Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.10.2025 02:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| KEi 22438:sta oli pieni pätkä jäljellä Röykässä, romuttamon toimistotilana 1990-luvun alussa. | ||||
|
19.10.2025 02:49 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunua ei 22722 korjattu, vaan se meni hylkyyn vuonna 1974. | ||||
|
19.10.2025 02:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Po 9840 oli valmistunut vuonna 1959. | ||||
|
19.10.2025 02:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei 22641 (tehty ent. Ei 22626:n aluskehykselle!). Hylätty vuonna 1987. 22641:n takana on näköjään Eik 2391 (ent. Cik vuodelta 1961, ent. CEi 2566 vuodelta 1930). Hylätty vuonna 1977. Valtionrautateiden sisäisessä lehdessä VT34/70 - 3 ilmoitettiin otettavan koekäyttöön uusi junien tarkastusmenetelmä 30.8.1970 alkaen. Ohessa luettelo liukulaakeroiduista vaunuista: Sarja A: nrot 22, 23, 25, 26, 29, 94 ja 100. Sarja Ci: nro 2340. Sarja CEi: nro 2627. Sarja No: nro 3005. Sarja Po: nrot 9906, 9907 ja 9908. Sarja F: - kaikki Sarja Eims: nrot 21501 - 21510. Sarja NEi: nro 22137. Sarja Ei: nrot 22197, 22221, 22317, 22320 ja 22328. Sarja Fo: nrot 22510, 22516 ja 22518. Sarja Ei (lähiliikenne): nrot 22602 - 22606, 22609, 22610, 22612, 22614, 22616, 22617, 22619 - 22624, 22627, 22629 - 22631, 22633 - 22635, 22637, 22638, 22640 ja 22641. |
||||
|
19.10.2025 02:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tut mir Leid, mein geehrte Herr Miitre, hab' eine Schreibfehler gekratzt !! | ||||
|
|
18.10.2025 01:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt! Täällä yksi ilmoittautuu intopinkeänä jo nyt Eslinkerimatkustajaksi. Horridoh!!! Herra Miitre, toivottavasti Pirhalle löytyy sopivasti joutilas Tka 7, ellei jo olekin...? |
||||
|
17.10.2025 09:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, mistäköhän syystä se hinta ei ollut "kilpailukykyinen"...? Parivetodeeverin vetämä juna versus sata rekkaa, mikähän mahtaa "puhua" rekkaliikenten puolesta? Vaikka Vlp sahalla on "dynaamista" ratapihaa niin maan raakkuleesti? Mäntässä Valtatien tasoristeys on jo hävitetty tai poistettu, ihan kuin sitä ei koskaan olisi ollutkaan. Tehdasratapihalla ruoste senkun kukoistaa ja vallitsee. Virtasalmen sillalla kasvaa hukkakauraa. Näitä "dynaamisia" keissejä on takuulla tulossa lisää ja paljon. Onko lopulta odotettavissa, että raiteiden kohtalo on saada dynamiittia niin maan "dynaamisesti"? Savonlinna - Huutokoski - välillä dynaamisen sillan puuttuminen jne...? Kaikkein halvin junahan on se, jota ei ajeta, ja jota ei ole olemassakaan. Sama juttu kaikkein halvimmalla rautatiellä. |
||||
|
|
16.10.2025 20:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Matti, kiitän sinua erinomaisesta ja mielenkiintoisesta kommentistasi, koskien Vilkasta. Muistetaanpa vielä, että Pohjolan Liikenteen suosion Hki - Turun välillä oli käynnistänyt Porkkalan vuokra-aika omine erityisvaatimuksineen. |
||||
|
|
