Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
06.01. 09:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kyllä siin o maisema kovasti krutus! Ihan toista s'oon Alahärmäs Kotoluhuralla...! | ||||
|
06.01. 09:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Jees, herra Hannu. Etenkin kun itseäni lähin ankkuri tai ankkurit löytyvät Franzeninaukion kulmalla sijaitsevasta antiikkikaupasta! Siellä kun on myytävänä jokunen "hopea-Rouskoppi"-taskukello, heko heko! Selitys: - ovat vieterikelloja (käy vetämättä 8 päivää, heko heko) ja nimi on "Roskopf". |
||||
|
05.01. 17:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mykket kraatsia, herra Alvin "Stardust" Koistinen. | ||||
|
05.01. 11:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tulee kyllä paljon muistoja mieleen 1970-luvulta, kun itsekin Porkkanoissa matkustin. Keuruulaisen tytön hajuveden tuoksu, jota hän oli sipaissut kaulalleen treffien kunniaksi. Ja se Bredan jyrinä tupakkaosaston lattian alla, nykäisyt ja lievät muksahdukset kun Wilson-SCG-automaattivaihteistot reagoivat nopeuteen ja kuljettajan tehonsäätöratin eri asentoihin. Kouvolassa asuvan tätini ja hänen miehensä Kumputiellä olevan kodin sympaattinen ilmapiirikin, kun heidän luokseen kitara mukana matkustin. Tädin miehen äänilevyltä kappale: "Heut' geht's an", sen perään "Klarinettenmuckl". Mukavaa!!!... Sekä sekin, kuinka junasuorittajien vihreän levyn liike aikaan sai sen, kun näissä junissa meni juuri ennen lähtöä kolmosvaihde automaattisesti päälle pysäyttäen vaihteiston pyörivät osat ennenkuin momentinmuunnin nappasi kiinni ja Dm8 - tai 9 - juna aloitti taas mat-kan-tek-kkoon - mat-kan-tek-koon. Junan kärrymyyjättären "Liikenneravintolat"-pinssissä ollut henkilönumero "178" jäi sekin muistiin. (Missähän sekin mimmi nykyään elelee?) Kuulutukset rauhallisella äänellä: "Ja seuraavana Hämeenlinna, laituri on kulkusuunnassa oikealla puolella", Hasler - nopeusmittarin nakutuksen kuuluessa taustalla. Ja joskus: - napsahdus - "Ovivalo". Toinen napsahdus: - "Sammui". Dm8:n välivaunun litteramerkintä, kun sen ensi kerran näin: "CEidkvsg", eikun - äsh - "CEikv". Ja mainittakoon vielä aina läsnä ollut dieselvetovaunun hienoinen "tekninen" tuoksu vaunun ilmatilassa. Sir John on oikeassa: kuva on mestariotos. |
||||
|
04.01. 16:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Markku, tiämmä eräs rautatieläisen leski sitä asemaravintolaa hoiti. Oletettavasti ajalta ennen DR-sarjan ravintolavaunuja (tulivat 1935). "Kansainväliset" taisivat kulkea muilla rataosilla, eikä niitäkään vaunuja kovin runsaasti ollut. |
||||
|
04.01. 16:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ai niin, se Ruotsin "högertrafik" alkusyksystä 1967. Ensin vaihtoivat puolta bussit ja kuorma-autot, sitten siitä viikon päästä loput. |
||||
|
04.01. 07:23 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ellei sitten ole Allegroille käynyt kuten Pendolinoille, varaosia kallistusjärjestelmälle ei helposti enää saa. Tai hankita, miten vain. | ||||
|
