Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.09.2018 13:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minun mielestäni saattaisi sopia Swanljungin puusepäntehdas, jonne johti pistoraide, Alavudelta Tuurin suuntaan lyhyen matkaa. Muistettakoon vielä naapuriasema Pynttärin turvetuotanto...? | ||||
|
03.09.2018 23:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai olisiko kyseessä postin apuvaunu Pe? Veturistakin näkyy sen verrran, että luulen sen olevan 990-sarjan Hv 3 (tenderin laidan korkeus!). Po:ssa näyttää olevan A 11-teli liukulaakereilla. | ||||
|
|
03.09.2018 19:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9812 on vuodelta 1945. Siitä tuli BG 040136 1980-luvun alkupuolella. | ||||
|
03.09.2018 17:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| #1242 valmistui Eksjöverketiltä 1959. SJ hylkäsi sen 1983 ja myi sen NBVJ:lle 1984. | ||||
|
02.09.2018 16:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ennen vanhaan tällaiset kuvakulmat olivat mahdollisia ainoastaan epäkristillisen tarkkaan rakennetuissa pienoisrautatiemiljöissä. Kiitos Jussi tästä kuvasta, juna "istuu" maisemaan oikein hyvin! |
||||
|
29.08.2018 22:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikäli Lapin Kullan laadusta puhutaan, niin ainakin minun mielestäni parempia ja laadukkaampiakin oluita on olemassa. Lapin Kulta on pelkkää vetistä ruumiinpesuvettä...! Koffikin on parempaa, näin ainakin makuasiana! | ||||
|
29.08.2018 19:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös Eero Piirto ollutkin tunnettu pohjalaisten kansanlaulujen taitaja? | ||||
|
25.08.2018 16:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Soveltuuko Kaalihäkki ohjausvaunutoimintaan? | ||||
|
24.08.2018 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oho! Onpas äleä mansikka! Mistä tuota lajiketta saa? | ||||
|
24.08.2018 16:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sitten seuraa vaunuhistoriaa: CEi 2636, vuodelta 1941, rakennettu DEi 2555 (valm. 1929) aluskehykselle, ilmeinen sotavauriovaunu tuo 2555. Hylätty 1958. Eik 22341, vuodelta 1954, ex Ei 22171 (valm. 1938), hylätty 1970. Siinä oli jääkaappi keittiöosastossa. EFi 22395, vuodelta 1953, ex Ei 22184 (valm. 1939), hylätty 1983, -> HMVY. Em 2751, vuodelta 1951, hylätty 1958. CEm 2474, vuodelta 1956, -> BT 01169 vuonna 1981. CEm 2473, vuodelta 1956, -> BG 040156 vuonna 1981. BG kuului johdonvetojuna 7:ään. Fo 22549, vuodelta 1952, -> BG 040135 vuonna 1981, hylätty 1989. CEi 2617, vuodelta 1938, -> Oe 71'977 vuonna 1970. Ei 22771, vuodelta 1953, -> HMVY. KIITOS, Timo Vaittinen! 15.3.1957 oli perjantaipäivä, joten siihen nähden P64 olisi "sopivan" mittainen. Entä mahdollinen postivaunu? Ilkka Teerijoen kirja ei anna junanumeroita kuin vain harvassa tapauksessa, toisin sanoen luetteloissaan on tosin junanumeroilla kulkeneet postivaunut. Esimerkkinä P64 Kmj-Hki kulki 1.1.1959 - 2.6.1973... |
||||
|
|
23.08.2018 22:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muutostyö Cm 2157 -> BT 01155 valmistui 1959, Timo, erittäin mahdollista! | ||||
|
|
23.08.2018 12:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, onks kellään? Nimittääin vaunuluetteloa kummastakin Kuurilassa törmänneessä junasta? Varmoja lienevät EFi 22395, Em 2751 ja CEi 2636. Entäs muut? |
||||
|