16.10.2025 20:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vielä siitä "dynaamisesta" hinnoittelusta: - se aiheutti Mäntän radan tavaraliikenteen loppumisen. Edelleen on uutisoitu Vilppulan sahan liikenteen siirtyvän rekoille. Puhuivat jopa sadasta rekasta päivässä. Kulkevat vieläpä lähikoulun vierestä. Taasko dynaamista hinnoittelua? Mitenkähän dynaamiseksi VR suunsa pistää, kun ensimmäinen koululainen kuolee sahatavararekan pyörien alle? Tuli vaan mieleen, että onkohan kauppakorkean väki unohtanut sen mukavan pikkutosiasian, että ympäröivää yhteiskuntaa riittää ympärillä ja paljon? Sekä myös sen, että talous onkin vain yksi työkaluista, eikä ihmiset ole talouselämää varten. Kauppakorkeiden ihmisoletettujen maailmankuva onkin silkkaa matalaa!!! |
||||
|
|
16.10.2025 13:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Liian suureksi mitoitetun makuuvaunukaluston vastakohtana on tietenkin äkäiset vuodatukset yleisönosastoissa. Aikoinaan VR:n kirjasto kokosi lehdistä kaikki artikkelit, jotka vähänkin sivusivat rautatien asioita. Nämä lehdistökatsaukset kiersivät koko rautatiehallituksen, konttorihuoneesta toiseen, jakelulistan mukaisesti. Siten rautatiehallitus pysyi jotenkin kärryillä yleisön mielialoista ja siitä, mitkä rautatietä koskevat asiat kulloinkin olivat sanomalehdissä esillä. Entä nyt? Hoh herpes sentään... Mitä Onni Vilkkaaseen tulee, hän onnistui saamaan henkilökuntansa mukaan yrityksensä menestystä edistämään. Myös sillä, että kohteli porukkaansa kunnolla. Olen kuullut juttua, jonka mukaan hänen kuoltuaan johtajaksi ylennetty Jari ei kunnolla hallinnut hommaansa. Aprikointia oli siitäkin, kuinka Onnin tytär Arja olisi osannut paremmin, olihan tällä kokemusta Vilkkaan oman matkatoimiston vetämisestä. (Kumpikin 1940-luvulla syntyneitä.) Vinttikoirabussifirmalla oli brändääminen kutakuinkin kunnossa. Onni Vilkkaan onnistuneesta brändäämisestä kertoo sekin, kun hän ajoi itse ensimmäisen turistibussireissun v. 1958 neuvosto-Viipuriin, niin paikalliset tiukkasivat, että miksi bussissa oli nimi? (Neuvostobusseissa sen sijaan oli numerointi.) Opas oli selittänyt, että nimi on bussin omistajan. Yleisö oli tentannut, että millainen kapitalisti se mies oikein on? Opas: - tuollahan se on, bussinsa sisällä siivoamassa. Vilkas tuli ulos lattiaharja kädessään ja viipurilai- eikun vyborgilaiset kohahtivat. "Töitä tekevä kapitalisti" meni heidän ymmärryksestään yli. Koko juttu (dynaamisesta hinnoittelusta alkaen) riippuu siis julkisuuskuvasta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että VR satsaa paukkujaan vain IC-juniinsa, joiden rinnalla Dm12-kalusto on silkkaa silmille pissimistä. Eikä liikennettä saada suosituksi pelkästään yhtä asiakasryhmää kosiskelemalla, kuten esim. Tunninjunakeississä on käynyt. Olenkin ihmetellyt koko ajan sitä hehkuttamista, miten "Pyhille Liike-Miehille" oli pedattu nopeaa yhteyttä rantaradalla. Jopa siinä määrin, että Tolsan seisakkeen kohdalla mietittiin otsat rypyssä radanoikaisua läheisen mäen läpi tunnelia pitkin. Ajansäästö? Lyhimmillään kahdeksan (8!) sekuntia... Inkoon lähijunayhteyksien likvidointi? Ajansäästöä noin 20 sekuntia, kun Turun Iiceen kohtaus Y-junan kanssa poistettiin. Nyky-VR:n julkisuuskuva näyttää väkisinkin kylmältä ja ylimieliseltä, tällaisen kohta seitsenkymppisen äijänkähjäleen silmissä. Ideologisten lasien läpi katsottuna, juu vallan. Junakilometrejä tällä "ideologisella silmälasikäärmeellä" koossa tällä hetkellä 151 425 km. Aloituspvm.: perjantaina 22. helmikuuta 1974. Get over it. |
