Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.09.2022 12:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan F 3953 oli valmistunut vuonna 1945, työläisvaunu T 1711 oli "lahjoittanut" aluskehyksensä sille. Hylätty vuonna 1987. | ||||
|
26.09.2022 12:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tommi veliseni, unohdit sähköpotkulaudat, nuo helvetistä lähteneet keksinnöt. | ||||
|
25.09.2022 23:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Rautateiden myötä katosivat etäisyydet. Aineellisia tarvikkeita tuli kuljetettavaksi. Kulttuuria kohotettua ja levitettyä." | ||||
|
25.09.2022 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takana olevan mäen harja sijainnee kilometrillä 407 (pituusprofiilikaavion mukaan). Demari lienee kuvattu paikassa, jossa muinoin ilmoitettiin olevan "ny vexel, km 411 + 151". | ||||
|
|
25.09.2022 16:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tätä raidelinjaa pitkin pääsi aikoinaan Hakaniemen torille asti, Hakiksen kauppahallin viereen. | ||||
|
25.09.2022 02:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruskan palettia tulee, kun on ruskaa pakkasella! Terveisin: Patinoitunut runomies, joka tarjoaa viskiä tutuille, tuima napsu mukitolkulla! Päivälliseksi: hinkattua ruohoa ja kuivattua velliä. | ||||
|
24.09.2022 22:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Enklannin-Betti heitti lusikkansa nurkkaan, joten: - Tsaalz tö tööd iits vözötöbls! Antero eiku Äändrjuu otti Bettin koirat hoitoonsa. Kielitoimisto "uskaliaisuuttaan" julisti v. 2002 ettei kuninkaallisten nimiä enää suomenneltaisi! |
||||
|
24.09.2022 12:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, vaunun henkilökunta oli neukkuja ja neukuttaria, omien havaintojeni mukaan. Junan lähtöajan lähestyessä henkilöstön jäseniä näki hipsivän junaansa Stockmannin ja Sokoksen pulleat muovikassit mukanaan. Väitän lisäksi, että vaunun henkilöstössä oli myös KGB:n (Kontora Grubii Banditov) palkkalistoilla oleva operatiivivaltuutettu ja punasolun "polititseskii instruktor" (= politrukki) valvomassa muun henkilökunnan ideologisen tietoisuuden puhtautta ja tekemässä korjaavia toimenpiteitä poikkeamia havaittuaan! Ja takuuvarmasti junan saavuttua perille Moskovaan, operatiivivaltuutettu piti antifasistisen taisteluluennon aatteen elähdyttämän henkilökunnan taisteluvalmiuden ja tietoisuuden vahvistamiseksi. Eikä se poikkeama suinkaan tarkoittanut rikki palanutta jääkaapin merkkilamppua. |
||||
|
23.09.2022 11:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jaa, että kuka soittaa? Vastaus: mmäää-äää-äää. (Porukalla). | ||||
|
23.09.2022 11:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Koira näyttää olevan bordercollie. Loistava valinta radantarkastukseen ja lampaiden paimentamiseen. | ||||
|
22.09.2022 21:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna säästää huomiseksi kun se ei kulje, eikä kuljeta. Viime heinäkuussa käydessäni äitini haudalla Mäntässä, oli täysin turhaa yrittää etsiä minkäänlaista aikataulua Vlp:stä, muuta kuin silkkaa vittuilua tyyliin: "etsi netistä tai itket ja etsit"! Odotuskatos oli alkanut lahoamisensa ja sinne oli kirjoitettu tussilla hoono soomi: "afrosuomalaiset henkilöt (naisoletetun) ulkoiseen synnytinelimeen!" (muokattu versio). Asemarakennuksen kuistin kaiteet olivat kadonneet. Odotushuoneen oven päällä oli järeä salparauta nyrkinkokoisella munalukolla lukittuna. Oi niitä aikoja, jolloin yksi Vlp suorittajista huolehti aikataulukon ajantasaistamisesta siististi ja taidokkaasti maalaamalla, olihan Vilpussa 24 h junasuoritus. Päällikkötason surkea nahjusmaisuus ja ikuiset rahanielut (lue: konsultit) ovat syypäitä Vilppulan alennustilaan! |
