Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.06.2024 18:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkulia, kun ravintoketjussa olisi kreosootilla maustettua pölkkysientä!!! Kuulostaa yhtä "fiksulta", kuin sekin kaukana takana vorgissa ollut kuva neukun rakentamasta saunasta, raaka-aineena käytöstä poistetut kyllästetyt ratapölkyt! "A vot, tjulla hjuva löyly, nje haise kaalisoppa!" Betonipölkythän ovat siitä kiitollisia, että niihin ei pure edes kiinanpoikien vastine neutronipommille, eli "itäaasialainen hevos- ja hyppykuppa", säästää rakennukset mutta tappaa ihmiset! |
||||
|
23.06.2024 18:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juhana, puhumattakaan rataosan nopeusrajoituksista: - esim. Kela - Siuntio, vanha linjaa pitkin puskaryss.. eikun anteeksi pensasneuvostoliittolaisten kiskottamaa rataosaa pitkin, sn muistaakseni 70. Elämys sekin, matkustaa P 123 - aamuporkkanalla Helsingista Turkuun kerran kevättalvella 1981. Huimaa vauhtia Kirkolle asti ja sitten kolokuta-kolokuta-kolokuta huojahdellen seitsemääkymmentä Siuntionjoen sillalle ja niin edespäin. |
||||
|
|
23.06.2024 15:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan hyvä ajatus koota mainittuja vaunujärjestystietoja ja aikatauluja nettiin tutkittavaksi vähän samaan tapaan kuin ELKA:n sivuilla bussiaikatauluja? Etteivät katoaisi unhon yöhön ja lopullisesti? |
||||
|
23.06.2024 11:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viimeinen täyskorjaus Pieksämäellä joulukuussa 1972. Taisi säiliöautot tulla halvempina muotiin...? |
||||
|
|
23.06.2024 04:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Myös "FORM"-merkkisiä melkein tervattomia paperosseja (Hiihtoliiton hyväksymiä...?). P 126, tuntuu täsmäävän, vaikka sen lähtöraide myöhemmin (1980) olikin enempi kuvan ulkopuolella vasemmalla. Kun vielä muistetaan Tku asematalon maantieteellinen lievä "vinksahdus" (ei ollut kulmasekunnilleen itä-länsisuunnassa) ja iltapäivän auringonpaisteen suunta myös. Traagikko (voimassa 30.5.1976 alkaen toistaiseksi): P 126, lähtö Tku klo 17.25. Paimiossa lättä H 335 odotteli P 126:ta päästäkseen itse lähtemään Turkuun. Salossa tuli vastaan P 127, siinä iltakuuden jälkeen. Siitä noin tunti eteenpäin ja P 129 tuli vastaan Karjaalla. Pysähdys Kirkolla kolmiona klo 19.55. Kauniaisten jälkeen vastaan pyyhälsi P 131 Turkuun ja P 126:n tuloaika Helsinkiin viimein klo 20.30. H 547 lähti Tku klo 17.30, loimaalaisena. Siellä: klo 18.51 / paluu takaisin Turkuun klo 19.00, tulo sinne klo 20.27, taisi olla siis arkipäiväjuna... Ja "Pärsuntooget nummäär treehundra-åttiiu (försett med platthattan dee-ämm sjuuan) fron Nyystaad anländer till Oobu ii klokkan 20.30, till spoorr ETT - AAaaa!" (- naps - ,kovaäänisen napsahdus - högtalarens klångning!) |
||||
|
22.06.2024 21:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sellaiset autoilijat, joilla ei kyvyt eikä taidot riitä autolla ajamiseen siten, että selviytyisivät muita vaarantamatta, pitää välittömästi tunnustaa tosiasiat ja luopua autonajamisesta. Liikkeelle pääsee sentään myös ilman ajokorttiakin. Se "Kekekekekekeruusperiruusperi-kekkeruusi" on niin eilistä päivää.... |
||||
|
22.06.2024 14:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kävin viikko sitten Siuntiossa polkupyöräreissulla. Nykyisin Sti aseman tienoo ei ole enää näin kuvankaunis eikä asiallinen, herra Jimin arvioimalla tavalla katsottuna. Hyvää juhannusta, arvoisille kanssavorgilaisille! Sommerzeit, Feierzeit, Reisezeit, hurra! |
||||
|
22.06.2024 14:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Manuaalikärkisorvi, työntömitta, jousiteräslankaa, asiaan kuuluva erikoismallinen lankaa ohjaava työkalu ja sorvin pakkaan kiinnitetty sopivan paksuinen pyöröterästanko. Ja sivuleikkurit tai hohtimet tietysti. Piirustus ja kotvan aikaa, niin voisin vaikka itsekin tehdä tuollaisia jousia lippalakillisen. Huom! Hitaalla kierrosluvulla! Opettelemiseen (muistelemiseen, oikeamminkin!) menisi myös hiukan aikaa, ja se langanohjainkin pitäsi väsätä itse, ei sitä mistään K-Raudasta noin vain haeta. G.A.Serlachiuksen ammattikoulussa (vv. 1975 - 1977) Mäntässä opin kierrejousia tekemään sorvilla. Tehtaan konepaja kun teki vielä siihen aikaan paperitehtaan tarpeiksi pakkauskoneita ("Serlawell"- ja "Glolok"- merkkisiä). |
||||
|
22.06.2024 07:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mister John, HYVÄ HYVÄ!!!! Tämän juhannuksen paras uutinen! |
||||
|
