Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.09.2022 09:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lisäänpä juttua, ensiksi nyt Cik, joiden perusvaunut olivat entisiä CEi-vaunuja, pituus puskimineen 20,8 m. 2391, vuodelta 1961, ent. CEi 2566, vuodelta 1930. 2392, vuodelta 1961, ent. CEi 2573, vuodelta 1930. 2393, vuodelta 1962, ent. CEi 2552, vuodelta 1929. -> BG 040105 v. 1978, edelleen -> BT 01374 v. 1980. Romutettu Seinäjoella v. 2005. 2394, vuodelta 1962, ent. CEi 2622, vuodelta 1938. Nämä kaikki poistettiin yleisestä liikenteestä vuonna 1977. Telimallina oli pääsääntöisesti ollut A7. 1. luokan paikkaluku: 32 ja kahvilaosastossa 28 paikkaa. Vaunun 2394 telistä en ole varma, vuoden 1938 CEi:t olivat A8-teleillä. Juhanan tekemä havainto "ruudut suuret, sanoi lasimestari" (korttipelitermi) johtunee CEi-vaunuista. Cik:ssa matkustajaosastossa oli modernisoidut 1. luokan penkit (2 + 2). Mitä RK-vaunuihin tulee, niin siinä "syöntiosastossa" oli lämmitysjärjestelmän putket peitetty, sanoisinko 20 cm leveällä listalla ja niissä oli loisteputkivalaistus. Puhe on siis 1950-luvun lopulla tehdyistä modernisoinneista. Lisäksi RK-sarja, eli entinen DR-sarja oli tehty vanhoille lyhytmallisille aluskehyksille: pituus puskimineen 18,68 m. Kuvan vaunussa näkyy sivuseinällä ikkunoiden yläpuolella mainittu putki, ja vaunun valaistus on tavallinen puuvaunujen hehkulamppuvalaistus puolipyöreän kuvun peittämänä. Ja sitten pääsemme Eik - sarjaan: 22338, vuodelta 1954, ent. Ei 22167, vuodelta 1938. -> Oe 71'964 vuonna 1970. 22339, vuodelta 1954, ent. Ei 22169, vuodelta 1938. Hylätty v. 1972. 22340, vuodelta 1954, ent. Ei 22170, vuodelta 1938. -> Oe 71'971 vuonna 1970. 22341, vuodelta 1954, ent. Ei 22171 vuodelta 1938. Hylätty v. 1970. 22342, vuodelta 1954, ent. Ei 22176, vuodelta 1938. -> Oe 71'930 vuonna 1970. -> XOek 070101 vuonna 1985. 22343, vuodelta 1954, ent. Ei 22177, vuodelta 1938. -> BT 01335 vuonna 1975. Telien malli havaittu olevan A8. 22344, vuodelta 1954, ent. Ei 22178, vuodelta 1938. -> Oe 71'976 vuonna 1970. 22345, vuodelta 1954, ent. Ei 22179, vuodelta 1938. -> BT 01358 vuonna 1978. 22346, vuodelta 1954, ent. Ei 22180, vuodelta 1938. -> Oe 71'941 vuonna 1970. 22347, vuodelta 1954, ent. Ei 22186, vuodelta 1939. -> BT 01357 vuonna 1977. Näiden vaunujen pituus puskimineen oli 20,8 m. Näissä ei ollut loisteputkivalaistusta. Telimalli perusvaunun valmistumisen aikoihin oli A8. Paikkaluku oli 60 matkustajaosastossa samaan tapaan kuin EFi-sarjassa ja tsufeepuolella 20. Eteisten seinät olivat vinot tuonnoiseen puuvaunutyyliin. Vuonna 1939 Ei-sarjassa otettiin käyttöön päätyseinän (eteisen) ulkopuolelle asennettu käsijarrun kampi. Sitä ennen jarrun käyttöpyörä oli ollut eteisessä sisäpuolella ja siten vaunuissa oli ollut päätyikkunat. Uudessa systeemissä päätyikkunat voitiin jättää pois. Uudempi Eik-sarja: 22348, vuodelta 1955, ent. Ei 22265, vuodelta 1948. Diskovaunuksi vuonna 1971 (tai 1972, joidenkin merkintöjen mukaan) entisellä numerollaan, sarja nyt Eikd. Kunnostettu museon Waltteri-junaa varten 2011, takaisin kahvilaosastovaunuasuun. 22349, vuodelta 1955, ent. Ei 22263, vuodelta 1948. -> BT 01356 vuonna 1977, -> XT 01356 v. 1988 ja romutettu v. 2005. 22350, vuodelta 1955, ent. Ei 22261, vuodelta 1947. -> BT 01355 vuonna 1976. 22351, vuodelta 1955, ent. Ei 22262, vuodelta 1947. -> BT 01336 vuonna 1975, -> XT 01336 vuonna 1988. Tässä sarjassa pituus puskimineen on/oli 21,18 m. Koneellisella tuuletuksella. Paikkaluku edelleen: 60 + 20. Perusvaunujen myötä näissä oli suorat eteisten seinät. Valaistus hehkulampuilla. Kaikissa mainituissa Eik-vaunuissa oli putkirunkoiset "modernit" istuimet 2. luokassa. Vaunuissa 22341, 22347 ja 22349 oli ollut jääkaappi keittiöosastossa. Mitä Oe-sarjan autojenkuljetusvaunusarjaan tulee, niin näihin käytettiin aluskehys. Korit nostettiin pois. Monikohan Eik-koriraato on metsävaununa? |