||||
|
22.09.2022 00:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä lienee aikoinaan rakennettu samoilla piirustuksilla kuin Tammisaari ja Hyvinkää (Hankopaanan asema). Kummassa päädyssä se korkeampi osa oli? |
||||
|
22.09.2022 00:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lenin tokaisu Venäjästä: - Kansojen vankila. | ||||
|
|
21.09.2022 21:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Piirustuksen keskellä näkyvä ristinmuotoinen rakennus on vankila. Ettei nyt olisi pahamaineinen "Kresty"? | ||||
|
21.09.2022 13:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Om alla grön, me myös grön!" - Kirkkonummelainen kunnallispoliitikko, joka oli RKP:n jäsen. Tapahtui vuonna 1985. | ||||
|
21.09.2022 11:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Konekanta siellä: epäkeskoprässejä, jokunen porakone (EI säteisporakoneita!), pari manuaalijyrsinkonetta sekä joitakin Kitamura- ja Bridgeport- NC-jyrsinkoneita, täyden palvelun hitsaamo (kaapelihyllyjä varten hitsausautomaatti), sahaamo ja valaisinpylväitä varten painosorvi ja pulverimaalaamo, ja sekin kosketinkiskoja varten. Anodisointilaitoskin pitää mainita (siellä ollut porukka oli lähinnä sellaista, joilla sisäsiisteyskasvatus oli epäonnistunut) analyysilaboratorioineen. Erikoisuutena vielä koneistusemulsion puhdistussysteemi, sekä mittalaitteet emulsion bakteeritason tutkimiseksi. Uudenkaupungin Saab-Valmet-tehtaan vaatimuksesta Mitutoyo F805 tietokoneella täydennetty 3-D mittauskone omassa ilmastoidussa huoneessaan. Levytöitä tehtiin kerran linja-autoihin tarkoitettujen istuimien selkänojiin kokoonpanohitsauksessa. Levyaihiot tulivat alihankintana. Lisäksi parisen erikokoista teollisuuspesulaitetta (osien puhdistamiseksi) ja täristimiä jäysteiden poistoa varten. Ainoa kärkisorvi oli prototyyppiverstaan nurkkauksessa. Pakkaamo/lähettämö mummonruhmuineen oli asia erikseen. Sekä yksi puolijauhoinen mittalaitetarkastaja (kalibroija), joka 1995 syyskuun alusta siirtyi tuotesuunnittelijaksi. Nykyisin haahuilee kommentoimassa vorgissa. En nyt menisi käyttämään koko PiB3-osastosta niinkin suurellista nimitystä kuin konepaja. Pelkkä paja riittää, ja myöhemmin kissa nosti häntäänsä ottamalla käyttöön "Komponenttitehdas"-nimityksen, pilkkakirveet kutsuivat "kompostikombinaatiksi". Nykyisin siellä duunataan pelkkää kosketinkiskoa, eikä muuta. |
||||
|
21.09.2022 10:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| A7-telit alkuperäisten tilalla. Siinä oli Pintsch-korkeapainekaasuvalaistus ja tavallinen vesilämmitys kaminalla ja höyrylämmityksellä. Pituus puskimineen oli 15 980 mm. Vaunussa oli neljä makuupaikkaa. |
||||
|
|
21.09.2022 10:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nokian alumiinilevyillä, mielenkiintoista. Itse aloittaessani Nokia Alumiinissa lokakuussa 1988 en nähnyt minkäänlaista vihjettäkään levyvalssaamosta. Ainoa tietämäni valssaamo siellä oli nykyisen anodisointilaitoksen tiloissa ollut kuparilankavalssaamo kaapelitehtaan tarpeiksi. Tässä kupariharkot hehkutettuina valssattiin noin sormenvahvuiseksi kaapelilanka-aihioksi. Ette muuten usko, miten pitkälti lankaa saakaan noin metrin mittaisesta harkosta. |
||||
|
