Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.02. 05:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomen juna- ja raitiovaunukuvasto 1.1.1996 kertoo: Sv 12: 2541: (Lokomo 595/1965), luovutettu VR:lle 5.5.1965. 2543: (Lokomo 596/1965), luovutettu VR:lle 5.5.1965. Sr 12: 2701: (Lokomo 597/1965), luovutettu VR:lle 23.6.1965. 2703: (Lokomo 598/1965), luovutettu VR:lle 6.7.1965. Ja Valmet: Sv 12: 2540: (Valmet 1965), luovutettu VR:lle 4.5.1965. 2542: (Valmet 1965), luovutettu VR:lle 4.5.1965. Sr 12: 2702: (Valmet 1965), luovutettu VR:lle 23.6.1965. 2704: (Valmet 1965), luovutettu VR:lle 10.8.1965. Siellä on verstailla huiske käynyt ja vastaanottotarkastajia juoksutettu hengästymiseen asti, ennenkuin kummankin osapuolen allekirjoitukset papereihin skriivarootettihin! |
||||
|
17.02. 02:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturissa näköjään ulospuhallukset päällä, vaikka on niin dieseliä, niin dieseliä. | ||||
|
17.02. 02:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hyvin vekkuli tuo Marianne-karamelleista tuttu turvaväritys. Näyttää toimivalta...? | ||||
|
16.02. 18:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Porkkanajuna on P 43, Hki - Hpk - Sk, Haavassa siinä puolenpäivän maissa. Lättä on menossa Jyväskylän suuntaan (juna 935?). Eikös tuo suorittaja olekin Soini Sauro. |
||||
|
16.02. 09:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisaalta, parempi huono matkustusmukavuus, kuin ei matkustusmukavuutta ollenkaan? | ||||
|
16.02. 09:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen herra Pasin kanssa samaa mieltä. Vaikka kuva olisikin kuvaajan mielestä huono, sen dokumenttiarvo on kiistämätön ja ylittämätön. Hyvä!!! |
||||
|
14.02. 05:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen vahvasti eri mieltä, herra Jani. Taktisia ydinaseita on jo käytetty ympäri maailmaa sotaa "leikittäessä". Köyhdytetty uraani on aivan paskamaisen ikävää ainetta maastossa kohdattaessa. Sitä käytetään tykinammusten painon, siis läpäisykyvyn tehostamiseen. Tyypillistä ameriiKKKaa on kylvää sitä ympäri joka puolelle maailmaa, paitsi heidän omille tantereilleen. Usko tai älä. Mikä takaa sen, ettei tällaista kylvetä Suomen metsiin? Ei muuten mikään... Toisekseen: kun meidän "pojat" nyt vähän leikkivät 64 :llä ihmehornetilla tai F-35 - liidokilla, sopii muistaa parit pikku faktat: - Montako "tuolla puolen" sitten on? 2500 Mikojan-Gurevitsh- ja/tai Shenjang-hävittäjää motivoituneine pilotteineen? "Meidän poikamme ilmassa" ovat hyvin äkkiä sankarivainajina Karjalan männiköissä ja ne hienot ja kalliit "Lahme Ente" vääntyneinä ja palaneina romuina myös. Oli sitä lentelymotivaatiota lietsottu yllytyshulluille vaikka kuinka kauheasti! - Älä missään tapauksessa luota liiaksi viidenteen artiklaan. Nato-kentsujen asenteista riippuu, että viitsivätkö nämä kirjoituspöytätaistelijat ollenkaan vääntäytyä ylös virkatuoleistaan katsomaan edes ikkunasta, miltä ulkona näyttää. Kaikkein pahin sotilaallinen tyhjiö on kenraalien korvien välissä! Ja nyt kun DCA:lla on päästetty tänne purkkaa litsuttavia jenkkipojuja "puolustamaan", niin mikä takaa senkin, etteivät nämä rupea huutamaan suomalaisten liiallisista kansalaisvapauksista? Niitäkin on kovin helppoa "puolustusstrategisista" syistä ottaa pois. Vain yhdet vaalit ja sopiva vaalitulos (asiasana: "jytky"!) ja siinä se. Vielä kun jenkkimentaliteettiin oleellisesti kuuluu pelkotilojen paisuttaminen, niin sen takia ollaan tässä surkeudessa...? ("Abortintekijät ja transut jyrää meitin!") Koko kiistely muistuttaa aivan maan helvetisti pikkupoikien takapihaleikkiä: - se määrää jonka kusikaari ylettyy pisimmälle! Eikä vaadi kummoistakaan keittiöpsykologian professuuria tai edes tohtoriutta nähdä kuvion perimmäiseen sopukkaan. |
||||
|