22.08.2018 18:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alkuperäinen nimi: Suonnejoki. | ||||
|
21.08.2018 17:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Katsokaa tuota katonharjakoristetta. Joku puuseppä saanut apinan raivolla timprata tuollaisen, ja vielä molempiin poikkiharjoihin! | ||||
|
21.08.2018 17:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| M-tyypin luistonestolaitteen toiminnasta löytyy tietoa Dieselveturit ja moottorivaunut kirjan osasta I, sivuilta 363 - 370. Kyse on mekaanisesta laitteesta, nykyvehkeet lienevät sähköisesti ohjattuja. | ||||
|
20.08.2018 22:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, minä käytän kölninvettä partavetenä. Ei kinnervöötä (suomeksi: kirvele) ihoa siinä määrin kuin tavallinen kaupan partavesi. Suosittelen. Ja kun aiheeseen päästiin, niin varmaan pontikankeitostakin saisi varmasti juttua tällekin sivustolle. Taikasanat: hiirihiiva, kakkaaminen rankkitynnyriin hiivan puutteessa... jne... Tai sitten ei, ettei mene pääasiasta ulos. |
||||
|
20.08.2018 11:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se toinen Richard Nixon oli toiselta nimeltään Milhouse... | ||||
|
|
18.08.2018 21:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ranskiksen läpi suodattivat denaturoitua spriitä, eli tenua. Enkä tiedä päteekö tämä enää nykytenuun... | ||||
|
|
18.08.2018 18:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Isot pojat kertoivat että ravistelun aikana lauloivat Pelastusarmeijan marssia. Kesto ja tahti olivat sopivia tuon rötkön erottamiseksi pirtusta. | ||||
|
16.08.2018 23:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen valmis tarkistamaan kantani, mikäli aukoton todistus löytyy... | ||||
|
|
15.08.2018 17:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laadin huvikseni luettelon liikennepaikoista luovutetulla alueella (kun kerran sekin mainittiin...), joiden ajankohtaan sopivuus tai arkkitehtoninen yleisilme (Granholmilainen kynänjälki) sopisivat. Huom! Hymyä suupieliin! Älkää nyt sentään tosissanne ottako, yksi puheenvuoro laajaksi tulleeseen keskusteluun: lähteenä siis Radan varrella-kirja. Hämee, Tienhaara, Sorvali, Saunalahti, Hiekka, Lounatjoki (plfskjul), Tyrisevä (ei sopine, neljä raidetta, plfskjul piirustuksessa olevan luettelon mukaan), Kärstilä, Kuorekoski (plfskjul), Kivioja (plfskjul), Lahdenpohja (1911->) ja Kummunjoki (1915->). Tämä siis kieli poskella, sopan hämmentämiseksi lisää! Kuvia kehiin, jos kenellä on! Mitä tulee Kurtin kommenttiin klo 16:09, se mielestäni pistää kallistumaan Lepuskin suuntaan... |
||||
|
14.08.2018 17:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Isossa maassa on isot pulut! Heko heko! | ||||
|
|
13.08.2018 16:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, juu vallan, olet oikeassa, Kurt, sillä täällä pohjan perukoilla ei juurikaan seurattu tai tiedetty Pariisin muodin oikuista, ainakaan muut kuin ylin luokka. Ajattelin tuoda esiin tätäkin tietoa, saattaahan siitä apua olla jonkin muun wanhan kuwan ajoittamisessa. Vitsinä: siihen aikaan, kun miehet ja naiset pukeutuivat lehtiin ja oksiin, ei rautateistä tiedetty mitään... heko heko! | ||||
|
13.08.2018 16:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tunnus poistettu: 6.4.2011 klo 10:51. Ei vaihtunut, vaan laajennettiin muutaman kerran. Radan varrella-kirja kertoo: "Liikennepaikkarakennus valmistui 1907, ja sitä laajennettiin nopeasti. Rakennuksen avonainen keskiosa rakennettiin umpeen 1950-luvulla." Korj. kirj.vihre. | ||||
