Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
23.03. 17:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22513 oli valmistunut vuonna 1928 ja hylätty vuonna 1978. | ||||
|
23.03. 11:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miksipä ei, herra Rainer, jos vaan matkustajia riittää? Opiskelijathan olisivat jokseenkin varma poka, ainakin viikonloppuisin. |
||||
|
|
21.03. 23:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, herrat Ari ja Jorma R. Kunhan se kilpaileva junafirma ei tyri hommaansa vaatimalla kauhean isoa ratamaksua... Siis sellaisia että veisi tekohampaatkin paperityöläisiltä. |
||||
|
21.03. 20:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itse arvelen syyksi, herra Jimi, että numeroinnin avulla voidaan kertoa sarjaan kuuluvien vaunujen lukumääräkin. F - vaunujahan oli "miljoonia" ja virkatarvekäytön BF:iä vain muutama kymmenen ja erityisesti varikoiden palojunissa. BG - sarjan numeroinnit taas kulkivat ihan omissa sfääreissään. |
||||
|
|
21.03. 15:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Raimo, joskus vuosia sitten oli kuulumassa jotain parranpärinää Vlp - Män henkilöliikenteestäkin, siis junilla. Nythän ei edes museolättiä noin vain päästetä tälle radalle. Eikä Vilpusta pääse Mäntälle muutoin kuin apostolinkyydillä! |
||||
|
19.03. 12:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kolhossa kampiasetinlaite vielä käytössä. Parin vuoden kuluttua siellä ei ollut enää miehitystä eikä junapysähdyksiäkään. | ||||
|
19.03. 11:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| G.m.b.H on saksalainen yhtiömuoto, Gesellschaft mit beschränkter Haftung, eli "yhtiö, rajoitetulla lisämaksulla". Näiden GmbH - yhtiöiden suosio on varsin suuri, koska lyhenne tulkitaan myös: "Gott muss bald Helfen", eli "Jumalan täytyy pian auttaa!" |
||||
|
19.03. 11:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sopisi hyvin nyky-VR:lle. "Tämä vaunu on varattu puupäille". | ||||
|
19.03. 08:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä ole Kuivajoki erityisen kuiva, kuin ei Pitkäsiltakaan kovin pitkä... | ||||
|
19.03. 03:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luettelo Båtvikissa käyneistä JK-junista 1771/1772. Tavaravaunustoa ei ole erityisesti merkitty ylös! Luettelo ei ole kattava, se käsittää vain sen, mitä itse olen ollut tilaisuudessa nähdä. 07.04.1987: Dv15 1996, mukana Fh 3329. 28.08.1987: Dv12 2568. 02.10.1988: Dv12 2703 + 2737, mukana Fh 3318. 14.11.1988: Dv12 2719, mukana Fh 3319. 16.12.1988: Dv12 2752, mukana Fh 3318. 14.04.1989: Dv12 2503. 04.05.1989: Dv12 2650, mukana Fh 3310. 31.07.1989: Dv12 2731, mukana Fh 3338. 01.08.1989: Dv12 2614, mukana Fh 3318. 29.08.1989: Dv15 2005. 20.10.1989: Dv12 2502. 03.11.1989: Dv12 2731 + 2746. 22.11.1989: Dv12 2552. 05.12.1989: Dv12 2714. 07.12.1989: Dv12 2725. 27.02.1990: Dv12 2730. 13.03.1990: Dv12 2744. 16.03.1990: Dv12 2522. 29.03.1990: Dv12 2703. 17.07.1990: Dv12 2730 25.04.1991: Dv15 1980 + Fh 3319. 15.05.1991: Dv12 2746. 27.05.1991: Dv12 2558 + Fh 3359. 25.06.1991: Tve4 539. 28.06.1991: Tve4 513. 09.09.1991: Tve4 539. 30.09.1994: Tve4 520. |
||||
|
Kuvasarja: Näkökohtia vaunujen rakentamisesta |
18.03. 22:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tehty, Hannu-serkku, lievän opettelun myötä. | ||||
|
