884-78182 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.02. 20:56 Esa J. Rintamäki  
  Teli muistuttaa aika raakasti Minden-Deutzia.
kuva 13.02. 20:52 Esa J. Rintamäki  
  Ranskalaiset ovat muotoilun huippumestareita - puhuttiinpa sitten vetureista tai ranskalaisista naisista!
kuva 12.02. 19:53 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri, olikohan tuo kertomasi luokkavärityksen perustelu ruotsinkielisen yläluokan asenteellisuuden tulosta? En ihmettelisi. Aika kauan rautateiden ylimmällä johtajistolla oli sukunimet ruotsinkielisiä...

Kumma kun se lukutaito parani kuin taikaiskusta vuonna 1931?
kuva 12.02. 13:48 Esa J. Rintamäki  
  Lukutaitoa oli Suomessa opetettu kirkon toimesta jo kauan. Asiasana: #lukukinkerit.

Omasta mielestäni värien käyttö informatiivisen voimakkuutensa vuoksi puolsi hyvin paikkansa, olihan raitiotiet uusi keksintö vakioreitteineen näillä raukoilla rajoilla.

Värien informatiivisuudesta yksi muinainen esimerkki: keskiajalla mm juutalaisten käskettiin/sallittiin Saksassa asua omilla alueillaan (asiasana: #ghetto). Näissä korttelit merkittiin värillisillä kylteillä. Punaisella kilvitetyssä korttelissa asusteli aikoinaan muuan topakka juutalaisäitee poikineen. Äiteen etunimi oli Gundula. Gundulapa pisti vauhtia poikajulleihinsa ja niin alkoi Rotschildin suvun ansioituminen raha-alalla.
kuva 11.02. 11:37 Esa J. Rintamäki  
  Vee Ärrän kootut teokset.
kuva 09.02. 18:21 Esa J. Rintamäki  
  Pieleen meni, herrat Jimi ja Noah. The FLYING SCOTSMAN, eli LNER-yhtiön A1-sarjan "Super-Pacific"-veturi 4472.

Niks Hollanti, myös nirepakat.
kuva 08.02. 13:57 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer, hieman lisätietoa: kevätturisti 1967 kertoo Vaasaan meneville matkustawaisille:

Pikajuna Helsinki - Tampere (187 km) tekee 2. luokan menolipun hinnaksi 9,05 FIM + pikajunan lisälippu 0,50 FIM + istumapaikkalippu 2,00 FIM (jos tarpeen).

Pikavuoro-linja-auto Tampere - Vaasa (248 km) tekee lipunhinnaksi 13,10 FIM + pikavuoron lisämaksu 0,80 FIM.

Yhteensä: 25,50 FIM (vuoden 2025 euroissa 51,33 eur). Matkan pituus: 435 km.

Junalla koko matka: Helsinki - Haapamäki - Vaasa = 493 km.
2. luokan menolipun hintana se tekee: 22,70 FIM + pikajunan lisälippu (Seinäjoelle) = 0,50 FIM + istumapaikkalippu 2,00 FIM.

Yhteensä: 25,20 FIM (vuoden 2025 euroissa 50,73 eur.).

Hintaero käytännössä olematon! Ajan säästö kyllä aikamoinen.
kuva 08.02. 00:36 Esa J. Rintamäki  
  Sotaveturithan suunniteltiin paitsi simppeleiksi rakenteeltaan, niin myös kestämään vähän huonommankin käyttäjäkunnan käsittelyjä. Esimerkiksi kiertokanki: tavanomaisessa mallissa, kuten sotaa ennen tehtiin, BR 50:ssä se koneistettiin kauttaaltaan umpijöötistä.

Kriegslok BR 52:ssa kangen päät taottiin muottiin irrallisina ja hitsattiin valmiin mittaiseen valssattuun I-kankeen kiinni. Noihin aikoihin alkoi sähköllä hitsaaminen olla joltisestikin puikkarissa. Tarkastus pika pikaa asialtaasessa jigissä. Jos oli OK, niin eikun kiinni veturiin.

Työajan säästö oli pääasia näitä väsättäessä ja myöskin värimetallien säästö myös. Vaikka kohtalon ironiaa on aika vahvasti se, että sitä pronssia räiskittiin pitkin taivaita ilmatorjuntatykkien ammusten sytyttimissä ja johtorenkaissa.

Joutuivat väsäämään sytyttimiä alumiinistakin! Ja kun sakuilla ei ollut pääsyä bauksiittiin, niin se alumiini saatiin sulattamalla alas ammutuista vihollislentokoneista! Tai ketoon käpsähtäneistä omistakin Focke-Wulfeista.

Saksalaisten it-tykkien (just se kuulu 88-millinen Flak!) ammusten paloajan säätö perustui aikaan, eikä siis ilmanpaineeseen.
kuva 08.02. 00:18 Esa J. Rintamäki  
  Hyvä kuva siitä, kuinka juna kiemurtelee vaihdekujassa.

Melkein voi kuulla asiaan liittyvät äänetkin.
kuva 08.02. 00:04 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri, kiitos siitä että olet olemassa!

Tuo Veturimies-lehden kuva Haapamäen hässäkästä oli präntätty myös "Anoen, taistellen, neuvotellen"-kirjan eli Veturimiesten liiton historiikkiin. Painatusvuosihan opukselle oli 1976. Itse olin hallussani olleen "traagisen" aikataulun tarkastelun jälkeen uskotellut itselleni kuvan olleen vuodelta 1965, mene ja tiedä. Kuitenkin, jos kuva on julkaistu jo 1962, niin mnun sitten pitää tarkistaa uskomustani...

Kuvassa vasemmalla etelään ilmeisesti lähdössä ollut Vemppu-vetoinen tavarajuna lienee ollut T 4208?

Aikatauluthan jokseenkin hyvin pysyttelivät entisellään, kunnes sitten kertarysäyksellä ab und zu herrat aikataulunsuunnittelijat rautatiehallituksessa huhkivat kynät savuten käskytettyinä töitään, kunhan kentän terveiset oli saatu kuuluville RH:n konttorille riittävän laajassa määrin.