|
|
13.08.2018 16:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kurt, naisen pukuun kuului 1870-luvulla takamusta korostava turnyyri tai sitten hametta leventävä krinoliini, joka korvasi kymmenet painavat alushameet. Kuvan naisen asusta ei mahdollista turnyyriä erota, johtuen kuvauskulmasta. Turnyyri poistui ilmeisesti muodista siinä 1880-luvun lopun jälkeen. Aikuisen naisen hameen helma ulottui nilkkoihin vanhoilta ajoilta aina 1910-luvun puoliväliin asti. Tuohon aikaan ensimmäisen maailmansodan aiheuttama naisten työllistäminen sotatarviketehtaisiin vaati mukavampia kledjuja ja vaatteita, joissa liikkuminen oli helpompaa -> hameen helma lyheni jonkin verran. Tällöin muun muassa kiristävät korsetit saivat jäädä kaappeihin. Taustalla on nuori tyttö, jonka hameen helma on lyhyempi. Olkihattu on helppo ja halpa tehdä ja sen suosiota ei pidä hämmästellä. Seuraava naisten muodin "vallankumous" tapahtuikin 1920-luvulla, viitteenä ns. Jazz-tyttö, amerikkalaisittain: "Flapper". |
||||
|
13.08.2018 11:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös poikkeus vahvista sääntöä? | ||||
|
|
12.08.2018 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Asioita, jotka eivät muutu: vetureissa kolme valoa (kuvassa ylin sammuksissa) ja pyöreät autojen ratit...! | ||||
|
|
12.08.2018 18:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toinen huomio: makasiinin päädystä, harjan alta puuttuu ikkuna, vertaa kuvaan https://vaunut.org/kuva/43439. Tämäkään ei todista tietenkään mitään. Miksiköhän makasiiniin piti laittaa tämä ikkuna? (korj. kirotusvihre). | ||||
|
10.08.2018 18:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lievä täsmennys, Petri, ne nelipaikkaiset osastot olivat perheosastoja. Kurt, kiitos numerotiedoista! | ||||
|
09.08.2018 19:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikö olisi vieläkin helpompaa, mikäli junassa olisi konnari, lippuja myymässä? V***n kustannusvastaavuus!!! |
||||
|
09.08.2018 19:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tunnistamista auttanee, että minun mielestäni makasiinin yksityiskohdat viittaavat Bruno Granholmin kynänjälkeen. | ||||
|
|
09.08.2018 15:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvä hyvä,, Kurt ja Petri! Tätä minä aavistelinkin, että makuuvaunujen valaistus olisi järjestetty ainoalla mahdollisella johdonmukaisella tavalla: hytit, sivukäytävät ja päivävaunut keskellä skailettia. Petri, onko sinulla myös varhaisen Ci-sarjan päivävaunun piIrustusta? Oliko se hyttivaunu, vaiko avo-osastoilla? Siis numerot 2201 - 2225... |
||||
|
07.08.2018 16:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Epävarmuuden uhallakin - 22701 muutettiin sarjaan BG 040042 vuonna 1967. Se alunperin valmistui 1929 numerolla 2959, vuodesta 1931 alkaen 22107 ja sitten 1952 muutettiin 22701:ksi. (korj.kirotusvihre) | ||||
|
Kuvasarja: Vanajaveden rannalla |
07.08.2018 16:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muikeaan hymyyn suuni vei, tämä kuvasarja itkettänyt ei! | ||||
|
|
