2466-83519 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 19.04.2017 14:35 Esa J. Rintamäki  
  Mukavan näköinen Oulun rautatien pysäkki vuodelta 1895. Laajennettiin kuvassa näkyvällä poikkipäädyllä vuonna 1904, alkuperäistä rakennustyyliä noudattaen. Ruman näköinen sisäänkäyntiovi on alkuperäisellä paikalla. Vasemman päädyn kavennus sisältää takana olevan oven, josta pääsi pysäkinhoitajan asuntoon. Sisäänkäyntioven vasemmalla puolella on odotushuoneen ikkuna. Tulkoon nyt vielä mainituksi että Oulun rautatien pysäkin piirsi Knut Nylander ja laajennus puolestaan on Bruno Granholmin kynänjälkeä.
kuva 19.04.2017 14:22 Esa J. Rintamäki  
  Suuri yleisö on aina omansa lainen. Se nimittää vuoden 1927 Chandleria Hoppafoortiksi, Hv1:tä Ukko-Pekaksi, 1984 Mercury Colony Park-farmaria Letukaksi jne. Ansioksi on kai luettava että suuri yleisö sentään tunnistaa VW kuplan, Minin ja Ford Anglian...
kuva 19.04.2017 14:09 Esa J. Rintamäki  
  No, naistenmiesten yhdistys saattaisi olla vekkuli ajatus...
kuva 19.04.2017 14:06 Esa J. Rintamäki  
  Hienoa, Gangsteri-Sitikka kuvassa! Valmistettiin vuosina 1934 - 1955 lähes kolme neljännesmiljoonaa kappaletta. Oli etuvetoinen, jossa vaihteisto oli sijoitettu moottorin eteen, vahinkoalttiiseen paikkaan. Tämän vuoksi Sitikalla oli suuri kääntösäde ja raskas ohjaus. Moottori oli kaksilitrainen ja nelisylinterinen, vanhahtavaa rakennetta.
kuva 19.04.2017 13:36 Esa J. Rintamäki  
  Olenpa nolo, nyt siitä 1959 DeSotosta näkyy enemmän: joko se on Firedome tai Firesweep. Neliovinen sedan joka tapauksessa. Edellistä valmistettiin mallivuonna 1959 9 171 kpl ja jälkimmäistä vastaavasti 9 649 kpl. Muutenkin mainituilla malleiila ei ollut kovin suurta eroa keskenään. Suurin ero oli konepellin alla, Firedomen moottori oli 383 kuutiotuumainen, teholtaan 305 hp.
kuva 19.04.2017 13:24 Esa J. Rintamäki  
  Kuvassa oikealla on 1959 DeSoto. Sääli, kun kuva ei näytä enempää. Vuonna 1959 DeSotoa valmistettiin neljää eri mallisarjaa: Firesweep, Firedome, Fireflite ja Adventurer, korimallit neliovisesta sedanista farmariin. Kuvassa nähtävää koristelistaa käytettiin mainituissa, Firefliteä lukuunottamatta. Harvinaisin malli oli DeSoto Adventurer 2 door Convertible Coupe, jota valmistui 97 kpl. Firesweepin moottori oli V8 361 kuutiotuumainen teholtaan 295 hp ja siinä oli kaksikurkkuinen Carter-kaasutin. Muissa malleissa oli 383 V8, teho riippui mallisarjasta. Esimerkiksi Adventurerilla se oli 350 hp. Firefliteen, ja myöskin Firedomeen sai perushinnalla Torqueflite-automaattivaihteiston. Muihin sen sai tilauksesta. Vuosi 1959 oli viimeinen, jolloin DeSoto oli rakennettu periaatteen "erillinen kori alustan päällä" mukaisesti. Seuraavana vuonna se sai itsekantavan korin. DeSoto meni kaupaksi aika heikosti. Sanotaan että DeSoto oli oikeastaan liian "lähellä" Chryslerin mallistoa. DeSoton historia päättyi 30.11.1960, vain 47 päivää sen jälkeen kun vuodelle 1961 suunnitellut mallit oli tuotettu.
kuva 19.04.2017 12:25 Esa J. Rintamäki  
  Tämä kommentti tulee raakasti hitaassa, mutta saksaksi kipinänsammuttaja on FUNKENFÄNGER. Feuer on tuli. Minun mielestäni veturin 1 kipinänsammuttaja on itävaltalaista Rihosek-mallia, ainakin "sukunäköä" on...