18.03. 18:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nämä kuvat löytyivät saksalaisesta Glasers Annalen - rautatietekniikan lehden heinäkuun numerosta vuodelta 1962. Aiheena näkökohtia matkustajavaunujen suunnittelusta ja rakentamisesta. Kuvat piirtänyt: L. Christoph. Ehkä olisi ollut aiheellista yhdistää nämä omaan sarjaansa...? Ja ne sarjamerkit? A4üm, Bctüm, WRümh, Büm203, WLAB4üm ynnä muuta. |
||||
|
18.03. 11:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuollainen nostovärkki olisikin aika haastava rakennettava 1:87-skaalassa? | ||||
|
18.03. 07:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mischa ja Mascha? Kuulostaa jotenkin Bond-elokuvan neukkupahiskaksikolta? Kuka noita nimiä keksii? |
||||
|
17.03. 12:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, "kunnon touhua" lienee hiukan jarrutellut päällä ollut kieltolaki? Ellei raflan menuun sitten kuulunut Viron poikien (asiasana: pirtun salakuljettajat) järjestämät lisukkeet niin sanottua "kovaa teetä" varten...? |
||||
|
17.03. 09:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tapsa, oliko tuo oikealla oleva Esso-kyltti irrotettava? Näyttää siltä... | ||||
|
17.03. 09:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaista, Hannu-serkku. Onneksi et kyltittänyt hedelmäpakkaamoa kyltillä "United Fruits"...! Historiasta tietävät ymmärtävät miksi. |
||||
|
16.03. 22:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja sitten kun suuri taloudellinen viisaus puhkeaa kukkaan ja saneeraa konduktöörit pois näistäkin junista (turhina kuluerinä) työttömyyskortistoon, niin sittenhän se riemuisa onni oikein puhkeaa kukoistukseensa - nimittäin junavarkaille! | ||||
|
16.03. 13:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo Ome:t Hurun koukussa tuo jotenkin mieleen junaparin T 3071 / 7030 (Oku - Harjavaltain kentät - Oku). Herra Rainer on presiis oikeassa. |
||||
|
15.03. 21:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22225 hylättiin vuonna 1981. | ||||
|
14.03. 23:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä taida, herra Harri. Muutoin tallihenkilöstön pitäisi työskennellä talkoopalkalla. | ||||
|
14.03. 20:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahdollisesti, sir John. Valitettavasti oma asiantuntemukseni tämän suhteen on luokkaa olematon. | ||||
|
14.03. 18:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vihje, Hannu-serkku: Alumiinin valmistaminen vaatii sulattimon nyt ainakin, ellei tälle tehtaalle "alumeetti" tullut valmiina harkkoina. Sulattimo tarvitsee: a) paljon polttoainetta tai b) paljon sähköä, joka olisi parempi ja helpompi systeemi. Ai niin muuten, muistinkin juuri, että Anacortesista taitaa ollakin aika mukava junayhteys Seattleen ja miksei vaikkapa edelleen San Diegoon, missä alumiinia huusi Boeingin lentokonetehdas. Siitäkin huolimatta että Mojaven aavikolla "Boneyardissa" (eli Davis-Monthan AFB) lojui vielä leegio II maailmansodan aikaisia ylijäämäkoneita. B-17 "Lentävillä linnoituksilla" ei juuri mitään enää tehnyt, eikä varsinkaan Korean pikkukiistelyssä? Siellä liihoteltiin "moternimmilla" värkeillä. |
||||
|
|
14.03. 18:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika vekkuli päivystäjäkones! Stephensonin luistinohjauksella ja tasoluisteilla! Tietävätkö arvoisat herrat esikuvaveturia valmistaneen tehtaan? |
||||
|