22.06.2024 01:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvät herrat, onhan juttu niinkin, että vaikka arkkitehti kuinka suunnittelisi talonsa rakennettavaksi esimerkiksi saapasnahasta ja/tai puhtaasta kullasta, niin grynderin lahjoma rakennusfirma kuitenkin on "korjailemassa" riitinkejä punakynänsä kanssa. Täällä Helsingissä grynderit ovat aina, toistan: - aina saaneet erityisesti kokoomuspolitikoitsijoita kovin helpolla ostetuksi tuuminkeihinsa, halvalla! Viisitoista kokkaria tusinan hinnalla. Ja järkisyyt on puhallettu vessasta alas. Hyvänä esimerkkinä tolkuttomuudet Malmin lentoaseman kanssa. Vihreätkään eivät enää edes muista, mitä tarkoittaa "Koijärvi". Lampaita vailla hampaita, Heidi Hautalaa ja Satu Hassia lukuunottamatta... |
||||
|
21.06.2024 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha T.: vastaukseksi kysymykseesi: Edelleen Resiina 3/2022, makuuvaunuasiaa, by Jarmo Oksanen: Linja 48: Pori - Pieksämäki Linja 48 Parkanon kautta, linjan pituus 352 km. Liikennöintivuodet 1939, 1948 - 1951, 1952 - 1956 ja 1957 - 1958. Kun Pri - Hpk-rata avattiin yleiselle liikenteelle 15.11.1938, saatiin suorempi yhteys Porista Savon radalle. Makuuvaunujen kulku alkoi samana päivänä ja oli ainoa koskaan Pori-Haapamäki ("Mierontietä) -rataa kulkenut makuuvaunulinja. Liikennettä kesti aluksi vain yhdeksän kuukautta, 30.9.1939 asti. Kun sodat oli sodittu ja rauha palannut, alkoi liikenne uudelleen - tosin vasta kesäaikataulun astuessa voimaan 1948. Tällöin ei enää ollut kyseessä vain kesäaikainen liikenne, vaan se jatkui päivittäin läpi vuoden syksyyn 1951 asti. Talvella 1951 - 1952 jouduttiin henkilöliikenteen junien määrää supistamaan tilapäisesti ja tässä yhteydessä myös Pri-Pm - makuuvaunulinja jäi tauolle. Vuonna 1952 kesäaikataulu astui voimaan toukokuun 15. päivänä. Makuuvaunulinjaa oli ilmeisesti tarkoitus liikennöidä vain kesäkuun puolivälistä syyskuun puoliväliin, mutta syksyllä ilmestyneessä Turistissa rajoitus oli poistettu. Katkon aiheuttivat vasta alkuvuoden 1956 ankarat sääolot ja yleislakko. Liikenne tällä linjalla oli keskeytyksissä 6.2. - 2.6.1956. Kesäkuun alussa liikenne saatiin käyntiin, mutta se taukosi jälleen marraskuun lopussa. Vielä yhden rupeaman [ajan] linjalla liikkui makuuvaunuja, nimittäin 2.6.1957 - 28.2.1958." Huom. Koeluontoista makuuvaunuliikennettä Pori-Pieksämäki-välillä oli ajettu kesällä 1937, mutta se kulki Tampereen kautta (Mierontie oli vielä rakenteilla). Tulokset ei ilmeisesti kovin rohkaisevia olleet, kun sitä ei seuraavana kesänä uusittu, silloinkin Mierontietä vielä rakennettiin. (Sama lähde.) |
||||
|
21.06.2024 14:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eri yhtiöiden Nohabit, niillä on ja ollutkin sitten erinomaisen tyylikkäitä värityksiä, oikein silmäkarkkia. Ja tällä puolen Pohjanlahden...? (Sairaan vähäistä.) |
||||
|
21.06.2024 14:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli niin sanottua "kansanolutta" eli ruattiksi "folköl"! "Helan går, och kyss fi**an hela veckan". |
||||
|
20.06.2024 23:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Hannu! Itse ajattelisin kuvan veturin suunnanvaihdon olevan epäilemättä lähempänä ohjaamon tämän puolista seinää (sisäpuolella) ja myös alempana kuin ihmettelemäni vipu. Tuonkaltaisella systeemillä olisi helppoa säätää valtaventtiilin aukeamisia jokseenkin tarkasti. Lisäksi sen asennosta voisi "Top Link Driver" eli huipputaitava kuljettaja päätellä jotakin. Hyvinkin mahdollista on, että koneessa on suunnanvaihtokanki (kuten Vr1 "Kanalla") tavanmukaisen ruuvin sijasta. En kuitenkaan menisi vannomaan, koska Sumujen Saaren koneet ovat minulle hieman oudompia. |
||||
|
20.06.2024 19:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kummalle tuo "virkatarvevaunu" on omistettu taakaksi? Morelle vaiko Tka:lle? Itse veikkaisin jälkimmäistä. |
||||
|
|
20.06.2024 19:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jo on hyvä kuva vaahtopäineen! Onko ohjaamossa näkyvä pystysuuntainen vipu "Throttle" eli valtaventtiilin vipu? Tenderin etummainen käsikaide kaivannee hitsarin apua, jota kuvatekstistä päätellen ei taida olla tulossa...? |
||||
|
|