04.01. 07:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sekoitetaanpa tietopläjäyskeittoa lisää: (kunnioitukseni tämän kuvan kuvatekstin ja kommenttitietojen kirjoittajille, mitä tulee tuohon kuvan aiheeseen). Alfa - Romeo? Jees, firma muuten oli tehnyt tähtimoottorit sodanaikaiseen kuuluisaan italialaiseen kolmimoottoriseen torpedopommittajalentokoneeseen Savoia - Marchetti S.M. 79 "Sparvieroon". Vorgilaisille tuttuja lienee Airfixin muoviset ja koottavat lentokonepienoismallit? Konetyyppiä näki Välimerellä nyt ainakin, muun muassa myös Maltaa pommittamassa. Airfix oli tehnyt Sparvierosta 1:72 skaalaisen "julkkiksen". Alfa-Romeo väsäsi myös saksalaisilta ostetulla lisenssillä Daimler-Benz 601 ja 605-moottoreita, kutsumanimenä "Tifone". Valveutuneimmat tietävätkin näiden olevan ylösalaisin olevia V-12:ta (siis kampikammio ylinnä). Ne taas heitettiin Macchi MC 202 "Folgore" ja MC 205 "Veltro" hävittäjäkoneisiin. Osaamistahan riitti ja "saapasmaan" Ferrari-autot moottoreineen ovat hyvin tiedossa. Sekä "pitelemättömät petojen sukuiset"... Aivan päteviä lentovehkeitä osaavien ohjaajien käsissä! Eräskin ässä: Kroatian ilmavoimien kapteeni Josip Helebrant teki Folgorellaan selvää jälkeä länsiliittoutuneiden lentokoneista, oltuaan aluksi Luftwaffessa itäririntamalla JG 52:n kroatialais-Staffelissa (lentueessa) Messerschmitt 109- ohjaajana. Jo vain, Airfixin Messerschmitt Bf 109 G-6 ja Johnnie Johnsonin ("Väistä sininen parvi") Spitfire IX, mittakaavassa 1:72 maksoivat 1960-luvun jälkipuoliskolla sellaiset markkayhdeksänviisi per zibale Mäntän Sokoksella. Consolidated B-24 "Liperaattori" - pommikone oli 6 mk 50 p siinä 1966 aikoihin. Itsellänikin oli aikanaan aikamoinen lennosto siimojen varassa roikkumassa huoneeni katossa. Frogin Fokker D XXI (Suomen Ilmailutarhan FR-92 -tunnuksilla), ja Pierre Clostermannin JF-E Hawker Tempest Mk. V myös... Energiakriisi vaikeutti harrastusta noin 1973 ja nythän muovimallit maksavatkin aika raakasti. Eipä silti, Airfixin Gee-mersussa oli joitakin kehnouksia, jotka nyttemmin ovat jo muistojen joukossa. Laatu on parantunut huimasti, hyvä vaan sekin. |
||||
|
|
04.01. 02:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Itselläni oli koulupoikana bravuurina ilmehtiä samalla tavoin kuin englantilaisen "Mennään bussilla"-teeveesarjan tarkastaja Blake (Stephen Lewis). Musta kipparilakki päässä, niin jo vot! | ||||
|
03.01. 21:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Parempi, että tulevatkin ostosreissuille, kuin että panssareiden kanssa ase kädessä ja pahat mielessä. | ||||
|
|
03.01. 21:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun viime toukokuussa matkustin Mänttään, niin piruuttani aamu-Sm4-junassa kailotin: "Toijala, 15 minuuttia, leskirouva ja asemaravintola". Niille muutamalle harvalle kanssamatkustajille ei näemmä vitsi auennut millään tavalla, tuijottivat vaan: "mikä ihmeen pöpi"? Ja senkun jatkoivat somettelujaan.... |
||||
|
03.01. 15:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sehr schön, lieber Herr Uwe! Olin joskus ottanur valokopioita joistakin Rh:n kirjaston lehtien artikkeleista, mitä nyt sattui joitakin mielenkiintoisia löytymään, vuonna 1984 eräs Glasers Annalen - lehti: "75 Jahre Reisezugwagenentwicklung": (teräsvaunuista ainakin) Löytyi tällaista eräästä kansiostani: Einheitsbauart 1928: eli yhtenäismallinen 3. luokan telipäivävaunu, 80 paikkaa 10:ssä hytissä. Paino 47 tonnia. Pituus puskimineen 21 720 mm ja korin sisäleveys: 2750 mm. Vaunussa oli Görlitzin telit, akselivälinä 3 000 mm. Ehemaliger Salonspeisewagen 1938, eli entinen salonkiravintolavaunu. Tällainen saattoi olla myös natsi-Göringin erikoisjunassa "Robinson". Se oli virtaviivainen