Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.05.2018 20:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt kun kerran Tuntematonta sotilasta ja Pohjantähteä on filmattu uudelleen, niin tässä vaunussahan on rekvisiitta valmiina uutta Lentävää kalakukkoa varten, vielä kun se F 3703:kin on tallella... Vieläkö Taito Vainio elää ja soittaa haitaria? Vai olisko modernisointi mitään, joku Punk--Elvis sähkökitaroineen? | ||||
|
08.05.2018 00:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika "vähäinen" tuo savupesän halkaisijamitta...! Mutta niin sitä vaan Kanoilla taisteltiin vaunuroikkien kanssa pitkän ajan kuluessa! | ||||
|
08.05.2018 00:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Chaplinin Diktaattorissa oli kaksoisristit, eli "Double-Cross", eli suomeksi: huijaus. | ||||
|
06.05.2018 17:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt nillitän! Pitäisi olla harmaa leukanauha. Kuvan lakki on asemamiessuorittajan lakki. | ||||
|
06.05.2018 17:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kahvipannujen saanti kiiltäväksi on helppo homma: tarvitaan Vimiä (tai mitä CIF:iä se nykyisin on), jota laitetaan kostutetulle Wettex-pyyhkeelle ja sitten pyyhkimään! Huuhtelu ja voila! Valmista tuli! Sisäpuolelle ei kannata laittaa Vimiä, vaan keittää pesupulverivettä, kunnes kiehuu. Huuhdellaan keittämällä puhdasta vettä 5 - 6 kertaa, aina vettä vaihtaen. Taas tuli puhdasta...! |
||||
|
06.05.2018 17:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan kitaristilla näyttää olevan klipsiviritin kitaransa lavassa. Hyvä keksintö sekin. Itsekin käytän klipsiviritintä, kromaattista sellaista aiemman A-ääniraudan sijasta. | ||||
|
06.05.2018 17:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja todellinen vaara on, kun joku pieniin päin oleva nainen alkaa synnyttämään junassa, niin eikun kiskaisu hätäjarrusta! | ||||
|
06.05.2018 13:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joitakin virkatarvevaunuja "varustettiin" suorapäätyisillä katoilla, koska se oli helpompi valmistaa. Mikä on vaunun numero? Zoomaamalla ei saanut selvää... Tuo mieleen 100-paikkaisen Ei:n? Joitakin BG:ksi numeroituja muutettiin BT-sarjaan. Joitakin mahdollisia: 22190 -> 040111, 22200 -> 040114, 22196 - 040118, 22228 -> 040166, 22240 -> 040168 (ei varmasti ole tämä, sillä siinä oli normaalit katon päädyt), 22241 -> 040169. Jotenkin "aavistaisin" kuvatun vaunun olevan myöhempää sarjaa? Vielä kerran, mikä on numero? |
||||
|
05.05.2018 11:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos Reino kuvasta! Tässä kiittää Platformskjul-artikkelin kirjoittaja. | ||||
|
04.05.2018 19:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös seuraava Sisun ohjaamomalli ollutkin kaksiosaisella panoraamatuulilasilla? T. nimim. "Kyydissä ollut". | ||||
|
03.05.2018 11:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Älppäreistä Country Express ja Hurriganesin Roadrunner! Koulussa pulpetin kanteen raapustettiin harpinpiikillä "Diip Pööpeli, Lets Eppelin". Retu-kengät olivat valttia, "Brylcreemikutreilla keikkui Roston ja keuhkoissa kirveli Boston". Taskulaskimia tuolloin jo oli, olivat kovia paristonkuluttajia! C-kaseteissa nauhat venyivät ja paukkuivat... Sleepy Sleepers keikkaili...! Jne. | ||||
|
03.05.2018 00:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samppa, vielä lisäksi GT = gobeliini takapenkillä, yksikin näkemäni takatuuppari-Skoda oli LSi, = lista sivussa irti, heko heko...! | ||||
|
02.05.2018 00:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Missä Märklinin tuotantoa on nyt? Nakugulassa keskellä pimeintä Afrikkaa? | ||||
|
01.05.2018 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuosta lippuluukulta on jokunen lippu tullut ostettua. Rouva Asunta suorittajavuorossaan myi niitä o.t.o. Kuvassa on myös mukavan näköinen granholmilainen ovi. | ||||