21.09.2022 10:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Taisi Huru 2241 olla viemässä "turvenuijaa" Naistenlahteen...? Vilppulassa aikoinaan turvejunaa (T 3408 ainakin) Myllymäeltä Tampereelle kunnioitettiin nimityksellä "turvenuija". |
||||
|
20.09.2022 20:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna P 104 aikoinaan 1980-luvun taitteessa kohtasi Porkkana P 105:n Urjalassa. Joskus saattoi samaan aikaan etelään matkalla oleva tavarajuna T 3512 odotella siellä linjan vapautumista, Huru 12 nokallaan. | ||||
|
20.09.2022 14:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa on lähteneen junan takapää. | ||||
|
19.09.2022 09:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| EFi 22380 m/1954 on entinen satapaikkainen Ei 22256 vuodelta 1947. | ||||
|
19.09.2022 01:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Saksassahan vihreät olivat kohkanneet museohöyryvetureiden melusta ja savusta sekä vaatineet kieltämistä!!! | ||||
|
19.09.2022 01:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| En aluksi saanut hoksituksi, että millä kadulla Kummer kiiruhtaa? Virranottotangosta (trolleyvirroitin) päätellen sen kulkusuunta on oikealle. Suunnasta antaisi osviittaa sekin, että Uspenskiin on matkaa, linnuntietäkin. Linja on yksiraiteinen. Pähkäiltyäni Timo Herrasen "Hevosomnibusseista metroon"-kirjaa, tulin siihen tulokseen, että vaunu ei suinkaan ole Mariankadulla, sillä kuvaussuunta ei täsmää. Historiankirjojen ikuinen vitsaus on piirrettyjen karttojen "vähän sinne päin" - tarkkuus! Perrrgrrrwauu! Katu ei voi olla Unskin eteläpääkään, sillä se menee Suurkirkon vierestä. Unskilla (Unioninkadulla) olevan Pyhän Kolminaisuuden kirkon kellotornikin näkyy siten, että ei raide nyt siitä vierestä ainakaan mene... Onko kuvassa Kaisaniemenkadun ja Vuorikadun risteys, kun raide näyttää hieman kaartavan oikean alanurkan rakennuksen kohdalla? Auringon suunnasta päätelleen kuva on otettu alkuillasta. Sähköraitiotieliikenne alkoi, kun Urho Kekkonen oli yhden (1) päivän ikäinen "sinappitehdas". "Marraskuussa valmistui Ylioppilastalolta Rautatientorin poikki Unioninkadulle ulottuva linja, joka yhdistettiin Sörnäisistä tulevaan linjaan." (Herranen). "Vuonna 1907, jolloin liikennettä viimeisen kerran hoidettiin pelkästään yksiraiteisilla linjoilla,..." (Herranen) Kaksoisraidetyöt lienevät olleet valmiina 1913, olemassa olevilla linjoilla. |
||||
|
19.09.2022 00:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Gb-sarjan numerointi tosiaan oli alkuun 40'000-sarjassa, mutta se varsin pian muutettiin 50'000-sarjaksi. VR 1937 II-osan mukaan Gb:n numerointi alkoi 50'231:stä. Kuvan vaunussa näyttäisi olevan puiset pystytolpat. Ovessa on läpimenevän jarrujohdon merkki. Vasemmalla erottuu jarrutönkkä, vaunussa lienee vipujarru? |
||||
|
19.09.2022 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei näköjään ollut "tumppijuna"? | ||||
|
19.09.2022 00:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan ajoittamista helpottanee: Kuva ei ole otettu kesähelteellä (vaatetus!). Dm4:ssä visslantorvet ovat "räntäsadeystävällisesti" asennettuja. -> kuva on melkoisen varhain kuvattu! Puskimien vähäinen nuhruisuus. Listasysteemi sivuikkunoiden yläpuolella, niin moottorivaunussa kuin kiitorungossakin. Keulan maalaustyyli. Zoomaamalla taemman vetotelin kardaani on havaittavissa. Luokkamerkinnät vetovaunussa. Missä vetovaunun katolla oleva jäähdytin "savunnostolevyineen" on? Tuulilasit