helmapeltivaunu, jollaisia Reichsbahnille rakennettiin muitakin ja muunkin lajisia. Vaunussa oli keittiö ja 24 paikkaa ravintolasalissa. Paino 63,8 tonnia, pituus puskimineen 23 500 mm ja korin leveys n. 2870 mm. Sodanjälkeisestä kehityksestä kertonee "Halbspeisewagen 1951", eli 3. luokan päivävaunu ravintolaosastolla. Paikkaluku 3. lk: 38 ja ravintolan puolella 24. Pituus puskimineen 26 400 mm, ja korin leveys 2825 mm. Tässä jo oli Minden-Deutz-telit. Paino 36,8 tonnia. Ja sitten Rheingold-avo-osastovaunu (Rheingold-Grossraumwagen 1962): 48 paikkaa ensimmäisessä luokassa ja paino 44 tonnia. Pituus puskimineen edelleenkin 26 400 mm ja korin leveys 2825 mm. Teleinä oletettavasti edelleenkin Minden-Deutzit. Tässä vaunun korkeus kiskonselästä on 4050 mm. Penkkijakona 1 + 2. No niin: suomalaisilla teräsvaunuilla ("paslinkereilla" ja "eslinkereillä") pituus puskimineen oli sama 26 400, korin leveys luntattuna Tapio Keräsen EFit-vaunun piirroksesta (Junat 3/1986) 3066 mm (uudempi, sikkikattoinen malli) ja 3074 mm (sileäkattoinen, vanhempi malli). EFitin korkeus oli 4131 mm (eli aavistuksen korkeampi kuin Rheingoldilla). CEmt-makuuvaunut suomalaisena poikkeuksena: korkeus 4280 mm, johtuen makuuhyteistä: piti mahtua kolme petiä. Lisäksi suomalaisen mallin puskimien etäisyys toisistaan on 1830 mm ja saksalaisilla yleisesti 1750 mm. Vaunuissa leveysmittaan ja puskimien mitoitukseen vaikuttaa suuresti muun muassa läpikulku-ulottuman leveys ja tietysti myös kaarteen säde. Mitä jyrkempi kaarre, sitä enemmän vaunun sivuseinä poikkeaa raiteen keskiviivasta sisäkaarteen puolelle ja vastaavasti vaunun päädyt ulkokaarteen puolelle. Sama "ilmiö" vaikuttaa myös puskimien etäisyyteen toisistaan. Telien keskipisteen välinen mitta vaunun pituussunnassa on myös tarkoin harkittava. Johtopäätös: mitä lyhyempi vaunu, sen leveämpi siitä voidaan tehdä, kaarteiden säteiden asettamien vaatimusten mukaan sovitettuna kuitenkin. Vertailun vuoksi: VR:n puuvaunuista: pituudet: 18 680 mm / 20 800 mm / 21 180 mm. Korin leveys: aivan alkuun 3050 mm, sitten 3140 mm. Korkeus yleisesti 4155 mm (siis kattoon, eikä torpedoventtiileihin). VR:n lanterniinivaunut: pituus 18 680 mm ja korkeus 4067 mm. Korin leveys 3050 mm. Ja lopuksi samasta Glaserin artikkelista: IC - Grossraumwagen 1978: paino 41,2 tonnia. Pituus puskimineen 26 400 mm (sic!), korin leveys: 2825 mm. Korin korkeus kiskonselästä n. 4050 mm. Istumapaikkoja 2. luokassa 80 "yksittäisistuinta", 2 + 2 jaolla. Telimalli lienee kansallista mallia. |
||||
|
|
03.01. 06:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Miltähän vuodelta UIC-X - määritelmä nyt olikaan? | ||||
|
03.01. 06:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eikä valkoinen juna ole ikinä puhdas! Vai onko kyseessä perinteinen "Sulo-Vilen"-tauti? Kunhan halvalla saa... |
||||
|
02.01. 21:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sudentulet välkähtelevät. | ||||
|
02.01. 02:21 | Esa J. Rintamäki | ||
| Laihian makasiinin laajentamisesta oli kerrottu vuoden 1909 vuosikertomuksessa. Itse uskoisin ison ikkunan takana olleen asemamiesten työ/päivystyshuoneen. |
||||
|
31.12.2024 20:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pikkusieluisten ihmisten ajatuksetkin ovat pikkusieluisia! Teoista puhumattakaan. Häpeä sille, joka tuon tempun tekaisi!!! |
||||
|