kuva 19.04.2017 10:08 Esa J. Rintamäki  
  Olen lukenut joskus näistä jatkosten kohdakkaisuudesta. Silloin kun rataa rakennettiin palakiskoina ja jatkokset olivat eri kohdissa, niin kaarrekiskoina käytettiin samanmittaisia kiskoja. Suomessa jossa jatkokset ovat samoilla kohdilla, kaarteisiin kiskoja laitettaessa tuli ulkokaarteen puolelle normaalimittaiset ja sisäkaarteen puolelle aavistuksen verran lyhyemmät kiskot. Ero oli kaarteen säteestä riippuen millimetrien luokkaa. Eli melkoisen tarkkaa hommaa... Lisäksi muistaakseni kohdakkain olevissa jatkoksissa pyöriin ja akseleihin kohdistuva rasitus olisi puolet siitä, kuin mitä olisi eri kohdissa olevissa. Luulisin, että suurissa rautatiemaissa olisi ollut kallista valmistaa ja varastoida kaarrekiskoja joiden keskinäinen ero olisi ollut "turhan" pieni.
kuva 19.04.2017 09:48 Esa J. Rintamäki  
  Stalinismin muistomerkkeinä on myös lukuisat nimettömät joukkohaudat...
kuva 19.04.2017 09:37 Esa J. Rintamäki  
  Kuvasta voi nähdä vuoden 1950 virkapukuohjesäännön myötä käyttöön otettu siipipyörälaatta, jota kutsuttiin "tekohampaiksi". Sen yläpuolinen kokardi on myös nähtävissä.
kuva 19.04.2017 09:01 Esa J. Rintamäki  
  Käytin itse samanlaista hiustyyliä 1980-luvulla.
kuva 19.04.2017 01:19 Esa J. Rintamäki  
  Y7 1177 valmistui vuonna 1958 ASJ Linköpingin konepajalta. Sarjamerkki oli aluksi YBo7. SJ hylkäsi tämän rälsbussin vuonna 1986, ja samana vuonna se myytiin SMOK:lle. SLM 1982 kertoo että 1177 oli vuonna 1981 sijoitettuna Gööteporin liikennepiiriin Halmstadin varikolle.
kuva 18.04.2017 23:53 Esa J. Rintamäki  
  Jukka, kuvan vaunun sarjamerkki on tosiaan valmistuessaan vuonna 1957 ollut YBo6. Sen sisustusta muutettiin 1964, jolloin uudeksi sarjamerkiksi tuli YBo8 (vuodesta 1970 alkaen Y8). 1131 oli vuonna 1981 sijoitettuna Malmön liikennepiiriin Kristianstadin varikolle. SJ hylkäsi tämän rälsbussin vuonna 1984. Samana vuonna se muutettiin virkatarvevaunuksi MDR400 3822. Svenska Motorvagnsklubbenille vaunu tuli 1986. Kysymys: muutettinko istuimet takaisin Y6-mallin mukaiseksi? Jos muutettiin, niin sarjamerkki YBo6 on oikein. Ellei, niin silloin se on virheellnen. Mainittakoon, että vaunun 1131 on valmistanut ASJ Linköping.
kuva 18.04.2017 19:05 Esa J. Rintamäki  
  Todella upea kuva Haukivuoren vesitornista! Myös tämä on Oulun rautatien piirustusten mukaan rakennettu.
kuva 18.04.2017 19:02 Esa J. Rintamäki  
  Alun perin rakennettu Oulun rautatien pysäkiksi 1889. Laajennettu vuonna 1925. Lipputangon takana näkyvän yhdeksänruutuisen ikkunan kohdalla oli alunperin sisäänkäynti odotushuoneeseen. Sen yläpuolella ollut päätyfrontoni on poistettu. Huomatkaa tiilikatto.
