Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.09.2023 15:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| *Syvä huokaus* myös täältä, pikkusieluisen Volodja Volodjanpojan harhaisen maailmankuvan takia! V. V.:hän oli koulutettu KGB:n (Kontora Grubii Banditov eli raakojen roistojen toimisto) agentiksi. Siten jokaikinen täällä lännessä isestäänselvänä pidetty piirre: - ystävällinen virkahdus, hymy, kannustava kädenheilautus, pään nyökkäys, ovatkin hänestä vihollisen taistelutaktiikkaa "suuren, mahtavan ja edistyksellisen" tuhoamiseksi. Hänen vanhentuessaan ja hapantuessaan ajatusjumit senkun pahenevat. Mutta: mitä voidaankaan odottaa maasta, jonka korkeimmaksi ihanteeksi nostettiin Pavlik Morozov - niminen pikkupoika. Pavlik ilmiantoi vanhempansa salaiselle poliisille kulakkeina, kun ei saanut lupaa mennä katsomaan potkupallopeliä. Eikä Pavlik vanhaksi elänytkään, oma isoisänsä päästi poitsun päiviltä. Ensin oli Rasputin, nyt huseeraa Putin... |
||||
|
29.09.2023 15:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Petri. Lähettäjä/suorittaja oli ainakin loppuaikoina tässä. Asemarakennuksessa itsessään oli erilaisia toimintoja: piletinkauppa, matkatavaratoiminnot, vaihdemiesten esimiehen konttori, asemamiesten esimiehen konttori, liikenne- ja ratapiirien toimistotkin, yms. Asematalon laajentaminen oikeastaan oli jo tiensä päässä. Se että Sk uutta asemaa kaipasi, ei ollut ihme. Eikä vain uuden ja "dynaamisen" oikoradan koristeeksi. |
||||
|
|
29.09.2023 11:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässä rakennuksessa oli myös junanlähettäjän toimisto. | ||||
|
28.09.2023 10:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, herra Jarno! Ilmeisesti peseminen maksaa liikaa... ? | ||||
|
27.09.2023 13:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Kari, ne parisen vetyvappupallon yllättävää paukahtamista (eivät johtuneet puhkeamisista!) umpinaisen henkilöauton sisätiloissa ajon aikana joskus 1970-luvulla ainakin pullauttivat auton kattoa ja veivät kuulon matkustajilta. Aamulehtihän näistä uutisoi joskus |
||||
|
|
26.09.2023 17:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoista pohdiskelua. Puhtaan vedyn palamistuotehan on vesi. Mihin onkaan jäänyt muinaisaikainen innostus MHD-generaattorista? Herra Erkki, sinun tietämyksesi ja kokemuksesi ansaitsee syvän kumarruksen, mitä siis voit sanoa MHD:stä? (Tähän väliin?) |
||||
|
26.09.2023 14:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Heikki, ainakin saksalaisissa 52 Kon - vetureissa oli poistohöyryn pyörittämä turbiini savupesän yläosassa lietsoimena. Siten poistohöyry mahdollisimman tarkoin johdettiin lauhdutustenderiin. Sysyteemi ei ollut ihan sataprosenttinen, tenderissä oli myös "tuoreelle" vedelle säiliö. Siis Eljaksen kommentin pikakirveskäännöksenä |
||||
|
26.09.2023 10:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se vaan, että täällä Suomessa piirit (asiaan liittyen) ovat sairaan pienet, ja erityisen surkeaa on sekin, että myös joidenkin ihmisten sielutkin on surkean pieniä! On turhaa verrata Haapamäen sadetta Hyvinkään sateeseen, kun tuloksena on KUITENKIN Bucyrus-kohtalo: "ei rautatiehistoriallista arvoa" ja sen jälkeen soitto polttopillimiehille. Kuvaavaa on myöskin se tapahtumaketju, jonka johdosta Dm9-runko Haavassa ruostuu keskeneräisenä, kun miljoonat työtunnit vedettiin pikkusielujen voimin vessasta alas. Ynnä muuta vastaavaa. Joutavanpäiväistä parranpärinää. Eikä syylliset kuitenkaan mene itseensä tutkimaan, että miten niinku meni omasta mielestä? Olli Keski-Ra on oikeassa, mutta... |