"Rautatiehallitus kokouksessaan päätti esitetyn johdosta että ... jne"

Esimerkkinä juuri Parkanon ja Jämsän oikoratojen valmistuminen, jolloin Vilppulat sun muut menivät raakasti mullin mallin.

Ja nyt: KEVÄTTURISTI 1967:

PIKAJUNA P 61: Lähtöaika Helsingistä klo 15:00 Rovaniemelle. Tuloaika sinne klo 8:56. Matkaa 973 km.

Junassa oli istumavaunuja (2. lk) Helsingistä Kemiin, lauantaisin ja sunnuntaisin.
Istumavaunuja (1./2. lk) Rovaniemelle.
2. lk istumavaunu/- vaunuja Seinäjoelle, samoin ravintolavaunu myös.
1./2. lk istumavaunu/ -t Helsinki - Tampere.
Makuuvaunuja Helsingistä Kemiin ja Rovaniemelle.

P 61:n tulo Tampereelle klo 17:54 ja lähtö Haapamäen suuntaan klo 18:10.

Sivuhuomautuksena: porilainen P 43 lähti Helsingistä klo 17:05 ja Tampere: tulo- ja lähtöajat klo 19:40 / 19:45. Porissa klo 21:35.

Vekkuli ja mielenkiintoinen lisuke P 61:n aikataulussa oli sekin, kun sen perään lähti Orivedeltä Lättäjuna H 453 Haapamäelle!

P 61 Orivesi, tulo ja lähtö klo 18:48 / 18:50. P 61 tuli Haapamäelle klo 20:00 ja lähti klo 20:10 kohti Seinäjokea. H 453 lähti Orivedeltä klo 19:02 ja saapui Haapamäelle klo 20:30. Lieneekö vetovaunu saatu loppuiltapäivän viimeisestä Jämsänkoskelta tulleesta H 436:sta?

H 436: lähtö Jsk klo 17:25, tulo Orivedelle klo 18:42. Orivedeltä edelleen lähti klo 18:50 Haapamäeltä tullut lättähattu H 452 Tampereelle. H 452 oli lähtenyt Haapamäeltä klo 17:15 ja joka marjapaikan ja maitolaiturin koluttuaan saapui Orivedelle klo 18:40. Sitten koko lättäjunarunko viimein saapui Tampereelle klo 19:48.

Seinäjoelle P 61 tuli klo 22:00 ja lähti klo 22:20. Seinäjoelta Vaasaan pääsi lättähatuksi merkityllä junalla H 53, lähtöaikana klo 22:15.

Se oli lähtenyt Tampereelta klo 15:30, tullut Haapamäelle klo 18:15 ja lähtö edelleen klo 18:40. Seinäjoelle H 53 oli saapunut jo tasan iltayhdeksältä. Perillä Vaasassa H 53 oli klo 23:40.

Kemissä P 61 muuntautuikse junaksi H 61, seistyään siellä 30 minuutin ajan.

"Maantien ässä" eli linjuriauto lähti Tampereelta pikavuorona Vaasaan klo 18:10, liikennöijänä Länsi-Linjat Oy. Perillä Vaasassa klo 22:55. Ajoreitti oli vanhaa kolmostietä pitkin.

Lisäksi Paunun vakiovuoro Jyväskylään lähti klo 18:35. Ja sunnuntaisin klo 18:15 A. Tiuran vakiovuoro Kuruun.
Niin ja T. Kovasen vakiovuoro Ruovedelle Jäminkipohjan kautta lähti klo 18:20. Kovanen tosin ajoi joka päivä.

Juniin palatakseni: Toijalassa P 61 "viipyi" klo 17:16 - 17:21.

MP 367 Turusta (klo 15:00) Tampereelle (klo 17:25), Toijalassa klo 16:49 - 16:52, oli yhteytenä Vakkasuomen seuduilta tulleille matkustajille, joiden mieli niin teki Rovaniemen junaan.
kuva 07.02. 18:43 Esa J. Rintamäki  
  Arvoisa herra Veikko, älä sure.

Itselleni tuottaa kyllä jonkin verran hankaluuksia kuvata kalustoa ratapihoilla nimenomaan makuuasennossa.

Se on tuo pystyasento jonkun verran mukavampi...
kuva 07.02. 16:38 Esa J. Rintamäki  
  "ELITE - KONELA" rautatieasema raitapukuisten (EI liituraitaisten!) lähtöasemana...? Matkan jännittävyyttäkään ei voinut liiaksi korostaa: - syyntakeelliset ja - takeettomat iloisesti keskenään?

Asiaan: No 3005, vuodelta 1936, rakennettu vanhalle aluskehykselle (ex T-sarjan työläisvaunu nro 1237). Työläisvaunu taasen oli saanut aluskehyksensä vanhalta O-sarjan neliakseliselta avotavaravaunulta; nro 70'058. Telimallista näkyy aavistus: silti tunnistettavissa A7:ksi.

"Viattomien lasten vaunun" ylelliset ja ihanat matkustusmukavuudet takasivat vesilämmitys ja Pintsch - korkeapainekaasuhehkuvalaistus.

Tämä vankivaunu hylättiin vuonna 1970.
kuva 07.02. 16:17 Esa J. Rintamäki  
  Aikataulumärehdintää jälleen:

KEVÄTTURISTI 1963: pikajuna P 61, Helsinki - Haapamäki - Rovaniemi, lähtöaika Helsingistä klo 15:05 ja tulo Rovaniemelle klo 10:30.

Tuloaika Tampereelle klo 17:54 ja lähtö klo 18:10. Makuuvaunuja Tampereelta Rovaniemelle ja Kemiin. Ravintolavaunu: Helsinki - Seinäjoki.

[ Sivumennen: porilaisesta P 43:sta keväällä 1963: lähtö Hki klo 17:10, tulo Tampereelle klo 20:08. Tampereelta se jatkoi matkaansa klo 20:35, mutta: junana H 43, eli henkilöjunana. ]

Bussiyhteyksiä Tampereella liittyen juuri junaan P 61:

Paunun vakiovuoro Jyväskylään lähti klo 18:15. Se ajoi Kangasalan (Huutijärven tienhaaran) kautta Orivedelle, Länkipohjan ja Kuoreveden Hallin kautta. Muun muassa.