06.08.2018 15:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kurt, ne mainitsemasi Guntzburgin makuuvaunut olivat numeroiltaan 2701 - 2709. Ne muutettiin päivävaunuiksi 1924, uudet numerot olivat Ei 2936 - 2943. Näiden paikkaluku oli sama kuin makuuvaunukäytössäkin: 56 III luokassa. Alunperin ne valmistuivat vuonna 1900, toisen tiedon mukaan 1898. Kaksi vaunua, 2938 ja 2939 hylättiin, ennenkuin loput sarjasta saivat 1931 uudet numerot: 22001 - 22006. Näiden kohtalosta: 22001:n aluskehykselle valmistettiin makuuvaunu CEm 2450 vuonna 1935. Siitä tuli BT 01182 vuonna 1960, hylätty 1982. 22002 hylätty. 22003 sai päälleen uuden korin, Ei 22161 vuonna 1937, -> BG 040070 vuonna 1969, hylätty 1986. 22004, uusi kori vuonna 1940: Cm 2170. -> BCm 02170 vuonna 1965, hylätty 1973. 22005 Neuvostoliittoon vuonna 1940. 22006: uusi kori CEm 2449 vuonna 1935. -> mittausvaunu A 24 vuonna 1960. -> XG 040122, hylätty 1980-luvun jälkipuoliskon aikana. Guntzburgin järjestelmää käytettiin myös makuuvaunuissa DEm 2401 - 2412 III luokan puolella, II luokan ollessa hyttiosastoina. Paikkaluku 12 + 24. Tämäkin sarja muutettiin jossain vaiheessa DEi-sarjan päivävaunuiksi n:ot 2516 - 2527. Konfiguraatio oli samanlainen kuin CEhit-vaunuissa, ylempi luokka hyttiosastoina ja alempi avo-osastona. Alunperin tämä vaunusarja valmistui 1898 ja 1900. |
||||
|
|
05.08.2018 20:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Petri ei maininnut kommentissaan vaunua 2801. Syy siihen on selvä, osastojen pituus oli siinä 3 946 + 5 944 + 3 946 mm. Vaunusarjassa 2802 - 2843 osastojako oli "tasan jaettu" eli 3 x 4 458 mm. Lieneekö 2801 ollut prototyyppi? Se valmistui vuonna 1906, vaunujen 2802 - 2805 mukana, kun taas vaunujen 2807 - 2812 kerrotaan valmistuneen 1905... Edelleen, 2801:n eteistilat olivat hiukan lyhyempiä kuin vaunuissa 2802 - 2843. Pituus puskimineen oli sama: 18 680 mm. 2801 jouduttiin poistamaan kirjoista 1920, rajan taakse 1918 jääneenä. Vaunut 2813 - 2830 valmistuivat myös 1906. Konepajalla riitti puuhaa noihin aikoihin: myös Ci 2201 - 2218 valmistuivat 1906, samoin DEi 2501 - 2503. |
||||
|
|
04.08.2018 16:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vanhemman sarjan Eis (n:ot 22701 - 22710) ensimmäisenä vaununa. Pave, saatko originaalista selvää numerosta? Heko heko, syyllistyimpä toiveajatteluun...! |
||||
|
|
03.08.2018 23:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu 2813 valmistui vuonna 1906 ja se poistettiin kirjoista Neuvosto-Venäjälle jääneenä 1920. 2843:sta (valmistunut 1909, kuten Kurt totesi) taasen tuli n:o 22027 vuonna 1931 ja se luovutettiin Neuvostoliittoon 1940. Minun silmiini zoomattaessa kuvan vaunun numero on 2813... Siinä oli 90 paikkaa, Laycockin höyrylämmitys ja Pintschin korkeapainekaasuvalaistus. |
||||
|
Kuvasarja: Savon radan asemat (Kv)-(Pm) kesällä 2018 |
30.07.2018 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä kun varhaisimmat rataosan asematalot rakennettiin soveltamalla Oulun rautatien piirustuksia. Hyvä juttu, että esim. Kalvitsa on arvostavissa käsissä... | ||||
|
30.07.2018 12:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9804:stä EI tehty virkatarvevaunua. | ||||
|
28.07.2018 17:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uwe, tässä on bluesia! | ||||
|