on jo muutettu kaarevista suoriksi. "Alettiin muuttaa suoriksi jo vuonna 1954" (Kiitojunakirjan mukaan.) Juna on etupää Haapamäelle päin. Se selvästikin on MK 92 (Sl-Jy-Hpk-Hki, kulussa ma, ke, pe, su). Lähtöaika Jykylästä klo 12.35. Dm4 1611 vastaanotettiin VR:lle toukokuun lopulla 1954 (Kiitojunakirjan mukaan). Asemalaiturilla on nähtävissä myös herra Moottoripyöräilijä nahkakypärineen kädet selän takana seisoskelemassa. [(On vissiin lähtenyt sunnuntaiajelulle uudella 500-kuutoisella Norton Dominator De Luxellaan, vai onko koneenaan AWO 425, valm. VEB Fahrzeug- und Gerätewerk Simson, Suhlissa, DDR:ssä?) Autokäsikirjassa 3.2 vuodelta 1954 on tiedot yli 60 moottoripyörästä!] Sunnuntaipäivästä kertonee väenpaljous. Herra Moottoripyöräilijäkin oli arkipäivänä tienaamassa Rautpohjan valimossa...? |
||||
|
18.09.2022 23:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä, Jarno, oikein meni. Myöhemmän paikkalukukaaviopiirroksen mukaan kuva tosiaan vastaa Di/Ci - vaunua, numerosarjassa 2301 - 2319. Paikka nro 54 on eteisestä päin tultaessa heti keskikäytävän vasemmalla puolella. Muille kiinnostuneille tiedoksi: tämän muotoisia ne CEi:n 1. luokan penkit ennen modernisointia olivat, tosin verhoiltuna tummanpunaisella plyyshillä. Tosin vuoden 1938 DEi/CEi-sarjassa (numerosta 2608 alkaen) matkatavarahyllyköt olivat uudenaikaisempaa mallia. Vanhemman hyllymallin konsolit olivat valettuja. Kuvastakin se on nähtävissä. |
||||
|
18.09.2022 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tuo virkasedän lakin päällinen ollenkaan punainen? Rautatiemuseon vuosikirjassa 1982 - 1983 on artikkeli virkapukukausista. Sen mukaan kuvan sedän virkalakki on kaudelta 1879 - 1919. Itsenäistymisen jälkeen ei venäläiskuosista virkapukua katsottu suopein silmin: 1919 tuli käyttöön niin sanottu jääkäriunivormun muunnos, joka oli vihreänharmaata villakangasta hautovine pystykauluksineen. Sitä moitittiin turhan sotilaalliseksi, edellistäkin kuosia oli arvosteltu samasta asiasta. Junanlähettäjän lakin punainen päällinen tuli käyttöön tällä pukukaudella, siis vuonna 1919. |
||||
|
18.09.2022 23:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Zoomattuna postivaunun numero näyttäisi olevan 9826. Komeaa! Jumbo Tampereella - nääs! |
||||
|
18.09.2022 18:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ach so, Eljas, kiitän ja kumarran. | ||||
|
18.09.2022 18:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autoista tunnistaa ainakin Kaisaniemen suuntaan menevistä toisen alhaalta päin olevan Mersu 170. Ratikan kohdalla, samalla kaistalla näyttää olevan piikkinokka-Skoda. Skodan maskin muoto voi viedä ajatukset Emmaan (DDR - BMW elikkä EMW), mutta sen tuulilasi ei täsmää. Kuvan vas. alareunan auto on aika vaikea rasti minulle. Ryhdynpä hupailemaan: Volvo PV 836, eli "Droskbilen" (= eli vossikka-auto). Se ei nyt ainakaan Ryppypeppu - Renault ole, tuulilasin koko hämää, mutta maski ei. |
||||
|
18.09.2022 14:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Raunistulan sillasta on maininta VR 1937 - kirjan osassa II sivulla 260, viitaten kuviin 168 ja 171. Silta rakennettiin Tku ratapihan itäpäähän vuosina 1930 - 31, siltaosan pituus oli 132 m. Muistaakseni ei ole pitkää aikaa kulunut siitä, kun se purettiin ja korvattiin uudella. Turun opaskartta kyllä sanoo "Aninkaistensilta". Sen kautta Aninkaistenkadulta pääsee Tampereen valtatielle ja myös Satakunnantielle. Kuvasta ei niin kovin helpolla hahmota sillan sijaintia, siksi edellä mainitut itsestäänselvyydet. |