13.03. 18:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-serkku, eskaloitumiseni yhteydessä vaan tulin muistaneeksi elokuvasta "Täällä Pohjantähden alla" kohtauksen, missä Edvard "Eetu" Salin Pentinkulman työväentalolla pitämänsä puheen lopuksi ylistää esivanhempiemme verbaalilahjakkuutta parilla ärräpäällä! | ||||
|
13.03. 16:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Artikkelissa ollut kuvateksti: "Uutta dieselmoottorivaunutyyppiä suunniteltiin viime vuosikymmenellä "lättähatun" eli VR:n kevyen moottorivaunutyypin seuraajaksi. Lähivuodet ratkaissevat,onko rautateiden paikallisliikenteen tulevaisuus sähköistämättömillä rataosilla moottorivaunujen vai veturijunien." Hei, te kaikki innokkaat pienoisjunasepät, nouseeko inspiratsioni? Uskon kuvan vaunun olevan kutakuinkin Sm1:n tai pikemminkin Sm2:n dieselserkku, kokeilkaapa päämittoja (joita kuvassa ei ollut). Päätyseinät ohjaamoissa ovat pystysuorat, älkää kompastuko kännykkäkameran parallaksivääntymään. Sir John, mitä mieltä olet? Entäpä herra Sallinen? |
||||
|
13.03. 15:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| No, nythän alkoi Lyyti kirjoittaa! | ||||
|
|
13.03. 15:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kääntäköön perkele joku muu tämän kuvan, ettei katsojaparoilta mene niskat nurin! | ||||
|
13.03. 15:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Rautatieuutiset - lehti nro 14 / 1976 (pvm. 15.7.1976) kertoo: Turun konepaja 100 vuotta. (Artikkelin kirjoittaja Mikko Alameri) Väliotsikko: Höyryistä dieseleihin "1940-luvulla alkaneet moottorivaunujen korjaukset viitoittivat tietä uudelle vaiheelle konepajan historiassa. Höyryvetureiden korjaus päättyi vuonna 1956 ja tavaravaunujen kunnostaminen siirtyi muiden konepajojen huoleksi viime vuosikymmenellä. Tänä päivänä kuuluvat Turun konepajan korjausohjelmaan Dm7-sarjan - eli kansanomaisesti lättähattujen - sekä Dm8 ja Dm9-sarjojen moottorivaunujen lisäksi myös sinisten teräsrunkoisten matkustajavaunujen määräaikaiskorjaukset. Näiden korjausten sekä vaihto-osien korjausten ja varaosatuotannon lisäksi konepaja valmistaa osia Pasilan konepajan rakentamiin uusiin henkilövaunuihin. Samoin Turun konepaja suunnittelee ja toteuttaa Dm7-sarjan moottorivaunujen muunnostyöt. Konepajan kuluvan vuoden tuotanto jakautuu työmäärissä mitattuna seuraavasti: Dm7-kiskoautojen kunnossapito: 35 prosenttia Dm8 ja Dm9-moottorivaunujen kunnossapito: 25 prosenttia Teräsrunkoisten matkustajavaunujen kunnossapito: 25 prosenttia Osien valmistus uusiin vaunuihin 10 prosenttia sekä muu tuotanto: 5 prosenttia. Konepajan tuotannon omakustannusarvon lasketaan olevan tänä vuonna 39 milj. markkaa." Eli vuoden 2025 euroissa: tekee 34,2 milj. euroa. |
||||
|
12.03. 08:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos neuvosta, Hannu-serkku, mutta ei vain näytä toimivan. | ||||
|
|
11.03. 20:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eipä onnistunut kuvan kääntäminen kyljelleen... Toisin sanoen, herra Jorma, kuvata "ällikkätelehvooni" kyljellään? Keventäminen? Resoluution valinta- tai muuttaminen-toimintoa ei helpolla näytä löytyvän...? Eiköhän se tästä... |
||||
|
10.03. 21:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin sanoit, herra Pasi!!! | ||||
|
10.03. 21:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mi-täh? 2662:kin menossa vetureiden taivaaseen? Eihän sillä ole niin kauhiasti ikääkään? Malmikaivoksesta luotuna olet sinä Tampereella syntynyt, lusikoiksi sinun pitää tuleman, eikä pennosenräknäilijät pelasta sinua viimeisenäkään päivänä. |