Tuloaika paunulaisella Jyväskylään oli klo 22:20. Entä P 61? Saapui Haapamäelle klo 19:54. Haavasta lähti lättähattu H 909 Pieksämäelle klo 20:15 ja se saapui Jyväskylään klo 21:43.

Paunun pikavuoro Jyväskylään lähti Tampereelta klo 18:30 ja saapui Jyväskylään klo 21:55.

Lauttakylän Auto Oy:n tarjontaan kuului pikavuoro Raumalle, lähtö Tampereelta klo 18:00. - [Juokse siinä sitten kieli vyön alla kantamuksiesi kanssa rautatieasemalta linja-autoasemalle 6 (kuudessa) minuutissa, ellei bussi poikennut rautatieasemalla. Pystyiköhän Ritolakaan moiseen?]

Ja Ruovedelle F. Kovasen vakiovuoro klo 18:20.

PÄÄASIA: pikavuoro Tampere - Jalasjärvi - Vaasa, lähtö klo 18:00. Joku taisi mainitakin tämän käyvän rautatieasemalla. Sen tuloaika Vaasaan oli klo 22:50. Liikennöitsijä kaikesta päätellen Länsi-Linjat Oy, vaikka taulun alaosassa luki myös E. Lumiaho.

Reitti kulki mm. Kyröskosken, Parkanon, Kurikan ja Laihian kautta, vissiinkin vanhaa kolmostietä.
Mahtavaa, oksennuspussien kysyntä huipussaan!

V. Keto-Seppälä ajoi myös pikavuoroa Tampereen - Vaasan välillä, lähtöaika kuitenkin jo klo 17:30. Reittikin toisenlainen: kulki lännempää: - Häijää, Lavia, Kankaanpää ja Teuvakin pysähdyspaikkoina muun muassa.

Jos nyt P 61:ltä piti nimenomaan Vaasaan tukkia, niin Seinäjoelta lähti henkilöjuna H 53 klo 22:15. Vaasassa se oli seuraavan vuorokauden puolella: klo 0:08. Seinäjoelle se oli etelästä tullut klo 20:46.

Muutenkin juna 53 oli aika vekkuli kulkija: - se oli lähtenyt Helsingistä pikajunana P 53 kello 12:00. Tampereelle se tuli klo 14:53 ja lähti Haapamäen suuntaan klo 15:10. Se kulki veturijunana, 1./2. luokan päivävaunut ja kahvila. Ei pysähtynyt ennen Orivettä, vaikka sen identiteetti olikin henkilöjunaksi muuttunut: H 53. Haapamäellä se pysähtyi: klo 17:35 - 18:20. Verkkaista menoa, eikä nykymallista hosumista tukka putkella italiaanojen värkkäämällä muovidildojunalla.
kuva 06.02. 10:27 Esa J. Rintamäki  
  Kevätturisti 1967: P 61 pysähdyspaikat: Kerava, Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna, Toijala, Tampere, Orivesi, Vilppula, Haapamäki, Myllymäki, Ähtäri, Alavus, Seinäjoki, Lapua, Kauhava, Jepua, Pännäinen, Kokkola, Kannus, Ylivieska, Oulainen, Oulu, Kemi.

Kemissä pikajuna P 61 muuttui henkiljunaksi H 61 ja pysähdyspaikat: Laurila, Tervola, Loue, Koivu, Jaatila, Petäjäskoski, Muurola, Hirvas (tarvittaessa), tuloaika Rovaniemelle klo 8:56. Jatkoyhteyttä tarjosi Kemijärvelle menevä Lättä H 661.

Siten juna P 61/H 61 ol taivaltanut kaikkiaan 973 km, ajassa 16 tuntia ja 56 minuuttia.
kuva 06.02. 09:43 Esa J. Rintamäki  
  Aivan, herra Petri.

Ja sitten avattiinkin Tampere - Parkano - Seinäjoki -oikorata ja tilanne muuttui aika raakasti. Kesäturistissa 1973 juna P 79 (lähtöaika Helsingistä klo 15:00) oli perjantaijuna Iisalmeen. Siinä oli myös vaunuja Joensuuhun junaan P 5 (Kouvolasta lähtö klo 17:20).

P 79 jatkoi matkaansa Kouvolasta Savon rataa pitkin klo 17:38.

P 25 (Helsinki - Kouvola) lähti Helsingistä klo 15:05. Se kulki joka päivä ja ajettiin uskoakseni Porkkanalla.

Pohjalaisen eli P 41 lähtöaika Helsingistä tuona aikana oli klo 15:10.

Parkanon kautta kulkivat "ylös":

P 63 yöjuna Rovaniemelle,
P 65 yöjuna perjantaisin, samoin Rovaniemelle.
Lisäpikajuna P 261, sekin yöjunana Rovaniemelle.
P 61 yöjuna Rovaniemelle,
P 67 päiväpikajuna Rovaniemelle,

P 47, perjantaijuna Seinäjoelle,
EP 57 "Lapponia" Ouluun,
P 45, perjantaijuna Seinäjoelle ja

P 33, illan Porkkanajuna Vaasaan.

Haavan kautta: (ylös)

P 51, yöjuna Ouluun,
P 41 Seinäjoelle,
P 43 samoin Seinäjoelle, perjantaisin.

Ja mitä edelleenkin tulee Fo -vaunuihin, niin 1979 kesällä P 41:n kulkua nopeutettiin ja samalla Helsinki - Tampere kiitotavaran kuljetus siinä lakkautettiin. Edelleen postin kuljetus P 41:ssä loppui myös. Muutos näkyi siten, että P 41:n Fo vaihdettiin EFit - vaunuksi.

Fo - postihan ei ollut varsinainen postivaunuvuoro, kunhan nyt Tampereella postilainen nakkasi parit postisäkit Fo:n postiosastoon.

Eikä keltaista postin laituriautoa nähty enää sen jälkeen Vilppulan aseman välilaiturilla...

