Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.10.2024 13:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Teuvo: "Kyllä koneella joutuu, sanoi Ikaalisten mumma, kun virttä kirkossa uruilla säestettiin." | ||||
|
|
21.10.2024 06:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitokseni, signor Petri! Meikäfossiilin muistiyksiköstä oli tuo valuhartsin käyttö lipsahtanut poies. Tosiaan, se on siinäkin mielessä turvallisempi, että ei tarvitse kuuman kanssa hääräillä. Ja tuo kipsimuotin erityinen kuivuusvaatimus lyijyvalulle jäi "vahingossa" pois, kun keittiöstä kuului: "nyt se kone kiinni ja syömään!" |
||||
|
20.10.2024 19:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä ne vahtituparustinkiin kuuluvat, herra Isoo- vaiko Keskikokoinen Antti. Vasemmanpuoleisin vaikuttaa pesutupa/saunalta. Miksikään paapan- tai mummantuvaksi sitä ei alunperin tarkoitettu. Ellei sitten jossain sellaisena olisi käytetty. Aikanaan vahtituvat olivat täysvarusteltuja, vaikkakin vuonna 1873 ei telkkarista "alastomine Suomineen" ollut hajuakaan. Asiaan kuului omaa karjaa (ei siis Karis!), siipikarjaa, lampaitakin, ja vielä luupää hevoonenkin, jos ratavartija sellaisen rahallaan sai hankituksi. Luontaisetuihin kuului myös ratavarren ojien reunoilta heinien niittäminen elikoiden atriaksi. Vahtitupien tontit olivat - yllätys yllätys - melko mittavia pituussunnassa, ilmeisesti kotitarveviljelyitä (pirttiviljelystä ei lueta!) varten. Näin ainakin Pihlajaveden Kömin vahtituvalla (valm. v.1913). Navettakissa oli "pakollinen viranhoitaja" myös! |
||||
|
20.10.2024 18:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olikohan syynä linja-autoliikenteen riittävä laajuus? Heinolan Liikenne tai Linja, eli -> V. Vesanen eli -> Itä-Hämeen Liikenne ja nytkin V. Vesanen palvelutarjonnallaan. Mutta hauskaa nähdä muinainen K - kaupan logo. En olekaan aikoihin sellaista nähnyt. Kiitokset, herra Jarno, kiva oivallus! |
||||
|
20.10.2024 18:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoista, "Volgo" 240 vielä ilmeisen "elävänä"? | ||||
|
20.10.2024 03:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, herra Jonne. | ||||
|
|
20.10.2024 00:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten, vihje lahtelaisille (ja muillekin), jos vaunujen emalinumeroista olisi pulaa: Tarvitaan: Suojalasit ja palonsammutin Kipsijauhoa, josta tehdä muotti. Tätä jauhoa tarvitaankin säkillinen, riippuen tietenkin tarpeesta. Laakea Orthex-muovivati, siitä voidaan veistää reunoja matalammaksi. (Vadin väri valitaan oman mielen mukaiseksi.) Ruokaöljyä, riittävän iso pullollinen. Sähköliesi (mielellään 380 V tulojohdolla) Uudenvuoden tinaa laatikollinen. Valurautapaistinpannu sulatus- ja valuastiaksi Tuhdit nahkarukkaset, paistinpannun varsi voi "poppaa". Sitten: Valmista kipsivelliä ohjeen mukaan, kaada vatiin ja tasoita yläpintaa mikäli tarpeen. Pensselöi pullasudilla ruokaöljyä alkuperäiseen emalinumeroon ja paina se kipsiin, ennen kuin se jähmettyy. Pistä paistinpannun kokoa vastaava keittolevy päälle, anna kuumeta punahehkuun. Sulata uudenvuodentina juoksevaksi. Kun olet varovasti irrottanut mallikappaleen kipsimuotistasi, sudi ruokaöljyä ohuesti muottiin. Kaada sula tina melko reippaalla otteella muottiin. Avustajasi voi painaa sopivan kokoisen tiskipöytälevyn kappaleen tinan päälle ja painaa sitä hiukan. Valetun esineen yläpinta suoristuu tällä tavoin kätevästi. Anna jähmettyä. Kipsimuotti on yleensä kertakäyttöinen. Toista tarpeen mukaan, kunnes haluamasi määrä emalinumeroita on valmistunut. Valupurseet tasoitetaan viilalla. Poraa kiinnitysruuveille reiät upotuksineen. Maalaa haluamallsi värillä. Tarvikkeet ei nyt niin kauheasti maksa. Kirpputorilla paistinpannut muutaman euron. Etola takaa pesuvatien laadun, mikäli sen uusi pitää olla. Pesuvadin madaltaminen: aseta pesuvati pöydälle. Valitse sopivan kokoinen puupalikka ja laita sen päälle musta huopakynä kiinni jeesusteipillä. Tällä tavoin leikkauslinjan piirrotus suoraksi onnistuu loistavasti, suit-sait pyöräyttämällä vatia pöydän päällä. Vadin leikkaaminen käy vaikka peltisaksilla ja näppivoimilla.)) Kiinnitä vaunuun ja ihastele avustajasi kanssa työn jälkeä. |