||||
|
18.09.2022 14:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näkee, kuinka kattila hohkaa lämpöä! Kiva kuva! | ||||
|
18.09.2022 14:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vau, mikä arkkitehtuuri! Ilmeisesti Art Nouveau eli tutummin Jugend oli enemmänkin mannermaan juttu. | ||||
|
18.09.2022 14:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja BBC:n klo 21.00 radiouutiset tuodaan tänne puolenpäivän bussilla kirjeitse Glasgowista? Uskoisin viihtyväni tällä paikkakunnalla, ei siinä mitään... |
||||
|
|
18.09.2022 14:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko kuvan veturi tyyppiä Forney 4 C? Siis samaan tapaan kuin kotoinen F1:mme. | ||||
|
18.09.2022 14:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Semaforin tolppa näkyy kuvassa, ilmeisesti paikalla oli myös Signal Box veturin vasemmalla puolella. | ||||
|
18.09.2022 14:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vekkuli toteutus laiturikatoksessa! Junan ensimmäinen vaunu näyttää olevan Guards van. | ||||
|
18.09.2022 14:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Viitaten Hannun kertomaan kuvan höyryveturin valmistumisajankohdasta haluaisin mainita, että Dübs and Co suunnilleen noihin aikoihin valmisti VR:lle: Sarjaa A3, nrot 178 - 182 (5 kpl) vuonna 1893, ja nrot 222 - 227 (6 kpl) vuonna 1898. Sarjaa G4 (Sk1), nrot 186 - 190 (5 kpl) vuonna 1894 ja sarjaa G5 (Sk3), nrot 191 - 195 (5 kpl) myös vuonna 1894. A3 - veturisarja oli tuttua kauraa Dübsille, aiemmat sarjan veturit 11 - 20 ja 44 - 47 (yht. 14 kpl) olivat valmistuneet siellä 1869 ja 1871. Tiedot M. Alameren kirjasta "Eisenbahnen in Finnland" (Slezak 1979). |
||||
|
18.09.2022 13:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minä jo luin tahallisen lukihäiriöisenä: "Straffpfeffer"! Straff = kireä, tiukka (saksaa), Pfeffer = pippuri, eikö olekin mielenkiintoista? |
||||
|
18.09.2022 13:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Englanninkieliset turistit luultavasti ymmärtävät kuvan opasteen "Hell is sinking!" täydellisesti...? | ||||
|
|
17.09.2022 21:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aninkaisten silta? Eikös sen entinen nimi ollutkin Raunistulan silta? Kylläpäs ihmisparka on sitten puuhakas olento! |
||||
|
17.09.2022 16:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onhan se niinkin, ettei kesästä tietäisi mitään, ellei talvea olisi. | ||||
|
16.09.2022 20:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vilppulan pohjoispään vaihteiden lyhdyissä sähköllä valaistuina vielä 1990-luvun alkupuoliskolla. | ||||
|
16.09.2022 13:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muistelisin, että Vainikkalasta Raaheen kulkenutta (venäläisillä vaunuilla) koksijunaa myös tituleerattiin Rasputiniksi. Lähtöaika Kouvolasta kello 18.20, kultaisella 1970-luvulla. Muistan, kuinka viimeisessä vaunussa rautalangalla kiinnitetyt loppuopastinlyhdyt heiluivat hilpeästi syyspimeänä iltana, vilkutellen valoaan... Nokalla taisteli Huru 13, ennen sähkön tuloa Kouvolaan. |
||||
|