||||
|
|
01.09.2022 01:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvassa nähdään, että kahvilaosastossa on neljä ikkunaa. Tämä ei täsmää paikkanumerokaaviokirjasessa oleviin Eik-vaunuihin, koska niissä on vastaavasti kolme ikkunaa! Tämä kuva on takuuvarmasti otettu Cik-vaunun (nrot 2391 - 2394) kahvilaosastosta. Kuvassa matkustajaosastoon vievä ovi on keskilinjalla, joka juuri on toinen todiste Cik:sta. Eik-sarjassa vastaava ovi on hiukan sivussa, johtuen oven takana olevasta 2 + 3 - penkkijärjestyksestä. Kuvan vaunussa järjestys on siis 2 + 2. Kolmanneksi: osaston katon muoto kertoo, ettei tässä ole koneellista tuuletusta. Kuvasta erottaa vielä välioven päällä olevan vessan merkkivalon ja torpedoventtiilin avauskahvan varren puunuppeineen. |
||||
|
01.09.2022 01:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| LKM = VEB Lokomotivbau "Karl Marx" Babelsberg, ei siis "Harpo Marx"! Ylävalonheittimen takana oleva kanttinen mokkula on Mischvorwärmer Bauart IfS/DR, eli sekoitusesilämmitin. 99 245 valmistui vuonna 1954. 7 tarkoittaa 1 000 mm raideleveyttä, siis kuvan 99 7245-6 - veturissa. |
||||
|
01.09.2022 00:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| No jo on! Pikkukuvassa kovastikin Lätän näköinen! Tämän pään teli näyttää Görlitzin malliselta juoksuteliltä. Mistä tuo taustan muistomerkki kertoo? |
||||
|
31.08.2022 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mahtavaa, Hannu! Tuohan on tosi hyvä idea! Nyt porukat soittelemaan Katepalille...? |
||||
|
31.08.2022 17:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Museoarvon ja käyttöarvon yhteen sovittamisesta: monikin jannu on ratkaissut asian siten , kuin edellä kerroin. Rajoitteita on, jotkin hyvinkin korkeita ja museaalisuus-kynnys eritoten! Ikuisuuskysymys: ajellako omallaan modernin tekniikan mahdollistamana siistikuorisella vaiko pistää museoon? Molemmissa on puolensa: hyvät ja huonot. Se tekniikan historia onkin pohjimmiltaan työtaitojen tulosten historiaa...? Mielenkiintoista keskustella tästä, kieltämättä. |
||||
|
|
31.08.2022 13:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Autopuolella asiaan vaikuttaa sekin, että ollako ns. "pussihousu", vai eikö olla? Pussihousu = piinallisen tarkka entisöijä, viimeistä ruuvia myöten, ja apinan raivolla. Pussihousuauto onkin suuressa maailmassa ns. Trailer Queen. Esimerkiksi kuulu Bugatti Royale, jolla kukaan ei uskalla ajaa, siksi hintavaksi se on tullut. Esimerkki: joku löytää Yhdysvaltain takametsistä 1950-luvun alkupuolen Buickin, jonka elvyttämisessä riittää työtä. Ja olisihan kivaa päästä sillä tien päällekin. Buickin alkuperäinen Nailhead-moottori on täysin slyyt, eikä Matching Numbers - osia löydy itkemälläkään. Mitä tehdä? Chevroletin pikkulohkoa on sen sijaan maailma väärällään, tehdasuusista kunnostettaviin aihioihin. Lisätarvikepalikkatehtaatkin ovat olleet kovasti tuotteliaita. Nokka-akseleitakin löytyy eri arvoilla väkerrettyjä, joka makuun ja lähtöön, kisaan tai kadulle. Jos teholuokka ja painokin on "vähän sinne päin" ja metallityöt sujuvat, niin eikun heittämään 305 tai 350 Veekasi luvan perästä keulille, lisäksi ruisku ruokkimaan myllyä (polttoainelinja muutenkin viilattu käyttämään E85-bensaa), HEI-virranjakaja vanhan kärjellisen tilalle, pakoputket väännetty rosterista (katalysaattoreineen). Vanhojen jousien tilalle ilmajouset, jos nyt haluaa Buickistaan Low Riderin ährätä tai muutenkin mukavuuden lisäämiseksi. Jarrujen modernisointi nykyaikaiseksi tehostimineen, ohjauksellekin pitää jotain päivitystä tehdä. Pussihousut nyrpistävät kyllä nenäänsä, mutta laite on paljon mukavampi ja helpompi ajaa kuin alkuperäisenä. Turvallisempikin. Tehostamattomilla yksipiirisillä rumpujarruilla taisteleminen on aina turhankin jännittävää, pysähtyykö vaiko ei. Ja kansa peukuttaa ja hymyilee, ottaa kuvia ja kuuntelee moottorin ääntä ihaillen: "hyvin laulelee!" Toisin sanoen, hyvin kelpaa! Rautatiepuolella pussihousuideologia lienee mahdollista ainakin tavaravaunuissa. Henkilövaunut? Ainakin EFi 22395 ei ole pussihousuvaunu, vaan hyvin kelpaa sekin, minullekin, takuuvarmasti! Puhumattakaan Kulosaaren ratikasta. |