|
01.05.2018 20:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aitrangin onnettomuus johtui RAm-moottorijunan ylinopeudesta kaarteessa. | ||||
|
01.05.2018 16:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lujitemuoviset etulokasuojat Kontiossa...! | ||||
|
01.05.2018 16:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siilinjärven asematalo rakennettiin 1900 - 1902 Bruno Granholmin laatimien V luokan aseman tyyppipiirustusten mukaan. Vuonna 1908 sitä laajennettiin Granholmin suunnitelmien perusteella. Näin kertoi Sirkka Valannon kirja "Suomen rautatieasemat vuosina 1857 - 1920". Suosittelen tätä kirjaa, vaikka siinä onkin joitakin pikku kompastuksia. Antikvariaateista saattaa löytyä... |
||||
|
01.05.2018 16:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| A 40 "syntyi" 1985 hotellivaunuksi. Alunperin se oli CEmt 24005 vuodelta 1970. Alkuperäinen A 40 vuodelta 1896 oli ns. Senaatin vaunu, joka sai myöhemmin Arch-Bar-telit. Toinen A 40 oli junakodin keittiövaunu, entinen numero 4. Kuvan A 40 on siten kolmas numeroa kantanut vaunu. | ||||
|
30.04.2018 23:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tekisikö "Satasarvinen" tai kivensyöjä sileämpää jälkeä? | ||||
|
30.04.2018 22:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kimmo T. L. kysyi kommentissaan 23.9.2012 klo 15:05 Pr 2:n pyötästön pituutta. Se on 12 700 mm. Vastaava mitta BR 62:ssa on 13 300 mm. Pr 2:lla vetopyörästön pituus on 4 800 mm, ja 62:lla vastaavasti 5 000 mm. Jos molemmista vetureista laskee ns. metripainon työkunnossa, niin Pr 2 on 7,02 tonnia ja BR 62 7,21 tonnia. Hieman pielaveteläinen vertailu, koska 62 on 900 mm pitempi puskimineen. Edelleen Pr 2:lla kitkapaino on 50,5 t, kun se 62:lla on 60,8 tonnia. Kitkapaino on yhtäkuin vetoakselien yhteenlaskettu akselipaino. Voidaan päätellä BR 62:n olleen hieman riskimpi vetäjä, vaikka sillä kattilapaine oli 14 kg/cm2 verrattuna Pr 2:n 16 kg/cm2:een. Tiedot saatu kirjoista "Höyryveturit valtionrautateillä" ja "Dampflok-Archiv 3, Baureihen 60 bis 96". Erään toisen veturikirjan mukaan vetovoiman voi laskea likimääräisesti siten, että jakaa kitkapainon viidellä. |
||||
|
30.04.2018 18:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkulia muuraustyötä - ei limittäistä...! | ||||
|
29.04.2018 00:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunun numero on selvästi 22082 eikä 22062, kuten kuvan tiedossa sanotaan. Alunperin se valmistui 1924 numeroksi 2927 ja numeromuutos 22082:ksi tehtiin 1931. Hylättiin 1967. 22062:n alkuperäinen numero oli 2907. Hylätty 1965. |
||||
|
28.04.2018 16:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01392 oli entinen Em 2457 vuodelta 1952. | ||||
|
26.04.2018 01:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai tänne se päätyi, Pieksämäen varikon kirjoilla ollut 4111... | ||||
|
26.04.2018 01:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Selväksi tuli, kuten Teppo muisti: 21915. | ||||
|
26.04.2018 00:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joitakin ikääntyneitä Ci- (I & II luokkien) vaunuja alennettiin kyllä pelkästään II luokan Di-vaunuiksi. Ajankohta, milloin tällaista harrastettiin ei ikävä kyllä ole minulla tiedossani, ainakaan vaunurekisteritoimiston vaunukorteissa ei mainittu ko. ajankohtaa. Näin ollen Di-sarjan hyttivaunuja oli reaalinen mahdollisuus tavata liikenteessä. Näistä Di-vaunuista tuli sitten 1956 uudelleen Ci-vaunuja. Samanlaista "käytöksenalennusta" tehtiin kaksiakselisille vaunuille myös. |
||||
|
|
25.04.2018 18:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minkiön "raatojen" numeroista voidaan ehdottomasti sulkea pois 21911 (-> BT 01368 v. 1978), 21912 (-> BT 01373 v. 1979 ?) ja 21914 (-> BT 01375 v. 1980). Kaikki nämä saivat litterakseen jossain vaiheessa XT, numerot (vastaavassa järjestyksessä) 01368, 01701 ja 01702. Pääsinpäs brassailemaan muistiinpanoillani, heko heko...! Onko kellään näistä kuvia? |