kuva 18.04.2017 18:54 Esa J. Rintamäki  
  SLM 1982:n kertomien tietojen mukaan M29:ssä on akselijärjestys Bo'Bo', ratamoottorityyppi Hägglund & Söner MBL 10B, teho 4 x 50 = 200 kW, säätöjärjestelmä matalajännite, ajoportaita 34, voimansiirto tassulaakeri, kokonaispituus 15 132 mm, pyörästön mitat 1 800 + 7 000 mm, pyörän halkaisija 680 mm, istumapaikkaluku 38, seisomapaikkoja 78, paino työkunnossa 17,0 tonnia, kitkapaino samoin 17,0 tonnia, suurin akselipaino 4,5 tonnia, suurin sallittu ajonopeus 60 km/t, valmistusvuodet 1969 - 1972, valmistanut Hägglund & Söner Örnsköldsvikissä, sarjaan kuului vuonna 1981 60 vaunua, numerot 801 - 860, edelleen sarja on yhteisajokelpoinen raitiovaunutyyppien M25, M25A, M28 ja M29 kanssa.
kuva 18.04.2017 18:39 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan 1308 on valmistunut vuonna 1980.
kuva 18.04.2017 18:37 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan onnikka ei ole Kutterin korittama, vaan Lahden Autokori on ollut asialla. Hyvä juttu on että Vanaja on tallessa!
kuva 18.04.2017 18:31 Esa J. Rintamäki  
  Kuvassa näkyvä tenderi oli eräs BR52:ssa käytetty malli, vaikkakin ammetenderi oli huomattavasti nopeampi valmistaa. Tuota tenderimallia käytettiin suuremmassa määrin Wiener Lokfabrik Floridsdorfin valmistamissa viiskakkosissa. Sen nimitys oli K4T30 "Steifrahmentender", vesitilan ollessa 30 kuutiometriä. Nimitys kertoo, että se oli jäykkäkehyksinen, eli siinä ei ollut telejä. Veturissa 52 6768 kokeiltiin tällaisessa tenderissä Beugniot-telejä. Kuvassa näkyvät säiliöt ovat aatteen miehen tekemiä lisäyksiä. Muista tendereistä joita sotavetureissa käytettiin olivat ammetenderi sekä neljä- ja viisiakseliset lauhdutustenderit.
kuva 18.04.2017 17:37 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan veturi 1282 on valmistunut vuonna 1980.
kuva 18.04.2017 16:33 Esa J. Rintamäki  
  Sv12 2520 oli ensimmäinen veturi, jonka ohjaamossa olen käynyt. Mänttä, Vilppulaan menevän tavarajunan veturina syksyllä 1974.
kuva 18.04.2017 16:29 Esa J. Rintamäki  
  Eikös Sarpo aikoinaan ollutkin Kutter-talo? Ainakin muistan matkustaneeni 1980 syksyllä Sarpon kasikutterilla kerran Ylihärmästä Seinäjoelle.
kuva 18.04.2017 15:44 Esa J. Rintamäki  
  Muistaakseni Haapamäen miehiä tuo suorittaja.
kuva 18.04.2017 15:13 Esa J. Rintamäki  
  Kyllä ennen vanhaan tehtiin paljon parempia peilejä... heko, heko!
kuva 17.04.2017 00:04 Esa J. Rintamäki  
  Kuvassa on SL:n juna, tyypiltään C10 + C11, edellisellä on parittomat numerot ja jälkimmäisellä parilliset. C10 on moottorivaunu ja C11 ohjausvaunu. Kuvan vaunu 2895 on siten junarungon moottorivaunu. Tekniset tiedot (SLM 1982): akselijärjestys Bo'Bo'+2'2', ratamoottorityyppi ASEA LJB 29, teho 4 x 110 kW, tehonsäätöjärjestelmä matalajännite, tehonsäätöportaita 19, voimansiirto tassulaakeri, kokonaispituus molemmat yhdessä 35 020 mm, pyörästön kokonaispituus 30 700 mm, telien akseliväli 2 300 mm, pyörän halkaisija 864 mm, istumapaikkoja molemmat yhdessä 144 ja seisomapaikkoja 138, junarungon paino työkunnossa 41,8 tonnia, kitkapaino 24,7 tonnia, suurin akselipaino 6,5 tonnia, suurin sallittu ajonopeus 70 km/t, valmistusvuodet 1975 - 1976, junarungon vaunut ovat kiinteästi kytketty yhteen, yhteisajokelpoinen sarjan C10 + C11 kanssa, vaunut on valmistanut Hägglund & Söner Örnsköldsvikissä ja ASEA (Allmänna Svenska Elektriska Aktiebolaget Västeråsissa). Junan värin ilmoitettiin vuonna 1981 olevan sininen.
kuva 16.04.2017 17:19 Esa J. Rintamäki  
  Romua on kuin Raatteen tiellä...