||||
|
31.08.2022 12:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puheena olevasta vaunusta sen verran, että sen oikean pään pyöräkerran etäisyys päädystä näyttää olevan erilainen kuin vasemmassa päässä. Onko kyse jarrusillasta, joka on poistettu ja koria pidennetty vastaavasti? VR 1962 - kirjassa, sivulla 355 on kaksi taulukkoa, joissa on osviittaa omista sotasaallista, sekä saksalaisten Virosta Suomeen lähettämistä vaunuista. Ja silti, lukumäärien mainitaan olevan summittaisia. 2 - akselisia umpitavaravaunuja tuli Virosta vuosina 1941 - 1943 yhteensä 2275 kpl. Nämä siis saksalaisten lähettäminä. Toisessa taulukossa (samalla sivulla) taas mainitaan että Virosta tuotuja oli yhteensä 1994 vaunua. Näistä 245 kuului arvoluokkaan IV, eli silkkaa romua. Sotatoimissa saatuja (tai otettuja, kuinka vain) oli 649 kpl. Kaikki siis, yllä mainitutkin 2-akselisia umpivaunuja. Ota näistäkin selvää, puhhh --- ! |
||||
|
31.08.2022 12:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| On näemmä ollut aktiivikautenaan likaavan tavaran kuljetuksessa, kun katsoo nurkkakolmioiden haalistuneita jäännöksiä. Onko tämäkin vaunu kantanut aikoinaan Gd - tai Gdt - litteraa? |
||||
|
30.08.2022 21:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erkki hyvä, varmaan tiedätkin, että nokikaapin ovi on hieman kuperaksi valettu. Minun mielestäni kuvassa olisi valon ja varjon leikkiä. Jarno hyvä, totta, ylin lyhty muistuttaa kovasti muinaista "kimröökkitehdasta". Varaosapulaa? Nyt tarkkana: ohjeiden mukaan ylin lyhty tuli suunnata suoraan eteen ja alaspäin kolme astetta. Puskinlyhdyt: samoin alaspäin kolme astetta ja vielä sisäänpäin samoin kolme astetta, kumpikin. Tällä tavoin puskinlyhtyjen valokiilat yhtyivät jonkin matkaa veturin edessä ja otsalampun valokiila tavallaan jatkoi valoa, osumalla puskinlyhtyvalokiilojen etupuolelle. |
||||
|
|
30.08.2022 15:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Replikoista oma repliikkini: Bm1-moottorivaunun nro 2 hylsy Rto 201 Lv, eli entinen XE 0605 lienee jossain tallessa. Sopiva "moponmoottori" myllyksi (ei kai nyt sentään Bredaa porkkanasta?) ja vaihteistoakin kehiin niin jo vot! Kelpaisi minulle oikein hyvin Mäntän - Vilppulan välillä! Ei ole minkäänlaista järkeä ruveta etsimään maailmalta alkuperäistä moottorinraatoa ja todeta että ei löydy. VR:kään ei uskoakseni vaivautunut säilyttämään laitteita, joita oli vain kahdessa (!) motissa. Olen Petrin kanssa presiis samaa mieltä. |
||||
|
30.08.2022 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu hyvä, paas vilkaisten tällaista nettisivua: https://www.slamu.fi Tällä pääsee Suomen Linja-automuseon sivulle. Otsikon alla on valikko, jossa on kohta "Digiarkisto". Tämän alta löytyy linja-autoalan digi-kirjoja, muun muassa muutama yrityshistoriikki. Mukana on myös Linja-autokuvasto 1950 - 1992 (PDF:nä). Kuvaston sivulla 8 on kuvia Ajokin mallistosta. Ylimmällä rivillä, vasemmanpuoleisin kuva esittää mallia Aj 3. Kuvan tekstinä on: "Aj 3 1961 - 1962 K. A. Hämeenniemi 10 VX-473 vm -62 Sisu B-72 SV/5900". Tämä malli juuri on se Apatia-Ajokiksi kutsuttu. Ajokki Oy:n perustivat kuusi liikennöitsijää keväällä 1942. Esimerkiksi liikennöitsijä Väinö Paunu oli mukana, yhtenä näistä. Mainitsenpa myös Lauttakylän Auton ja Satakunnan liikenteen. Tehdasrakennus pystytettiin Tampereen Nekalaan. Ajokki Oy oli toiminnassa 1942 - 1988, seuraajan ollessa Carrus Oy Ajokki. Posti ja VR alkoivat ostaa sen osakkeita ja vuonna 1956 valtio oli sen omistaja. Se tunnettiinkin "valtion pajana". Tamperelaiset ja lähiseudun liikennöitsijät olivat myös asiakkaina, Paunu erityisesti, jolla oli omat mallinsa. Paunu-tyylisiä (mm Aj 4) ei muilla liikennöitsijöillä nähty. Ajokki oli tehnyt tetäskoreja jo vuodesta 1950, konstruktion perustuessa teräksisiin neliöputkiin. Apatia-Ajokki oli mallia TK3100. Sen keulan muotoiluun oli käytetty lasikuitua. Postilla oli Apatiaa kymmeniä, ympäri maata. Alustoina näissä oli Sisua (Leylandin moottoreilla) ja Vanajaa (myöskin Leyland ja AEC). Puukorejakin Ajokilla tehtiin, 1960 - luvun alkupuolelle asti. Eli erinomaisen kotimainen bussi, moottoreita lukuunottamatta. Apatia ei kuitenkaan ollut muissa firmoissa kovin suosittu malli. Bussidata-sivustolla, kuvaluetteloissa esimerkkinä voisi mainita Alhonen & Lastusen nro 9 HDL-67 ja virtolaisen Ykspetäjän VER-17 (Scanian alustalla). Valtioneuvoston asetuksella n:o 669/21.12.1962 määrättiin bussien uusia mittoja. Muun muassa korin leveydeksi tuli nyt 2,5 m ja pituudeksi 12 m. Ajokki suunnitteli tältä pohjalta uuden mallin Aj 5, (TK3900) tämä olikin sitten tyylikäs ja menestys! Aj 5 oli viimeinen korimalli, jota Ajokilta sai vielä puukorisena. Mainittakoon, että postilla oli 1968 erioikeus poiketa valtion hankintaohjeista. Posti sai ostaa autokorit Ajokilta pyytämättä tarjouksia muilta korinvalmistajilta. Tuotantomääristä: 1960 Ajokki valmisti 118 linja-autonkoria, josta puolet meni postille. Kaikkiaan Ajokin tuotanto 1942 - 1984 oli 4835 kpl. Ajokilla oli tapana räätälöidä bussejaan tilaajien toivomusten mukaisesti. Tämä rasitti suunnittelua huomattavasti ja vaikeutti tuotepalvelua, esimerkiksi varaosia kun piti olla riittävä määrä! |
||||
|
30.08.2022 14:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Linjakirjurit olivat matkustavia rautatievirkamiehiä, jotka tarkastivat matkoillaan mm asemien kirjanpitoa. 1950-luvulla heidän virkalakeissaan oli vaaleansininen irtopäällinen (samalla tavoin kuin junanlähettäjien punainen). Linjakirjureita kutsuttiin myös nimillä "linjapiru" tai "linjapiiska". Linjakirjurin tulo pisti joskus asemapäällikölle tuskanhien otsalle! Sulo Karp, kirjassaan Juna lähtee (Gummerus 1979): Ennen sotia ja paljon sen jälkeen palvelivat asemapäälliköt [ilta]kuuteen seitsemään, ennen kuin jättivät liikenteenhoidon "poikien" käsiin. Eräällä savolaisella asemalla sattui olemaan tällainen vanhan hyvän ajan Ap. Hänen tilikirjojaan saapui tarkastamaan liikennejakson [linja]kirjuri. Tilikirja oli täytetty mustekynällä ja hiukan vapisevalla kädellä. Tarkastuksen edetessä tarkastajan silmiin osuu monta musteläiskää, jotka hän ymmärtää ja tarkastus jatkuu. Sitten tulee kuitenkin vastaan erittäin suuri musteläiskä ja siitä ei tarkastaja selviydy kuin kysymällä: - Kuulkaas asemapäällikkö, mikä tämä on? Asemapäällikkö ottaa tilikirjan ja hakee käsillään sopivan etäisyyden kirjan ja silmien välille ja toteaa heti: - Tämä on siirto. Ja sitten toinenkin historiaan jäänyt virkanimike: - matkaneuvoja. Koeajolla neuvoo matkaneuvoja Kauniaisissa oppilasta pysäyttämään junan niin, että veturi jää lehtikioskin kohdalle. Tuleva kuljettaja: - Onko väliä minkä lehden kohdalle? |
||||
|
|
30.08.2022 04:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt meni mielenkiintoiseksi!!! Veturi on näköjään Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n tekemä, todennäköisesti H8. Numerolaattaa ei nokikaapin ovessa näy olevan, joten kuva lienee myöhäisintään vuodelta 1928. Kaasuvalo, eikä Friedmann-poistohöyryinjektoria. Höyryveturit Valtionrautateillä kertoo: veturit 545 - 574 olivat Tampellan duunaamia. Näistä veturit 545 - 547, 549 - 551 ja 560 - 562 oli sijoitettuna Turussa tammikuussa 1921 (548 oli jäänyt Venäjälle v. 1918, samoin 558, 564, 565, 567 ja 568. Ne ostettiin takaisin Suomeen v. 1928 aikoihin). Ainoat Hooysit, joita Tampella teki, oli numerot 781 - 785 