||||
|
|
19.10.2024 23:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko Fo lahtelainen 22547? Ei:n numero? |
||||
|
19.10.2024 22:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| No voi sun tervainen tallukka, kun on loistavan hyvä kuva! Kuvaajalle palkinnoksi myönnetään täten ilmakitaran säestyksellä ilma-Pour le Merite! Tietyssä mielessä tämä muistuttaa herra Hannun taannoisia pienoismallikuvia, joissa oli käytetty tekniikan suomia mahdollisuuksia. |
||||
|
19.10.2024 22:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| "I hear the train a-coming, it's rollin' round the bend, and ain't seen the sunshine since I don't know when. I'm stuck at Porvoo station and time keeps draggin' on. But that train keeps rollin' on down the Hoax train stop..." |
||||
|
19.10.2024 17:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siitä sitten kaikki, jotka söivät kiltisti kaurapuuronsa ja kalanmaksaöljynsä kokeilemaan, että nouseeko suorille käsille... Matkustajavaunupyöräkertahan se kuvassa. |
||||
|
19.10.2024 09:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eil 25048 oli ollut marraskuun 6.:na 1996 Nokia Alumiini -> Nordic Aluminium - nimenvaihtojuhlajunassa. Helsinki - Kela - Båtvikin raide ja vv (junat M 9981 / M 9984, 4 kpl Eil ja yksi Eifet), veturina Deeveri 2562. Olin siinä "konduktöörikolpoltöörinä". Eil 25015 valm. Psl knp, 1.1986, vaunussa olleen merkinnän mukaan. Herra Tuomas: eli siis uuden sukupolven Saab ysisataset myös kuuluvat museoautoikäisiin. "Aika on luikua ainetta", sanoi Stephen Kin- eikun Hawking aikoinaan. |
||||
|
19.10.2024 09:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tervehdys, 3013. Niin sitten tuli sinunkin aikasi. Muistan, kun näin sinut ensimmäisen kerran, Tampereen henkilöratapihalla. Olit pohjoiseen menevän tyhjän Rullajunan (T 1057, ja pitkä Oar-vaunuroikka) keulalla odottamassa lähtövärejä. Elettiin tammikuun 17. päivää, lauantaita. Lähtöaikasi oli joitakin minuutteja aiemmin kuin lättäjuna H 511:llä, jolla matkustin "joron jäljiltä" takaisin Vilppulaan. Olin silloin nuori, niinkuin sinäkin (FMP 1996 kertoo sinun tulleen rajalta yli edellisvuoden huhtikuun puolessavälissä). Nyt olemme, sinä 3013 ja minä myös, joutavanpäiväisiä kulueriä, instrumentaalinen arvo tyystin nollassa! Ja nopeusmittarin neula juuttunut nollaan... |
||||
|
19.10.2024 09:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sm3:sta eli "Lombardian Luikerosta" voisi poistaa nopeusmerkinnän. Olisi lähempänä totuutta! Kohtahan noilla pyörtänöillä on enemmän poistettuja vehkeitä kuin kuin mitä ajossa! |
||||
|
19.10.2024 09:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Aina, kun kuulen sanan kulttuuri, päästän pistoolistani varmistimen!" - Hermann Göring vuonna 1934. | ||||
|
19.10.2024 09:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä kuva herätti antipatian: - Minkähän öky-, eikun ööö - , KYKYpuolueen talous-"osaajien" alttius antaa itsensä gryndereiden ostettavaksi oikein paistaa tässä kuvassa? Kolmetoista tusinan hinnalla, erikoistarjous voimassa aina ja ikuisesti - aamen! |
||||
|
Kuvasarja: Urbaania realismia |