12.02. 07:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Arvon herrat Petri ja Jorma R.: minkähänlaiseen tekijänoikeuteen perustuu sitten Elkan ja linjuri.1g.fi:n julkaisemat linja-autoaikataulut? Nytkin on helppo kaivaa bussiharrastajasivuilta esiin erikoisyhdistelmä linja-autojen pikavuoroista ja tietenkin myös Onni Vilkkaan pikavuoroaikataulut vuodelta 1982. Että silleen. |
||||
|
|
11.02. 03:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jani, nyt kun sotaväelle on kaadettu aivan helvetisti rahaa, niin pitääkö sotaväen nyt sen edestä ruveta spedeilemään? Ihan samanlaista, kun Ameriikan täti osti minulle (ollessani 4-vuotias) aivan megalomaanisen suuren punaisen peltisen paloauton vilkkuvine valoineen ja sanoi: - Nyt leikit sillä sitten tai täti palauttaa sen Rears & Roebuckille, kun se maksoi niin monta amerikanmarkkaa!!! Mitä sotaväkirehvasteluun tulee, niin ryssän EI TARVITSE muuta tehdä pistää koko v*tun Suomi savuavaksi kuopaksi noin kymmenellä perkeleellis-saatanallisella ydinohjuksella. Sen jälkeen ei tsuhnat aiheuta ryssälle enää minkäänlaista vaivaa, että soromnoo. Luulot ja todellisuus ovat kaksi eri asiaa, GET OVER IT. |
||||
|
10.02. 14:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jimi, Naantali - Tukkisaari, eikun Stockholm ja Hanko - Travemunde ja myöhemmin Turku - Travemunde. | ||||
|
|
10.02. 13:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Jari, kommenttisi sisältää kaksiteräisen miekan: jos rata sopii ns. puolustukseen, sopii se myös hyökkäykseenkin. Olisin huolissani, suomalaista tykinruokaa syötettäisiin tuleen amerikkalaisten talousetujen vaatimuksesta. On tätä nähty. Taas kerran historia unohdetaan ja toistetaan menneisyyden virheitä, tekemällä omista ihmisistämme sylttyä! Ja pelkän ahneuden lietsomana. Älkää nyt ihmeessä antako jymäyttää itseänne! |
||||
|
|
10.02. 13:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tuomo, niiden 95 000 kaatuneen hinnalla parani myös "Lapuan liike"- niminen törkeä mielisairaus miltei kertaheitolla. Herra Erkki: Kannaksen möhläystä 1944 kyllä lievensi osasto Kuhlmey aika tavalla. Lahtari-Kustaan päähän ei mahtunut mikään tiedustelutieto juuri ennen kesäkuun -44 suurhyökkäystä. Kuinka olisi voinutkaan, kun hänellä ei ollut esikuntaupseerin koulutusta ja kokemusta. Onneksi olivat ammattinsa osanneet kentsut Airo ja Heinrichs tilanteen tasalla. Herra Rainer, mitähän ihmeellistä siellä suurtuntureilla on muuta kuin kovaa tuulta, joka kiskoo tukankin päästä. Ja mäkäräisten suuret ilmahyökkäysoperaatiot räkkäaikana? |
||||
|
|
10.02. 01:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taempi Fo näyttää olevan postiosastolla varustettu, siis uudempaa mallia. Helppo identifioida kolmen sadevesikourun avulla: kolme sivuovea. Molemmat koppivaunut näyttävät olevan kilvitettyjä, eli molemmille on ollut tarvista. Fo 22520, valmistunut vuonna 1928, muutettiin vuonna 1970 virkatarvevaunuksi BG 040080. Hylätty vuonna 1989. Junan tuloaika näyttää olevan jokseenkin reippaasti ennen puoltapäivää maanantaina. Vilkaisu vuoden 1967 turistiin, löytyykö sopivaa? Vuonna 1967 Kotkasta tuleva P 14, tuloaika Helsinkiin klo 10.05 passaisi tämän mukaan? Kunpa joku tietokonetaistelija asialtaasen skannerin kanssa laittaisi Turistit nettiin Vorgin liitesivustoksi, helpolla haettaviksi. Vaikkapa edes vuodesta 1930 alkaen, aina siihen asti kun Turisteja ylipäätään painettiin (valtava urakka, kieltämättä!). |
||||
|