neliakselisine tendereineen vuosien 1932 - 1933 aikana. Tampereen varikolle kuuluivat samoin tammikuussa 1921 veturit 552 - 557 ja 559. Loput koneet olivat Viipurissa. Ensimmäinen vaunu on kaasuvalaistu matkatavaravaunu Ge, vuoden 1924 tyyppiä, numerosarjasta 30'111 - 30'115. Pituus puskimenpäitse siinä 9,01 m luokkaa. Omaksi tyypikseen vaunun tunnistaa helposti kuormausoven mallista. Tuo ovityyppi (amerikkalaismallinen) sai väistyä tavanomaisen kolmi-ikkunaisen koppivaununoven tieltä. Sitä oli joissakin F-vaunuissa myös. Ge:n perässä näyttäisi olevan kaksi kolmannen luokan vaunua, niiden värissä mustavalkokuvassa on sävyeroa Ge:hen nähden, ettei ne toisen luokan vaunuilta näytä tai konduktöörivaununvihreiltä..? Etummainen on kolmiakselinen ja taempi kaksiakselinen. Numerointi on vanhemmman mallinen, (vaunujen sivuseinissä), ei sellainen kuin mitä nykypuuvaunuissa on. Kattojen torpedoventtiilit ovat pikkiriikkisempää mallia (niitä aikoinaan oli kahta eri kokoa). Joskus torpedoventtiilejä tehtiin valamalla. Sittemmin ne oli peltiseppien heiniä. Sen jälkeen on lanterniinikattoinen telivaunu, jossa on vessanikkunoiden lisäksi 9 sivuikkunaa, joten kyseessä lienee aika varmasti 90-paikkainen III luokan Ei. Etummainen vessanikkuna on puoliksi auki, siellä joku matkustajista lienee ollut asialla? Seuraava vaunu, on uudempaa puuvaunumallia. Sen jäykistysansaiden malli kertoo, että se on pitempää, eli 20,8 metristä tyyppiä. Yhdeksän sivuikkunaa, joista molemmat kapeammat ovat päädyissä. Makuuvaunulta se ei näytä. Joten: 1950-luvun istumapaikkanumerointikaaviossa lähimmäs osuu Ci, numerot 2332 - 2335. Ikkunajako täsmää tämän Ci:n sivukäytävän ikkunoihin (hyttien puolella on 8 ikkunaa). VR 1937 kertoo sivulla 484: "Ensimmäiset uusimalliset Ci-sarjan I ja II lk:n päivävaunut n:ot 2226 - 2231, jotka jo mainittiin edellä, oli rakennettu jo v. 1915, mutta ne on vanhentuneina alennettu II lk:n vaunuiksi, ja ne ovat saaneet uudet numerot 2331 - 2335". Tästä numerosarjasta oli lähtöisin Eim 21916 (alunp. Ci 2227) ja 21917 (alkujaan Ci 2228). Jälkimmäisen kori on Minkiöllä majoitustiloina. Kuvan vaunussa on kylkimerkintöjen asettelu vanhaa mallia tyyliin SVR numero FSJ, elikkä ennen VR Suomi - systeemin keksimistä. Kuvassa olevat vaunun luokkamerkintätahrat antavat aiheen olettaa, että mainittu muinais-Ci on ennen mainittua luokanalennusta. Sarjamerkki olkoon siis Ci, eikä myöhempi Di. Sen kattokalut näyttävät olevan FSJ 1912:n (huudettu SRHS:n kirjahuutokaupassa yhdellä (1) eurolla!) sivun 460, fig. 215 mukaan olevan "amerikansk - svensk ventil". Jotenkin muistaisin tämän tuuletinmallin nimenä olleen Laycock-venttiili...? Seuraavakin vaunu on ilmiselvä Ci, eli I & II luokan päivävaunu, hyttiosastoilla, ja I luokan osastot erottuvat lähekkäin olevista ikkunoista. Tämän perässä on lanterniinivaunu, yhdeksän sivuikkunaa, joista laitimmaiset kuuluvat vessoihin. Ei oikein näytä täsmäävän III luokan vaunuihin. Epäilys: DEi...? Lanterniini-DEi:tä on toki ollut olemassa, nrot 2501 - 2506, sekä entiset DEm-makuuvaunut, jotka muutettiin päivävaunuiksi vorgissa olleen vaunuluettelon mukaan vuonna 1919. Numeroina 2516 - 2527. Niin ja pitääpä mainita myös Rauman Rauttiältä tullut DEi 14311, josta tuli DEi 2520' ja edelkeen näyttelyvaunu A 23 vuonna 1963. RAUMA 14311 oli vuodelta 1898. Sitten tulee kipparivaunu F, joka on samantapainen kuin museon F 3277. Äffän perässä keikkuu ilmiselvä postivaunu, väristäkin voi heikosti olla näkevinään sen postivaunustatus. Lanterniinikatto, avoimet vaununsillat ja neljä sivuikkunaa. Junat-lehdessä joskus olleen Tapio Keräsen postivaunuartikkelin mukaan kuvassa olevan vaunun kaltaiset kantoivat numeroita 9991 - 9994. Kuvan oikeassa reunassa on jälleen tavanmukainen puuvaunu. Hyvin vaalea (uusi?) katto, seinien tumma sävy ja vaunun sijainti postivaunun perässä antaisi