||||
|
25.09.2023 09:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuulian muotoilu vie ajatukset väkisinkin ruotsalaisten aurausvetureihin Tb ja Tc. Kukakohan on käynyt kopiokoneella, vaikka ruotsinpojan näkemys olikin isompi ja yksipäinen (ohjaamo vain toisessa päässä, hökötyksessä kääntövehkeet samaan tapaan kuin rata-autoissa)...? |
||||
|
|
25.09.2023 09:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Meneeköhän kehitys siihen, että museossa oleva Korvensuu - autokin sähköistetään...? Hauska auto sähköisenä olisi kuulu Christinekin. | ||||
|
|
24.09.2023 19:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hr11:n kanssa tämä KCik rautatiemuseolle, lieneekö joskus ollut jotain mainintaa tai unennäköä...? | ||||
|
23.09.2023 10:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1970-luvulla saattoi Agfamatic 2000 Pocket Sensorin omistajana vain haaveilla kuviensa teknisen tason yltämisestä niin korkealaatuiseksi kuin tässä kuvassa! Kuvakulmayritelmiä puolen peukalonkynnen kokoiselle negatiiville (110-koon 24 kuvan kasetilla!) saattoi toki kokeilla, mutta... Niinpä, aika on luikua ainetta, kuten Stephen Hawking meille opetti! |
||||
|
22.09.2023 18:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ahaa, ystävyysside on korvattu tuollaisella ratkaisulla. Ainakin tästä kuvasta se näkyy selvästi. | ||||
|
22.09.2023 18:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ensimmäinen vaunu vaikuttaa olevan CEhit. | ||||
|
21.09.2023 22:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kauaakaan ei mene, kun vandaalit kiinnittävät huomionsa tähän...! | ||||
|
21.09.2023 20:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Voisikohan ylimääräisyyteen liittyä työelämässä paljon käytetty nimitys: "heittosakki"? | ||||
|
21.09.2023 20:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä rasistisilta länsiliittoutuneiden lentokenraaleilta läytynyt ajatuksen kipinääkään pommittaa näitä kuolemanleireille vieviä ratoja! Toisena paikkana olisi sopinut Malkinia (Varsova - Bialystok - radan varrella). Sieltä johti lyhyt pätkä Treblinkaan. Boeing B-17 Fortressien lentomatka olisi riittänyt hyvin, kun kerran niillä tekivät sukkulalennot Englannista Schweinfurtin kautta pohjois-Afrikkaan. Ja yksikin operaatio oli sukkulana Englanti - Saksa - Neuvostoliitto ja takaisin. P-51B - saattohävittäjät lisätankkeineen olivat samoin sopivia "seitsemän peninkulman saappaineen"! Toisin sanoen: olivatko natsit veriruskeista synneistään huolimatta "sosiaalisesti läheisiä" vitivalkoisten jenkkien kanssa? Taitavat olla muuten vieläkin...! (Eräs rippileirinohjaaja Kuoreveden Eskolassa kesällä 1973: " - Vaikkei meillä kotona natsi-Saksassa kaikki asiat kunnossa olleetkaan, niin ei siellä sentään hiputusta sallittu!") Tätäkin olen miettinyt, kun savut sai nousta krematorioiden piipuista aivan rauhassa ja sodan jälkeen sopikin teeskennellä kauhistumista! Englantilaisten yläluokkakin oli jo kauan sitten unohtanut joukossaan olleen Benjamin Disraelin. |
||||
|
21.09.2023 19:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturin alkuperäinen numero oli ollut 52 3674. Numero muutettiin, kun DR vaihtoi 52:iinsa uudet 50.35-sarjan kattilat muunkin modernisoinnin ohella. | ||||
|