20.06.2024 19:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Resiinasta nro 3 / 2022 löysin Jarmo Oksasen kirjoittamasta makuuvaunuliikennettä koskevasta artikkelista: Kohta 22: Helsinki - Pori Linjan pituus 322 km, Liikennöintivuodet 1919 - 1939, 1941, 1942 - 1944 ja 1945 - 1964. - - - "Helsinki-Pori-makuuvaunulinja oli lyhyt. Päiväyhteyksien nopeutuminen tämän mittaisilla matkoilla pudotti makuuvaunumatkustajien lukua. Porin ja Helsingin välillä vaikutuksensa oli varmasti myös uuden valtatie 2:n valmistumisella, eikä vähiten vuonna 1958 alkaneella pikavuoro [linja-auto] liikenteellä. Liikennöinti makuuvaunulinjalla Helsinki - Pori päättyi 30.5.1964. Jos aikataulukirjan merkinnät pitävät paikkansa, niin Porin makuuvaunu on kulkenut viimeisinä vuosinaan Vv16-veturin vetämänä Tampereelta Poriin ja Dm4-moottorivaunun vetämässä junassa puolestaan Porista Tampereelle." - - - |
||||
|
19.06.2024 22:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä jo säikähdin, että lukiko "antifasistisen jälkineukkupunavapautussankariarmeijan" kartoissa "Haapamäen" sijasta "Zaporozhjje / Zaporizzhja"...? "Volodjushka Kahjovitsh, kjompassi nje rabota, mutta otshen harasoo, että Sjuomi-viinapjullon värinen pajezd on edessä vjapautettavana (- hik -), bljat!." "Joptvojumat! Totta turishet, Akaki Perkeleevitsh! Otetaash sille (- hik -)." |
||||
|
|
19.06.2024 01:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri ja Erkki myös: vuoden 1963 kevätturistissa Tampere - Pori osuudella oli merkittynä H 461, lähtöaika Tpe klo 4.10. Vaunuluokkamerkintänä 2. lk ja ilmiselvä veturijuna, kun siinä kulki myös makuuvaunu Poriin. 461:n tuloaika Poriin oli klo 7.35. Ennen Vammalaa 461 pysähtyi Lielahdessa, Nokialla, Siurossa ja Karkussa. Vamnalan jälkeen se pysähteli vähän joka paikassa, paitsi Karhissa, Ahh - veenuksessa ja Tattarassa. Makuuvaunu tai -vaunut tulivat Tampereelle junassa P 95, lähtö Hki klo 22.15 ja tulo Tpe klo 1.16. P 95 kulki Haapamäen kautta Pieksämäelle. Porista oli makuuvaunuyhteys Helsinkiin: lähtö Porista klo 22.00 junalla H 470. Tulo Tampere klo 0.57. Sieltä edelleen Pieksämäeltä tulevalla P 96:lla (tulo Tampereelle klo 3.02) ja lähtö klo 3.30. Tuloaika Helsinkiin klo 7.30. Neljä tuntia Tampereelta Helsinkiin, tekee keskinopeudeksi etwa 47 km tunnissa! Kun makuuvaunujuna lähtee lähtöasemaltaan sopivaan aikaan ja tulee perille myöskin sopivaan aikaan, niin väliaika jää kulkemiseen. Eipä se ollut niin "Aspergerintarkkaa" silloin ennen vanhaan! |
||||
|
19.06.2024 00:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä olekaan "Thunder Bay" vaan "Sommer Bay"...? | ||||
|
19.06.2024 00:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Ei tollasta ookkaan!" Menivätköhän perisuomalaiseen tapaan tuottamaan isoa tuloa halvalla raaka-aineella selluksi keitettäväksi ja aivan maan helvetin korkean jalostusasteen tuotteeksi - paskapaperiksi!!! |
||||
|
18.06.2024 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01189, (noin vuodelta 1963-64), ent. CEm 2424 vuodelta 1924. Hylätty vuonna 1990. BG 04575-7, (lienee 1950-luvun lopulta), ent. Gep 30'908 vuodelta 1945. Edelleen: ent. Hd 155'532 vuodelta 1923. BG 04759-7, (noin vuodelta 1962), ent. Ge 30'227 vuodelta 1944. Hylätty vuonna 1989. |
||||
|
|
18.06.2024 14:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Reagoinpa herra Erkin aikataululliseen kommenttiin: - joudun vain valitettavasti toteamaan, että kuvan ajankohtaan kuuluvaa turistia ei minulla ole, vaan sen sijaan kevätturisti 1963, eli ajanjaksolla 1.3. - 25.5.63. Tämä kuitenkin lienee jokseenkin lähellä...? Tampereelta Porin suuntaan lähteviä: H 469 (kiskoauto), lähtö Tpe klo 14.10, tulo Pri klo 17.03. Tämä oli muodostanut vaihtoyhteyden junalta MK 56 (kiitojuna Vaasasta Helsinkiin), tulo Tampereelle klo 12.32. Samoin 469 oli vaihtoyhteytenä junalle P 92, tulo Tpe klo 13.45. Se oli lähtenyt Spank Hillistä (Pieksämäeltä) aamukahdeksan tienoilla henkilöjunana H 92. Pikajunaksi se oli degeneroitunut Haapamäellä. P 92 sitten jatkoi matkaansa Helsinkiin, lähtö Tpe klo 14-reikä-reikä ja tulo Hki klo 17.00. Tosin 469:ään kerkesi myös junalta H 54 (postijuna?), tuloaika Nääsvilleen klo 13.17. Juna H 54 oli lähtenyt Vaasasta aamusella, klo 4.50. Verkkaisena kulkijana se oli Orivedellä odottanut junaa MK 56 (joka ei pysähtynyt Orivedellä), jonka se päästi ohitsensa. H 54:n pääteasema oli Tpe. 54:sta tulleita vaunuja (1. ja 2. lk, Vs - Tpe - Hki) liitettiin junaan P 92. Etelästä päin 469:ään kerkisi Riksusta tulleelta lätältä H 403, tulo Tpe klo 13.57. P 357 Turusta oli tullut Tampereelle klo 11.55 ja Helsingistä Ouluun kulkeva P 67 oli piipahtanut Tampereella klo 12.08 / 12.20. H 473 (veturijuna, arkisin, paitsi lauantaisin ja aattopäivinä, vain 2. lk vaunuja sekä työläisvaunuja Tampere - Siuro). Lähtöaika Tampereelta klo 16.15 ja tuloaika Vammalaan (ruotsiksi: "Invaliditet", heko heko!) klo 17.53. Verkkaisen rauhallisesti kulkenut