31.12.2024 08:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onnittelut tamperelaisille! Turkulaisethan vielä empivät: " - Kummottos me ny sit tehrä?" (Käytin turun murteen oppikirjana kirpparilta löytämääni "Aku Ankka Turun murteella"-vihkosta, jossa kansikuvassa luki "knakei ja hoddokei." Irronneeko tällä Åbo-filologian maisterin arvonimi minulle, jää nähtäväksi?) |
||||
|
31.12.2024 08:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onpa rautainen kuva, rautaisen tien kulkineesta!!! | ||||
|
31.12.2024 08:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tosissaankin kaksoisplushyvä kuva, valomaailmaltaan ja tunnelmaltaan. Onhan talvipäivän seisauksesta jo yli viikko. |
||||
|
|
31.12.2024 08:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lieneekö muinainen Fot? | ||||
|
31.12.2024 08:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Niinpä, lehmiä kuljetettaessa saattoi Gdl pieneltä osaltaan täyttääkin maitovaunun tunnusmerkistön, voihan uhkeat utareet! | ||||
|
31.12.2024 08:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Näyttää kuuluvan läheiseen taloon, ainakin karttapaikka-linkistä tarkasteltuna. Rautatiemiljöössä olisi mielestäni enemmänkin pytinkejä. Vaikkapa esim. halkoliiteri myös, erinomaisen tarpeellisuutenss takia. Voihan tuo rakennus olla myös vaikkapa "syytinkivaarin" tai - mummun tupa, innovaatio ajalta ennen [Attendon tyylisiä] "vanhusvarastoja". |
||||
|
31.12.2024 08:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Liikennemerkissä on huomattavan yksityiskohtainen veturinkuva. | ||||
|
30.12.2024 21:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Deesseä käytettiin vallasväen kuljettamisiin Ranskanmaalla. | ||||
|
|
30.12.2024 07:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko Rautatientori seuraava oikealle? | ||||
|
|
30.12.2024 07:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuo Citikka on ranskalaisen autonrakennuksen ja - muotoilun taidonnäyte. Jos jotain teknistä ratkaisua piti tehdä vaikeamman jälkeen, se laitettiin juuri tällaiseen "isoon kissaan", "iideehen" tai "deesseen". Jälkimmäisen moottori oli hiukan isompi ja tehokkaampi. 1960-luvulla suomalainen rallitähti Pauli "Pali" Toivonen ajoi rallia juuri tällaisella Citikalla. Kuvan Citikka on vanhempaa mallia (vuonna 1955 Gangsteri-Sitikkaa, eli Traction Avant-mallia seurannut malli). 1960-luvun aikana se sai ratin tai oikeamminkin etupyörien mukaan kääntyvät ajovalot! |
||||
|
30.12.2024 06:53 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tähän Heinolan Pikku-Jumbo - junaan liittyen: "Lokomotiivi"- elokuvassakin esiintyneen "laulavan kulkurin", Pentti Pöyhösen hauta on Mäntässä, Savosenmäen hautausmaalla. | ||||
|
|
28.12.2024 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei herra Tapio, löysin kirjahyllyjeni piilosta kirjasen: "Kiiltävät kiskot... Pienoisrautatiekerho ry:n 15-vuotis juhlajulkaisun". Sen sivuilla on laatimasi Gdl-vaunun pienoismallin rakennusohje. Artikkeliin liittyvässä piirroksessa on Gdl nrot 31'533 ja 31'571. Hyvin vekkuli opus, koko kirjanen! |
||||
|
28.12.2024 05:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Noah, en minä henkilökohtaisesti ainakaan... | ||||
|