21.09.2023 18:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Talo on suomalainen näkemys "Flatironista". | ||||
|
21.09.2023 18:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puolassa, Hermann Göring-Werke - tehtaalla valmistettiin aluskehykset. Korinsa nämä Gb:t saivat VEB Waggonbau Pasilassa. | ||||
|
21.09.2023 17:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmanpuoleinen vaunu on näemmä Ei72:sta muutettu kattolavavaunu. Mahdollisia olisivat: BG 040175 vuodelta 1985 (ex Ei 22770) tai BG 040176 (ex Ei 22787) vuodelta 1985. Kuvausvuoden perusteella tämä ei täsmää. Kuvausvuosi ja vaunujen valmistumisvuodet läiskivät toisiaan poskille enemmän tai vähemmän kiivaasti...? Johdonvetojunia tarkastellessa hämäännyin ensiksi, josko vas.puol. vaunu olisi ollut Jvv-3:sta (entisiä Olympia-Ci:tä nrot 2337, 2338, 2342 ja 2343). Ei täsmännyt: ikkunajako ja Jvv-3:ssa kuormausovet olivat poikkeuksetta lähempänä päätyä. Lisäksi sen teleiksi oli vaihdettu A7:t. Jvv-3 hylättiin vuonna 1986. Jvv-4 ja -5 olivat entisiä kiitojunarunkoja. Jvv-6 ja -7 entisistä Em (CEm) -makuuvaunuista muutettuja. Nämä voi varmasti poissulkea (6:ssa ja 7:ssä ikkunajako!). Oikeanpuoleisen kattolavavaunun oletan BG 040068 (ex Ei 22066 vuodelta 1922), olevan peräisin Jvv-2:sta (koroke-Fo-vaunuista koottu!). Siinä on wanhan satapaikkaisen tuntomerkit sekä telimallina A7. Johdonvetojuna 2 hylättiin 1983. |
||||
|
|
21.09.2023 15:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kirjureilla "luokkatietoisuuden" pohjana lähinnä palkkaluokkaerot ja jossain määrin myös vastuu- tai oikeamminkin tehtäväalueet. | ||||
|
20.09.2023 21:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Home, sweet home...! | ||||
|
20.09.2023 21:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gottardo - nimi kertoo, että juna kulki nimenomaan Gotthardin radalla, juuri siinä, missä on se Espoon tunnelia jonkin verran pitempi tunneli... | ||||
|
20.09.2023 21:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuona päivänä minusta tuli 30-vuotias. | ||||
|
|
20.09.2023 10:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaivelin hiukan lisätietoja: - Herra Tapion mainitsemat virtajärjestelmät tällä junatyypillä olivat: 1500 V tasavirta 3000 V tasavirta 1,5 kV 16,7 Hz vaihtovirta ja 25 kV 50 Hz vaihtovirta. Ensimmäiset neljä junaa valmistuivat 1961 (mm. SIG) viisivaunuisina. Sarjamerkkinä: RAe TEE II, numerot 1051 - 1055. Ne pidennettiin kuusivaunuisiksi vuonna 1966 ja vielä yksi juna valmistui vuonna 1967. Niillä ajettiin rataosilla: TEE Gottardo (Zürich - Milano), TEE Cisalpin (Milano - Pariisi) ja TEE Ticino (Milano - Zürich). Välistä reittejä muutettiin: Zürichistä Baseliin. Vuodesta 1974 niillä edelleen ajettiin: TEE Edelweiss (Zürich - Bryssel - Amsterdam) ja TEE Iris (Zürich - Bryssel). Syyskuussa 1988 ne "alennettiin" EuroCity-palvelukseen toukokuuhun 1995 asti, silloin niistä tuli InterCityjä. EC-junia varten niihin laitettiin 2. luokan istumapaikat myös ja ne maalattiin harmaiksi. Kutsumanimekseen saivat vääräleuoilta "Graue Maus" eli harmaa hiiri. Uudeksi sarjamerkiksi tuli siten RABe EC. EC-junina niillä ajettiin Zürich - Milano ja Geneve/Lausanne - Milano - reiteillä. Ei - EC-junina niillä ajettiin Bernistä Ranskan Frasneen. 