||||
|
09.03. 13:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alumiinissa ABB / Strömbergiä kutsuttiin nimell "Romppanen". "Hei Esa, onko se Romppaselle menevän jäähdytysprofiilin piirustus valmis?" "Jo vain." "Hyvä, pääsen pistämään koodit (piir.nro) systeemiin." |
||||
|
08.03. 18:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuva on näpätty tiämmä maanantaipäivän illansuussa. Lieneekö juna P 48, Seinäjoelta Parkanon kautta Helsinkiin ja kaksi runkoa koplattu mukaan Tampereelta...? |
||||
|
08.03. 16:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Uusin valmistunut 25 - sarjan Dv12! Valmistanut Valmet Tampereen tehdas, pvm:llä 29.9.1966. (FMP 1996 mukaan) Kannattaisin tämän museointia. |
||||
|
07.03. 18:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jaakko, eikös koksijuna "Rasputin" (epävirallinen lempinimi) kulkenutkin Vainikkalasta Raaheen? Lähtö Kouvolasta vuonna 1976 perjantaisin kello 18:20 ja Dr13 veturina. Näkemäni mukaan Dr13:n MGO:t työskentelivät täysillä ja rautalangalla viimeiseen vaunuun ährätyt loppuopastelyhdyt heiluivat sangen hilpeästi vilkutellessaan syyspimeänä iltana. |
||||
|
07.03. 15:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Juha, käydessäni 21.7.1979 Seinäjoella "filminpolttoreissulla" (lue: kuvaamassa) siellä oli seisomassa uuden tallin takana kuusi vetovaunua (4052, 4057, 4060, 4062, 4061 ja 4064) sekä liitevaunut: Eiab 12003, 12004 ja EFiab 11549. Samoilla raiteilla seisoi myös DmG7 4146 (ilmoituksella "varastoitu"). Samana päivänä: H 582/933 (Sk - Jy): 4155 + 11632 + 4056, [mukana 4129 + 11621, joka jatkoi Hpk - Tpe, junana H 516]. H 608 (Kok - Sk): 4066 + 11557. H 585/569 (Hpk - Vs): 4024 + 11622. H 605 (Sk - Kok): 4055 + 11620. Sk varikolla: 4049, 4051, 4053, 4039, 4152, 4154, 4068, Ttv 4, 11555, 11574, 11623, 4153, 4156 ja 11625. Toijalassa, 5.5.1980 iltana seisoi ratapihalla DmG7 4145, muutaman Dm7:n kera. |
||||
|
06.03. 21:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä jo katsoin pikkukuvasta, että onko Tka:n lavalle nostettu CCCP - Gd:n kori? | ||||
|
06.03. 00:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Parit omat havainnot: Sunnuntaina 25.1.1981, juna H548: Dm7 4030 + 4034 + 4144 + EFiab 11631. Sunnuntaina 8.2.1981: juna H548: Dm7 4160 + 4140 + EFiab 11620. |
||||
|
|
06.03. 00:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Havaintoja - näillä kaikilla havaintopaikkana Haapamäki, aamukahdeksan tienoilla: Torstaina 9.11.1978: juna H932/565 (Jy-Hpk-Vs): DmG7 4147 + Dm7 4057. Perjantaina 9.3.1979: juna H932/565: DmG7 4146 + Dm7 4068. Perjantaina 25.5.1979: juna H932/565: DmG7 4146 + Dm7 4068. Tavaravedot näissä junissa, - sanoisinko: diesel-EFiabin virassa...? |
||||
|
04.03. 17:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toivottavasti Jackilla ja Jillillä on ns. "ranskalaisia hansikkaita" mukanaan tarpeellinen määrä. Otaksuttavasti niiden käytön harjoittelussa heillä menee oma aikansa. |
||||
|
04.03. 16:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alkää nyt sentään ampuko kirjoittajaa alas. Nähdäkseni suurin syy on somessa. Se on jo nyt muuttanut ihmiset peukalojumppaaviksi zombieiksi. Tarkoituksellako, on oma kysymyksensä? |
||||
|