||||
|
|
25.04.2018 11:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eim 21915 oli vuodelta 1959, sitä ennen se oli Ci 2326 vuodelta 1956 ja alunperin valmistunut vuonna 1922 vaunuksi Ci 2241. Hylätty 1980. Numeroa 2326 on kantanut toinenkin vaunu, joka luovutettiin Neukkulaan 1940. | ||||
|
25.04.2018 10:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01390 on entinen Em 2472 vuodelta 1956. Alkuperäinen sarjamerkki CEm. | ||||
|
|
25.04.2018 10:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Teppo, jos tuo Eim on 21917, on se vuodelta 1959. Sitä ennen se oli Ci 2333, alias Di. Alunperin se valmistui vaunuksi Ci 2228 vuonna 1915. Hylkäys koitti 1979. Di:ksi alentamisen ajankohta ei ole minulla tiedossani. Mikä sen toisen Eim:n numero on ollut? 21913? |
||||
|
25.04.2018 10:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuon näköinen roomalainen nelonen on visuaalinen jippo: se on tasapainossa VIII:n eli kahdeksan kanssa. T. nimimerkki "itsekin kellotauluja väsännyt". | ||||
|
20.04.2018 17:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin varmana takapään merkkinä on ns. Pollen munkit...! Heko heko. Olisiko sarjamerkki vanhan järjestelmän mukaisesti P1bis...? | ||||
|
19.04.2018 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Radan varrella kertoo Iittalan pysäkin perustamisvuodeksi 1882. Kovasti tuo asematalo muistuttaa yksityiskohdiltaan Oulun rautatien pysäkkiä. | ||||
|
19.04.2018 12:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jouni, Ei 22337 ilmoitettu romutetuksi 2017 (Resiina 3/2017 sivulla 80). | ||||
|
|
19.04.2018 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyseessä on suurinumeroisin satapaikkainen, joka tosin koki muutoksen 83-paikkaiseksi lähiliikennevaunuksi. Seuraava numero (22338) olikin sitten Eik-vaunulla. | ||||
|
19.04.2018 00:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvatekstissä on virhe: CEiv 5607 oli kuvaushetkellä korvattu vaunulla 5603. 5607 raunioitui elokuussa 1979, kun Sm-juna ajoi kylkeen. | ||||
|
19.04.2018 00:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisi se vaan mukavata kuunnella Bredan jyrinää lattian alla ja seurata vaihtuvaa maisemaa Porkkanan ikkunasta... | ||||
|
18.04.2018 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikko, minun kokemukseni mukaan asemamies Heinola lähetti iltatavarajunan Vilppulaan arkisin kello 18.45. En tiedä oliko veturimiehillä virallisia aikatauluja Mäntän junille tuossa vaiheessa. Ei ilmeisestikään. Ainakin tuota lähtöaikaa noudatettiin melko tarkkaan. Vilppulan suorittajat puhuivat Mäntän päivystäjästä tyyllin "P1, P2" jne. Tulo Vilppulaan oli klo 19.10, hiukan vaihtotöitä (etelään menevät vaunut kolmosraiteella seisovaan junaan ja pohjoiseen, T3401:een, menevät vaunut raiteelle 4) ja lähtö jarrujen tarkastuksen jälkeen tavarajunana T3410 Vilppulasta etelään klo 19.45, kunhan P41 oli ensin lähtenyt klo 19.27 kohti SeInäjokea. Lähtölupa T3410:lle annettiin yleensä linjaradiolla, kerran etuajassa junanlähetyslevyllä, samalla kun neljäykkönen oli lähetetty. |
||||
|
17.04.2018 18:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei ole Steiffin valmistama nalle tuossa oikealla...! | ||||
|
|
17.04.2018 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa-a, toista se oli silloin kun Hurulla vetivät Mäntän radan junia! Silloin siat syötiin karvoineen ja parrat ajettiin kirveellä, eikä homoja oltu vielä keksitty...! Ja savotassa käytiin tuuraamassa hevosta metrin paksuisessa lumihangessa, vaikka molemmat jalat oli nivusista amputoitu. Näin muistelee Mäntässä syntynyt, tällä hetkellä 60-vuotias helsinkiläisukkeli... | ||||
|