juna: 59 km matkaan kulutti aikaa 1 tunnin ja 38 min.! (Pakostakin ollut höyryveturi vetämässä?) Samoihin aikoihin lähti työpäivisin kulkenut H 425 Tampereelta Orivedelle, lähtö klo 16.23. Toisen luokan vaunuja, ilmiselvästi veturijuna ja työläisvaunuja Tampere - Haviseva. (Ei pysähtynyt Kivilouhimon seisakkeella.) Tuloaika Orivedelle klo 17.42. Edelleen: Tampereelta lähti pikuri P 358 Turkuun klo 16.05 ja veturijuna H 408 (kulussa joka päivä) kohti Toijalaa klo 16.15, vaunuluokkana 2. Pysähtyi ässänä (eli tarvittaessa) lauantaisin, aattopäivinä ja sunnuntaisin Sääksjärvellä ja Kuljussa. Muuten pysähteli Hakkarista alkaen joka pysäkillä, kunnes tuli Toijalaan klo 17.11. (Mahdoinkohan tulkita H 408:n pysähdyspolitiikan oikein, minä vaan kysyn?) Tampereelta lähti myös H 410 klo 16.25 arkisin, ei la eikä pyhäpäivien arkiaattoina. Sekin oli ilmiselvä veturijuna, 2. luokan vaunuilla ja työläisvaunuja Tampere - Toijala. "Hoo neljäsataakymppi" kolusi joka marjapaikan ja saapui Toijalaan klo 17.41. Ja aikataulumärehdintä jatkuu: H 475 (kiskoauto) lähtö Tpe klo 17.15 (arkisin, ei lauantaisin ja aattopäivinä). Se oli Vammalan juna, tuloaika klo 18.28. Tampereelta etelään pääsi klo 17.30 lähtevällä pikajunalla P 42 (Tpe - Hki), joka tarjosi vaihtoyhteyden Haavasta tulleelle H 420:lle, tulo Tpe klo 16.56. Haapamäeltä 420 oli lähtenyt klo 14.18. Erkin mainitsema klo porilainen kuuden juna oli P 45, lähtö Tpe klo 18.05 ja tulo Poriin klo 20.15. Sen lähtöä ennen oli Tampereelle tullut "pohojalaanen" P 61, lähtö Hki klo 15.05, tulo ja lähtö Tpe klo 17.45 / 18.10. Määräasemana P 61:llä Kemi, jossa se muuttui henkilöjunaksi (H 61). Rovaniemelle 61 saapui klo 10.30 seuraavana aamupäivänä (makuuvaunuja Tampere - Rovaniemi ja Tampere - Kemi). Jos tässä junassa (P 61) ei Huru12 ollut veturina Tpe tullessaan ja lähtiessään, syön stetsonini chilikastikkeella maustettuna ja hikinauhoineen kaikkineen!!! Pori - Tampere - suunnassa oli kulkenut vain H 464, veturijunana (luokat 1. ja 2.), tuloaika Tampereelle klo 17.10. Porista se oli lähtenyt klo 14.05. Olisiko tässä ollut P 42:n runko Helsinkiin? Kyllä, turisti kertoo näin olleen ja että junaan olisi liitetty kahvilavaunu Tampereella. Eikä P 42:een otettu polkupyöriä kuljetettavaksi. Erkin mainitsema H 43 lähti Tpe klo 20.35, kohti Poria, tuloaika sinne oli klo 23.29. Siinä oli ollut 1. ja 2. luokkien vaunuja Helsingistä Poriin. Nämä olivat tulleet Tampereelle pikajunalla P 43, tulo Tpe klo 20.08. (P 43 oli lähtenyt Hki klo 17.10.) Niin ja MK 55, kiitojuna Helsingistä Vaasaan oli tullut/lähtenyt Tampereelle/-lta klo 20.20 / 20.30. Ei tämä kommenttini siis nyt niin poikkitieteellinen ollut, koska tässä oli kyse vuoden 1963 aikataulusta! Joka tapauksessa, Erkki-pojalla oli ollut aivan runsaasti nähtävää, koettavaa ja kuultavaa Tampereen asemalla, sen valaisemiseksi tämän kirjoitin. Muuten, vielä yksi tyhmä kysymys vanhalta fossiililta: - kuinka niin "nykyaikainen KVG-digi-touhotus" olisi muka parempaa...? Valtionrautatiet kuljetti muitakin ihmisiä kuin epäjumalan asemaan (turhaan!) korotettuja "pyhiä bisnes-miekkosia"! |
||||
|
17.06.2024 20:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Savolaiset tullessaan Suomeen joskus kansainvaellusten aikaan, olivat osuneet Pönttövuoren tunnelin suulle. Siellä oli ollut tienviitta: "Savvoon -> ". Ja ainoina lukutaitoisina olivat noudattaaneet tienviitan "kehotetta". | ||||
|
17.06.2024 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lättien ylikulkusillat olivat (ja ovat vieläkin) nimenomaan junahenkilökuntaa varten. | ||||
|
|
17.06.2024 09:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikäli ajatellaan suomenlättien ruotsalaista "syntyperää", niin myös Ruotsissa Y6-perheen rälsbusseissa ei myöskään aivan alkuaikoina ollut kaidetta lisättynä ylikulkusillan sivulevyihin. Eikä tällaista, kuvassa näkyvää kaidetta, ollut alkuun suomenlätissäkään. Kimmo Pyrhösen "Lättähattu - kiskoauton tarina" - kirjassa kerrotaan "lättähattuihin tehdyistä muutostöistä" - luettelossa, että "1962 [lisättiin] päätyporttien kaiteet". Ruotsin YP - kapsulätissä tällaisia kaiteita ei ole koskaan ollut, eikä ole museovaunuissa vieläkään. Nämä sentään olivat Hilding Carlssonin ideointia ja tuotantoa. Carlssonilaiset juuret oli suomenlätilläkin. |
||||
|