aiheen olettaa vaunun olevan koeajomatkalla konepajalta. Muuten sen sijainti postivaunun jälkeen junassa ihmetyttäisi, koska yleensä postivaunu oli junarungon päässä, eikä matkustajien tramppaamista postivaunuissa katsottu hyvällä. Ravintolavaunua ei kuvassa näytä olevan. VR teki omat kaksi ensimmäistä DR-vaunuaan vuonna 1935. Kansainvälisiä teak-korisia kyllä Suomessa oli, mutta kulkiko niitä rantaradalla 1920-luvulla, olisi selvittämistä vaille. Hyvin mielenkiintoinen kuva, josta sain paljon irti ja kommentin kirjoittaminen kesti kolmisen tuntia, kun piti loikkia kirjahylly-kirjoituspöytä-kahvipannu-jääkaappi (maitopurkki ja pannukakut)-kirjoituspöytä-toinen kirjahylly (sivujen plaraileminen)-kirjoituspöytä-kolmas kirjahylly, missä Junat-lehdet (lisää plaraamista) ovat lehtikotelossa, made by Etola. Menisin Ci-vaunujen mukana olon vuoksi väittämään, että kuvan juna kulkee rantaradalla, suuntana Turku - Oopo. Suunnan voi päätellä siitä, että päivällä aurinko on jonkin aikaa etelässä. Kuvan valoisat kohdat auttoivat myös päättelemisessä. Kuvan resoluutio on vaan aikansa tyylinen, eli ihan erilainen kuin mitä nykyään päästään. Monet kiitokset kuvasta. Tällaiset ovat juuri se harrastamisen suola ja sokeri! |
||||
|
30.08.2022 00:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä kuva on erityisen tervetullut. Näyttää siltä, että asematalon alkuperäisin osa on oikeassa päässä. Alkuperäinen ovi ollut oikeassa päässä, päätykolmion alapuolella. |
||||
|
30.08.2022 00:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kolme ovea, ja kaikki ovat odotushuoneen ovia. Ne ovat näemmä alkuperäista mallia. | ||||
|
30.08.2022 00:18 | Esa J. Rintamäki | ||
| Two Footer tarkoittanee vetopyörien halkaisijaa, eli noin 60 cm. | ||||
|
30.08.2022 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vulcan Iron Works, Wilkes - Barre, Pennsylvania lukee valm.laatassa. Meidän Wilski Tv2:n kanssa samoja ikiä. Huomatkaa "preeriavisla" höyrykuvun päällä! |
||||
|
30.08.2022 00:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ohhoh! Tällainen se siis oli ollut. | ||||
|
|
30.08.2022 00:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Suomalainen linja-auto mallia "Apatia-Ajokki" rinnalle, niin ei elämä enää hymyile...! | ||||
|
28.08.2022 20:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Vaan siivetönnä en voi lentää, vanki olen maan..." | ||||
|
28.08.2022 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tällaisessa moottorissa oli veturikäytössä joitakin jäähdytykseen liittyviä ongelmia. Laivakäytössähän (lue: sukellusveneessä) jäähdytys hoituu suoraan merivedellä. Näin sanottiin wikipediassa. |
||||
|
28.08.2022 13:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisikohan Vapitilla isommat välykset? Sen pääasiallinen käyttö oli muistaakseni vaihtotöissä. Aiheuttaisi matkustusmukavuuden heikkenemistä nykäisyillä...? |
||||
|
28.08.2022 06:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jos kolmonen kaadetaan selälleen, siitä tulee omega. 4-Oo? Dreivierling? (= kolmosnelikkö) |
||||
|
27.08.2022 22:24 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jouni H.: Ojajärvellä vaunut kellahtivat järveen, kun ratapenkka petti junan alla. Veturi kaatui menosuunnassa vasemmalle, pysyen kuivilla. Vaunut kaatuivat oikealle ja plumpsahtivat järveen. En usko vaunujen olleen noston jälkeen käyttökelpoisia, sillä muun muassa fyllingit seinien sisässä kastuivat pahanpäiväisesti. |
||||
|
|
26.08.2022 18:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovat vissiinkin dieselsähköisiä? | ||||
|