10.02. 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä verottamiseen ja veropohjaan tulee, niin lienee ilmiselvästi laskuopin mukaan selvää, että jos veropohja on, sanokaamme 2000 ihmisen varassa, niin rasitus on suurempi, kuin mitä se olisi 200 000 ihmisen varassa. Tämän tosiasian mukaisesti työllistämispolitiikan pitää ehdottomasti olla aivan toisenlaista, kuin mitä se oikeistohallitusten aikana on ollut. Nämä hallitukset ovat valintansa tehneet ja jälki on juuri sellaista, kuin mitä se tänä päivänä on (silkkaa kurituspolitikointia!). Leikatuista työkkäreistä ja muista sossutuista on paha mennä ottamaan edes asialtaasia veroja. Tämä viesti ei vain näytä menevän porvaripoliitikoiden päihin, ei sitten millään. Kauhulla odotan aikaa, jolloin yläluokka rupeaa amerikkalaisen kristillisen oikeiston tapaan mölisemään, sitä että kahdeksas käsky kieltäessään varastamisen, kieltää kaikenlaiset tulonsiirrot ja sossutuet. Näillähän otetaan rikkailta ja annetaan köyhille - eli siis varastetaan. Ja onhan uusliberalismin Nalle-ylipappi jo julkisesti länkyttänyt verotuksen olevan haitaksi. Ei herralla näköjään muisti riitä siihen, että miksi verotusta ylipäätään on olemassa. |
||||
|
|
08.02. 21:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat Eljas ja Tero: - suomalaisten erityispiirre onkin juuri liiallinen kansalaistottelevaisuus. Siinä selitys vaatimukseen vaikkapa esim. Elokapinan lakkauttamiseksi rikollisjärjestönä. Johtuneekohan uskomme "kaikkivaltiaaseen Isä-Aurinkoiseen" Kekkosen aikakaudesta tai jopa mieluumminkin vuoden 1918 tapahtumista, jolloin punikkikapinallisten uskoteltiin olevat paholaisen sikiöitä. Hyvinkin mahdollista, koska tynkäeduskunta kokoontuessaan ensimmäisen kerran sisällissodan jälkeen miltei heti ensitöikseen peruutti kahdeksan tunnin työaikalain...? |
||||
|
08.02. 21:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, herra Jan. Nimenomaan "vanhan liiton" tekua. Likvidoijana Sorsan hallituksen opetusministeri Kaarina Suonio (SDP), jonka koulutuspohja: filosofian maisteri ja oikeustieteiden kandidaatti. Ja ammatikseen toiminut psykologina työterveyslaitoksessa ja vankeinhoitoalalla. Että silleen... |
||||
|
|
08.02. 15:25 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, tämä omatekoinen "Deutschmeister" kiittää sinua laittamastasi linkistä. Lisähuomautuksena: ellei demokratian toimivuus sittenkään kanna ihan kaikesta yli, niin onko seuraavaksi odotettavissa "valistunut diktatuuri"? Sellaista valistunutta diktaattoria EI OLE OLLUT sitten muinaisen Rooman tapaus Cincinnatuksen jälkeen eli ihmisistä ei siihen "virkaan" ole. Mitä Saksaan nyttemmin tulee, niin pitääkö täällä rapakon tällä puolella tosissaankin niellä vouhkapäisten amerikkalaisten pyrkimys: - "ryssä pois pelistä, Saksa matalaksi ja jenkki tilalle [päällepäsmäriksi]? Herra Erkki, liian paljon "muutoksia" (joita nykyäänkin kutsutaan uudistuksiksi) on maassamme tehty pelkän arvovallalla spedeilyn takia. Etenkin minua hämmästyttää suuresti tasokkaan teknikkokoulutuksen tahallinen särkeminen, etenkin kun asialla oli pelkkä eestulematon ja typerä politikoitsija. Arvovaltapelleilystä tässäkin tapauksessa todistaa hätäilynomainen kiire, jolla sekin "uudistus" tehtiin. |
||||
|
08.02. 03:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikä muuten tällaisen kytkeytymishinkuyskän takana on? Voitontahto-orientoituminen...? Ahneilla vaan tuppaa olemaan epähygie- eikun paskainen loppu. Eikö herrat tiedä, että jalat täkkiä myöten. Etenkin kun herrojen suunnaton typerehtäminen on pidentänyt lamaa pidentämästä päästyäkin vuoden 2008 rahakriisistä lähtien ja trendi senkun jatkuu. |
||||
|
|
07.02. 21:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tottapa kyllä, herra Erkki. On tosin muistettava, kuinka reaalisosialismi tuotiin Puna-armeijan pistimien kärjissa Mitteldeutschlandin asukkaiden nieltäväksi. Toisin sanoen EI MITENKÄÄN TAVALLISELLA ÄÄNESTYSKÄYTÄNNÖLLÄ! Kun se aina-niin-maan-perusteellisen-karismaattinen Walter Ulbricht (livekalan puheäänellään) halusi kalifiksi Himmler-kalifin paikalle. Selvennykseksi: länsiliittoutuneiden miehittämä alue: =>> Saksan liittotasavalta, ryssän (Talliinin Joopin kyynisellä johdolla) miehittämä (eikun anteeksi: - tuota - niinku "vapauttama" alue =>> Saksan demokraattinen tasavalta eli juuri "Mitteldeutschland". Itäinen alue (Ostdeutschland) joka myös niinikään "vapautettiin" (kaikki ne Breslaut, Schweidnitzit, Posenit, Kolbergit, Swinemundet, Danzigit, Preussisch Eylaut, Deutsch Eylaut, Brombergit, Königsbergit, Stutthofit, Allensteinit, Marienburgit sun muut Pillupönenit ja Stallupönenit) annettiin Puolalle ja osa historiallista itä-Preussia ryssälle. Noin vain, voisi tulkita...? Kyynistäkö, kieltämättä, mutta mikäli kyyninen "Aaron Hirsch" (kenraali Franz Halderin käyttämä nimitys Adolf Hitleristä) olisikin kainalontuulettajakavereineen ollut pois kuvioista, niin mitäpä sitten olisi tapahtunut? Muistaa pitää myös tosiseikka, että neuvostovenäläinen reaalisosialismi EI OLLUT lähelläkään Marxin tyylipuhdasta kommunismia, uskokaa tai älkää. Mitä entisen DDR:n kohteluun Saksojen yhdistämisen yhteydessä tulee, niin eräänä näkemyksenä: Mitäpä luulette, miten te kanssavorgilaiseni suhtautuisitte, jos Suomi ja Ruotsi yhdistyisivät ja Suomesta lakkautettaisiin KAIKKI televisio- ja radiokanavat, kaikki instituutiot, sadattuhannet ihmiset jäisivät (jätettäisiin) työttömiksi ja korvattaisiin ruotsalaisilla työntekijöillä ja sitä kaikkea kutsuttaisiin yhdistymiseksi? Niin DDR:lle käytännössä tapahtui. Ei ihme, että nykyisten kainalontuulettajien "kopio-SA" eikun AfD voimistuu, vittuuntumisen pääkanavana. |
||||
|
07.02. 11:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaisen tutisevan äijänkäppyrän ehdotus: yksi jäljellä oleva "Sähköryssä" tuohon maalauskaavioon...? Jos menee ryssimiseksi, niin sitten vaikka yksi zibale Sr3:a Huru-12:n väriseksi. Tai mieluumminkin Pullahurun väriseksi. Ja eikun kilpailu pystyyn Apu-lehdessä: se joka bongaa ja valokuvaa Pullahuru-Sr3:n, niin sille yksi ilmainen toppakaffi pullan kera LaRavinteli-vaunussa. Kunnes kaikki satamiljoonaa Pullahurulla pullansa tienanneet on päästetty koteihinsa propagoimaan suupielet pullan sokerissa: - junassa on hauska matkustaa...? |
||||
|
|
07.02. 10:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| No kyllähän se vanha DDR oli paljonkin iloisempi kuin nykyinen "talousosaajien" ja muidenkin neropurrien matalaksi simputtama Suomemme. | ||||
|
|
07.02. 10:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikös sinne lättäkin aikoinaan mennyt? Svea-mamman rälsbussit nyt ainakin...? |
||||
|
06.02. 22:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Fo 22518 on vuodelta 1928. Siitä tuli BG 040087 vuonna 1972. Hylätty vuonna 1983. | ||||
|
06.02. 22:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pysyyköhän tuo kääntöpöydän koppi nyt varmasti pystyssä? | ||||
|
06.02. 22:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaisen tunnelmallinen kuva! | ||||
|
06.02. 22:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ek 1071 vuodelta 1945, sen aluskehykselle rakennettiin autojenkuljetusvaunu Hac 105'997 vuonna 1968. Hylätty vuonna 1980. | ||||
|
06.02. 21:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Äkkiseltään vilkaistuna lentokone näyttäisi olevan Convair Metropolitan. Sivuperäsimen muoto näkyy hyvin, kun pistää zoomaillen ja diivaillen. | ||||
|
06.02. 07:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pitipä vilkaista turisteja 1963 ja 1967, kun ei 1965:ttä löydy kokoelmista. H 16 lähti Kouvolassa klo 13.00 ja tuli Riksuun siinä varttia vaille 16. Päästettyään Spank Hillistä (Pieksämäeltä) tulleen kiireellisemmän P 92:n edelleen lähti Ri:stä 16.10 ja saapui Helsinkiin juuri ennen iltakuutta. Vuonna 1967 H 16:tta oli nopeutettu hieman, lähti Kouvolasta klo 13.15. Tulo Riksuun klo 15.51. Riihimäellä se päästi Pieksämäeltä tulleen P 92:n edelleen, ja lähti sen perään lievän odotusajan jälkeen klo 16.10. Tuloaika Helsinkiin edelleenkin klo 17.56. Vuonna 1963 H 16:ssa kerrottiin olevan 1. ja 2. luokan paikkatarjontaa, 1967 vain 2. luokkaa. |