||||
|
16.10.2025 05:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitkä telit kussakin Not - vaunussa oli? Kuvan vaunussa A7, mutta miten muissa? Niiden aluskehysten kerrottiin olleen koottuja useiden hylättyjen eri vaunujen osista (vaunukorttien mukaan). |
||||
|
|
15.10.2025 23:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siihen aikaan pikavuorobusseissa oli olemassa liikenneministeriössä hyväksytetyt lipunhinnat ja aikataulut myös (liikennelupajärjestelmä!). Alennuksia tietenkin oli: - opiskelijalippua, eläkeläislippua, yms. Hinnat olivat yksityisillä bussifirmoilla presiis samat ja matkan pituuden mukaisia.. Yleisesti saattovuorosysteemiä käytti tietenkin muutkin kuin Vilkas. Olisikohan pääsyynä ollut kokemusperäinen tietämys bussikalustotarpeesta välillä muutenkin vilkkaasti liikennöidyllä yhteysvälillä Tampere - Lahti, valtatie 12:lla? Ja vielä viikonloppu painamassa päälle. Siellähän liikennöivät Paunut, Koivarit, ja Pekolatkin, puhumattakaan vakiovuoroa ajavista bussifirmoista. Vilkas ja Paunu olivat yhteisesti ajaneet Tampereen - Lahden - Kouvolan - Kotkan linjaa jo toukokuusta 1955. Toisin sanoen - yksityisillä linja-autoliikennöitsijöillä oli valmius vastata matkustajatulviin nopeammin kuin Valtionrautateillä. Esimerkiksi se Vilkkaan saattovuoron auto lähti Lahdesta Kouvolan suuntaan siirtoajona. Seuraavana lauantaina mahdollisesti oli heti aamusta lähdettävä Kouvolasta Kotkaan Anjalan kautta vakiovuorona tai edelleen Kotkasta Virojoelle ja sieltä pikavuorona Helsinkiin ja niin edespäin...? Entäpä junilla? Esimerkiksi P 42 Seinäjoelta Haapamäen kautta Helsinkiin, tuloaika klo 14.00. Sieltä junarunko sitten illalla P 11:nä Imatralle. Seuraavana aamupäivänä takaisin P 12:n aikataululla (ja lievä myöhästys Kouvolassa, kun piti liittää kolme satapaikkaista puuvaunua lisää runkoon kiinni) ja sitten puoli neljältä P 41:nä Helsingistä Tamperetta kohti ja Haavan kautta Seinäjoelle. Ei kauppakorkean käyminen tällaisessa auta yhtään mitään, kun liikennesuunnittelusta ja kalustokierron optimoimisesta on kyse. Saati matkustajalaskennasta. Tunnetaanko koko termiä nyky-VR:llä enää? (Konduktöörit ennenvanhaan tekivät tätä kahdesti vuodessa.) Nyky-VR:n tolskaaminen liimaa väkisinkin ideologiset silmälasit nenänvarteen lujasti kiinni. Ei elämän onni ja tarkoitus lähde yksistään markkinavoima-apostoleiden tolkuttomista puheista tai "sääntelynhajoittajien" ylistetystä nerokkuudesta. Sitä paitsi, olen siinä uskossa, että kun talouskasvu törmää kattoon lopullisesti tässä rajallisessa maailmassamme, niin silloin häviää kaikki kaupustelijat, markkinavoima-pelastussaarnaajat, sekä ne jotka pistävät toivonsa homeisiin kolikoihin ja pehkuuntuneisiin setelinippuihin, tai pikemminkin - niiden sisältämään arvovaltaan. Tämä kaikki pettää teidät, meidät - kaikki. Kapitalismista häviää silloin sen "ideologinen" pohja (niin mikä? - ahneus!). Kaikki nykyiset epäjumalat: Nallet, Orpot, Trumpit, Muskit sun muut ahnehtijat kukistuvat ja menettävät uskottavuutensa - lopullisesti. Heistä tulee pelkästään naurunalaisia. Mikä tulee sitten sen jälkeen voittamaan? Itse toivon oikeudenmukaisuuden