19.10.2024 08:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomainen idea! Tosiaankin, elämässä vain yksi seitsemäsosa on sitä, että on "suvi, sunnuntai ja soisi aina päivälliskellot". |
||||
|
18.10.2024 22:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ei päivää ilman Elantoo, eikä iltaa ilman Vinettoo". | ||||
|
18.10.2024 22:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitäpä FMP 1996 sanoo näiden rautahepojen syntymäpäivistä: 2517: 09.07.1964 Lokomo 2603: 07.06.1974 Valmet, Tampere 2626: 07.07.1976 samoin 2657: 26.05.1983 samoin 2646: 22.05.1978 samoin 2732: 19.12.1967 samoin 2634: 01.04.1977 samoin 2534: 08.01.1965 samoin Dr14 1870: 29.10.1971 Lokomo Dr16 2813: 25.06.1991 Transtech, Tampere Monet talous-"osaajien" toiveet lepäävät näissä laputetuissa vetureissa... |
||||
|
17.10.2024 11:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sen vanha saksalainen nimi on/oli Dünaburg. | ||||
|
17.10.2024 08:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sekin vielä, että tilataksin kuljettaja ajaa leipänsä edestä. | ||||
|
|
16.10.2024 20:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiskon harjan hiontalaite, pyörivillä hiomalaikoilla eli "smirgelikivillä". Speno on italialaisvalmisteinen. Hiontatyön kipinöivästä luonteesta johtuen tätä puuhaa ei harrasteta keskellä kesää. Vaka vanhan Väinämöisen aikoihin kiskonhionnat hoidettiin puskaryss - eikun ainteeksi - itäiseltä ystävältä vipatulla hiontajunalla. Junassa oli neljä vaunua, joista kaksi hiontavaunuja: - kummallakin runsain määrin tiiliskiven kaltaisia hiomakiviä. Nämä eivät siis pyörineet vaan laahautuivat kiskonselkää pitkin. Siten edestakaisin ajettavia hiontakertoja oli ja paljon. Kummassakin päässä junaa oli vielä vesisäiliövaunut. Tällaisen nelivaunuisen hiontajunan junapaino työn aikana oli niin "hirveä", että vetureiksi "riitti" vasta Huru 13:t, yksi kummassakin päässä. Miksi hiontaa? Kiskoihin tulee aaltomuodostumaa joka saattaa haitata matkustusmukavuutta kiusallisessa määrin. Muodostuksen dynamiikkaan tarvitaan: a) käytetty ajonopeus. b) vaunujen telien jousitukset ja iskunvaimentimet. JA KUNTO!!!! c) akselipainojen vaihtelut. d) junanpyörien keskeisyys (epäkeskot pistävät vipottamaan !). Lovipyörät. e) jarrutus- ja kiihdytysten välinen "soutaminen" ikäänkuin "leipoo" kiskonharjaa. f) kiskon materiaalin ja sisäisen kiderakenteen vaihtelu. g) kiskon kovuuden vaihtelu. h) sään vaihtelun aihettama lämpötilojen heittely rasittaa kiskoja aika lailla. |
||||
|
16.10.2024 07:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirkkonummen suunnalla oli pakettikatkojen aikana yleensä kaksi Ttv:tä linjalla työskentelemässä. Elikkä rataosa oli varattu (junasuoritustermi). Työaikaa useita tunteja ja öisin. 1980 - luvun jälkipuoliskolla oli pakettikatkojunissa yleensä Dv12 vetämässä kahta teräsvaunua (Eit, Eift, EFit, mitä nyt sattuivat Ilmalasta saamaan. CEhit tai CEift ja CEit, näitä en muista nähneeni). Puuvaunujakaan ei näissä junissa näkynyt, etwa 1985 - 1988. |
||||
|
15.10.2024 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rälsbuss 626: valmistui Hilding Carlssonilta Uumajassa elokuussa 1948. Sarjamerkiksi tuli Yo1, mutta 1948 SJ muutti sarjamerkiksi Yo1s. Tämä siksi, että vaunu edusti kolmatta versiota H. Carlssonin telirälsbusseista. Tässä kori on leveämpi ja korkeampi, joten s = större ((isompi). Vertailun vuoksi: vaunu Yo1 nro 583: (valm. Carlssonilta toukokuussa 1945) leveys ja korkeus: 2800 ja 2855 mm. 626: 3100 ja 3055 mm. Ensimmäsenä ajopiirinä sillä oli ollut Vännäs. Tammikuussa 1954 sai 626 siirron, uusi sijoituspaikka: Kristinehamn. Hylkäys koitti toukokuussa 1960. Vuonna 1966 se myytiin TGOJ - rautatieyhtiölle. Kahdeksan vaunua (aiempien lisäksi) oli siis myyty TGOJ:lle, jotka yhtä lukuunottamatta muunnettiin "tjänstevagneiksi" eli virkatarvemoottorivaunuiksi. Jotkin näistä (neljä kpl) päätyivät Afrikkaan! Elikkä Liberiaan Lamco-yhtiön malmiradalla (välillä Nimba - Buchanan) henkilökuljetuksissa käytettäväksi. Lamcolle päätyi 11 moottorivaunua ja kaksi liitevaunua 1962 ... 