16.06.2024 18:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomessahan ei erehdyksiä koskaan ole myönnetty eikä tulla myöntämäänkään, saati pyytämään anteeksi. Esimerkiksi Anneli Jäätteenmäen tapaus: "Puhun niin totta kuin osaan." Ja se siitä sitten. Taannoinen kohu Wille Rydmanista, senkun panikoi ja syytti Hesaria valehtelemisesta. Ja se siitä sitten. Entä herra kansanedustaja Vornanen, joka laukaisi persujen vaalikampanjan lähtölaukauksen? Ja se siitä sitten. Entä maksaminen tyhjästä ilmasta (Telia-Sonera)? Ja se siitä sitten. Jos joku tällaista anteeksi pyytelisikin, siinähän saattaisi pyytäjä paljastaa itsestään edes pienen inhimillisen tatsin? Mutta kun kovaksi keitetyn toimistotyrannin ja/tai puoluejyrän arvovalta kärsisi ja julkisuuskuvakin. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Rautateidenkin tiimoilta. |
||||
|
16.06.2024 12:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Timo, ai - Purso Alumiini onkin Siurossa? Nuurdikilla aikoinaan höpisivät jotain ihmeellisyyksiä Ylöjärvestä! Nuurdik (ollessaan vielä Nokia alumiinina) menetti aikoinaan kaksi merkittävää tilausta juuri Pursolle. Syy: Pursolla oli laatukäsikirja kunnossa ja päivitettynä. Pikkalassa meni laadun kanssa melkein sekoiluksi: - ei ollut koskaan aikaa tehdä kerralla kuranttia, mutta AINA oli aikaa tehdä sama tilaus kahteen - ellei useampaankin - kertaan. Olipa yksikin johtavassa asemassa ollut setä (ruotsinkielinen sukunimi) ollut molempien alumiinifirmojen palveluksessa, vieläpä yhtaikaa! (Irtisanomisaika tiämmä tavanomaiset viisi sekuntia!). |
||||
|
|
14.06.2024 17:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, katsos, VR pääsee nyhtämään hynää korjaamisesta ja mielin määrin, koska kuljetuskustannukset Ruattista Suomeen ovat pienemmät kuten esim. Saksaan...? | ||||
|
14.06.2024 17:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuva on hyvä ja mielenkiintoinen. Ei vissiinkään mene montaakaan vuotta siihen, kun Salmisaari B-voimalasta sammuu tulet kattilasta...? Hyvin kuvattu Finljandija-talo, kun se ei "aaltoile" suunnittelijansa nimen kunniaksi, ainakaan vielä. Etualalla olevat kerrostalot ovat Toinen linja 17 (vasen, keskellä) ja 19 (oikea alanurkka). |
||||
|
14.06.2024 09:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaivoin sekaisin olevasta kirjahyllystäni teoksen "Verzeichnis der Deutschen Lokomotiven 1923 - 1965" / Griebl ja Schadow tekijöinä. Sivulta 43 alkaen avataan Puolan PKP:n höyryvetureissa käyttämää sarjamerkkijärjestelmää. Koetanpa käännellä saksankielistä tekstiä lapiokäännöksenä suomeksi. Veturityyppien merkitsemiseksi käytettiin kirjaimia ja numeroita (kuten muuallakin masilmassa). Puolassa käytettiin neljää kirjainta ja kolmea numeroa, jossa järjestysnumero oli käytössä määrätynlaisten vetureiden tunnistamiseksi. Sarjatunnukset höyryvetureilla merkittiin suuraakkosin kertomaan käyttötarkoituksesta: P = Pospieszny (pikajunaveturi) O = Osobowy (henkilöjunaveturi) T = Towarowy (tavarajunaveturi) Tankkivetureissa näihin liitettiin kirjain "K" = Kuzy. Tätä seuranneet pienet kirjaimet tarkoittivat pyörästöjärjestystä. Kahdennettuna se tarkoitti jaettua koneistoa (esim. Malletia). Kirjainmerkintöjä täydensi numero (ryhmässä yhdestä kolmeen numeroa), joista ilmeni paitsi veturin suunnitteluvuosi uusilla vetureilla, myös eräässä mielessä "sijainti" sarjamerkissä. Vasta sitten seurasi veturin juokseva numero, joka aina alkoi 1:stä. Puskinpalkkiin veturin numero merkittiin näin: esim. OKz32 - 4. Ohjaamon sivuseinissä nämä olivat valettuina laattoina alakkain. Tyyliin: OKz32 4 (Näin tehtiin myös maalattuina.) Vuoden 1945 jälkeen PKP järjesti kapearaiteistenkin vetureiden merkintöjä yhtenäisiksi: (esim. Px48,Tx3). Normaaliraiteisten höyryvetureiden akselijärjestyksestä kertovien pienten kirjainten taulukko: a = B / b = B1 / c = 1B / d = 2B (viilinlännen veturien pyörästö, heko heko!) / e = 1B1 / f = 1B2 ja 2B1 / g = 2B2 / h = C ("puolankana?") / i = 1C ja C1 / k = 2C / l (ällä) = 1C1 / m = 2C1 / n = 1C2 / o = 2C2 / p = D / r = 1D ("puolanjumbo"!) / s = 2D / t = 1D1 / u = 2D1 ("Mountain") / v = 1D2 / w = E / x = E1 / y = 1E ja z = 1E1. Yksi - kolminumeroisten tyyppinumeroiden merkitys: 1 - 10 = preussilaisvalmisteiset. Vuodesta 1945 tarkoitti entisiä saksalaisia "Länderbahn"- vetureita, joissa säilyi entiset Reichsbahnin yksilönumerot. Entiset saksalaiset yksityisten ratojen veturit merkittiin tunnusnumerolla 100 (esim. TKt100). 11 - 19 = itävaltalaisvalmisteiset, tosin poikkeuksena suurin määrin maahan jääneet itävaltalaiset C - veturit, Th24:ään asti. 20 = uusiovalmistetut veturit, toisin sanoen konstruointityön valmistusvuosi (EI SIIS veturin valmistus- tai käyttöön luovutusvuosi!). Esim. Okz32 = vuosi 1932. 