voittavan. TOIVOTTAVASTI murroksesta selvitään ilman sotaa. Sekö on oikeudenmukaisuutta, että joku jannu ymmärtää ostaa junalippunsa pikkurahalla jo tänään, matkapäivän ollessa vaikkapa uudenvuodenpäivänä. Kun taas joku piruparka joutuu lähtemään Tornioon työmatkalle käskytettynä viiden minuutin varoitusajalla ja joutuu viimekädessä maksamaan lipustaan tuhatta ja miljoonaa. Matkalaskut sitten myöhemmin...? Tai firman luottokortti? Dynaaminen hinnoittelun keksijä pitäisi taluttaa korvalehdestä kiinni pitäen perjantaina aamukymmeneltä katsomaan Helsinginkadulle Hurstin ruokajakelun jonon ihmisiä. Saarnatkoon sitten suu vaahdossa siitä, kuinka markkinavoimat pelastavat ja johdattavat paratiisin iloihin - eivät muuten johdata. "Paratiisi" pakenee koko ajan kauemmas. Ja mitä täällä tehdään sen sijaan? Puhutaan toistensa ohi ja lietsotaan pelkoon ja vihaan. Ei ihmisiä pidä pakottaa olemaan lampaita lampaiden vaatteissa. Mielettömyyden edessäkään. Jätetään se dynaaminen hinnoittelu vaikka ilonaisten harrastukseksi! Siellä sen jotenkin hyväksyy - heko heko! Kaipa ne on ne minun ideologiset silmälasini syynä siihen, että haluan auringon paistavan joka ikisen ojan pohjalle, joka ikiseen risukasaan, joka ikisen tuvan ikkunasta sisään ja että joka ikisen tuvan pöydällä olisi lautasellinen lämmintä, valkoista ja makeaa puuroa nälkäiselle syötäväksi. Miten ideologiset silmälasit onkaan sellaisilla ihmisillä, jotka kustannus- tai säästösyistä lärpättämällä kieltävät haaveilemastakaan edellä mainituista auringonpaisteesta ja puurolautasista...? Hehän haluavat vaan laskea kaljaiset kuset itseään tyhmemmiksi rääkymiensä ihmisten silmille. Minä vaan kysyn...? Olkoonkin että olen joku vi*un kommari, mutta entä sitten? Kommunismitkin muuttuvat - viimeistään pakon edessä, mutta ahneus ei koskaan katoa..Aina löytyy niitä jotka luulevat hyötyvänsä siitä. "Markkinavoimat"... Just joo. |
||||
|
|
15.10.2025 17:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bussifirmoissa varauduttiin ennen vanhaan varsin kätevästi lisäautoilla, eli ns. saattovuoroilla. Esim. 1980-luvun alussa Onni Vilkkaan Tampereelta iltapäiväviideltä lähteneen kotkalaisen mukana oli perjantaisin sangen usein saattovuoro Lahteen. Perusmuotoisessa pikavuoroon käytetyssä Kutter 9-bussissa oli yleisesti hiukan alle 50 istumapaikkaa. Herra Erkki, mielipiteesi rautatieopiston hävittämisestä ja sen seurauksista: - olen presiis samaa mieltä kanssasi. Osaaminen hukattiin kerralla. Herra Petri: - mitä kauppakorkean läpi haahuilleisiin normiporvarispenikoihin tulee, niin epäilen hyvin vahvasti näiden "pätevyyttä", mikäli ajatellaan rautatielaitoksen nimenomaan strategista puolta. Ei rautatielaitosta voi mitenkään verrata mihinkään paskapaperitehtaaseen! Tuotantosuunnitelmineen ja myyntikonttoriponnisteluineen kaikkineen. Olen vahvasti sitä mieltä että nämä "talousosaajat" repivät hiuksia päästään kiukkuisten ärräpäiden kera jokaikinen kerta kun sotaväestä tulee puheluita sotilasjunien tilaamiseksi. Vai tuleeko sieltä puheluita enää? En ihmettelisi. Sitäpaitsi, mistäköhän johtuu sangen yleinen käsitys, että talous"tiede" on sellaista, että se antaa SAMAAN KYSYMYKSEEN e r i a i k o i n a aina tyystin erilaiset vastaukset? Näin