1966. Moottorivaunuista kuusi oli tavallisia Y6 - tyylisiä rälsbusseja, viisi tuli Göteborg-Särö - rautatieltä, kuten molemmat liitevaunutkin. Yksi TGOJ:n Lamcolle mennyt moottorivaunu oli ollut carlssonilainen teräskorinen, eli juuri Dm6 - 7:n esi-isä! (Lamco = ruotsalais-amerikkalais-liberialainen rautamalmivarantojen "hyödyntämis"-yhtiö.) Liberiassa ei kovin kauaa rälsbusseja hyödynnetty, niiden jälkeen sinne hankittiin Englannista kaksivaunuisia moottorijunia. Jotkin teräsrälsbussien korit palvelivat sittemmin ruokapaikkoina, siis ravintoloina. TGOJ:n muutostöiltä välttynyt ainoa vaunu, eli juuri kuvan 626, oli 1960-luvun loppupuolella käytössä rataosastolla, mutta sen jälkeen se seisoi useiden vuosien ajan TGOJ:n tallissa Vannebodassa. 626 siirrettiin Gävlen Järnvägsmuseumille vuonna 1983, sen jälkeen kun se oli kunnostettu Halmstadissa. |
||||
|
15.10.2024 17:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu, ennen katon korottamista niissä oli ollut laakea harjakatto. Pikapikaa arvioiden: olisiko katto-osan silloinen korkeus ollut etwa kolmasosa kuvan kattokaarikorkeudesta. | ||||
|
15.10.2024 12:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tulkitsinko oikein junatoimiston seinältä: 1 RTP tarkoittaen 1. ratapiiriä? | ||||
|
15.10.2024 12:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja nuo puut sitten? Woodland Scenic alkanut näemmä bonsai-puiden markkinoinnin? Ratapölkytkin "bonsai-sahalta" kyllästämön kautta? |
||||
|
15.10.2024 07:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tsot, tsot herra Lasse. Minäkin jo pikkukuvasta katsoin luulleeni että vain uudemman sarjan EFit olisi muunnettu i-lisukkeelliseksi. Olin oikeassa. Siis, yllätyin kyllä vanhaa mallia olevasta sisäkaton muodosta. EFiti 23652 (vuodelta 1992) oli entinen EFit 23528 marraskuulta 1980 (vaunussa olleen merkinnän mukaan). |
||||
|
15.10.2024 00:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siivet, eikä siis Korkeajännitystä? | ||||
|
15.10.2024 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hahaa, herra Lasse, jatka ihmeessä riimittelyä! Tavallisella 4/4 - "Backbeat"-kompilla, kokeilenpa C - duurilla, tai no, G - ja D - duurit taitavat vörkkiä myös. Ja mukava pikku sointulopuke säkeistön päässä G, C ja G:hen takaisin. Pitää kokeilla, äänenväri "Twelverillä" tietenkin toisen tapainen kuin kuusikielisellä. Meni mielenkiintoiseksi. |
||||
|
15.10.2024 00:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Stephen Kingin "Tukikohdan" pahis, maanulkoinen "Randall Flagg" ei kykene silmänsä kyvyistä huolimatta paljastamaan Tom Cullenia. Aina, kun Flagg, "The walking man" yrittää telepaattisesti tavoittaa Tomia, hän näkeekin vain - kuun. "Tukikohdan" vanhempi, DVD:lle päätynyt filmatisointi on erinomaisen hyvin tehty! Jamey Sheridan Randall Flaggin roolissa on nappisuoritus. Aina niin ihana Molly Ringwaldkin "Frannie Goldsmithinä" sekä Gary Sinise "Stu Redman itä-Texasista" osasivat hommansa. Oma suosikkini oli "Glen Bateman", sosiologi ja ylianalysaattori, kuten itsekin olen, vaikkakin olen jäänyt "siivouskomerososiologiksi" (vrt "keittiöpsykologi"). Se on sitä, kun on päästänyt itsensä uskomaan syyn ja seurauksen "lakiin"... |
||||
|