kuva 16.04.2017 16:58 Esa J. Rintamäki  
  SLM 1982: pyörästöjärjestys C, tyyppi dieselhydraulinen, moottori Deutz BF12M 716, teho 460 kW, kierrosluku 1 800 rpm, vaihteisto Voith L4r4sU2, pituus puskimenpäitse 10 640 mm, pyörästön pituus 4 480 mm, pyörän halkaisija 985 mm, paino työkunnossa 48 tonnia, kitkapaino 48 tonnia, suurin akselipaino 16,0 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 149 kN, suurin sallittu ajonopeus 40/70 km/t, valmistusvuodet 1975 - 1978, valmistanut Rheinstahl Henschel AG Kasselissa, vuonna 1981 sarjaan kuului 40 veturia, numerot 150 - 189, yhteisajokelpoinen enintään kolmella veturilla, käyttötarkoitus vaihtotyö ja paikallistavarajunat. Kuvan veturi V5 184 oli vuonna 1981 sijoitettuna Gööteporin liikennepiiriin Sävenäsin varikolle. Mainittakoon, että vetureiden 150 ja 152 moottorityyppinä oli GM V149, teho 440 kW, kierrosluku 1 800 rpm, siis vuonna 1981.
kuva 15.04.2017 23:35 Esa J. Rintamäki  
  Vitsi reaalisosialismin ajoilta: millainen on neuvostoliittolainen kolmiodraama? Jees, poika rakastaa tyttöä, mutta tyttö rakastaa traktoria! Heko, heko.
kuva 15.04.2017 23:26 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan veturi on valmistunut vuonna 1980.
kuva 15.04.2017 19:19 Esa J. Rintamäki  
  Veturit 1201 ja 1202 valmistuivat vuonna 1963 ja väliosa 1231 vuonna 1967.
kuva 15.04.2017 19:00 Esa J. Rintamäki  
  Kummankin vaunun valmistusvuosi on 1981.
kuva 15.04.2017 18:53 Esa J. Rintamäki  
  Veturit 1229 ja 1230 ovat valmistuneet 1964 ja väliosa 1244 vuonna 1968.
kuva 15.04.2017 15:56 Esa J. Rintamäki  
  Taustalla Simca 1000 E, jollei mitään tee... heko,heko.
kuva 14.04.2017 23:53 Esa J. Rintamäki  
  Elikkä veturisarja Rc4, valmistunut vuonna 1976.
kuva 14.04.2017 23:01 Esa J. Rintamäki  
  Kuvassa on Ruotsin Banverketin LMV 0973 B, joka on entinen Qhz-ö 985 0973 vuodelta 1982. Alunperin vaunun valmisti ASJ Linköping vuonna 1957 sarjaan YBo7 numeroksi 1157. Vuoden 1970 sarjamerkkiuudistuksessa sen merkiksi tuli Y7, jonka istumapaikkaluku oli 47. Vuonna 1981 Y7 1157 oli sijoitettuna Norrköpingin liikennepiiriin Linköpingin varikolle. SJ hylkäsi 1157:n vuonna 1982 ja myöhemmin samana vuonna se muutettiin Qhz-ö-vaunuksi. Työvaunumuutoksessa muun muassa vaihdettiin päämoottori uuteen, jolloin etupään päätyä muutettiin koko lailla toisen näköiseksi.
kuva 14.04.2017 20:25 Esa J. Rintamäki  
  SLM 1982 kertoo X1-junasta seuraavaa: akselijärjestys Bo'Bo'+2'2', teho 4x280=1 120 kW, ratamoottorityyppi ASEA LJE 65, säätöjärjestelmä matalajännite, tehonsäätö portaaton, voimansiirto onttoakseli, pituus 49 550 mm, pyörästön kokonaispituus 44 650 mm, pyörän halkaisija 920 mm, istumapaikkaluku 2. luokassa 196, seisomapaikkoja 100, paino työkunnossa 77,4 tonnia, kitkapaino 48,1 tonnia, suurin akselipaino 12 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 100 kN, suurin sallittu ajonopeus 120 km/t, valmistusvuodet 1967-1975, varustettu levyjarruilla, valmistanut ASEA, ASJ Linköping ja Kalmar Verkstad AB yhteistyössä. Junan muodostaa lyhytkytketty sähkömoottorivaunu ja ohjausvaunu. Yhteisajossa sallitaan enintään viisi X1-junaa. Tyristorijärjestelmä. X1-junaa käytettiin Tukholman alueen paikallisliikenteessä. Kuvassa oleva vaunu 3065 on valmistunut vuonna 1969.