26.08.2022 09:40 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ranneke? Museojunaan? Tivolitouhua! Itseltäni jäi koko show tyystin käymättä juuri rannekevaatimuksen takia. Paremminkin voisi toimia asiassa. Minä 65-kesäisenä fossiilina en alkuunkaan osannut katsoa miten se ranneke päätyy tabletin ruudulta ranteeseeni. Olisiko viisaustelefoonissani pitänyt olla joku ihme äppi/appi, jota näyttämällä voi hakea rannekkeen (1/lurjus) Pasilan poliisitalolta virka-aikana? Kello 16.15:een mennessä? Koko touhu keitti näköjään yli. Kuka neropatti-Schweinehund on mennyt unohtamaan vanhat kunnon Edmondson-pahviliput? Tai edes Edmondsonin väriset A4-paperiliput? Täydennyksenä rannekemyynnille olisi voinut laittaa piletinmyöjän junaan? Nimittäin porukoita itkettämällä se museojunaliikenteen suosio nousee ja kohisten... Nämä ihmiset eivät unohda! Jos esimerkiksi Waltteri-juna on liian lyhyt kysyntään nähden, niin eikö tilannetta voi ennakoida ja kytkeä siihen lisää vaunuja? |
||||
|
25.08.2022 17:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Juhani. | ||||
|
25.08.2022 17:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kivaa, Eljas, suomentelenpa kirvesmenetelmällä näitä merkintöjä: g = tasavirta, d = kolmivaihevaihtovirta, k = kampikäyttö ilman välivaihteistoa (näissä yleensä oli kytkinkanget muiden vetopyöräkertojen käyttämiseksi), e = yksittäisakselikäyttö (eli yksi ratamoottori per akseli), jossa on ylös aluskehykseen laakeroitu ratamoottori, t = yksittäisakselikäyttö akselilla (akseli on yleensä ontto, putkimainen) olevalla tassulaakeroidulla moottorilla ja gf = teliin laakeroitu, pyöräkertaan joustavasti kiinnitetty ratamoottori (tässä on yleensä käytetty ns. tanssivia renkaita, kuten Dr13:ssa). u = kampikäyttö, jossa on alennusvaihteisto. Niin ja Wechselstrom tarkoittaa yleensä yksivaihevaihtovirtaa, sellaista jota töpselistä saa. |
||||
|
|
25.08.2022 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hannu, onko tuo esine raiteiden välissä eräänlainen "kevytkankiasetinlaite"? Näyttää kuin olisi. |
||||
|
25.08.2022 12:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| FMP 1996:n mukaan Sr1 3100 on vuodelta 1983. Kauheata, onko siitä jo niin kauan...! |
||||
|
25.08.2022 12:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Matkustamisessa on 90 % toiveikasta odotusta ja 10 % muistelemista." - tuntemattomaksi jäänyt filosofeeraaja 1980-luvulla. | ||||
|
25.08.2022 12:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tekussa luokkakaveri oli Harjavalloista (from the States) kotoisin. | ||||
|
25.08.2022 12:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Mää oon Mänttästä". Tyylipuhdasta? |
||||
|
25.08.2022 12:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisi aika vekkulia saada tietää, että kuinkahan monta kertaa nimenomaan Huru 2216 aktiiviaikanaan kulki Hämeenlinnan kautta, kaikissa niissä pika- ja tavarajunissa ja myöskin pelkkänä veturina siirtoajossa. Kilometrejä taatusti kertyi vuodesta 1960 hylkäämisajankohtaan asti...? Erityisesti aikana ennen sähköistystä. |
||||
|
|
24.08.2022 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pohojalaasittaan: Alaurelle. | ||||
|
|
24.08.2022 03:51 | Esa J. Rintamäki | ||
| Menossa Valtojen öljykentille, heko heko. | ||||
|
24.08.2022 03:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jotenkin linja-automainen tuon veturin tuulilasien muotokieli. On siinä lasikuitua muotoiltu sievästi. Lieneekö etupään lamput (kiskovalot/puskinlyhdyt) olleet alunperin keulan mustan kentän molemmissa päädyissä olleissa ulokkeissa? |
||||
|
24.08.2022 03:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hieno homma, John! Vr2 958 Ankka oli VR:n höyrykauden viimeinen virallinen käytössä ollut höyryveturi. Kuopio, tiistaina 30.9.1975, kuljettajana R. Vänttinen ja lämmittäjänä J. Toivanen. Illalla kuljettajana oli K. Luukkonen ja lämmittäjänä V. Jaatinen. Kello oli jo yli puolenyön, alkavaa keskiviikkoa, lokakuun 1. päivänä, kun 958 ajettiin työn päätteeksi talliin. 1978 syksyllä Ankka 958 oli Leppälahdessa romujonossa seisomassa. Sen kohtalo päättyi romutukseen Jyväskylässä 1978. |