16.09.2022 03:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän mallinen ulkorakennus sisälsi mahdollisesti navetan parille lehmälle ja pilttuun yhdelle hummalle. Toiseen päähän oli sijoitettu "syötyjen leipien makasiini", joka oli ylempänä kuin lattiataso ja sinne johti portaat. Tosin vaihteluakin oli, joissakin "uthuseissa" oli esimerkiksi tilaa heinävarastolle ja myös kanalalle. Sauna rakennettiin erikseen. Pyykinpesu hoitui saunassa, olihan siellä muuripata. Leivintupaa ei kovin paljon harrastettu, leipien paistaminen luontui itse vahtituvan uunirustingissa. Näin ainakin linjalla olevissa vahtituvissa. Kuvan ulkorakennuksen keskimmäinen ovi on siksi leveä, että uskoisin siitä nautojen kulkeneen sisään. Vahva oletukseni on, että alkuaikoina ulkorakennuksiin ei eläinsuojia tehty, mieluumminkin aitta. Nämä kaikki oli rakennettu, kun luontais- tai oikeamminkin omavaraistalous oli vallitseva. Kerrottakoon, nyt, että osuusratavartijoiden valvomalla ratajaksolla, näillä oli oikeus niittää ojien pientareilta heinää oman karjansa hyväksi. |
||||
|
|
15.09.2022 11:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Noilla piuhoillakos vaihteenlyhdyn lamppuun virtaa annetaan...? | ||||
|
13.09.2022 14:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaksisiipisessä vilkkuvalosiipiopastimessa "seis-" ja "aja-" opasteissa valo oli vilkkuva. "Aja sn 35" opaste ei ollut vilkkuva. Melko pianhan kuvan oton ajankohdan jälkeen Lohja menetti siipiopastimensa. Tilalle laitettiin valo-opastimet. |
||||
|
Kuvasarja: Katsaus Sallan rataan välillä Kelloselkä - rajavyöhyke |
12.09.2022 21:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kylläpä yhtiöitetty VR sitten loistavasti huolehtii omaisuudestaan! Eikö lakkautetuilta rataosilta kannata kerätä romua raideterästä parempaan talteen? Edullisempaa jättää varkaille? Jos näitä ratoja alettaisiinkin rakentaa uudelleen käytettäväksi, niin en usko että muinaista K30:ää pidettäisiin "erinomaisena" kiskolaatuna? Edestulemattomat ja todellisuudesta eksyneet kauppakamarinulikat tekemässä vikapäätöksiä, hyi olkoon! Erinomainen kuvasarja tahallaan unohdetusta rataosasta! |
||||
|
12.09.2022 21:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eljaksen kommenttiin räydennyksenä: Bauuternehmung = rakennusalan yritys. Gesellschaft fùr praktische Lagerstättenforschung = yhteenliittymä käytännöllistä leiripaikkatutkintaa varten. Ottaen huomioon Eljaksen kertoman veturien valmistumisajankohdan, viimemainittu tuskin tarkoittaa muuta kuin operaatio Reinhardin aloittamiseen liittyviä toimenpiteitä. Operaatio Reinhardin toiminnan tarkoituksen kuvaamiseksi riittänee sana "Endlösung", eli lopullinen ratkaisu (englanniksi: Final solution). Tuhoamisleireistä: Auschwitz - Birkenaun rakentaminen aloitettiin toukokuussa 1940. Vuoden 1941 aikana käynnistettiin: Majdanek, Treblinka ja Chelmno eli Kulmhof. Edelleen vuonna 1942 aloittivat Belzec ja Sobibor toimintansa. Nämä sijaitsivat Puolassa siksi, kun touhu piti pitää salassa. Olenkin miettinyt, että vaikka liittoutuneet saivat piankin tietoonsa nämä leirit sijainteineen, niin ainuttakaan pommitusoperaatiota ei käsketty näiden leirien toiminnan häiritsemiseksi! Esimerkiksi vaikkapa se, että Malkiniasta (rataosalla Varsova - Bialystok) oli lyhyt sivurata Treblinkaan, niin ei pienintäkään yritystä radan katkaisemiseksi tehty! Eräänkin kerran USA:n 8. Ilma-armeija teki pommituslennon Saksaan, lensivät edelleen itään, Neuvostoliittoon (pitkän neuvottelun jälkeen) sovitulle lentokentälle, josta polttoainetäydennyksen jälkeen palasivat takaisin Englantiin. Eli koneiden toimintasäteestä ei ainakaan jäänyt kiinni. Johtopäätös: lännessä oli ja on edelleenkin aivan samanlaisia helvetin rasisteja!!! |
||||