kuva 12.04.2017 21:28 Esa J. Rintamäki  
  Ja SLM 1982:sta kopioituna tekniset tiedot: pyörästöjärjestys 1'D + D + D1', teho 6 x 1 200 = 7 200 kW, ratamoottorityyppi ASEA KJD 137, säätöjärjestelmä matalajännite, ajoportaita 27, voimansiirto kytkintangoilla, pituus puskimenpäitse 35 250 mm, pyörästön pituus 31 520 mm, vetopyörän halkaisija 1 530 mm, juoksupyörän halkaisija 990 mm, paino työkunnossa 273,2 tonnia, kitkapaino 240,0 tonnia, suurin akselipaino 20 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 940 kN, suurin sallittu ajonopeus 75 km/t, valmistusvuodet 1960 - 1970, yllä mainittu teho on tuntiteho nopeudella 57,3 km/t, joissakin Dm3-vetureissa on SA-3 automaattikytkin ja SAB-pyörät, edelleen joissakin vetureissa on sähköjarru. Sarja oli vuonna 1981 sijoitettuna Luulajan liikennepiiriin Kiirunan varikolle, käyttö malmijunien vetoon rataosilla Svappavaara/Kiiruna - Narvik ja Koskullskulle - Jällivaara - Kiiruna. Sarjan on valmistanut yhteistyönä ASEA, Vagn och Maskinfabriken i Falun, Nohab ja Motala Verkstad AB.
kuva 12.04.2017 20:58 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan veturi on ASEA:n valmistama vuonna 1981.
kuva 11.04.2017 18:57 Esa J. Rintamäki  
  Veturista T41 n:o 204 SLM 1982 kertoo: pyörästö (A1A)'(A1A)', tyyppi dieselsähköinen, moottori GM EMD 12-567C, teho 1065 kW, kierrosluku 835 rpm, generaattori GM EMD D-12, ajoportaita 8, ratamoottorit ASEA LJB 84, pituus puskimenpäitse 15 400 mm, pyörästön mitat 3 200 + 7 700 mm, vetopyörän halkaisija 1 015 mm, juoksupyörän halkaisija 800 mm, paino työkunnossa 84,0 tonnia, kitkapaino 72,0 tonnia, suurin akselipaino 14,0 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 180 kN, suurin sallittu ajonopeus 100 km/t, valmistusvuosi 1956, valmistanut Nohab, varustettu junanlämmityslaitteella. Sijoitus vuonna 1981 oli Sundsvallin liikennepiirissä Östersundin varikolla. Edelleen vuonna 1981 204:llä ei ajettu säännöllisiä junavuoroja.
kuva 11.04.2017 18:35 Esa J. Rintamäki  
  SLM 1982: akselijärjestys B, tyyppi dieselhydraulinen, moottori Scania Vabis D802/812, teho 120 kW, kierrosluku 2 000 rpm, vaihteisto Atlas Diesel DF-1.0, ptuus puskimenpäitse 8 800 mm, pyörästön pituus 4 000 mm, pyörän halkaisija 970 mm, paino työkunnossa 20,0 tonnia, kitkapaino 20,0 tonnia, suurin akselipaino 10,0 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 65 kN, suurin sallittu ajonopeus 55/25 km/t, kuvan veturin on valmistanut Kockums Mek. Verkstad Malmössa vuonna 1951, käyttötarkoitus vaihtotyö, vuonna 1981 219 oli sijoitettuna Luulajan liikennepiiriin Bodenin varikolle. Edelleen sarjaa oli käytössä vuonna 1981 yhdeksän veturia. Sarjan Z43 vetureita oli vuonna 1981 siirrettynä virkatarvekäyttöön sarjaan Qaz kaikkiaan 39 kpl.
kuva 10.04.2017 21:19 Esa J. Rintamäki  
  Jorma, se lättä oli n:o 4063. T.nimimerkki "Lätän nähnyt".