101 = muut veturinvalmistajat (saksalaiset Länderbahnit, Sveitsi, Venäjä, Unkari ym.). 201 = ulkomaalaisvalmisteiset uusioveturit vuodesta 1945 alkaen, joten nimenomaan alunperin ei Puolaa varten suunnitellut veturit saivat tunnuksekseen 201 alkaen olevia numerointeja. (Esim. UNRRA:n 1D sai merkin Tr203, Liberation = Tr202. Erityisesti Puolassa valmistetut sarjat saivat lisäksi konstruktiovuoden (Ty246 = vuosi 1946). Tendereillä myös oli oma sarjamerkintäjärjestelmänsä: kaksinumeroinen numerointi ja suuraakkosin kerrottu akseliluku. Näiden jälkeen seurasi vielä suunnitteluvuosi tai muu valmisteeseen liittyvä tunnusluku. Esim. 30D55 => 30 vesitila kuutiometreinä, D = akseliluku ja 55 => 1955. Tendereillä oli oma numeronsa (ilmoitettu samaan tapaan sarjamerkinnän alapuolelle kuin vetureillakin). |
||||
|
|
13.06.2024 23:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pistänpä lusikkani tähän sekahedelmäsoppaan minäkin: VR:n juhlakirjojen (1962 ja 1987) sivuilta lainaan "jotain", mitä tulee kiskotukseen Tampereen - Porin rataosalla: Tpe - Pri, vuosina 1957 - 58: kiskonvaihtoa: K30 -> K43 (132,5 ratakilometriä) Pej - Rma, vuonna 1958: kiskonvaihtoa: K30 -> K43 (46,7 ratakilometriä) Pri - Mn, vuonna 1960: kiskonvaihtoa: K30 -> K43 (11,0 ratakilometriä) (K30 on porvoolaismuseorautatieläisten kielellä: "rautalankakiskoa".) Laajaa sepelöintiä on jo suoritettu - - - Tampereen - Porin radalla - - - . "Radan sepelöinnin yhteydessä on aina pyritty suorittamaan muukin radan peruskorjaus, jotta rata, sitten kun se on saanut myös uudet kiskot, olisi kaikin puolin kunnossa." (VR 1962, s. 132) K43-kiskotus mahdollisti raskaiden vetureiden käytön, eli juuri Hr1, Hr11 ja Hr12 käytön Porin-tiellä. VR 1987: "Tampereen - Porin radalla valmistui [v. 1962] kolme rataoikaisua, yhteispituudeltaan 4,1 km. Tällä radalla jatkui myös sepelöintityö pääasiassa Peipohjan ja Porin välillä 34,2 km:n matkalla." 1964: "Porin radalla valmistui liikennöitävään kuntoon kolme rataoikaisua. Kiikan ja Äetsän välinen oikaisu oli 1,1 km pitkä ja Vihnusjärven oikaisu 1,8 km. Heinoon oikaisusta valmistui osa eli 1,9 km." 1965: "Porin radalla saatiin Heinoon rataoikaisu kokonaisuudessaan käyttöön, ja Tampereen - Lielahden välillä oli käynnissä kaksoisraidetyömaa, johon liittyi myös pieniä oikaisuja." 1966: "Risteen oikaisusta Porin radalla saatiin 2,6 km pituinen osa liikenteelle 27.9.1966. Rata oli kiskotettu K54-kiskoilla. Koko oikaisun pituus on 5,5 km. Aikaisemmin liikenteelle avatulla Heinoon oikaisulla tehtiin penkereen vahvistamispaalutusta ja viimeistelytöitä." 1967: "Porin radalla valmistui Risteen oikaisu kokonaisuudessaan käyttökuntoon 6.6.1967. Se oli kiskotettu K54-kiskoilla ja sepelöity. Oikaisu lyhensi ratapituutta 713 m." "Lielahti - Pori - välin parantamistyöt alkoivat v. 1979. Tavoitteena oli C-luokan rata varustettuna K54-kiskoilla ja sepelitukikerroksella. Suunnitelmiin sisältyi seitsemän rataoikaisua, joista ensimmäiset valmistuivat 1980-luvun alussa. Parannustyöt ja oikaisut valmistuvat 1990-luvun vaihteessa. Tavoitenopeudet radalla ovat 120 km/h ja osin 140 km/h." |
||||
|
|
12.06.2024 22:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri: - mikäli muistan oikein, Jämsä sai Dm4:n silloin, kun Dm2 nro 19 oli törmäillyt siellä "linjakohtauksen" merkeissä. Tieto on peräisin Hpk jnl Soini Sauron valokuvien perusteella saamastani käsityksestä. (Huom. Ei-tarkistettu, joten älä ota tosissasi!) |
||||
|
12.06.2024 11:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ari-Pekka: - kustannustietoinen talo käyttää viilansakin hyperliukkaiksi asti. Se se vasta on sitä talousnerokkuutta. Viis veisataan kaikesta muusta! |
||||
|
11.06.2024 13:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä kuva on ilo vanhan (?, 67-vee ensi kuussa) koneteknikonretkun silmille! | ||||
|
|