22.07.2018 00:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR:n historiikki 1937-1962 mainitsee Ge-vaunuista seuraavaa: numerosarja 30115-30330 (numerosarjassa on välillä myös vanhempia Ge-vaunuja), rak.vuosi 1939 - 1949, rakennettu 57 kpl, jäljellä 1.1.61 31 kpl, kuorma 7 tn, paino keskimäärin 12,9 tn, tilav. m3 - 66 ja kokon.pituus m - 12.01 ja huomautuksia: mitat vaihtelevat. Ja sivulla 338 vuosina 1936-1960 rakennetut postivaunut: sarja Pe, numerot 10051 - 10061, aks.luku 2, rak.vuosi 1943 - 1954, rakennettu 11 kpl, jäljellä 1.1.61 11 kpl, paino keskimäärin 12,3 tn, huomautuksia: apuvaunuja. Eerolan Pasilan konepaja-kirjassa periaatteessa vahvistetaan edellämainittu, lisäyksenä tieto: Ge 30116-30125 v. 1939 10 kpl ja n:ot 30325-30330 v. 1940 6 kpl. Keskimääräisen painon ero Ge- ja Pe-vaunuissa selittynee sisustuksen "karuudella", oliko Pe-vaunuissä esim. lämmitys samanlainen kuin Ge:ssä? Valaistus lienee ollut kummassakin. Eri asia on pitääkö näihin tietoihin suhtautua kuin jumalansanaan...? Sivuhuomautuksena: tarve säilyttää Ge-vaunua lienee ollut luokkaa olematon, onhan museolla laadukas pienoismalli tyypistä... |
||||
|
|
21.07.2018 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mietittyäni vähän aikaa tuota punaista vaunua, löysin muistikirjoistani tiedon, että XG 031161 sai litteransa samaan aikaan, kuin kuvan vihreä vaunu, eli heinäkuussa 1992. Se taas oli entinen BG 04753 ja edelleen entinen Ge 30'246. Molemmat Ge-vaunut alennettiin BG:ksi 1962. Sittemmin myös BG 04764 (ex Ge 30'240) sai uuden litteran ja numeron: XG 031162. Muistan kuvanneeni 1990-luvun puolivälissä Kotkassa yhden XG-parin, jotka olivat entisiä Ge-vaunuja. Kuvat ovat rautatiemuseolla, joten menkääpä tarkistelemaan...! VR hylkäsi suurin joukoin Ge-vaunuja vuosina 1959 - 1964 ja alensi niitä virkatarvevaunuiksi, ja niitä ripoteltiin ympäri rataverkkoa. Vilppulassa 1976 näin yhden ex Ge - BG:n sisään asennetun pystyporakoneen, vaunu oli opastintyökunnan käytössä. (Lisätty sana "vihreä".) |
||||
|
|
19.07.2018 12:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vihreä vaunu, BG 04752-2 oli entinen Ge 30'245 vuodelta 1949. Heinäkuussa 1992 siitä tuli XG 031160. Punaisen vaunun numerosta ei taida olla tietoa? |
||||
|
15.07.2018 19:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Halostaminen? Tarja-täti kiipeää kyytiin, heko heko! Jaakko P. ilmeisesti muisteli hiilentäytöstä käytettyä sanaa "hiilestäminen"...? Vrt. öljystäminen, joka on eri asia kuin öljyäminen tai öljyttäminen..? |
||||
|
15.07.2018 11:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puolikaariteema on kuulunut rautateiden arkkitehtuuriin jo aikojen alusta saakka, tästä mm. Kilon kellotorniin saakka. Eipä kuvan asema ole "sininen", Saint Louis Blues...! |
||||
|
12.07.2018 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alavuden vesitornihan on purettu jo ajat sitten. | ||||
|
02.07.2018 23:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01382 noin vuodelta 1980 oli entinen Ei 22297 vuodelta 1948. | ||||
|
01.07.2018 23:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo motskari - onko se vanha kunnon Pannupää? | ||||
|
01.07.2018 23:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jääpuikoista saa hienon pihakoristeen, kun irrottaa ne ja istuttaa lumihankeen tyvipää alaspäin ikään kuin kaupunkisilhuetiksi (myös kehään). Kynttilä sopivaan kohtaan ja a vot! Taiteellisen vaikutelman tekee! | ||||
|
30.06.2018 11:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äitini kertoman mukaan tehtaan pääkonttorin paikalla oli ennen asuintalo Plevna, eli mänttäläisittäin Leuna. | ||||