kuva 09.04.2017 23:31 Esa J. Rintamäki  
  SLM 1982: akselijärjestys Bo'Bo', tyyppi dieselsähkö, moottori GM EMD 12-645E, teho 1235 kW, kierrosluku 900 rpm, generaattori GM EMD D25L, ratamoottorit GM EMD D77, ajoportaita 8, pituus puskiminen 15 400 mm, pyörästön mitat 2 400 + 7 000 mm, pyörän halkaisija 1 015 mm, paino työkunnossa 76 tonnia, kitkapaino 76 tonnia, suurin akselipaino 19,0 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 220 kN, suurin sallittu ajonopeus 100 km/t, valmistus alkoi 1968, vuonna 1981 käytössä 90 kpl, yhteisajokelpoinen sarjojen Tb, T42 ja T44 kanssa (enintään 2 veturia), kuvan veturi (261) on valmistunut Nohabilla 1969, se oli vuonna 1981 sijoitettuna Gävlen liikrennepiiriin Borlängen varikolle, sarjaa käytetään tavarajunissa ja järjestelyveturina.
kuva 09.04.2017 23:03 Esa J. Rintamäki  
  SLM 1982:akselijärjestys Bo'Bo', teho 4x120 kW, moottorityyppi ASEA LJB 62A, säätöjärjestelmä matalajännite, ajoportaita 21, voimansiirto tassulaakeri, kokonaispituus 19 050 mm, pyörästön mitat 2 400 + 14 050 mm, pyörän halkaisija 880 mm, 2 lk istumapaikkoja 52, matkatavaraa 0,5 tonnia, paino työkunnossa 34,2 tonnia, kitkapaino 34,2 tonnia, suurin akselipaino 9,0 tonnia, vetovoima liikkeellelähdettäessä 85 kN, suurin sallittu ajonopeus 75 km/t, valmistusvuodet 1946 - 1949, valmistanut ASEA ja ASJ Linköping, ollut alunperin SJ:n omistuksessa samalla sarjamerkillä ja numerolla, kokonaan hitsattu teräskori, sarja käsitti 1982 kaikkiaan 11 vaunua, yllä ilmoitettu teho on tuntiteho nopeudella 41,2 km/t.
kuva 09.04.2017 22:45 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan vetovaunu hylättiin sitten 9.1978. Seistyään Turun ratapihalla, myytiin 2.1979 pelkkä kori turkulaiselle romukauppialle yhdessä 4073:n kanssa.
kuva 06.04.2017 00:44 Esa J. Rintamäki  
  Merita-pankin logon selitys: kivisydäminen pankki, jossa puupäiset asiakkaat. Kuulemma tuon merkin suunnittelu maksoi jotain 100 tonnia mummonmarkkoja...
kuva 06.04.2017 00:40 Esa J. Rintamäki  
  Yksi vaihtoehto olisi suihkuttaa käynnistysavuksi aerosolipullosta.eetteriä imusarjaan. Ollessani HKE:llä Salmisaaren voimalaitoksella yritimme kerran käynnistää 13 tonnin dieseltrukkia (oli kova pakkanen talvella 1987). Ei käynnistynyt. No, eetteriä suihkuttamalla me kaksi kaveria saimme sen siirretyksi lämpimään halliin sulamaan. Muistan ainakin apteekkimaisen hajun tulleen pakoputkesta. Eikä tainnut olla moottorille kovin terveellistä puuhaa, kun emme varmistaneet öljynkiertoa millään tavalla, onneksi automaattivaihteisto toimi...
kuva 05.04.2017 23:10 Esa J. Rintamäki  
  Viisaita kirjoituksia ja ehdotuksia kaikki. Miten tämä kaikki saataisiin veturin omistajan sekä rahahanojen säätelijöiden tietoon?