03.03. 22:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, sen Bundesbahn-turkoosinsinisen värin nimi oli "Ozeanblau". RAL 6016 "Türkisgrün" tai RAL 5018 "Türkisblau" lienevät aika lähellä tätä...? Miten on, arvoisat asiantuntijat, olenko lähellä oikeaa? |
||||
|
03.03. 01:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nou hätä, Hannu-serkku. Nythän tämäkin tieto on näkyvissä täällä, sivuten "tiukasti" baanaa - eikun rautatietä...? | ||||
|
|
02.03. 10:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-serkku, tiesitkin varmaan että Norma Jeane otti myöhemmin sukunimekseen "Baker"...? Jayne Mansfield avioitui unkarilaissyntyisen miehen kanssa ja hänen tytärtään (Mariska Hargitay) näki televisiosarjassa "Kova laki: Erikoisyksikkö". |
||||
|
01.03. 11:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja "kuljetussuoritehenkilö" tähyilemässä rataa kiiltävää... | ||||
|
|
01.03. 10:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, sir John. Marilyn oli tyylipuhdasta 1950-lukua. Kuten olivat myös Diinari ja Elvari (eikun James Dean ja Elvis "the Pelvis" Presley). Diinari duunasi elokuvan "Nuori kapinallinen", vaikkakin häntä ennen kapinallista esitti Marlon Brando moottoripyöräjenginsä kanssa elokuvassa "Hurjapäät" (The Wild One). Siis suurin piirtein niihin aikoihin kun Elvari oli pestattu erään sähköliikkeen Ford - avolavapakun kuljettajaksi. Samoihin aikoihin Käsiraha-Jussi treenaili ensimmäisiä kitarariffejään autotallibändinsä "Tennessee Two" kanssa. Pukkasipa näille jotain pientä keikkaakin. Elvis oli siitä hauska jeppe, että hän oli ensimmäinen valkoinen mies, joka lauloi kuin musta mies. Ja hupsista - mustien Rhytm-Bluesista tulikin noin vain silmänräpäyksessä Rock'n-Rollia. Ja suosio oli taattu! Ja kuinka ollakaan, sitten sattuikin kohdalle Sam Phillips "Sun"-levy-yhtiönsä ja - prässäämönsä kanssa! Ja kaikki natsasi kerralla komeasti yhteen! Tuotteina mm. singlelevyt, Elviksen "That's all right to Mama" ja Johnny Cashin "Cry, cry, cry". Bill Haley oli myös jo kunnostautunut rokkarina ("Rock 'round the Clock"), mutta keski-ikäisenä hänestä ei oikein teini-ikäisen nuorison idolia tullut, ei vaikka kuinka oli "pusukihara" otsalla. Elvishän tällaisen palvontakohteen roolin täytti ja kirkkaasti. Marilynilläkin vientiä riitti, pitipä filmiherrojen keksiä hänelle varanaisia ("klooneja"): Doris Day ja Jayne Mansfield. Upeita mimmejä nämäkin. Se oli amerikkalaisen viattomuuden aikaa, kännikala Joe McCarthyn kommunismikauhusta huolimatta. Sitten Dallasissa 22. marraskuuta 1963, John Fitzgerald Kennedy (="Isch bin ein Börliner") poistatettiin elävien presidenttien kirjoista. Ja loputkin amerikkalaisten viattomuudesta kuoli Vietnamin viidakoissa... |
||||
|
28.02. 22:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis sähkövika poltti tämän aseman. Muistan, kun luin tämän palosta, kironneeni äkkipäätä taas jotakuta tuskaista sekakäyttäjäteinipojua. |
||||
|
28.02. 22:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä on sekin, että aivan helvetin vanhoina huonoina aikoina piti lentokoneesta kuvaamiseen kerjätä lupa puolustusministeriöstä tai pääesikunnasta. Nekin luvat oli muistaakseni kertaluontoisia. Muutoin kameran sai viedä Cessnaan tai Piiperöön matkatavarasäiliöön ja lukon taakse. |
||||
|
|
28.02. 22:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se vaan että ristimänimellä tunnettu "Norma Jeane Mortenson" käytti Hollywood-urallaan taiteilijanimenään "Marilyn Monroe"... Get over it. |
||||