämeren-divisioona nousi maihin Hangossa, niin fritzit joutuivat pian toteamaan, että automobiililla huristeleminen Helsinkiin tukka putkella ei onnistu kovinkaan helposti, johtuen tuonaikaisten teiiden todella huonosta kunnosta. No, Karva-Ooppeleilla lähti sitten se eteneminen käyntiin, vaikka punakaarti vähän koetti estellä. Sakut kohtasivat matkaa tehdessään tietenkin alkuasukkaita (siis suomalaisia) omine kauramoottorivetokalustoineen. Saksalaisia suuresti hämmästytti tosiasia että kaikilla suomalaisten hevosilla oli aina sama kutsumanimi: Perkele tai Saatana. Epäilen itse ettei tämä suinkaan johtunut hevoskaakkien ilkeästä luonteesta, vaan sakujen havainnosta,, että suomalainen hevostenpitelykulttuuri ei suinkaan täyttänyt kaikkia eläinsuojelullisia näkökohtia. Niinpä saksalaiset sittemmin järjestivät hevostenhoitokursseja, ja halukkaita osanottajia kyllä riitti. Saksmannit itse aikalaisten kertoman mukaan pitivät hevosistaan erittäin hyvää huolta. |
||||
|
08.08.2020 02:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni Haapamäen kolmioraide rakennettiin 1920-luvulla siksi, että tuonaikaisten K3- ja K4-veturien ajosuuntaa voitiin vaihtaa mukavasti. Syynä tähän oli tuonaikaisen veturitallin kääntöpöydässä, joka oli ihan liian lyhyt noille vetureille. | ||||
|
07.08.2020 01:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatie ilman junaa on kuin pilvinen päivä ilman emäntää... | ||||
|
07.08.2020 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö generaattorissa ollut ajoa haittaamatonta vikaa? | ||||
|
06.08.2020 14:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Karjaa - Salo? | ||||
|
06.08.2020 14:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkuli ratkaisu: ilman tuota jäljelle jätettyä alustaa säiliö luultavasti olisi kierähtänyf sopivassa kaarteessa Metsähallituksen puolelle....? | ||||
|
06.08.2020 10:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, Lasse, en muistanut tuota Ryppypeppua tuohon hätään. Viimeksi näin Ryppypepun liikenteessä 1983 Tunisian Soussessa. Hämmästyin kun paikallinen kaksimetrinen korsto tuli ulos sutjakkaasti niin pienestä autosta parkkeerattuaan sen kadun varteen. Kyllä, takamoottorisuus oli muotia kultaisella 1960-luvulla: Simca tuhat ee (jolla ei mitään tee), Skoda 1000 MB, NSU Prinz ja Renaultin mallit R8 ja R10, puhumattakaan Ralph Naderin alimpaan helvettiin manaamasta Chevrolet Corvairista (Unsafe at any Speed). Niin ja iso tsekkiläinen Tatra 603 pitää mainita myös. |
||||
|
04.08.2020 01:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Osanottoni myös minulta. T. Porvoon suorittaja. | ||||
|
|
02.08.2020 13:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Renault "Töphiini" oli ranskalaisten yritys päästä takamoottoriautomarkkinoille VW kuplan viitoittamalle tielle. Todella yksilöllistä muotoilua! | ||||
|
01.08.2020 03:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olihan sitä jonkinmoista muotoilua höyryissäkin. Esimerkiksi baijerilainen S3/6, erilaiset virtaviivaistushommelit (Saksan BR05, BR61, englantilainen A4 (Mallard) sekä amerikkalaiset Commodore Vanderbilt ja Hiawatha, joitakin mainitakseni). Kuitenkin näissä oli nähtävillä se, ettei höyryveturin perusrakenteille juuri voitu mitään. Kattilat oli sellaisia, kuin olivat, savutorvea ei voinut piilottaa eaimerkiksi kehykseen pyörien väliin. Ohjaamokin oli pakko olla siellä, missä se yleensäkin oli, lukuunottamatta joitakin Cab-in-front-vetureita. Puhumattakaan tendereistä. Jopa kuuluisan muotoilijan Luigi Colanin ehdotelman höyryveturin virtaviivaistamiseksi pystyi heti ensisilmäyksellä tunnistamaan höyryveturiksi. Dieseleiden ja sähkisten suhteen asia on jo paljon helpompi! |
||||
|
29.07.2020 17:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Juhana tiedoista! | ||||
|
|
29.07.2020 10:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asiasta kukkaruukkuun: Onni Vilkkaalla Kotkassa oli seitsemän Kutter 7-bussia takatuupparilla (Scania BR11065A, 6 kpl ja 1 kpl BR11065M). Siis automaattivaihteisia oli kuusi autoa ja käsin hämmennettävänä oli yksi. Tiedot Bussidatasta. Siis Kutter seiskoja, en ole tutkinut muita. Erkki, kommenttisi ovat äärimmäisen mielenkiintoisia! Monet kiitokset! |
||||
|
28.07.2020 00:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuva lienee otettu varmasti ennen sortokausia, koska venäjännös puuttuu. Wikipedian mukaan "Bobban", alias jalkaväenkenraali Nikolai Bobrikov saapui suomalaisten kiusaksi 1898. Vanha vitsi: on se hyvä että se Schauman ampui Bobrikoffin, eikä ampunut Sinebrykoffia! Heko heko...! |
||||
|
28.07.2020 00:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovatko nuo kuistista oikealle olevan ikkunan edessä poseeraavat daamit telegrafisteja vaiko postiryökkynöitä? Vasemmalla oleva virkaherra lienee junanlähettäjä ja ovella oleva kellonsoittaja tatsuunamies? Radan varrella-kirja kertoo että Hikiän asemataloa jouduttiin laajentamaan ensimmäisen kerran jo 1873, laajennuksen suunnitteli Knut Nylander. Samaa sanoo Sirkka Valanto. Seuraava laajennus oli vuodelta 1904, suunnittelijana vanha tuttu Bruno Granholm. |
||||
|
28.07.2020 00:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bravooooooo, Jimi! | ||||
|
28.07.2020 00:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uussuomenkielellä: "Blue Maid", heko heko! | ||||
|
|
28.07.2020 00:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jossain vanhassa Resiinassa oli ollut artikkeli Veivari 13:sta. Siinä mainittiin kyseisen veturin suunnittelukriteerin olleen "diesel-Kana". | ||||
|
27.07.2020 01:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erään tiedon mukaan viheltimen venttiili olisi pettänyt, eikä höyryn tuloa ohjaamoon voinut estää. | ||||