1993 ne kulkivat Zürichin - Stuttgartin välillä. Käyttö väheni heinäkuun 1994 sattuneen suistumisonnettomuuden takia. Syynä oli, ettei junan jousitus enää täyttänyt vaatimuksia. Viimeiset kaksi junaparia kulkivat välillä Bern - Frasne, vuoden 1996 alkuun. Lopulta ne poistettiin liikenteestä 1996. Hylkäys koitti 1999. Junarunko 1053 (vuodelta 1961) on säilytetty. Se on maalattu TEE:n punainen-kerma-väriseksi, mutta sisustus on EC-aikainen, jossa siis on myös 2. luokan paikkoja. Kunnostustyö oli tehty siinä 2003 -2004 vaiheilla ja juna on siis perinnejunakäytössä. TEE-junana tällä oli alkuun 1. luokan istumapaikkoja 126, lisävaunun myötä paikkaluku kasvoi 168:aan. Ravintolavaunussa paikkoja oli 56. EuroCitynä 1. luokan paikkoja oli 84 ja toisessa luokassa 108. Ravintolassa 39 paikkaa. Junan suurin pituus 5-vaunuisena oli noin 125 metriä ja kuusivaunuisena 149,8 m. Itseäni on juuri tämä TEE-junatyyppi kiinnostanut siksi, kun viisivuotiaana sain syntymäpäivälahjaksi peltisen kolmivaunuisen ja kumipyörillä varustetun eli juuri mainitun RAe TEE:n. Se tosin oli punainen-harmaa-värityksessä. Muistelisin päätyvaunun pituuden olleen siinä 30 - 40 sentin luokkaa...? Olisikohan eBayssä jäljellä pienoismalleja, välistä näkyy olevan huutokaupalla. |
||||
|
20.09.2023 09:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ennenvanhaan raiteensulun opastimissa oli merkintä Sp I tai Sp II. | ||||
|
20.09.2023 09:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Isot pojat kertoivat, että nopeusajon aikana virroitin kuumeni punahehkuiseksi. | ||||
|
|
20.09.2023 09:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä se vaan on kivaa, että taitavia kuvaajia on ja että heidän kuviaan tulee tänne. Nam - sano! | ||||
|
20.09.2023 00:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ainakin löysin yhden tummanpunaisen (siis IFA-punaisen) IFA F9:n, pari kolme Volvo Duett-farmaria tai piilofarmaria, kaksivärinen Mosse 407 oli tunnistettavissa, samoin yksi zibale Renault Saviem-pakua. Ford Anglia löytyi ihan pakosta. Myös "Hitlerin kosto-kansanwaunut" loikkivat silmille. Junakeulavolkkari-pakut ovat selvää pässinlihaa (toinen on pakuvolkkarinsininen umpipaku valkoisella takapuskurilla). Oranssi kuorkki, paljas runko ohjaamon takana, lieneekö se Volvon "Snabbe", eli malliston kevyemmästä päästä? Ihan kuin sininen panoraamatuulilasinen Ooppeli Rekordkin olisi kuvassa, vai onkohan se 50-luvun lopun Hillman Minx? Talon yläpihalla oleva hailakansininen lyhytnokka, kusiais-Fiiattiko? (Fiat 600, neljä kirjainta ja kaikki viat.) |
||||
|
20.09.2023 00:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vantaankosken puutarhamyymälässä oli musta käsi-liikennemerkki kiinnitettynä verkkoaitaan vielä 1993 tienoilla. Osoite ollut Vantaankoskentie 24...? |
||||
|
17.09.2023 10:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tässä olleen Harjun siltajänteet laitettiin Porvoon radalla Nikkilän siltaan. Sekin silta tehtiin uusiksi, olisiko parisen vuotta sitten? | ||||
|
16.09.2023 23:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Es freut mich, dass ich ein bisschen Hilfe geben kannte, Herr Stefan. | ||||
|
16.09.2023 17:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Enkö minä arvannut? Kiitoksia teille, hyvät herrat, vaivannäöstänne. Sain ajatuksen: - mitä J. Eerolan Pasilan konepajahistoriikki (v. 2005) kertoo 57-sarjan Gb:stä? 57001 - 57600, valmistunut vuosina 1950-1952, 350 kpl, huomautuksena: rullalaakeroituja, peltikatto. Tästä on hyvä jatkaa. |
||||
|