ollen on täysin turhaa puhua mistään eksaktista tieteestä. Sen sisältämät päättelyt on oman kokemukseni mukaan ihan samanlaisia kuin: A) kasakka varastaa kaiken, mikä ei ole kunnolla kiinni. B) tunnettu julkkis Viktor K. on kasakka. C) päätelmä: - siis Viktor K. pöllii kaiken mikä ei ole kunnolla kiinni. Tämähän ei vastaa todellisuutta mitenkään (- anteeksi Viktor K.). Mutta vanha totuus on sekin, että silkka riistäminen on aina, kautta vuosisatojen yritetty milloin mitenkin oikeuttaa erilaisilla tieteellisen näköisiksi verhoilluilla legendoilla. Siinä muuten syy, miksi Karl Marxin toitotetaan olevan Chico, Groucho ja Harpo Marxin partainen broidi. Lisäksi, herra Petri: - siis asiakasta "palkitaan", kunhan hän vain noudattaa käskytystä käyttäytymisensä ohjailusta. Ja vastaavasti rangaistaan sangen ankarasti, mikäli hän ei käskytykseen alistu? |
||||
|
15.10.2025 08:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Leevi, kuvan veturi ei ainakaan näytä panssaroidulta. Itse en tosiaan ihmettelisi, mikäli Heeresfeldbahn - (armeijan kenttärata) vetureita olisi panssaroitu. Ensimmäinen maailmansota oli lännessä paikalleen jämähtänyttä juoksuhautasotaa "paksu-Bertta"- mörssäreineen ja tykistöineen. Kenttäratoja tarvittiin nimenomaan ammusten kuljetuksiin selustassa. (Asiasanat: Verdun ja Somme, muiden muassa.) Ankaralla tykistötulituksella molempien osapuolien typerät kenraalit yrittivät peittää totaalisen osaamattomuutensa ja impotenssinsa. Sotakouluissa kun ennen sotaa paasattiin vain ja ainoastaan hyökkäämisestä. Puolustus ei ollut riittävän "herrasmiesmäistä"... Idän puolella rintamat olivat liikkuvampia. |
||||
|
|
14.10.2025 17:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bulgaria kuului ensimmäisen maailmansodan aikana ns. keskusvaltoihin. Näitä olivat keisarillinen Saksa, Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia, Bulgaria ja nykyistä Turkkia edeltänyt Ottomaanien valtakunta (imperiumi). Muuten, raideleveys näyttäisi olevan 600 mm. |
||||
|
14.10.2025 08:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei luulisi olevan liian kallista päivitettäväksi. Kuvan vanhentuneen aikataulun institutionaalisuus on silkkaa vittuilua! On niin täyttä oblomovilaisuutta tapaninpäivästä jouluun. Ei hyvä! |
||||
|
|
14.10.2025 08:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Heeresfeldbahn - veturi? Ainakin varustettu itävaltalaismallisella Rihosek-kipinänsammuttajalla. |
||||
|
|
14.10.2025 08:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onnibussi on varsin hyvä brändi toteutuksenaan. Suosittelen. |
||||
|
14.10.2025 08:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Haapakosken asematalon laajennus- ja muutostyöt tehtiin samoilla piirustuksilla kuin Iisvedellä. Kumpikin siis "Oulun rautatien pysäkkejä". |
||||
|
|
14.10.2025 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se pelle, joka sai lobattua "dynaamisen hinnoittelun" purematta niellyksi, pitäisi tuomita elinkaudeksi Vaasan linnahan tai Siperiaan! Sen verran pahalta sen epäoikeudenmukaisuus haisee! |
||||
|
14.10.2025 00:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Tuomas, eikös km 332 mäki olekin Huttulan mäki? Alamäkeen ajettaessa lättäjunan sai siinä juoksemaan aika reipasta haipakkaa. | ||||