28.12.2024 05:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tuosta BG:stä olisi vielä 1979 kesällä saanut entisöityä kahvilavaunun, siinä oli silloin vielä myyntitiskit plus muut keittiön huonekalut jäljellä. Tuskaiset vandaalit vaan olivat kokeneet ehjät ikkunat loukkaukseksi omaa rikkinäisyyttään kohtaan ja rankaisseet sitä perinteiseen Vanhan testamentin (myös koraanin) vaatimaan tapaan: - kivittämällä... |
||||
|
28.12.2024 05:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai onko tuulilasi itkenyt lasinpesunesteitä kuvassa näkyvin kyynelvanoin? | ||||
|
28.12.2024 04:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aprikoisin asematalon tällä, kuvatulla puolella olevan sisäänkäynnin olleen joskus avokuistina. | ||||
|
27.12.2024 11:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sir John! Kunnioittava kumarrukseni taidokkaan veturimallisi vuoksi! | ||||
|
24.12.2024 17:14 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Mikko, veturihenkilökuntahan on kovin ihmisellistä, joten "urheilumiehetkin" kuuluvat mukaan. Ja kun työkaluissa kerran rahkeita on, niin mikä ettei? Hyvää joulua kaikille vorgilaisille ja onnellista uutta vuotta 2025 myös. |
||||
|
23.12.2024 17:57 | Esa J. Rintamäki | ||
| M1 66:n "urakehitys", kiva joululahja Eljakselta! Monet kiitokset. Ja hyvät joulut jokahittelle, nurmoolaasista alkajen! |
||||
|
23.12.2024 11:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Petri, pidän kuitenkin siitä ajatuksesta kiinni, että uusliberalismia vyörytettiin voimakkaasti esiin nieltäväksi juuri "Ronnien" ja "Maggien" yhteisellä huseeraamisella. Ronnie oli päässyt pinnalle (kehnojen!) näyttelijänlahjojensa ja Maggie halusi laittaa Englannin lakkoherkän ay-liikkeen alistumaan porvarilliseen kuriin (ikiaikaisen ja pyhän talouden mennessä etusijalle). "Aatteen" nimikin natsasi: - liberalismin kantasana on libera eli vapaus. Jopa itävaltalainen natsipuoluekin patsastelee sana "vapaus" nimessään. Sillä vapauksiahan on kovin monen monta eri sorttia. Uusliberalistinen vapaus on kuitenkin suhteellista, sillä sen perustana olevaa kapitalismia rahaliikenteineen ei juuri voi vapaaksi sanoa. Toisin sanoen: - jos sinulla on jotakin, mitä toinen ihminen sinulta haluaa ja haluatte muodostaa vaihtosuhteen eli vaihtokaupan ja sen teette, niin... Mutta: - tällehän ei saa olla vaihtoehtoja: vaihtosuhteen teko yksipuolisesti ilman vastinetta on nimitetty varastamiseksi eli omistusoikeuden loukkaaminen on kyseessä. Ellei sinulla ole mitään, mitä tarjota vaihtokaupan vastineeksi, niin siinäpähän sitten "liberasi" kanssa olet! Ja nykyaikainen mentaliteetti rahan vallan (nimenomaan rahan sisältämän vallan!) ylettömässä korostamisessa on johtamassa isoihin ongelmiin. Sanotaan kapitalismin perustuvan jatkuvaan kasvuun, eikö totta? Ja tähän nojautuen on kulutettava lisää, on ostettava lisää, on ansaittava lisää, on sijoitettava lisää, siitäkin huolimatta että tämän etuisuutta ei haluta myöntää ihan kaikille! Mutta, sen haluan sanoa, että siinä vaiheessa kun kasvu tökkää lopullisesti, tulemme kokemaan varsin mielenkiintoisia aikoja: uusliberalismi hajoaa pölyksi, kaikki hienot talousteoriat romahtavat, vanhat talousgurut ja epäjumalat (Nalle!) suistuvat patsaanjalustoiltaan pimeyteen, eikä heitä enää uskota. Vanhan järjestelmän tueksi on olemassa armeijat, poliisit, ässässät sun muut korpraalit. Niiltäkin hukkuu "palvelusmotivaatiot" silloin. Lopullisesti. Miettikääpä muuten, miksi täällä koti-Suomessamme omaisuuden suoja on suhteessa PALJON PAREMPI, kuin ihmisten elämisen oikeus kaikkine leikkauspolitiikkoineen. (- vapautta...? -) |