14.10.2024 12:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä kuva! Kysymys: - onko pakkasnestettäkin käytetty vaunujen vesilämmityssysteemeissä? Jos, niin koska otettu käyttöön? |
||||
|
|
14.10.2024 12:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ylellisyyttä! Tuhkis pytyn vieressä! Niin ja onneksi ei sijaitse ulkokäytävällä. Fiksua, ei lennä paska torpedotuulettimeen...? |
||||
|
14.10.2024 12:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvoisat herrat: - unohdatte olennaisen, eli kaikki liittyy kaikkeen. Oli se motivaatio sitten mikä tahansa. Tietänette lausahduksen: - jossain pieni perhonen räpäyttää siipiään ja seurauksena syntyy tuhoisa tsunami (joka ei säästä rautateitäkään)...? |
||||
|
13.10.2024 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Bob Marley and the Waylers". Kerran Rolls - Royce suunnitteli oikein hienon loistoauton (moottorin teho sanottu olevan riittävä!). Markkinointiosasto keksi uudelle mallille hienon ja ylellisen kuuloisen nimen: "Silver Mist". Markkinointi maailmalla sujui, paitsi Saksassa... |
||||
|
13.10.2024 23:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus, ehkä ei niinkään sisälle, vaan riittävän kova tuuli avaisi pressujen kiinnityksiä. Siten "uhkana" olisi kovin lepattelevia pressuja ja kuljetettavan tavaran pilaantuminen. | ||||
|
13.10.2024 21:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli Pikkujumbon vuokra-aika oli yhden viikon mittainen. Ymmärsinkö oikein? | ||||
|
13.10.2024 21:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, väärinkäytökset eivät ole hyvinvointiyhteskunnan syytä eikä nimenomattainen tavoite. Nykyajan ongelmat johtuvat: a) pääomien vapauttamisesta ( Holkerin hallitus 1987) ja b) hätäilevien sijoittajien ahneudesta ja tyhmyydestä, se on: enää ei sijoiteta tavaroiden tuotantoon vaan paperinpaloilla puljaamiseen, eikun - anteeksi - osakekaupoilla keinottelemiseen. Niin ja vanhuksilla sekä terveydellä, kun muut sijoitusmahdollisuudet on pelattu ulos. |
||||
|
13.10.2024 11:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Punaiset numerot ovat ns. paalulukuja. Käytetään mm. suuntaamisen ja mittausten apuna. Ovat apuna mm. korkeussuhteiden määärittämisessä (esim. tarvitseeko rakennettava raide pengerrystä vai maaleikkausta). | ||||
|
13.10.2024 11:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vastakohtana Vilppula vuonna 2022: - Puolihuolimattomasti nikkaroitu odotuskatos, tuherrettu halvimmalla mahdollisella ulkomaalilla (joka EI KESTÄ isältä pojalle). Paksulla mustalla tussilla kirjailtuja merkintöjä: "Lissu antaa!", "Jeppe on homo", ja sokerina pohjalla jonkun maaseudun tuskaisen kasvatin tuhertama afrosuomalaisille tarkoitettu kehotus painua V:llä alkavalla nimellä "kunnioitettuun" syntymäpaikkaansa (ei ole Vilppula, eikä Viipuri). Eikä niin minkäänlaista infoa missään, muuta kuin "Kilo-Victor-Golf"! Katos tarkoitettu juopottelupaikaksi, kun Vilpunkrouvikin hävitettiin kauan sitten, niin ja nuorisotilaksi myös. Ja hupsista, Dm12-kiskobussijuna ei tulekaan, kun se on korvattu maantievirkaveljellään, jonka keulassa lukee "Scania"! |
||||
|
13.10.2024 11:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten kummassa svedupetterit ilkeääkin? Eivätkö he ole tajunneet, että voittoprosentit ovat maailman tärkein asia. Kaikki mikä ei tähän vastaa, on kuolemansynti ja niiiin väärin! Kiitos kuvasta, herra Petri! Maailmaa ja järjenkäyttöä on enemmänkin Pasilan pohjoisen pään lähtöopastimen takana. Jolla on silmät, se nähköön. |
||||
|
12.10.2024 22:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitäh...? Onko ongelmajätteet jo loppuneet maailmasta...? Aika hyvin jos niitä siirrellään hävitykseen autoilla. |
||||
|