Herra Jouni: Fot 23901 kylkeen oli maalattu valmistumismerkinnäksi [10.84 Psl]. 23902: [9.84 Psl].
kuva 06.02. 08:18 Esa J. Rintamäki  
  Johan nyt! Aivan mahtava kuva !

"IiCee-juna Helsinkiin, Kouvolasta kiitää, yö jo on!
Edon valokiilat lakaisevat rataa kiiltävää.

Haukku kuuluu rescue-seropin, voittaa suhinan työnturin -
Kymijoen takaa kuu kuin nyhtökaurajuusto möllöttää..."
kuva 06.02. 01:55 Esa J. Rintamäki  
  Hyvä vaan, että Tapsan oma "Hitlerin kosto" on mukana kuvassa.

Kulkuneuvohistoriaa, nääs sekin.

P 61 taisi olla lähtenyt klo 15.10 aikoihin Helsingistä. Suunnilleen samoihin aikoihin kuin1970-luvulla itselleni Vilppulasta tuttu P 41. Tosin se meni Seinäjoelle ja osa P 41:n rungosta jatkoi henkilöjunana H 613 Kokkolaan asti.

Rk 2054: sen aluskehys oli vuodelta 1900, valmistunut VR Helsingin konepajalta vaununa nro 559, eli yhdistettynä II/III luokan lanterniinimakuuvaununa, paikkaluku: 12/24. Se sai uudeksi numerokseen 2409 vuonna 1901. Sarjamerkiksi merkittynä: DEm. Vaunussa oli avonaiset päätysillat.

III luokan puolella vaunussa oli keskikäytävä ja penkki/makuupaikkasysteemi sitä jänskää Günzburgin mallia. II luokan puoli oli tavalliseen tapaan sivukäytävällä ja hyttiosastoina.

Vuonna 1919 tienoilla se kuitenkin muutettiin II/III luokkien päivävaunuksi, sarjaan DEi ja numerolla 2524. Paikkalukuna oli nyt 18/24.

Vekkulin tästä vaunutyypistä tekee se, että sen sisustusjärjestely oli periaatteessa samanlainen kuin vuonna 1977 käyttöön tulleella CEhit-sarjalla! Toisin sanoen: ylempi luokka hyteillä ja karvalakkipuoli avo-osastona.

Rk 2054 valmistui siis DEi 2524:ltä jääneelle aluskehykselle vuonna 1940, sarjamerkillä DR. Se hylättiin vuonna 1975.

Mitä kuvan Fo-vaunujen pituuseroihin tulee, oli 22508 lyhyellä aluskehyksellä, eli pituus puskimenpäitse 18 680 mm. Tästä vähennetty puskimien pituus, tulee aluskehyksen pituudeksi 17 500 mm. 22508 on siis haapamäkeläisillä entisöitynä tallessa.

22558: valmistui olympiavuonna 1952 ja hylättiin vuonna 1981. Se oli siis suurinumeroisin perustyyppinen Fo. Sen pituus puskimineen oli 21 180 mm, eli pelkältä aluskehykseltään tasan 20 000 mm.

22560:han oli junanlämmityskattilalla varustettu Fol (siis entinen Fo 22543). Sen tultua hylätyksi 1978, siitä tuli Jyväskylän rata-alueen jäänsulatusvaunu Jykylän ympäristön runsaita rautatietunneleita varten - tunnuksella Rto 198 Etv.

Kuvan P 61:n kaksi koppivaunua selittynee runsaalla kiitotavaran kuljetustarpeella. Oli kukkasta, verilaatikkoa sairaalalle, elokuvia matkan varren elokuvateattereita varten, maalipurkkeja nopealla toimistusajalla samoin kuin uusi mäntäsarja jonkun Pohjanmaan jyväjemmarin Fordson Super Major - "peltoveturille". Ynnä muuta ja paljon.

Puhumattakaan postiosaston virkailijasta: Fo-vaunu, jossa mukana postiljooni oli postin sisäisissä merkinnöissä vaununa "Fop". Ilman postimiestä vastaavasti taas "Foip".

Ja (mahdollisesti oikein muistettuna) tiistaisin ja perjantaisin mukaan kytkettynä "viattomien lasten vaunu" eli vankivaunu.

Riittääkö tämä "tietopurske" arvoisille läsnäolijoille tällä kertaa...?
kuva 05.02. 14:48 Esa J. Rintamäki  
  Fo 22532 hylättiin vuonna 1984. 22539:lle hylkäys tuli 1987.

Näitä m/1950 Fo - vaunuja laitettiin hyvin vähän virkatarvekäyttöön. Johtuu vissiinkin siitä, että näitä tosissaankin käytettiin (yö)junissa laajassa määrin.

Esim.: Fo 22535 (hylätty 1983) varattiin BG - vaunuksi nro 040182, mutta se kuitenkin meni hylkyyn.

22549 (Kuurilan P 64:ssä ollut!) muutettiin vaunuksi BG 040135 vuonna 1981 ja hylättiin 1989. Sen museaalinen arvo olisikin ollut SUUNNATON, mutta...?

Ja 22555 meni vaunuksi BG 040142.

Muuten säilyneitä:
22531, höyryveturipuiston kautta "Paitapiiskaan" eikun Kurikkaan.
22537, hävettävän huonossa hapessa oleva museovaunu.
22540, pelkkä aluskehys, kun tuli tota snögee Haapikseeen!
22547, Topparoikalle, Luojan kiitos! Oli jopa Kirkkonummen tavaramakasiinina jossain vaiheessa. Niin ja Karjaan - Hyvinkään Ukko-Pekka-junissakin kultaisella 1980-luvulla.
kuva 04.02. 18:56 Esa J. Rintamäki  
  Herra Jimi, eräs tieto Uudenkaarlepyyn km-lukemasta: km 516 + 968.

Aikataulusta nro 128, voimassa 28.5.1961 lukien.
kuva 04.02. 18:49 Esa J. Rintamäki  
  Hyvin sanottu, Hannu-serkku. Onkohan "Seelöwe" myöskin kissa-peto? Heko heko! Kurr-nauu!
kuva 04.02. 10:11 Esa J. Rintamäki  
  Mielenkiintoinen vaunu!