||||
|
24.08.2022 02:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luin tuon teknisen selostuksen. Ei mennyt yli hilseen, eikä ali jalkasienestä. Toisin sanoen, oman saksantaitoni avulla sain riittävän hyvin selvää. Saksankieli on ollut minun mielenkiintoni kohteena jo 1960-luvulta lähtien television "Sie Sahen" - kielenopetusohjelman myötä, "Da steht eine Kirche. Ja, da steht eine Kirche", niksmannikielenopettajien matkustaessa junassa. Ohjaamokuvasta on nähtävissä sekin, kuinka kuskinpenkki ei suinkaan ollut Bremshey tai Vogel, heko heko. Ihmettelin Tapion mainintaa AEG-Kleinow-telistä, kunnes DDR-läinen Ellok-Archiv - kirja (Bäzold/Fiebig), ei mainittua painatusvuotta, kertoo telien olleen Krauss - Helmholtzin mallia, AEG-muunnoksena. Muunnoksen lienee suunnitellut juuri der Herr Kleinow. E 18:n suunnittelun lähtökohtana oli ollut veturiteknisesti sarja E 17 ja sähköteknisesti sarja E 04. Niin, ja E 18 kykeni nykäisemään 392 tonnisen junan paikaltaan neljässä minuutissa ja 52,8 sekunnissa 7 km matkalla 165 km/t:n nopeuteen. Voimaa riitti: maksimiteho oli 4 530 kW. E 17: samanlaiset telit kuin E 18:ssa. E 19:ssä myös. Tehonsäätöjärjestelmän valssikytkimet olivat sähköisesti ohjattuja, omalla sähkömoottorillaan. |
||||
|
23.08.2022 18:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Görlitz III Schwer - mallissa myös oli akseliväli 3 600 mm. | ||||
|
|
23.08.2022 11:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on sellainen hytinä, että kuvan postivaunu olisi saksalaista alkuperää. Telit ovat mallia Görlitz III, koska akseliväli näyttäisi olevan 3000 mm. | ||||
|
23.08.2022 00:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Kuvatorpan mutka", kun sen niminen elokuvateatteri olì tuossa taustan talossa. Näillä main oli myös Kolhon pohjoinen tulosiipiopastin. Ravinteli Ukonselkä oli myös eräässä taustan talossa. Mutkassa oli nopeusrajoitus, siis junille, sn 80. Nopeusmerkki oli Kaarelan seisakkeen kohdalla. |
||||
|
23.08.2022 00:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Seuraava tasoristeys tästä Vlp päin oli Rostinkorven tasoristeys. Eräs tuntemani kaveri kuoli siinä jäätyään autoineen junan eteen, siinä keväällä 1980. Tasoristeys poistettiinkin pian tapahtuneen jälkeen. | ||||
|
23.08.2022 00:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Takana oleva maantiesilta on vuodelta 1962, tehty vanhan tilalle. Ai niin, koski ei enää lemahda jättimäiselle ilmavaivalle. Kertoivat lohenkin jo nousseen Mäntän alapuoliseen vesistöön. Tiedä sitten onko kyseessä oikea punalihakala vaiko suutarinlohi? |
||||
|
23.08.2022 00:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Juna on kuvattu vähän matkaa Pynnöskylästä etelään. Se oli tuon mainitun sillan ja kaarteen takana. | ||||
|
23.08.2022 00:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitäpä sitä ajopeliä vaihtamaan, kun huolloista vaan pitää huolen. Pätee kumpaankin kuvassa näkyvään kulkun3uvoon. |
||||
|
23.08.2022 00:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuulilasin malli poikkeaa saksalaisesta mallista. Lieneekö tehty jonkin myöhemmän konepajakäynnin yhteydessä? | ||||
|
21.08.2022 17:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kimmo, olet ihan oikeassa, mutta kun siitä kvartaaliuskonnosta munkkilatinoineen on tehty ainoa sallittu, niin siksi minä olen sitä vastaan. Etenkin, kun se perustuu raadolliseen saalistamiseen ahneuden lietsomana. Vaihtoehdottomuus on epärehellisyyttä! |
||||
|
Kuvasarja: Eastern Maine Model Railroad Club - vierailu perinteisellä pienoisrautatiekerholla |
21.08.2022 17:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jesh, Hannu. Äärimmäisen mielenkiintoinen kuvasarja. Joitakin kuvia tuli katsottua pitkänkin ajan. | ||||
|
21.08.2022 17:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| No voi raakkules, menin laukalle! | ||||