|
|
13.10.2025 16:19 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nyt lähti menemään pieleen! Saako Ruotsin kansalaisetkin nyt tuta "dynaamista" matkalippujen hinnoittelua, kaikella ankaruudella? |
||||
|
13.10.2025 12:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Skoda-satsiako kuvan juna tuomassa? Neljä pyörää ja loota, helppo purkaa ja koota, sellainen on Skoota. Äiti työntää, isä ohjaa, lapset kantavat pohjaa. |
||||
|
13.10.2025 09:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| FMP 1996:n mukaan veturi 2811 valmistui huhtikuussa 1991. Toivotaan, että teknisiä ongelmia ei 34- vuotta vanhalle veturille tulisi. |
||||
|
13.10.2025 09:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiltisti onkin parempi odottaa. Voipi muuten tulla sylttyä...? | ||||
|
13.10.2025 09:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitän tiedosta, herra Jouni. | ||||
|
13.10.2025 09:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaisen hyvin havaittu, herra Jimi. | ||||
|
13.10.2025 01:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuttu paikka, mennyt tästä miljoonan kertaa vaikka millaisella kulkuneuvolla, silloin joskus. | ||||
|
13.10.2025 01:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Johan nyt! Puurunkoinen Gb, jossa uuden mallinen ovi. Vekkulin värinen Eifet...? | ||||
|
13.10.2025 01:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vieläkö Merioksan sähkölaitemyymälä on Lylyn asematalossa? | ||||
|
|
13.10.2025 01:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olisivat saaneet säilyttää kaltevuusmerkit näillä tienoilla. Niitä oli ennenvanhaan Pollarinmäen huipulla kaksi. Kumpikin selin toisiinsa. |
||||
|
|
13.10.2025 01:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö ensimmäinen kerta linjaa ajavasta Dr16:sta Haapamäellä? Siirto- ja koeajoja on vissiinkin ollut, mutta kaupallisia kuljetussuoritteita? Mitä sanovat asiaa paremmin tuntevat? |
||||
|
13.10.2025 01:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tai tehneet kaupat käytetyistä vehkeistä...? | ||||
|
|
12.10.2025 11:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muuten hyvä, mutta onko laittamiesi kuvien formaatissa tai koossa jotain pikku vaivalloisuutta? Laittamasi kuvat eivät näy Samsungsong-tabletillani. Eikä niitä saa esiinkään. |
||||
|
11.10.2025 11:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mr. Kevin, Dm12 on mieluumminkin pilakuva junakseen. "Sulo Wilen"-taudin muistomerkki (= "Kun halvalla sai"). Viittaan Neil Hardwickin luomukseen eli televisiosarjaan "Tankki täyteen". Maisemat on kyllä hyvät! |
||||
|
10.10.2025 22:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kerrataan nyt vielä: - 2521 oli kameranjalustana kuvattaessa elokuvaa "Kotka on laskeutunut", v. 1976 ohj. John Sturges. Siinä kohtauksessa, missä "Schnellzug für Fronturlauber" on saapumassa Varsovaan "Nachschub Bahnhofille" Tr1:n vetämänä. 1073:ssa oli Reichsbahnin (ettei olisikin ollut "Ostbahn"?) NSDAP-puoluepulunkuva hytin sivuseinissä. Fronturlauber = rintamalta lomalla oleva. |
||||
|
09.10.2025 09:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, erityisesti sen jälkeen, kun olit lukenut Enid Blytonin " Viisikko ja aavejuna."- kirjan...? | ||||