||||
|
|
22.12.2024 06:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Ilmari T.: - vaikka maailmalla jo ollaan tuomitsemassa uusliberalismia "vääräksi evankeliumiksi", niin täällä sitä jumaloidaan ja pakkosyötetään aina vaan! Eli uskot uusliberalismin autuaaksi tekevään mahtiin tai sitten itket ja uskot! Kertauksen vuoksi: koko uusliberalismin epäsikiö syntyi, kun Reagan ja Thatcher himosta täristen menivät keskenään sänkyyn! Kumpikin maansa eliitin jäsenet, joiden agendana oli näyttää alemmille luokille näiden oikea paikka ja velvollisuus olla eliitin nöyränä palvelijana. |
||||
|
22.12.2024 05:56 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, mitenkäköhän minulle tulee käsitys, että Taxellin toiminnan pohjana oli suojella "Onnellisten svedupetterien laaksoa" "mongolisuomalaisten" invaasiolta? Toisin sanoen, mikäli Sisu olisikin lähtenyt kasvun tielle, se olisi merkinnyt tuootannon volyymien kasvamista. Eli kasvamista myös työntekijämäärällä? "Fy fan, detta finnjävelsaatanat naturligtvis röstar på SKP, och så lagom murha våra käraste RKP. Det passar väl INTTE!" |
||||
|
21.12.2024 14:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Korostaa perspektiiviä aika raakkuleesti, herra Jimi. | ||||
|
|
21.12.2024 07:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomainen kommentti, herra Juha K.! Tämän painajaisunen rinnalla väikkyy näkymä läntisistä naapurimaistamme, joissa pyöreänokkaisilla Nohabeilla junia ajetaan kuin tyhjää vaan! |
||||
|
20.12.2024 12:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Esimerkiksi rautatieopiston oppilaiden majoitukseen. Miten se nyt menikään, olisiko asemamiesharjoittelijoille kuuluva peruskurssi kestänyt kutakuinkin kuusi viikkoa. Pääkaupungin asuntopulaon aina merkinnyt vuokrien heivaamista ylöspäin, yhä kalliimmaksi. Virkatarvemakuuvaunuissa majoitus olikin melkein luontoisetu. Ja mikä ettei, ruokapaikkojakin riitti lähiympäristössä, snagareista alkaen. Lisäksi: vanhoista I & II luokkien lanterniinimakuuvaunuista: - niitä muutettiin v. 1942 Ei-sarjaan III luokan päivävaunuiksi. Sittemmin niistä tuli XEi - vaunuja, numeroiden (22001' - 22011') eteen lisättiin nolla. Näitäkin saatettiin käyttää mm. kouluretkeläisten tilapäismajoitukseen Helsingissä, jossain ratapihan laitamilla. Virkatarvemakuuvaunuista tarkemmin: BEm: 02701 (v. 1962), ex Cm 2149 (v. 1918), hylätty v. 1965. 02702 (v. 1962), ex Cm 2150 (v. 1918), hylätty v. 1965. BCm 02164 (v. 1968), ex Cm 2164 (v. 1930), hylätty v. 1970. 02165 (v. 196X), ex Cm 2165 (v.1930). Sittemmin uusi sarjamerkki: XCm, numero entisellään. Aluskehys käytetty autojenkuljetusvaunuun Oe 71'962. XCm 02160 (v. 1968), ex Cm 2160 (v. 1930), hylätty v. 1970. 02161 (v. 1968), ex Cm 2161 (v. 1930), hylätty v. 1970. 02162 (v. 1968), ex Cm 2162 (v. 1930), aluskehys käytetty vaunuun Oe 71'973 v. 1970. 02167 (v. 196X), ex Cm 2167 (v. 1929), hylätty ilmeisesti v. 1979. BCm (lyhyt aluskehys) 02169 (v. 1965), ex Cm 2169 (v. 1938). Hylätty v. 1979. Tämän aluskehys oli peräisin vaunusta Cm 2104 (v. 1898). 02170 (v. 1965), ex Cm 2170 (v. 1938). Hylätty v. 1973. Tämän aluskehys oli peräisin vaunusta Ei 22004 (v. 1924, nro vuoteen 1931 ollut 2941). Alunperin tämä oli ollut Em 2706 (v. 1901), alkuper. nro 956, kun vaunu valmistui v. 1899. XCm 02172 (v. 1973), ex Cm 2172 (v. 1940). Hylätty v. 1975. XCm 02175 (v. 1972), ex Cm 2175 (v. 1941). Hylätty v. 1978. XCEm 02451 (v. 1970), ex CEm 2451 (v. 1937), aluskehys käytetty autojenkuljetusvaunun kuormausvaunuun XOe 070002 v. 1975. 