16.09.2023 08:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hmm. Millaisiahan mahtoivat rataluokat kiskopainoineen olla herra Petrin mainitsemilla rataosilla noihin aikoihin? Valtionrautatiet harrasti kyllä kiskotuksen vaihtoa raskaampaan ahkerasti, mutta sen laajuus riippui eduskunnan myöntämistä määrärahoista. Asia kiinnosti eduskuntaa periaatteessa vaihtelevassa määrin, riippuen aina vaalituloksista. Ja siten myös rautateiden suosiosta kulloisenkin kulkulaitosministerin silmissä...? |
||||
|
15.09.2023 20:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pitääpä mainita "takuumiesten" ylläpitämä Feldluftpark Pori (iso lentovarikko), jonka kautta kulkivat mm. täydennyslentokoneet esim. Jäämeren-hävittäjälentorykmenttiin (Jagdgeschwader JG 5 "Eismeer") pohjois-Norjassa. Puhumattakaan tiedustelulentoyksiköistä ja muistakin. Suomalaiset saivat laajemmin asioinnin aihetta FLP Porin kanssa Messerschmitt Bf 109-koneidensa myötä. Herra Rainer: oman kommenttisi myötä mainitsisin, että Organisation Todtin duunareilla oli tekemistä riittämiin, Atlantin vallista juurikin rautatieinfrastruktuuriin pitkin inhaa itää. Unohtamattakaan natsikasvatukseen (joka jannulle) kuuluvaa puolen vuoden työpalvelua. Ja aina välillä piti kammata porukasta asekuntoisimmat ("Heldenklau") ja heittää nämä raukat rintamille. |
||||
|
|
15.09.2023 20:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, ja muutkin: epäilen vahvasti kuvan vaunun numeron 57:ää. 57-numerosarjan Gb:tä olivat ns. ruotsalaismalliset, joissa tukikehikko oli u-teräspalkeista. 54-numerosarjan edustaja olisi uskottavampi puurunkonsa ansiosta. Jos tuo viisseiska-asia olisikin totta, se olisi tosissaankin hyvin harvinainen. Omasta vakstuukikantisesta vihosta puuttuu tosin kuvan yksilön tiedot. Itse pitäisin XG-statusta mahdollisena, vaikkkakin luokanalennuksen syy ei aina välttämättä näy ulkoasusta: esimerkiksi Fe2O3:n kovin syövyttämä aluskehys olisi yksi hyvä syy. Toinen hyvä syy olisi sen kalliin Reebokin solahtaminen lattialaudoituksesta helposti läpi. Kyllä näitä syitä siis on ja siksi vaunumestarin tekemä tarkastus on melkeinpä elinehto. |
||||
|
|
15.09.2023 16:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, saksalaisten harrastamaan "kalustonjakeluasiaan" vaikutti hyvin vahvasti yleiseurooppalainen raideleveys (1435 mm). Juuri siinä on sotavetureiden (Reichsbahnin BR42 ja BR52) laajan levinneisyyden selitys. Saksalaiset lisäksi harrastivat operaatio Barbarossassaan valtaamillaan alueilla raideleveyden kaventamista omaan käyttöönsä. Suomi aseveljeyksineen oli eri juttu, 1524 mm-saalistahan kyörättiin aikamoisia määriä tänne, kulkukuntoisista silkkaan romuun. |
||||
|
15.09.2023 14:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| G9:stä tuli Sk2 vuonna 1942, ja G11 koki muuttumisleikin Sk3:ksi. Eroja siis näillä kahdella Mogul-vehkeellä oli/on. | ||||
|
|
15.09.2023 14:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllähän tuo suippopääty kovasti "Hechtwaggonin" (= haukivaunu) näköinen on. Näkyisipä telitkin, niin tietäisi että, onko ne levitettyjä (raideleveys?) vaiko itäystävämallisia...? |
||||
|
15.09.2023 09:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tapion mainitseman Ci:n numero oli ollut 2308. Eims 21505 hylättiin vuonna 1978. Ci oli valmistunut vuonna 1921, alkuperäinen sarjamerkki vuoteen 1956 oli ollut Di. Muutos mokunkuljetusvaunuksi tehtiin vuonna 1963. Aluskehyksessä on kehystettynä 2.64 Psl, lienee valmistunut tuolloin. |
||||
|