Kuormaustaulukon mukaan tätä saa kuljettaa radoilla "Tempo 120" - nopeudella vain ilman kuormaa! Tempo = automiesten saksankielinen ilmaisu nopeudelle (Tempo 200 = 200 km/t).
kuva 04.02. 10:06 Esa J. Rintamäki  
  Herra Petri, tuli vaan jotenkin mieleeni kommentistasi, että olisikohan esim. Linnunlaulun huviloiden tontinomistajat pahoittaneet mielensä "kanjonin" laajennussuunnitelmien vuoksi?

Niin ja kaupungillakin on varmaan ollut halua heittää sekaan omia Eskon-puumerkkejään.
Kuvasarja:
Fenniarail aloitti Ilomantsin liikenteen
 
 03.02. 21:17 Esa J. Rintamäki  
  Kyllä olen samaa mieltä kuin arvoisat herrat edellisissä kommenteissaan.

Kerrankin kunnon talvi päällä, oikein nautittavaa. Olikin aika köppäästä lusia kuraisia kestosyksyjä läpi, mikkelinpäivästä vapunaattoon, kuten aiemmin oli ollut.
kuva 02.02. 22:10 Esa J. Rintamäki  
  Paitsi ristikkosillan sauvavoimia, piti ottaa huomioon myös siltarakenteen oma painokin, melkoisen tärkeänä rasitteena vieläpä. Joitakin muita tekijöitä oli ajateltava myös: - proosallisesti sanottuna tuulikuorma. Mikäli sivupinta-alaa oli (ja yleisesti sitä oli!), niin tuuli puri aikamoisella voimalla. Ajatellaanpa vaikka navakkaa sivutuulta, joka ylhäältä päin katsottuna "vääntää" siltaa mutkalle.

Ja kotoisen Suomemme oloissa: lumikuorma! Se painaa jäädyttyään kuin synti pientä ihmistä.

Mitä laskutikkuun ja taskulaskimeen tulee, niin taitavan tikunkäyttäjän ei paljoakaan tarvinnut huhkia, kunhan lähtöarvot olivat "asteikolla". Senkun siirteli kieltä ja luistia. Ja hyvä tuli. Laskukiekko se oli loistava keksintö, asteikot eivät loppuneet "kesken".

Lentäjien "kakkara" eli lentoarvolaskinkiekko (Jeppesen-merkkinen) lienee tuttua kauraa vielä tänäänkin Mopo-Cessna-piloteille, saati 172 Reims-Rocketillakin liihotteleville. Tuulikulmakorjaukset ja kaikki - helposti ja havainnollisesti.

Taulukoitaessa "räknäysriuku" on vahvoilla: luistin siirtely riittää.

Laskimella taas menee näpyttelyksi näpyttelyn ilosta, paitsi kehittyneemmillä malleilla.

Tikulla oli aina osattava arvioida suuruusluokat kohdalleen, eli just pilkun paikkaa miettimällä. Laskin on "armollisempi" siinä suhteessa.
kuva 02.02. 21:48 Esa J. Rintamäki  
  Aika iso kiitos tykistömme ampumataidoista voidaan osoittaa herra tykistökentraali V. P. Nenoselle.

Tykkitehtaallamme oli myös palvelusinto kohdallaan.
kuva 02.02. 17:24 Esa J. Rintamäki  
  Herra Erkki, eikös rantapyssyissä olekin hiukan äleämpää kaliiberia? 305 mm?

Asiasana: "Mäkkäri" (eli McElliot eli Mäkiluoto eli Makilo.)
kuva 02.02. 15:57 Esa J. Rintamäki  
  - " Bridge over the Troubled Water"...

Kamera lienee ollut halpa matolaatikko. (Kodak Brownie?) Ihan kipeän luokan piirtokyky?
kuva 02.02. 15:50 Esa J. Rintamäki  
  Päätyikkunavaunu vaikuttaa "mulatilta".

Mitta mikä ihme sen perässä on? A 80 tulee mieleen, mutta sen eteistä kavennettiin knp-korjauksessa vasta vuonna yhdeksäntoistasataa ja neljäkymmentä seitsemän (1947).
kuva 02.02. 01:25 Esa J. Rintamäki  
  Sunnuntaiaamun P 94:n runko todennäköisesti ollut lauantai-illan P 93? Mennyt siis yhden rungon junana.

Kuvan ottohetkellä kello lienee juuri tuloillaan keskipäivää kohti.
kuva 01.02. 17:09 Esa J. Rintamäki  
  Jo on matala siipiopastin, vieläpä yhteen kytketyillä siivillä.

Asiantuntijat: mikä on tuon vaihteen opastinlevyn halkaisijamitta?
kuva 31.01. 18:59 Esa J. Rintamäki  
  40 mm ilmatorjuntatykit, etteivät olisikin Madseneja?
kuva 30.01. 09:59 Esa J. Rintamäki  
  Moonshine distillery and brewery, herra Kari? Työpäivän jälkeen tukkiradan henkilökunta rentoutuu tikkuviinalla (puuspriillä) tukkijuovuksiin, hah hah!

Vai lieneekö pömpeli jonkun ameriikansuomalaisen pönttökiuas, odottamassa saunan valmistumista?

Se näissä pienoisrautateissä onkin vekkuleinta, että kehitellä mielessään tarinaa: - mitä tapahtuu (vaikkapa vienosti virnuillen?).

Kiva otos, Hannu-serkku.

No, Hannun kommentti kerkesikin ensin. Donkey-höyrykone? Eli purjelaivoissa "tunkkikone"...? Mielenkiintoista.
kuva 30.01. 02:44 Esa J. Rintamäki  
  Herra Tero, ammoniakki on ammoniakkia (NH3), duunasipa sitä kuka tahansa.

Suurimmaksi osaksi valmistusmenetelmäkin on sama, alkaen Aarresaarilta aina Ylä-Voltaan saakka, voihan Ouagadougou!