11.06.2024 13:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Henri Mignet, surullisen kuuluisan "Taivaan kirpun" suunnittelija kirpunrakennuskirjassaan sanoi alumiinin olevan pettävää materiaalia, silkkaa kokoon puristettua maata. Kirppu (kts Ilmailumuseolta, Vantaalla) pistettiin äkkiä lentokieltoon, koska se ei oiennut vähänkään jyrkemmästä syöksystä. Ihmishenkiäkin oli menetetty. Mignet ei ollut - toistan - ei ollut vars. lentokoneinsinööri. Alumeettia käytetään kyllä jonkin verran lujuuttakin vaativissa rakenteissa, mutta seostuksella ei liene niin suurta painoarvoa kuin nimenomaan muotoilulla (rakenteiden statiikan ollessa elinehto). Omalta ajaltani "Nuurdikilta" muistan Stena Linesin katamaraanin muotoprofiilien valmistuksen. Rajoituksena vaan oli 3500 tn puristimen profiilityökalun määrittämä enimmäismitta (max etwa 400 mm leveyssuunnassa). Muistini mukaan pendolinoja hitsailtiin kokoon sveitsiläisistä alumeettiprofiileista "prohviiliputkeksi". Nuurdikilla profiilituotantokapasiteetti ei olisi piisannut millään siihen hommaan. Ei sen puoleen, ei tietääkseni ylöjärveläisella Pursollakaan. Ja kun sitä hitsisaumaa piti duunata satoja kilometrejä... Puhuttaessa VR:n sinisten vaunujen korirakenteista: - niihin päädyttiin oikeastaan normaalin eurooppalaismallisen kehittymisen (Esslingen) myötä. Aiemmin henkilövaunuissamme nimenomaan aluskehys otti enimmät töytäykset vastaan niin ajossa, vaihtotöissä kuin rysäyksissäkin. Puukorithan ikävä kyllä hajosivat kolareissa tuhannen pi**un päreiksi! Teräskoreissa kyllä oli sitä itsekantavuutta ja riittävästi lujuuttakin. UIC (kans.väl. rautatieunioni) oli vaatinut sen luokan lujuutta koreille, että havainnollistettuna Eit:n piti kestää litistymättä (lue: muotoaan muuttamatta) neljä päälleen nipuksi asetettua samanlaista Eit:tä. Teräslaadulla (siis metallurgiallakin) on isosti väliä, mikä tahansa läkkipelti paksunnettunakaan ei kelpaa! VR 75 - historiikissa on maininta puukorisen moottorivaunun aluskehyksen teräslaadusta: St 52. St = Stahl, eli teräs. 52 on luku joka ilmoittaa ns. myötörajan. Se taas tarkoittaa kuormituksen suuruutta, jossa teräslaatu muuttaa muotoaan siinä määrin, että se ei enää palaudu alkuperäiseen (palkin tai kangen) muotoonsa. Siihen vielä lisää kuormaa, niin palkki katkeaa. Tässä "52" tarkoitti 52 kilogrammaa poikkileikkauksen neliömillimetriä kohden. (Siten: kolme mm2 rajana olisi 156 kg). Rakenteet suunnitellaan (suunniteltiin) siten, että kuormitus jää takuuvarmasti tällaisen rajan alle. Nykyteräksissä seostusta on kehitetty ja nuo em. lujuusmerkinnätkin ovat hieman toisenlaisia (newtonit korottavat 52:n noin 520:ksi). Ellei seostuksella saada riittävää lujuutta aikaiseksi, niin sitten apuna on ainevahvuudella veivaaminen. Itse uskoisin Svenin, Åken ja Perin duunanneen 1980-luvulla SJ-junanvaununsa silloin muodissa olleen teräsvaunutrendin mukaisiksi. Ja mikä ettei, kunhan suunnittelupuolen Håkanit tietävät mitä ja miten tehdä, joten ... |
||||
|
11.06.2024 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh, herra Jussi! Nyt meni mielenkiintoiseksi! Jos vain sinulle olisi mahdollista, niin laita kuvia rakennusvaiheista tänne, vaikkapa lyhyen kuvatekstin kanssa (vähän samaan tapaan, kuin mitä Kitaratohtori tekee omalla sivustollaan). |
||||
|
|
11.06.2024 00:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miten ihmeessä Svea-mamman rautatieläisgrabbarna onnistuvat tässä? Kun vaunu on siltä ajalta kun naapurinpoika ensimmäisen röökiaskinsa osti! Ja täällä IC-vaunuista (valm. 1990-luvun alkupuolelta) kiljutaan että "käyttöikänsä päässä"...? Eikun lusikkatehtaalle vaan, sulaton kautta... Ilmiselvää: - kustannusvastaavuutta voi aina viilailla miten päin hyvänsä! Moraali hakusessa. |
||||
|
11.06.2024 00:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hetkinen, mikä olikaan vaunun siirron ajonopeus? Jos vaikka telin keskiötappia olisikin muutettu sverigemalliseksi, niin miten sitten telin sivukannattimet tai - tyynyt? Eihän raideleveysero ole kuin 2 * 44,5 mm puolellaan, mutta en usko siirtoa ajetun markkakakskymmentä lasissa B-portaalla...? |
||||
|
11.06.2024 00:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onhan sekin omansa laista eroa siinä, että vetäiseekö jossain maalikylän ratapihalla hätäisesti Kittilän kirkkoveneen kuvan tussilla vaunun kylkeen polvet vavisten Avarn-vartijoiden pelosta kuin harrastaa kuormausraiteella keskellä ei-mitään kaikessa rauhassa tuntikausia kestävää suihkis-sessiota... | ||||
|
10.06.2024 21:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mikko: karttatyöskentelyllä [sivustot "karttaselain" ja "vanhat kartat" (v. 1987)] ja omilla muistikuvillani "kotirataosastani" päättelin Sinun laittamasi kuvan tulleen näpätyksi Oriveden suuntaan (auringon suunta!). Kuvaaja on lähestymässä km-tolppaa 209. Aika hyvät refleksit kuvan ottajalla! Vastaan tuleva Deeveripari on näköjään siirtoajossa. Varjosta näkyy, ettei koukussa vaunuja ole. |
||||
|