|
|
08.10.2025 22:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| 1950-luvulla ilman konduktööriä kulkeneita tavarajunia kutsuttiin "aavejuniksi". Pikku kolautus Alhojärvellä herätti pitkää mielipiteiden vaihtoa rautatieläisten keskuudessa. (Tavara - tai mieluumminkin aavejuna ja puumotti ottivat hieman erää keskenään.) |
||||
|
|
07.10.2025 20:28 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junassa juominen on ikimuistoisten muistelujen vakituinen aihe - hookaksoosta alkaen monenmoisiin tuliliemiin asti! | ||||
|
07.10.2025 20:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei "Pumppulahti" vaan "Pumppulampi". Vedennostopumppu ilmeisesti ollut Myllymäen veturitallia varten. | ||||
|
07.10.2025 20:20 | Esa J. Rintamäki | ||
| Junan vasemmalla puolella oli aikoinaan ollut täyspitkä kohtausraide. Pistäkääs vilkaisten "vanhat kartat" - sivustoa. Siitä taatusti löytyy teille paljon iloa. |
||||
|
07.10.2025 20:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Konnarit kuuluttivat ennen vanhaan koululaisjunissa: - "Töysä, Tuuri, Alavus - löysä, luuri, luraus." | ||||
|
07.10.2025 20:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Siis Koiviolta etelän suuntaan jonkin matkaa. | ||||
|
07.10.2025 20:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jestanpoo! Valkeajärvihän on joskus ollut junakohtauspaikkanakin. | ||||
|
07.10.2025 20:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| On kyllä sairaan kaunis ilta-aurinkoinen kuva! | ||||
|
07.10.2025 20:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hakojärven tienoillahan eleli se kuuluisa majava patojaan rakentelemassa. Kunhan vesi alkoi padottuna nousta liiankin korkealle, kävivät rataosaston miehet aina välillä hajottamassa sitä. Majava ei kuitenkaan antanut periksi vaan kaatoi patoaan varten lisää puita. Kerrankin talttahampaan nakertama haapa kaatui juuri kohdalle tulleen lättähattujunan päälle. |
||||
|
07.10.2025 20:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eli noin 300 m Notkolan entiseltä seisakkeelta Haapamäelle päin. | ||||
|
|
07.10.2025 14:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, säälimätön lapsityövoiman riisto, nykyajan HenkkaMaukan tapaan? | ||||
|
06.10.2025 21:27 | Esa J. Rintamäki | ||
| Båvikin raide, Kaapelitien tasoristeyksestä kohti luoteista. Kaarteen takana ruosteinen vihellysmerkki. Merenlahti (Fiskarviken) noin 100-200 metrin päässä vasemmalla. Kulkenut tuosta Milla-nimisen berninpaimenkoiran kanssa 1986 alkaen, satamiljoonaa kertaa! |
||||
|
05.10.2025 21:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitojunarunkojohdonvetojunat: Johdonvetojuna Jvv-4 (vuodelta 1976, hylätty 1983): BG 040097 ex KCik 2075, v.1955 BG 040098 ex KEis 22407, v. 1954 BG 040099 ex KEis 22410, v. 1955 BG 040100 ex KEi 22436, v. 1954 Johdonvetojuna Jvv-5 (vuodelta 1976, hylätty 1986): BG 040101 ex KEi 22437, v. 1954 BG 040102 ex KEi 22439, v. 1955 BG 040103 ex KEis 22405, v. 1954 BG 040104 ex KEis 22406, v. 1955. |
||||
|
|
05.10.2025 20:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Valtionrautateiden klassikko: - paperinen vesikuppi jätetty vaunun päätyyn. | ||||