kuva 05.04.2017 19:38 Esa J. Rintamäki  
  YCo5p 809 valmistui vuonna 1954 Hilding Carlssonin rälsbussitehtaalla Uumajassa. Kuvan sarjamerkin se sai 1956. Edelleen sarjamerkkimuutos vuonna 1970: YP. SJ hylkäsi vaunun 809 vuonna 1972 ja se myytiin Roslagsbananille saman vuoden aikana. Uppsala - Lenna - Jernväg omistaa tämän vaunun vuodesta 1987. Istumapaikkoja 42. Akselijärjestys (1A)'(A1)', tyyppi dieselmekaaninen, moottori Scania Vabis D812, teho 115 kW, kierrosluku 2000 rpm, vaihteisto Wilson, suurin pituus 16 600 mm, pyörästön mitat 2 000 + 9 800 mm, pyörän halkaisija 676 mm, paino työkunnossa 14 ronnia, kitkapaino 7 tonnia, suurin sallittu ajonopeus 85 km/t, valmistusvuodet 1952 - 1958, raideleveys 891 mm, yhteisajokelpoinen YP-vaunujen kanssa (max 6 kpl). UCFo3yp 2109 valmistui vuonna 1956. Myöhemmin samana vuonna sai sarjamerkikseen UBFo3yp. Tämä ohjaamolla varustettu liitevaunu sai vuonna 1970 sarjamerkiksi UBFYP. SJ hylkäsi 2109:n vuonna 1972 ja myi sen Roslagsbananille. Vuonna 1976 siirtyi Uppsala - Lenna - Jernvägille. Istumapaikkaluku 32 tai 40 riippuen valmistussarjasta. Kapsulättien liitevaunuja (eri mallisia) valmistettiin vuosina 1952 - 1958 73 kpl. Liitevaunun paino työkunnossa 11 tonnia. p sarjamerkissä tulee sanasta "pytteliten". YP-vaunuja valmistui kaikkiaan 72 kpl, tyyppiin perustuvia tavaravetovaunuja valmistui 4 kpl (sarja YFo5p) vuosina 1955 - 1956. Viisi YBo5p-vaunua muutettiin 1067 mm raideleveydelle vuonna 1964. Edelleen yksi YBo5p lisäksi muutettiin vuonna 1967 kolarivaurioituneen tilalle, uuden sarjatunnuksen ollessa YBo5t. Samalla tavoin muutettiin kolme liitevaunua Niiden käyttö loppui 1067 mm radan lopetuksen vuoksi 1970. YP-kalustolla SJ liikennöi ainakin 1980-luvun puoliväliin saakka. Roslags-radan YP-liikenne loppui tammikuussa 1978. Tosin kesällä 1981 aloitettiin liikennöinti uudelleen, mutta se loppui jo saman vuoden syyskuussa. (Syynä oli dieselliikenteen epätaloudellisuus verrattuna sähköjunaliikenteeseen.) Roslagsbanan muutti yhden YP:n (n:o 877) sähköradan tarkastus- ja huoltovaunuksi (kapsu-Ttv!) n:o 60. Mainittakoon että vuonna 1981 SJ:llä oli yhdeksän YP:ää ja viisi ohjaamolla varustettua liitevaunua, joista yhdessä oli 50 matkustajapaikkaa (a la Eia) ja ne oli sijoitettuna Norrköpingin liikennepiiriin, Växjön varikolle. Niillä liikennöitiin välillä Växjö - Västervik.
kuva 05.04.2017 18:42 Esa J. Rintamäki  
  Kuvan vaunu valmistui vuonna 1956 ASJ Linköpingin konepajalta alunperin sarjaan YCo6, myöhemmin samana vuonna luokkamerkintämuutoksen seurauksena sai litterakseen YBo6. Vuonna 1966 muutetiin sisustusta, uudeksi sarjamerkiksi tuli YBo8. "Boggienollan" pudotus pois sarjamerkistä vuonna 1970, nyt merkki oli Y8. Vuonna 1981 se oli sijoitettuna Malmön liikennepiiriin Kristianstadin varikolle. SJ hylkäsi 1072:n vuonna 1984. Vuotta myöhemmin muutettiin virkatarvevaunuksi MDR 4003824. Romutettu vuonna 2000 Vislandassa. Istumapaikkaluku Y6:na oli 53 ja Y8:na 36.
kuva 05.04.2017 18:28 Esa J. Rintamäki  
  Oikein sievä Oulun rautatien pysäkki. Laajennettu poikkipäädyllä 1908. Sisäänkäyntiovi on tässäkin alkuperäisessa paikassa. Myöhemmin lisättiin kuisti. Huomatkaa ikkunoiden alapuoliset peilikoristeet.
kuva 05.04.2017 02:37 Esa J. Rintamäki  
  Minä ainakin joskus pääsin takaohjaamoon junassa P44 välillä Haapamäki - Vilppula. Joskus ajoin Yamaha YGS 80 Sportilla vartavasten Kolhoon nähdäkseni Porkkanan ja P41:n juuri tältä samaiselta sillalta.
<<   >>