02452 (v. 1970), ex CEm 2452 (v. 1937), hylätty v. 1975. 02453 (v. 1970), ex CEm 2453 (v. 1940), hylätty v. 1978. 02455 (v. 1970), ex CEm 2455 (v. 1940), hylätty v. 1978. XEm 02749 (v. 1973), ex Em 2749 (v. 1940), hylätty vuonna 1978. X tarkoitti sitä, että vaunulle piti tehdä kuntotarkastus ("katsastus") ennen matkajunaan liittämistä. B "juorusi" vaunun olevan säännöllisestä kunnossapitokierrossa mukana. |
||||
|
20.12.2024 07:47 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kun nykypolitikoitsijoiden mielestä toverit JKP ja UKK olivat niiiiin kommunismia! En itse millään tavoin kykene harhautumaan niin syvälle viemäriin, että uskoisin nykyhallituksen ("kykypuolue" ja "perusjuomal -", eikun ööö - perussuomalaiset) edes harkitsevan moista. Kun eivät mitenkään kykene lukemaan/propagoimaan koko juttua omakseen. |
||||
|
20.12.2024 07:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| XOe 070005 oli valmistunut vuonna 1975, entisen retkeilyvaunun Eim 21906 aluskehykselle. Vaunu oli ollut alunperin vuonna 1932 valmistunut I & II luokkien 8 + 33-paikkainen hyttivaunu Ci 2249. Muutostyö Eim-sarjaan oli tehty vuonna 1955. | ||||
|
|
20.12.2024 07:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Cm 2172 muutettiin sarjaan XCm, numeroksi 02172 vuonna 1973. Hylätty syksyllä 1975. | ||||
|
20.12.2024 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herrat John ja Leevi, olisikohan ollut fiksumpaa että "Euroopan unionin" sijasta Suomi olisi liittynyt "Fennoskandian unioniin"? EU:hun liittymisen aikoihin julistettiin, että Suomi-leijonan turkki alkaisi kiiltää. Mutta: - katsokaapa ympärillenne, että kiiltääkö vaiko ei? (Huomenna on Hurstin ruokajakelu klo 10 alkaen, Helsinginkadulla. Sen jono kiertää korttelien ympäri.) Taisi "Keminmaan Jalasmökkimies" (Paavo V.) sittenkin nähdä kehityskulut oikein, hän kun näki silmillään keskiviikkona molemmat sunnuntait...? |
||||
|
19.12.2024 10:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Rasmus, vai joutuiko saha tekemään kumipyöräsiirtonsa sen takia, kun VR lähestyi YLIHINNOITETULLA "palvelutarjouksellaan"...? Tämä kuvio näyttää aivan samanlaiselta hullunsirkukselta kuin mitä Mäntässä tehtiin parisen vuotta sitten. |
||||
|
18.12.2024 03:01 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01390 oli entinen makuuvaunu Em 2472 vuodelta 1956. Sen sarjamerkki oli ollut CEm vuoteen 1971 asti. Mutos virkatarvevaunuksi on tehty etwa 1980-luvun puolivälissä. |
||||
|
15.12.2024 19:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämän mallisessa BT - sarjassa on kussakin vaunussa kuusi paikkaa (makuukoijaa). Nrot olivat siis 01313 - 01319 (seitsemän vaunua). Työnjohtajalle (mestarille) oli oma pieni osastonsa makuupaikkoineen kirjoituspöytineen vaunun päädyssä (EI käsijarrupäädyssä). Muistaakseni yksi tällaisen vaunun kori oli myyty yksityishenkilölle mökiksi. |
||||
|
15.12.2024 19:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Samanlainen oli ollut myös Haapamäen opastinmiesten BT 01318. | ||||
|
15.12.2024 19:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| BT 01316 valmistui vuonna 1955 ja hylättiin vuonna 1985. | ||||