||||
|
|
06.02. 07:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassahan poseeraa Vempun "Ossi"-serkku vanhasta iloisesta Daadaaräästä. 1950-luvun suunnittelua, jolle moottoriksi heitettiin 12 KVD 21 - dieselmoottori ja tätä varten suunniteltu hydraulinen kolmivaihteinen GSR 12/5,1. Ossi suunniteltiin juuri vaihtoveturiksi. Sen valmisti VEB Lokomotivbau "Karl Marx" Berliinin Babelsbergissä. Alkuperäinen sarjamerkki oli V 60.0-1. Muutettiin sittemmin (1970) sarjamerkiksi BR 106.0-1. Jatkoa seurasi, eli lisää vetureita: BR 106.2 ... 8. Ossi-serkun mitat ovat: pituus puskimineen 10 880 mm. Vetopyörien halk. 1100 mm, suurin sallittu ajonopeus 30/60 km/t (aluevaihde). Moottorin teho 650 hv. Paino työkunnossa 55 tonnia. 7Ensimmäisen hankintavuosi: 1964. Wessi-serkkuhan on tosiaankin yhtä pyöräkertaa vajaa tähän verrattuna. |
||||
|
06.02. 06:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, elleivät sen vaunun sisällä istujat olisikin juuri näitä "kansainvälisiä"? Matkustavat kohti Turun satamaa ja sieltä "porauslautalla" suureen masilmaan...? | ||||
|
06.02. 01:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mikäs oli muuratessa, keisari itse piti "piikkiä auki"! | ||||
|
|
06.02. 01:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ravintolavaunu ei voi olla kansainvälinen, sellaiseksi kuvan vaunu on liian (lue: 4145 mm) korkea. | ||||
|
06.02. 01:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mielenkiintoista! Kuvan lättä on 4142, joka on nyt oululaisten vaununa. Se oli palvellut myös Porvoon museojunissa. | ||||
|
06.02. 01:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Deevereiden oviin ilmestyi ikkunat 1970-luvun jälkipuoliskolla, kun sattumoisin kaksi veturihenkilöä oli sattunut tuntemaan tarvetta kulkea ovesta samaan aikaan: toinen sisään ja toinen ulos. Tilanne oli elänyt vähän aikaa kilpatanssin merkeissä tai tahdissa. |
||||
|
06.02. 01:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo kuvan motti voi ollakin Dm2, mutta yllätys yllätys, se onkin entinen Dm2. Todellisuudessa se onkin moottorivaunuopetusvaunu A 18. Meinaten, puskinlyhdyt on veks! | ||||
|
|
06.02. 01:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sekoitanpa vähän itsekin: - itse epäilen Huru 2208:n olevan vaihtotöissä. Ei loppuopasteita nähtävillä, rautavaltion ukkeli viimeisen vaunun rapulla siten, että siviili ei saisi moista roikkumista harrastaa. Vaihdonkielto-opastimet sallimassa vaihtotyöt. Niiden "siivet" olisivat rapsakasti kieltoasennossa, jos tuo junanpätkä olisi linjalta tulossa. Junassa vanha, 1920-luvun tasakatto-Fo postivaunun perässä. Ihan kuin postivaunun telit olisivat mallia A7, joten sekin olisi ei-nyt-niin-kovin-eilisen-teeren vaunu... Siis tämä yhtenä arveluna! |
||||
|
04.02. 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistaakseni ilmanvastus alkaa olla merkittävän suuri nopeudella 100 km tunnissa ja siitä ylöspäin. Ainakaan henkilökohtaisesti en usko ainakaan Kisko-Kallen tarvitsevan virtaviivaista koria... BR 39: suurin sallittu ajonopeus oli 110 km/t. BR 38:lla tasan 100 km tunnissa. Molemmat aikanaan varsin käypäisiä pikajunissakin käytettäväksi. Entä DR:n modernisoimalla BR 22:lla? Samoin sn 110. Uskoakseni veturinsuunnittelussa EI TARVITSE ottaa huomioon virtaavan ilman ja veturin kyljen rajapinnan välistä kitkaa? Tämä erityisesti pienoismallien rakentajille tiedoksi... heko heko! |
||||
|
04.02. 07:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Veturinkuljettajaoppilas jostain maakunnista harjoitusajolla Hki - Kkn. Matkaneuvoja pyytää pysäyttämään veturin Kauklahden lehtikioskin kohdalla. Oppilas: - Onko väliä minkä lehden kohdalle? | ||||
|
|