14.09.2023 13:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei muuta kuin kökkötraktorit ajelemaan tänne, kun kiskot on rullattu pois. | ||||
|
|
14.09.2023 13:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sairaan mielekästäkö? Oliko se kepulainen ministeri, jonka aikaansaannoksena tämä "kukoistaa"...? | ||||
|
|
14.09.2023 13:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Käskylehti KL27/47-2 (Siis vuonna 1947): "Vuodesta 1927 alkaen valmistetut 2-akseliset paikallisjunavaunut merkitään: n:ot 919 - 1116 ovat Ek ja n:ot 369 - 383, 388 - 407 jne merk. Dk. Muut pysyvät E- ja D-vaunuina." Samalla määrättiin 4-akselisten postivaunujen litteraksi Po. 2- ja 3-akselisilla litterana on edelleenkin P. |
||||
|
14.09.2023 13:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22220 hylättiin vuonna 1978. | ||||
|
14.09.2023 12:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korostetusti ainakin siinä tapauksessa, mikäli myös Kalevi ja Irene Sorsa olisivat tulleet kyytiin...? | ||||
|
14.09.2023 00:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22196 on valmistunut vuonna 1942. Vuonna 1980 siitä tuli BG 040118. | ||||
|
|
13.09.2023 13:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olihan aika, jolloin venäläinen ja neuvostoliittolainen tulkittiin olevan yksi ja sama asia. Väinö Linna: Sotaromaani, sivulta 516: - Hjaaha. Mutta kun se perkeleen puskaryssä, anteeksi, pensasneuvostoliittolainen, pääsi sinne aseman sivuun... Siinä minä kärsin tämän sodan raskaimman tappion. ( stm Honkajoki [A, A1] kommentoi salaisen aseensa, kaaripyssyn, katoamista taistelun tiimellyksessä.) |
||||
|
13.09.2023 05:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki kirjoittaa tärkeästä asiasta. Nythän on esimerkiksi niin, että aikoinaan kehitettiin sähkölamppu, jonka kerrottiin olevan ikuinen. Kilpailevat valmistajat säikähtivät, koska myynnin volyymi tulisi "liian kestävien" lamppujen takia laskemaankuin lehmän häntä. Joten: "liian" hyviä lamppuja ei koskaan päästetty markkinoille. |
||||
|
|
12.09.2023 09:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nykyajan trendihän ei enää ole ollut asiakkaiden haluamien laatutavaroiden tuottaminen. Pääasiallinen jumaloinnin kohde firmoissa on mimosanherkkien osakkeenomistajien kasvoton lauma. Jos joku haluaa perustaa lääketehtaan, jonka ideana on kehittää molekyylistä lääke ja kehittämiseen menee aikaa pitkästi (eikä onnistuminen ole siltikään varmaa) ja joku toinen perustaa firman, joka suoltaa paskaa tuloksekkaasti ja nopeammin, niin kysyähän aina voi, että kumpaa osakekeinottelijat suosivat? Itse en näe amerikkalaisten eläkeläissätiöiden pönkittämisessä mitään järkeä vain siksi, että näillä on hallussaan jotain, jonka arvo on silkkaa fantasiaa. |
||||
|
12.09.2023 08:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22190 oli valmistunut vuonna 1939. Siitä tuli BG 040111 vuonna 1978. Päätyikkunoita ei enää ollut, koska käsijarrun veivi oli sijoitettu päädyssä korin ulkopuolelle. Mielenkiinnon vuoksi mainittakoon, että sisarvaunusta 22189 tuli EFi 22400 vuonna 1953. Vuoden 1939 valmistuserään kuului vielä vaunu 22191. Vuosina 1941 - 1942 Ei-sarjan rakentamista jatkettiin, numerosarjana 22192 - 22209. Kovalevyseinäinen 22203 oli tehty venäläiselle aluskehykselle, ilmiselvästi sotasaaliiksi saatuun. Venäläiset aluskehykset olivat myös vaunuissa 22193, 22195 (ent. venäl. 6871) ja 22196. |
||||