17.04.2018 18:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisi hauskaa nähdä tuo koneisto pyörimässä...? Taitaisi mennä rautaa solmuun raakasti...! | ||||
|
17.04.2018 18:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikö nyt kukaan tarjoa tytölle mitään virkistävää juomaa? Edes avaa ikkunaa, laihialaisittain...? | ||||
|
16.04.2018 23:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kommenttina Mikko Nymanin kommenttiin 3.8.2014 klo 17:32. "Historiallinen" tosiasia on, että Eeva keksi tiedon: ottaessaan paratiisissa kielletyn hedelmän hyvän ja pahan tiedon puusta. Aatamihan vaan katseli hölmönä sivusta tajuamatta mitään...? | ||||
|
16.04.2018 21:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rainer, EFi? Ikävä vain kun kuvan puuvaunun väriä ei näy kunnolla; konduktöörivaununvihreä vaiko puuvaununruskea... Kun itse matkustin kevättalvella 1974 P2:lla Kouvolasta Riksuun, niin vaunustossa oli mm. Eis. Vuotta myöhemmin vaunustoa koristi eräänä sunnuntaina A 30 ja EFi sekä jokunen Ei puuvaunuina teräsvaunujen mukana. Valitettavasti muistiinpanoni ovat koneella puhtaaksikirjoitettuna rautatiemuseolla. | ||||
|
16.04.2018 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ne leijonat olivat nimeltään Tam ja Pere. Näin off-topicina mainittakoon, lisäyksenä JR:n kommenttiin 11.1.2013 klo 23:26. | ||||
|
|
16.04.2018 18:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös tuo puuvaunu olekin ravintolavaunu? Jos Fo olisi sijoitettuna noin, tietäisi se ihmisten jatkuvaa läpikulkua ja saattaapa jonkun pitkäkyntisen sormia syyhyttää kurkistaa jonkun kanssamatkustajan kapsäkkiin...? Mielestäni hyvä kuva, dokumentiksi ajasta, jolloin puuvaunut siroteltiin teräsvaunujen sekaan. |
||||
|
16.04.2018 12:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muista käytössä olevista T41-vetureista ei Svenska Lok och Motorvagnar 1982 maininnut, tosin oli kuva hylätystä 203:sta. Hylkäyksistä mainittiin numeot 200-202 vuonna 1979 ja 203 vuonna 1981. Joten, kyllä, niitä oli viisi veturia. | ||||
|
16.04.2018 00:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunu kuului äffänä ollessaan numeroryhmään 3410 - 3484. BF 03125:n kohtalosta sen verran, että se hylättiin 1964. Muutos BF:ksi oli tehty 1957 ja vaunu oli siis entinen F 3469 vuodelta 1923. Muita sopivia entisiä BF/XF:iä olisivat 03105 (ex F 3428), 03113 (ex F 3478), 03122 (ex F 3411), 03125 (mainittu edellä), 03127 (ex F 3414), 03128 (ex F 3465), 03129 (ex F 3452), 03130 (ex F 3456) ja 03140 (ex F 3455). Hylkäysajankohdat näillä olivat 1952 ... 1988. Seuraavassa F-vaunusarjassa (alkaen 1926) olikin sitten normaali tavaraosaston kolmi-ikkunainen liukuovi sivuseinillä. Lisätty maininta BF. |
||||
|
16.04.2018 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| F 3700 m/1941 oli rakennettu F 3419:n aluskehykselle. 3419 oli vuodelta 1925. Vuonna 1972 3700:sta tuli BF 03169. Hylkäys tuli 1983. | ||||
|
15.04.2018 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ranskalaista muotoa - niin täti, kuin veturikin...! Ranskiksilla on aina ollut muotoilu hallinnassa. | ||||
|
|
15.04.2018 23:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietoja T41-veturista (SLM 1982): pyörästöjärjestys (A1A)'(A1A)', tyyppi dieselsähköinen, moottori GM EMD 12-567C, teho 1 x 1 065 kW, kierrosluvulla 835 rpm, generaattori GM EMD D-12, ajoportaita 8, ratamoottorit ASEA LJB 84, pituus puskimineen 15 400 mm, puörästön mitat 3 200 + 7 700 mm, vetopyörän halkaisija 1 015 mm, juoksupyörän halkaisija 800 mm, paino työkunnossa 84,0 tonnia, kitkapaino 72,0 tonnia, suurin akselipaino 14,0 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 180 kN, suurin sallittu ajonopeus 100 km/t ja valmistusvuosi 1956. Veturissa oli junanlämmityslaitteet. Vuonna 1982 veturilla 204 ei ollut vakituisia liikennetehtäviä ja se oli sijoitettuna Sundsvallin liikennepiiriin, Östersundin varikolle. |
||||