04.02. 05:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siinä vaiheessa, kun Saksan osavaltioiden omia rautatielaitoksia (Länderbahnen) yhdistettiin 1.4.1920 Deutsche Reichsbahniksi, tuli veturiluokitusten kanssa tosissaankin iso työmaa. Eri veturityyppejä oli olemassa yli 400! Eri veturitehtailla erilaiset rakennustavat ja suunnittelijat. Robert Garben "tauti" oli tehdä vetureistaan kovin teknisen näköisiä: koruttomia putkituksia ja laitesijoitteluja ympäri kattilaa. Esimerkiksi juuri kuvan BR 39 ja 38, eli ex preussilainen P 8. Baijerilainen Anton Hammel oli toista maata: kuvankauniita tyyppejä, mm. Baijerin S3/6 eli myöhemmät BR 18.4 - 5. Mitä pikajunaveturityyppeihin tulee, niin niiden merkinnäksi ajateltiin Baureihet ("rakennetyypit", kirveellä käännettynä) 01:stä 19:ään. (Kaikkiaan Baureiheja höyryvetureilla oli 01:stä 99:ään.), Siten ensimmäisten kaavailujen ja mietintöjen seurauksena kuvan P 10 sai sarjamerkikseen 17. Länderbahn-veturityyppejä tilattiin tehtailta tämän suunnitelman mukaisesti vuodesta 1922 heinäkuulle 1923. Siten P 10: myöhemmät numerot 39 011 - 39 022 toimitettiin vetureina 17 011 - 17 022. (Samoin P8:ien myöhemmät 38 4026 - 4030 toimitettiin vetureina 16 2996 - 3000.) Muutoin 39:ää valmistettiin vuoteen 1927 saakka. Vanha, ja 1920 pois jäänyt KPEV:n preussilainen numerointijärjestelmä oli sellainen, että vetureilla oli paitsi numero, niin myös KED:n (= keisarillisen rautatiealueen) nimi samassa numerolaatassa (tulipesän sivuilla). Siten vetureilla saattoi olla samoja numeroita, kunhan vaan KED:t vaihtelivat (esim. 2401 Köln, 2401 Breslau, 2401 Hannover, 2401 Berlin ym.). Veturityypit samoista numeroista huolimatta saattoivat olla kuitenkin erilaisia ja siirrot KED:stä toiseen teetti omat vaivannäkönsä asian suhteen. Mitä kuvan P 10:een tulee, sen numerolaatta on näköjään natsiajan muisto ja tyylinen (ns. Spitznummer-fontilla), kun punametalleista alkoi olla sodan takia pulaa. Siten numerot joko maalattiin (kuten Kriegslok-sarjoissa 42 ja 52) tai tehtiin kuvassa näkyvä alumiininen numerolaattamalli. Mitä Sir Johnin mainitsemaan Baureihe 22:een tulee, niin DDR:n Reichsbahn vaihtoi vetureihin uudet hitsatut tehokkaammat ja polttokammiolla varustetut kattilat. Kattilat olivat hiukan pidennettyjä takapäistään ja ne olivat vaihtokelpoisia BR 03.10 ja BR 41 kattiloiden kanssa. Edelleen kattilat saivat uudet sekoitusesilämmittimet syöttöveden lämmittämiseksi. Asiaan kuului myös uudet, hitsatut ohjaamot. Veturit saivat myös uudet vakiomalliset neliakseliset tenderit. Edelleen ne saivat uudet sylinterit, Trofimoff-luisteilla. DR:n BR 22:ta oli muutostyönä toteutettu vv. 1958 - 1962 kaikkiaan 85 veturia. Mitä BR 39:ään tulee, niin niitä valmistettiin vuoteen 1927 asti, kaikkiaan 260 veturia, nrot 39 001 - 39 260. Mitä sarjaan 39 muuten tulee, niin sota-ajan sekamelskat tekivät oman lisänsä soppaan! Vuosina 1944-45 oli joitakin 39:iä jäänyt Puolaan. Sikäläinen PKP käytti niitä tyyppimerkinnällä Pt1. Puola luovutti nämä veturit DDR:ään vuonna 1956. Näistä viiden veturin alkuperäiset numerot kyettiin selvittämään: 39 038, 039, 122, 171 ja 191. Kolmen veturin kohdalla ei vanhat numerot enää selvinneet: uusionumeroitiin 39 020, 261 ja 262. Kuitenkin, myöhemmin on selvinnyt: 39 020(2) oli entinen puolalainen Pt1 - 3, eli entinen 39 187. Nyt seuraakin vekkuli dilemma: vetureita 39 020 olikin saman aikaisesti KAKSI veturia, toinen edellä mainittu DDR-Reichsbahnin kone ja toinen Länsi-Saksan Bundesbahnin veturi. DB tosin hylkäsi oman 39 020:nsä vuonna 1960. DDR:n 39 020, yhdessä 39 261:n ja 262:n kanssa muutettiin sarjaan BR 22, nroiksi 22 014, 22 015 ja 22 084. Lisäksi Puolasta takaisin tullut Pt1 - 5 piti numeroida alunperin veturiksi 39 263, mutta tarkemman paneutumisen jälkeen sen alkuperäinen numero selvisi ja niin veturista tuli 39 115. Siitä sittemminpian tuli nro 22 079. BR 39 - pääsarjan vetureilla oli pyörästönä 1'D1'. Alkuperäinen P 10/BR 39 