Siinä vaiheessa kun sitä aletaan/kyetään keräämään pissasta, niin menetelmä pakostakin halpenee...? Raaka-ainespulaa ei taida esiintyä (kaljankittaamispaikkojen vessat?).
kuva 28.01. 17:17 Esa J. Rintamäki  
  Sir John, pidä nyt hatustasi kiinni, sillä NYT tulee: (omista muistiinpanoistani, jotka nyt ovat rautatiemuseolla arkistoituna!)

19.10.1975: sunnuntaijuna P 44: veturina Sv12 2602, runko: Ei 22236 + 22238 + 22297 + 22241 + EFi 22388 + CEi 2628.

30.11.1975: pikajuna P 41: veturina Sr1 3015 Tampereelle ja Sr12 2759 Tampereelta. Runko: Fo 22557 + CEit 2666 + Eit 23062 + Eift 23413 + Eikt 23614 + Ei 22264 + 22285 + EFi 22383 + 22391.

21.12.1975: pikajuna P 104: veturina Sr12 2757, runko: Ei 22220 + Eit 23068 + 23023 + 23006 + Eikt 23604 + CEit 2659 + EFi 22395.

1.2.1976: sunnuntaijuna P 98: veturina Dr12 2224, runko: Ei 22290 + 22242 + 22236 + EFi 22372.

11.4.1976: pikajuna P 2: veturina Dr13 2322, runko: A 30 + Ei 22781 + 22190 + 22201 + 22219 + Eit 23083 + 23017 + 23066 + EFit 23503 + CEit 2659.

Pikajuna P 41: veturina Sr1 3016 Tampereelle, Dv12 2529 + 2743 Tampereelta. Runko: Eit 23014 + Eikt 23617 + Eit 23104 + Ei 22220 + 22287 + CEi 2625 + Fo 22531 (vaunujärjestys Tampereelle tullessa!). Vilppulaan tullessa Fo oli ensimmäisenä.

8.5.1976: pikajuna P 102 (Tampere - Turku, lähtöaika klo 12.40), veturina Dv12 2755, runko: Ei 22220 + 22777 + CEi 2627 + EFi 22386.

30.5.1976: pikajuna P 104 (lähtö Vlp klo 14.31): veturina Dv12 2732, runko: CEit 2657 + EFit 23509 + Eikt 23603 + Eit 23106 + 23110 + Eis 22726.

11.6.1976: pikajuna P 156 (lähtö Tpe klo 17.20), veturina Sr1 3021, runko: Eit 23014 + 23030 + Eikt 23607 + Eift 23417 + CEit 2657.

16.7.1976: erikoispikajuna EP 53 "Polaria", veturina Sr1 3006 Seinäjoelle, Dr12 2229 Seinäjoelta. Runkona: Eift 23406 + Eit 23124 + Eht 23309 + Rt 23703 + Cht 2362.

PorHan porukat, huomio: H 565 (Sk - Vs, lähtö klo 10.50): Dm7 4057 + EFiab 11563 + Dm7 4045 + EFiab 11595 + Dm7 4074. Jälkimmäinen EFiab (11595) päätyi Nilsiän öljysheikki T. Kuosmasen öljynjalostamon pihalle.

Pikajuna P 43: veturina Dv12 2757, runko: Ei 22288 + EFi 22388 + CEi 2630 (perjantaijuna Tpe - Hpk - Sk).

18.7.1976: sunnuntaijuna P 44: veturina Dv12 2757, runko: Ei 22216 + 22285 + EFi 22388 + CEi 2630 (lähtö Vlp klo 18.58).

17.12.1976: pikajuna P 41: veturina Dv12 2730 + 2509, runko: Not 3042 + Fo 22549 + CEit 2670 + Eift 23402 + Eit 23043 + Ei 22269 + 22279 + Rkt 23801 + Ei 22220 + 22780 + 22207.

15.5.1977: sunnuntaijuna P 44: veturina Dv12 2606, runko Ei 22219 + 22290 + 22752 + 22208 + EFi 22388 + CEi 2621.

15.7.1977: juna H 564 (Vs - Sk): veturina Dv12 2734, runko: Ei 22207 + EFi 22394 + Eht 23306 + Eit 23092. (Eht ja Eit liitettiin Seinäjoella Helsinkiin menevään junaan P 68).

13.8.1977: pikajuna P 42 (lähtö Vlp klo 10.12): veturina Dv12 2611 Tampereelle, Sr1 3031 Tampereelta. Runko: Eim 21914 + 21916 + 21918 + Ei22282 + Eikt 23609 + Ei 22289 + Eit 23081 + Eift 23416 + CEit 2655 + Fo 22538. (Eim = retkeilyvaunuja, tilausajossa.)

3.9.1977: yöpikajuna P 52: veturina Dr12 2235, runko: Gbk 46'460-2 + Gblk 51'262-4 + 50'447-2 + Eit 23016 + EFi 22393 + Fo 22540 + Em 2470 + CEmt 24015 + 24026 + 24023 + Fo 22558 + Eit 23022 + 23091 + Ei 22758 + 22791 + Pot 10008. (Lähtö Vlp klo 2.23)

yöpikajuna P 51: veturina Dr12 2203, runko: Pot 10006 + Ei 22759 + 22757 + Eit 23069 + 23038 + Fo 22553 + CEmt 24037 + 24022 + Em 2459 + 2752 + CEmt 24020 + Em 2472 + 2464 + Fo 22547 + EFi 22397 + Eit 23017 + Gblk 50'501-6 + Ggv 33'613-1.

P 52 ja P 51 kohtasivat Lylyssä. P 51:n kohtaus Vilppulassa: tavarajuna T 6038. P 51 lähtö Vlp klo 3.00.

22.10.1977: pikajuna P 3: veturina Kouvolaan: Sr1 3022, Kouvolasta: Dv12 2516 + 2751. Runko: CEhit 26012 + Eift 23415 + Rkt 23813 + Eit 23058 + 23126 + 23005 + Eht 23307 + Eit 23028 + 23085 + Ei 22245 + 22240. Tulo Kouvolaan klo 9.18.

10.11.1977: pikajuna P 104: veturina Dv12 2603, runko: CEhit 26015 + EFit 23502 + Rkt 23808 + Eit 23097 + 23065 + A 90.

15.1.1978: juna H 943: Dm7 4074 (Jyväskylä - Saarijärvi kk.).