10.06.2024 13:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, ei linjavaihteen vaan pelkästään vaihteen. (ks. JT 1957 "Selityksiä"-sivut, myös vanhoista Liikennepaikkojen välimatkat-kirjoista uskoisin olevan apua). Vaihde oli siten "oikein wanhaan aikaan" saman tapainen kuin myöhemmin lanseerattu "seisakevaihde"-nimitys. Tällaisella ei siten lipunmyyntiä ollut, mutta sivuraide tavaraliikenteen tarpeisiin: (vaunujen otto/jättö). Itsekin olin ymmärtänyt, että Tuurin palvelutason huima korotus tapahtui just 1.1.1909. |
||||
|
10.06.2024 01:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sehr geehrte Herr Ari-Pekka, ei suinkaan, vaan mieluumminkin vaihteen aukiajoa. Sitä tapahtui Vilpussa parikin kertaa, silloin kun siellä "asemaseisoskelijana" olin (muistikirja ja kynä pykälässä). Eli vaihtotyön tuoksinassa veturi ja roikka menivät "sakkopaalusta" ohi. Oma souvinsahan siitä sitten seurasi: pikaisen kiireellinen soitto rataesimiehelle tulla hätiin mittavehkeittensä kanssa. Toinenkin tarkkailemaan toiselle puolelle, kun Huru piti siirtää pääkulkutieltä rikkonaisen vaihteen yli sivutielle max 5 km/t nopeudella, "pohjoisen pikajuna tulossa tolpan kohdalla sisään". |
||||
|
|
09.06.2024 23:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Yksi nimitys vielä lisää, suoraan Vlp ratapihan pohjoispäästä, 1970-luvulta: "sakkopaalu". | ||||
|
09.06.2024 23:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Espanjattaret? Ehdotankin ristiäisiä (kun vihersammakko-nimityksestä ei ole kuulunut omiin huonokuuloisiin kalloni sivuissa oleviin reikiin mitään!): - Conchita? - Juanita? - Carmen Sylva? - Guadalupe tai mieluumminkin "Lupita" (El Coyote - kioskikirjasarjasta, suoraan 1950-luvulta). Mitä arvoisat lähimmäiseni kiskojen välissä tykkäävät? Hullumpaakin maailmalla on nähty... |
||||
|
|
09.06.2024 23:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, aikataulun nro 128 (voimassa 28.5.1961 lukien) rataosaselostuksen mukaan Tuuri: km 366 + 306. Varhainen sijaintimerkintä Tuurille (olisiko ollut vuonna 1917, en ole varma) oli ollut myös km 367 + 015. Asemataloa ei oltu tietääkseni siirretty mihinkään päin, vaan lukeman muutos johtui tarkistusmittauksesta ja sen tuloksesta. Erotus (noin 700 metriä) johtui radanoikaisutöistä. Yksi "huomattava" pidennys johtui vuosina 1907 - 1909 tehdystä radan siirrosta Yrösjoella, kilometrillä 241 - 242 (Hirsilä - Korkeakoski), kun epävarmalla maapohjalla ollut viadukti korvattiin uudella kulvertilla. Tällöin uutta rataa piti rakentaa 1 788 m, joten linjalle pituutta tuli lisää kokonaiset 16 metriä!!! Cirkulär 14/4158, 5.6.1896: - Tuuri vexel avattu tänään (10 km -> Töysä, 7 km -> Alavo), matkustaja- ja tavaraliikenteelle (henkilöliikennettä ilman lipunmyyntiä ja täydellinen tavaraliikenne). Cirkulär 86/17299, 24.11.1908: Tuurin (Tuu) asema avataan yleiselle liikenteelle 1.1.1909 lukien. Cirkulär 86/12997, 1.10.1909: - Tuurin asema avataan yksityiselle sähkösanomanvaihdolle Suomessa ja Keisarikunnassa, 1.11.1909 lukien. |
||||
|
Kuvasarja: Bangor & Aroostook Railroad - todella mielenkiintoinen vanha paikallinen rautatie Mainessa |
09.06.2024 23:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jopa jotakin, herra Hannu. Paljastan pääni nöyrästi ja kiitoksella aivan valtaisan tietämyksesi edessä! | ||||
|
09.06.2024 23:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Huomatkaa T-siipiopastin, ei se ollutkaan vain svedupetterien erikoisuutta! Myös halpojen kameroiden halvat linssistöt voivat vääntää maisemaa - samalla tavoin kuin huonot tokmannisilmälasit. |
||||
|
09.06.2024 23:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Troop sleeper, huikeaa! Asia on minulle täysin uusi. Leon Urisin romaani "Taisteluhuuto" kertoi nuorista jauhojulpeista, jotka eri puolilta USA:ta matkustivat junalla U.S.Marine Corpsin koulutuskeskukseen, muodostivat sitten merijalkaväkirykmentti "namusyötti"-6:n yhden komppanian ja joutuivat sotaan Tyynelle merelle. Mainitusta teoksesta sai sen käsityksen, että junassa olisi ollut tavallisia pikajunanvaunuja. |
||||
|
07.06.2024 17:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, mainitsemasi ikkunan takana on/oli lämmityskomero. Vaunun 2393 lämmitysjärjestelmä: vesilämmitys höyryvastavirtalaitteella ja öljypolttoisella kaminalla. Lämpötilan säätö Clorius - termostaatilla (tilanne 1950- ja 1960-lukujen taitteessa). |
||||
|
Kuvasarja: Wolsztyn 3.6.2024 |
07.06.2024 11:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtaisan mielenkiintoinen kuvasarja, josta lujaa kiittelen! Para saksanknoppia lisämausteeksi: Wolsztyn = ent. nimi "Wollstein". BR 38 - veturista (ex preussin P8): VER - P8 - ET (verpachtet, suomeksi: vuokrattu). |
||||