oli kolmisylinterinen tulistajaveturi. Vuonna 1938 tehdyn Itävallan pakkoliittämisen Saksaan ("Anschluss") myötä itävaltalainen (BBÖ) sarja 670 (1'D1'h2, siis kaksisylinterinen!) liitettiin sarjaan 39, numeroilla 39 301 - 308. Sarjan akselipaino oli 14 tonnia, kun se P 10:llä oli 19 tonnia. Itävaltalaisten valmistusvuosi oli 1918. Vuonna 1943 Saksa sai saaliikseen 15 jugoslavialaista sarjan 06 veturia. Niiden tyyppi oli 1'D1'h2 (+ tenderi), ne olivat valmistuneet vuonna 1930. Akselipainot sellaiset 18 tonnia. Numerot: 39 401 - 415. Eikä tässä vielä kaikki: Puolalaiset valmistivat vuonna 1940 Pt31-tyyppisiä 1'D1'h2-vetureita. Saksalaiset ottivat ne käyttöönsä, sarjaan 39 numeroilla 1001 - 1012. Numeroiden jälkeen merkittiin ne p-kirjaimella, esim. 39 1011p. Lokakuussa 1941 ne numeroitiin uudelleen: 19 155 - 19 166. Muistin tueksi: (saksalaisten höyryvetureiden sarjatunnuksista) Pikajunaveturit, tenderillä: BR 01 - 19 Henkilöjunaveturit, tenderillä: BR 20 - 39 Tavarajunaveturit, tenderillä: BR 40 - 59 Pikajunan tankkiveturit: BR 60 - 61 Henkilöjunan tankkiveturit: BR 62 - 79 Tavarajunan tankkiveturit: BR 80 - 96 Hammasratojen veturit: BR 97 Norm.raiteiset paikallisratojen veturit: BR 98 Kapearaiteiset veturit: BR 99. |
||||
|
03.02. 21:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Halvalla ostetut tarrakirjaimet, herra Rasmus...? | ||||
|
Kuvasarja: Porvoon rata 150 |
02.02. 11:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen samaa mieltä herra Noahin kanssa. | ||||
|
31.01. 12:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kevätturistissa 1967 Toijalan postijunalla H 213 oli lähtöajaksi Helsingistä merkitty klo 15.05. Sen tuloaika Riksuun oli klo 17.15. Riksusta se lähti klo 17.30, tunnuksella H 231. Hämeenlinnassa se päästi ohitseen P 43:n Poriin. Vaasalainen MK 55 tuli H 231:n jäljessä, -> Tl klo 19.44. H 231:n tuloaika Toijalaan oli klo 19.35. Samassa turistissa oli arkpäiväjuna H 215 Riihimäelle, lähtö Hki klo 16.00. Joka päivä kulki H 217 Riihimäelle, lähtö klo 16.05. |
||||
|
30.01. 15:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Toisin sanoen: - lyhytmallisista makuuvaunuista alettiin luopua jo vuodesta 1959 alkaen. Suurin hylkäysaalto oli siis 1960-luvun taitteessa. Aikaisemmat poistot olivat enimmälti pakon sanelemia. XEi - vaunuja käytettiin pääasiassa majoitukseen, taukotupina ja ruokailutiloina. Helsingin XEi:ssä yöpyivät rautatieopiston oppilaat (pahimman asuntopulan aikana). Myös muualta maasta tulleiden kansakoululaisten retkeilymajoina niitä käytettiin. |
||||
|
30.01. 11:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tuomo, siihen aikaan presidentin piti vahvistaa eduskunnan säätämät lait. Näin siis virallisen kaavan mukaan. Lobbaamiset olivat silloin jo paljon käytetty konsti. Suomalaisiin tehosi parhaiten pääsy rajattomille "kuperkeikkalimonaadilähteille". |
||||
|
|
30.01. 03:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taisi myöhempi pääministeri M. Koivistokin olla syötettävänä ja juotettavana samalla tavoin, ja sirkeäsilmäinen Ljudmila kuiskuttelemassa ohut baby doll-yöpaita yllään "CCCP sjähkövjeturi otshen harashoo Suomijunaan..."? | ||||
|
|
30.01. 03:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John, minulla on ilo kertoa sinulle joitakin tietoja liittyen kysymykseesi vanhoista lyhytmallisista makuuvaunuista: (tosin mukana hiukan päivävaunujakin) Sarja Cm, nrot 2138 - 2158, valm.vuodet 1917 - 1920 (18 makuupaikkaa): näistä vaunuista muutettiin BT-sarjaan 12 kpl vuonna 1959. Edelleen: vaunut 2149 ja 2150 muutettiin sarjaan BEm 02701 ja 02702 vuonna 1962. Vaunusta 2145 tuli XEi 022027 vuonna 1961. Vaunut 2158 ja 2155 muutettiin A-sarjan virkavaunuiksi nrot 91 (v. 1944) ja 99 (v. 1949). Ojajärvellä käpsähti vuonna 1928 järveen pari vaunua tästä sarjasta. Nrot vain ovat arvoitus (2142 tai 2144 tai 2148?). Mikkelin marskinvaunu A 90 oli otaksuttavasti saanut aluskehyksensä joltain näistä? Ilmeisesti korikin oli pistetty uusiksi, sillä normaalin eteispituusmitan 915 mm sijasta A 90:llä ne olivat 1000 mm. Purueristeet eivät tykkää veden alle joutumisesta (Home sweet Home). Pasilan konepajahan oli 1928 - 1930 keskittynyt uusissa vaunuissa pitkämallisiin aluskehyksiin ja sitten kesken kaiken sattumoisin oman faijani syntymäpäivänä 13.6.1930 oli lyhytmallinen A 90 otettu käyttöön. Toisin sanoen: oletan A 90:llä olevan vanha aluskehys. Kuka tietää paremmin? 2140 oli hylätty vuonna 1948, ilmeisesti onnettomuudessa rikkoutuneena. Myöhemmistä lyhytmallisista: (2169 ja 2170, vuodelta 1938), muutettiin virkatarvemakuuvaunuiksi BCm 02169 ja 02170 vuonna 1965. Seuraava: Sarja CEm, nrot 2413 - 2422, valm.vuosi 1920 (8 + 15 makuupaikkaa): näistä muutettiin BT-sarjaan kuusi vaunua vuonna 1960. Tästä sarjasta pakkoluovutettiin vuonna 1940 itäystävälle vaunut 2417, 2418 ja 2422. Vuonna 1941 hylättiin vaunu 2421. Myöhemmä lyhytmalliset vuodelta 1935 (vanhat aluskehykset, nrot 2448, 2449 ja 2450) muutettiin vuonna 1960: kaksi BT:ksi ja yhdestä (2449) väsättiin mittausvaunu A 24 (samoin v. 1960). Lyhytmalliset DEi/CEi: nrot 2548 ja 2549, edellinen poistettu 1961 ja jälkimmäisestä tuli XEi 022030 v. 1965. Ja nrot 2600 ja 2601 (v. 1936 kumpikin vanhoille aluskehyksille): 2600 -> XEi 022029 v. 1964 ja toinen hylätty v. 1966. Lisää makuuvaunuja: sarja Em, nrot 2710 -2731: valm.vuodet 1916-1917 ja 1920-1921, (36 makuupaikkaa): näistä vaunuista seitsemän poistettiin kirjoista vuoden 1918 kahinoiden seurauksena, rajan taakse jääneenä. Itäystävä vaati sotakorvaukseksi vuonna 1940: nrot 2715 ja 2716. Hylkäykseen muuten meni: 2717 ja 2724 v. 1959; 2720 v. 1961 ja 2723 v. 1942. Loput vaunut: kymmenen vaunua muutettu sarjaan XEi. Lyhytmalliset Ei-vaunut, nrot 22028 - 22060, valm.vuodet 1912 - 1915 (istumapaikkoja 90 ja 89): näistä suuri osa oli laitetty hylkyyn vuodesta 1957 alkaen. Jokunen vaunu oli muutettu virkatarvevaunuiksi: 22031 -> BG 040049 v. 1957, 22038 -> BG 040021 v. 1958, 22041 -> BT 01152 ja 22045 -> BT 01153 v, 1957, kummassakin uusi kori. 22047 oli hylätty v. 1942, 22048 + 22050 + 22054 kukin vuonna 1949. Vuonna 1950 poistoon meni vaunut 22056 ja 22059. Viimeisenä sinnitteli vaunu 22060, hylätty vuonna 1958. Retkeilyvaunuiksi muutettiin vuonna 1949 vaunut 22046, 22049, 22051, 22052, 22053, 22055 ja 22057. XEi-sarjaan muutettiin vaunut 22046 ja 22057 (retkeilyvaunukäytön jälkeen). Kumpikin vuonna 1955. Siis tällaiset tiedot ainakin minulla. Täydentää ja korjata saa, kaikin mokomin. Sir John, kotiratahan on oma maailmansa, todellisuussimuloinnista alkaen dokumentaarisuuteen, eikö vain? Kotiradallahan voi aivan vapaasti liittää junaan makuuvaunun CEm 2449, sillä aikaa kun kohtaavassa työjunassa olisi mittausvaunu A 24 ja sivuraiteella lahoaa XG 040122? Vekkuli skenaario yhdestä ainoasta vaunusta... |
||||
|
28.01. 19:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkyy olevan ruuhkaa...? | ||||
|
27.01. 16:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rainer, selvääkin selvempi Trabantin ratti. Sen keskellä oleva "rengastettu - S" logo kuului Sachsenring-autotehtaalle. | ||||
|
27.01. 10:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, kouriintuntuvana esimerkkinä amerikkalaiset Duplex-veturit - eivät juuri muuta tehneetkään kuin löivät ympäri päntiönään. Muistaakseni "asialla" oli Pennsylvania R. R.:n koneet. |
||||
|
26.01. 20:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu-serkku, hintaan tai edullisuuteen vaikutti markka-aikana valuuttakurssien vaihtelu, aika vahvasti vieläpä. Miten nyt? |
||||
|
25.01. 19:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vissiin Hoppa ottanut nokkapokkaa '55 Letukan kanssa. | ||||