18.3.1978: pikajuna P 106 (Vesanka - Tampere): Dm7 4123 +EFiab 11596 + Dm7 4116. Porkkana vikaantui Vesangassa, lähdettyään Jyväskylästä. Seurauksena jättimyöhästyminen. Tuttu Liikenneravintolan junamyyjätär EFiabin tavaraosastossa kertoi, kuinka hankalaa oli siirtää myyntikärryä Porkkanasta lättään. Se myyntikärry oli lievästi sanottuna PAINAVA!

perjantaina 26.5.1978: pikalättä P 98 Haapamäeltä Tampereelle, viimeisen kerran: Dm7 4071 + 4046.

JA VIIMEINEN P 104 Haapamäen kautta, lauantaina 27.5.1978: veturina Dv12 2703, runko: Ei 22793 + 22269 + Eit 23106 + Eht 23321 + EFit 23509 + CEhit 26010.

Junapari P 101 / 106 viimeisen kerran Haapamäen kautta: Dm8 5007 - CEikv 5504 - 5008.

Juna P 93 viimeisen kerran Haapamäen kautta: Dm9 5119 - CEiv 5610 - 5120 + Dm9 5113 - CEiv 5607 - 5114.
kuva 27.01. 22:59 Esa J. Rintamäki  
  Niin viljankuljetukseenko nämä, Hannu-serkku? Vaiko äleän kokoisia hiilivaunuja?
kuva 27.01. 05:39 Esa J. Rintamäki  
  Herra Veikko, ehdotukseni: XG.
kuva 27.01. 05:38 Esa J. Rintamäki  
  Vanhan linjan siltajänteen pituus 28 metriä.
kuva 25.01. 19:48 Esa J. Rintamäki  
  Herra Markku: - asiasana: "kääntötunneli".
kuva 25.01. 03:03 Esa J. Rintamäki  
  Linnanmäen vuoristoradan puurakenteista uusitaan kuulemma joka vuosi yksi viidesosa.
Siten sen puurakenteet ovat kokonaan uusittuna joka viides vuosi.

Just, herra Markku, ihan vekkuli laitoshan tuo vuoristorata tuoksuineen on, ei siinä mitään.
kuva 24.01. 14:13 Esa J. Rintamäki  
  Herra Markku, olet oikeassa.

Kyllä tämä vanha Pohjanmaan rata (kulkiessaan pitkin kovin kruttuusta maisemaa) aina Linnanmäen vuoristoradan päihittää. Heko heko.
kuva 23.01. 09:40 Esa J. Rintamäki  
  Sm2 + Eioc paino (ilman matkustajia?) 76,0 tonnia, tietää Suomen veturit 2 kertoa.

Oman arvioni mukasn painavimmat komponentit ovat vetotelit ja tarpeellisten muuntajien sisuskalut.
kuva 21.01. 23:23 Esa J. Rintamäki  
  Lenin ei kuollut kuppaan, arvoisa herra Erkki.

Hänellä oli vaikea verenpainetauti. Suomeksi sanottuna verisuonten kovettuminen (sanottu myös kalkkeutumiseksi eli arterioskleroosiksi). Historiasta muistetaan, että muuan neitonen Fanny Kaplan ampui Leniniin kolme luotia elokuun lopulla 1918, joista niskaan jäänyt ei suinkaan mikään vitamiinipilleri ollut.

Parit sydärit vielä päälle ja niin Iljitsh väistyi puolipakolla kulisseihin, siinä vuoden 1921 tienoilla.

Se, että kuppaa hoetaan Leninin kuolinsyynä, on silkkaa oikeistolaisten kokoon keittämää yrittelemistä madaltaa Leninin mainetta. Onhan tunnettua, että juuri jenkkien ahneimman riistäjäsakin mielestä amerikkalaiselle unelmalle ("vaurastumisesta") EI SAA edelleenkään olla minkäänlaista vaihtoehtoa. Leninin politiikkaa pidettiin maailmalla juuri vaihtoehtona tälle. Siten ei pidä ihmetellä häneen kohdistettua ihailevaa hehkutusta täällä koti-Suomessa. Saati muuallakaan maailmassa.

Se jenkkiläisen näkemyksen ja neuvostosysteemin sovittamaton ristiriita juuri oli kylmän sodan pääsyynä. Samalla tyhmänylpeydellä ryyditettyä asennevammaisuutta jenkit tölhöilevät esim. Kuuban kanssa vieläkin. Mahtaa raharikkaita harmittaa pahasti, kun pres. Fulgencio Batistan järkkäämä ilotalo- ja uhkapelisaari muuttuikin bolsulaksi, jota johtivat "kastroloogit"...?

Kumma sinänsä, että CCCP:n romahduksen jälkeenkin Kuubassa riittää systeemin ystäviä...?

Oma käsitykseni Leninistä on se, että fiksuhan se oli, ei siinä mitään. Ja samalla kyyninen ja piittaamaton rahvaasta. Lupasi sodan aikana rauhaa ja maata, mutta rauhan tultua lupaus maasta ikäänkuin "unohtui", kun systeemiin pystytettiin kolhoosit. Pakkokollektivisointi oli verinen luku siellä.

Aikamoinen osa Leninin mielipiteistä oli suoraan sanottuna - vastuuttomia. Ja niitä Leninin vastuuttoman "munkkilatinan" tulkitsijoita riitti Suomessakin - aina surkuhupaisiksi taistolaisiksi asti.
kuva 21.01. 16:50 Esa J. Rintamäki  
  Maassamme tekemällä tehdyn lamaantumisen seurauksena, en itse usko että noista romuista saavasta alumiinista maksettiin juuri mitään kummempaa.

Puoli miljoonaa vanhoista sähköjunista? Kuulostaa silkalta ylimieliseltä rosvoukselta. Jos Suomen Lähijunille oli tarkoitus kaupitella tyhjiksi hylsyiksi riisutut rangat, niin tempun tarkoituksena lienee ollut: - te muut yritteliäät, älkää edes haaveilko!
kuva 21.01. 16:32 Esa J. Rintamäki  
  Neuvosto-Venäjä oli juuri saanut sisällissotansa lopetettua. Sillä oli tosissaankin valtavan isot ongelmat selvitettävänään, eikä yksistään rautatieliikenteen suhteen. Nälänhätä uhkasi vakavasti, vuosien 1920 ja 1921 sadot oli menetty, kato oli käynyt.