12.10.2024 22:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aivan herra Jarno. Lättä istui maisemassa hienosti jo vuonna 1954 ja istuu yhä! | ||||
|
12.10.2024 22:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yo - kylä näkösällä. Oikeanpuoleista jokirantapolkua olen talsinut aika monen monta kertaa. Radan ja yo-kylän välissä oli aikoinasn ollut jotain pienteollisuutta ja romutarhakin. Kyllä se inehmo, "syntinen saatana kurja", on vaan aikamoisen puuhakas olento... Aurajoen väri sentään ennallaan. - Jaa, pitääkin ruveta kahvinkeitolle, tuli tuosta jotenkin mieleen. |
||||
|
|
12.10.2024 22:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jouni, kommaritaistolaisten mielestä heidän poliittisen suunnan valintaansa oli riittävän hyvä syy. Sen aikainen Suomi oli hyvinkin kireä ja yksipuinen, sanoisinko "natsi"-valtio. Ja kun suomalaisista oli kyse, niin sekin juttu kiehui yli ja pahasti. Tyypillistä, näin jälkikäteen arvioituna. Se, mikä minua ainakin Mäntän taistoismissa ihmetytti, oli se että paikkakunnan hienostokakarat oli päntiönään ruvenneet siihen, lienee ollut symbolistista "isänmurhaa"? Jääkärimarssi kun ei oikein näille raukoille enää maistunut... Viimeisenä vuotenani yhteiskoulussa 1975, juhlittiin toisen maailmansodan loppumisen 30-vuotisjuhlaa. Nämäkin "stallarit" olivat mukana. Inttivät että koko maailma oli hyökännyt Neuvostoliittoon ja että neukku - CCCCCCCP ihan yksin oli nitistänyt natsi-Saksan. Eikä nämä poloiset edes osanneet piirtää "svastikaa" oikein, ihme vänkkyrän vaan räpelsivät julisteeseensa! Yhtiölle, konepajalle päästyäni elokuussa 1975 näistä "edistyksellisistä demokratianpioneereista" ei näkynyt vilaustakaan! Peruskommareita oli joitakin ja riitelivät välillä "solisalirattien" kanssa. Pääluottamusmiehenä oli Matti Putkonen, joka sittemmin rupesi persujen "työmieheksi". Muita työmiehiä siellä persuissa ei sitten olekaan...? Se, mitä viimeksi näistä hienostopenskoista kuulin, että kovin olivat haalistaneet aatteensa ja patvineet hyvinkin porvarillisiksi. |
||||
|
|
12.10.2024 21:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Bolshevikkien - Muutto - Waunu", hah hah. | ||||
|
12.10.2024 13:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerrassaan mallikelpoista toimintaa: puistojuna (pahimmassa tapauksessa mennyt romuksi) ja katsokaa miten kiiltävän mallikelpoisessa kunnossa näyttelyesine-Ristot ovat! En usko, että puistoa on enää kymmenen vuoden päästä. Martti Vainio ja Tapani Laaksomies sentään olivat hommansa tasalla, mutta muut pamput...? No, Keuruun kaupunki voikin tästedes kustantaa vain tunnin keikan noin 1,7:n kyläpelimannin kerran vuoteen ja siinä se. Niin tämäkin puistoidea menee vessasta alas... |
||||
|
|
11.10.2024 23:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veikko Vennamo muistelmissaan kohteli Arvo Korsimoa sangen kaltoin. Yksi lievemmän luokan nimityksistä taisi olla "roisto". Korsimohan kuului K-linjaan: Kekkonen, Korsimo ja Karjalainen. |
||||
|
11.10.2024 23:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Enoni kerran kertoi, kuinka hänen tuttavansa, Muurari - Pentti oli repsikkansa kanssa menossa autolla Halliin, jossa odotti työkeikka. Eteen kuitenkin tuli naisautoilija pienellä Fiiatilla ja niinpä Pentin oli hiukan hellitettävä kaasujalkaa. Repsikka sanoi: "Paina torvea, että päästään tuosta ohi." Pentti ojensi oikean kätensä ja painoi repsikkansa päälakea. |
||||
|
11.10.2024 17:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niin pätemättömyysristejäkö ei enää käytetä? | ||||
|
11.10.2024 17:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt! Pikkukuvana meni minuun aivan täydestä, kuin 30 sentin kolikko. Hienoa työtä, söör Hannu! |
||||