Talous oli täysin kuralla, sotakommunismi ei enää toiminut, bolsevikit koettivat parantaa tilannetta sallimalla osittaista markkinataloutta "uudella talouspolitiikalla" eli NEP:illä. Neuvostojen suosiotakin piti herätellä viheliäisimpiinkin peräkyliin saakka. Tarvittaessa Tsekan komennuskunnan avulla...

Vekkuli piirre neuvostohallituksessa oli sekin, kuinka kaikki sen jäsenet (Stalinia lukuunottamatta) olivat saaneet hyvin korkean yliopistokoulutuksen ja sivistyksen! Bolsevikkien arvioitiin olleen noihin aikoihin kaikkein pisimmälle koulutettua hallitusporukkaa koko Euroopan tasolla tarkasteltuna.

Nyt piti teoretisoinnin sijasta oppia käytännön pyörittämistä. Kahvilaväittelyissä menestyminen, Pariisissa Seinen varren ulkoilmakahviloissa ei enää auttanut juuri mitään.

Sitten, Lenin antoi tehtäviä kansankomissariaateille. Rautatieliikenteen kansankomissaariksi nimitettiin muuan Lazar Kaganovitsh. Ja Lazar sai hommansa jotenkin käyntiin. Alkuvaikeuksia tosin riitti. Sama jannu vastasi Moskovan metron rakennustöistäkin. Sekin meni putkeen, sikäläisten kannalta katsottuna.

Ja Kaganovitsh itse oli siis juutalaista syntyperää, sukunimensä perustui nimeen Kahan, joka taas jenkeissä oli ja on myös muotoa Cohn... Mikäs se Trumpin iskän suosiman loijarin (lawyer) nimi nyt olikaan, juu, - Roy Cohn. Ovelana ja häikäilemättömänä tunnettu.

Toisin sanoen: - maailma onkin järisyttävän peini ja pienenee koko ajan.
kuva 20.01. 12:49 Esa J. Rintamäki  
  Herra Rainer, rataosalla Hampuri - Travemünde nimenomaan oli lyhyet laiturit asemilla, kun rautatieyhtiö LBE (Lübeck - Büchen Eisenbahn) näitä vaunustoja hankki ja kolme tehtävään sopivaa veturia Henscheliltä.

Asiaan vaikutti myös sekin että matkustajia näihin juniin riitti, Travemünden sataman laivaliikenteen myötä.

1.1.1938 Deutsche Reichsbahn osti tämän LBE - yhtiön ja liitti itseensä.

Herra Markus, Jacobsin telin valintaan vaikutti sekin että kaarteissa vaunujen korien päätyjen sivuittainen siirtyminen vaatii sen oman, vaikkakin niukan lisälevityksen läpikulku-ulottumaan. "Levitys" on sitä suurempi, mitä pitempi vaunupituuden ylitysmitta telin keskiöstä on, ja mitä pienempi on kaarteen säde.

Jacobsin teleillä tämä sivuittaissiirtymä on huomattavasti pienempi kuin perinteellisellä telivaunulla. Lisäksi kunnossa pito on - sanoisinko - kutakuinkin hallitumpaa, kun pyöräkertoja on vähemmän kuin perinteellisessä telivaunujunassa.

Huonona puolena taasen on erityisen rakenneratkaisun tarve vaunujen päädyissä ja telissä itsessään. Ja sekin, että vaunumäärä on kiinteä.

Mutta muutoin ratkaisu on varsin hyvin toimiva (muun muassa meidän Sm5 "flirttailujunat", ranskalainen TGV, sekä aiemmin mainitut Saksan pikamoottorivaunujunat = "lentävät hampurilaiset").
kuva 20.01. 12:32 Esa J. Rintamäki  
  Herra Ari, itselleni tuttu BT 01144 oli myös oli wanhasta 1. luokan makuuvaunusta (Cm 2146) muutettu, mutta työntekijäin majoituspuolella ei mainittuja liukuovia ollut. Siinä oli mieluumminkin makuualkovit joissa oli neljä makuusijaa per alkovi, siis kaksi puolellaan.

Työkunnan mestarin huone oli vaunun toisessa päässä, kirjoituspöytineen ja kaappeinen sekä yksi laverisänky. Vaunussa oli tietenkin myös tarpeellinen keittiö liesineen ja vesisäiliöineen oleskelutilan yhteydessä.
kuva 20.01. 10:57 Esa J. Rintamäki  
  Sillalla viidenkympin nopeusrajoitus.
kuva 20.01. 07:44 Esa J. Rintamäki  
  BT 01154, vuodelta 1959 oli entinen Cm 2151 vuodelta 1920. Hylätty vuonna 1988.
BT 01155, vuodelta 1959 oli entinen Cm 2157 vuodelta 1920. Nyttemmin vaunu kuuluu HMVY:lle.

BG 04740 vuodelta 1963 oli entinen Ge 30'238 vuodelta 1940. Hylätty vuonna 1979.

Muinais- Ge olisi vieläkin aika mukava lisä nykyisiin museojuniin. Montaakaan aihiota ei vain enää taida olla jäljellä.
kuva 19.01. 20:59 Esa J. Rintamäki  
  Ei on se siniseksi maalattu 22157.
kuva 19.01. 11:06 Esa J. Rintamäki  
  Harppi-Saksan Reichsbahn valmistutti Görlitzissä 2-kerrosvaunustoja, joita käytettiin työmatkaliikenteen ruuhkajunissa.

Vaunustotyyppiä myytiin myös muillekin itä-blokin maille. Puolaan ja Tsekkoslovakiaan nyt ainakin.
kuva 19.01. 11:02 Esa J. Rintamäki  
  Reichsbahnin numerolaattoja tähän veturiin ei kiinnitetty, vaikka numerointisuunnitelmissa se oli numerokseen saanut juuri: 15 001.
<<   >>