3560-103971 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 19.02.2010 17:39 Johannes Erra  
  Voi elämä. Värityksen muutos vihreäksi on oikein tervetullut mielestäni, mutta vähän enemmän mielikuvitusta olisi saanut käyttää. Valkoisen värin runsaus ei ole ehkä se kaikkein viisain ratkaisu, koska saa junat vähän liian helposti näyttämään likaisilta. Valkoien ja noinkin vaalea vihreä ovat keskenään myös melko ankea kombinaatio.
kuva 04.02.2010 10:01 Johannes Erra  
  Vanhimmat yhä ajossa olevat yksilöt ovat vuodelta 1932.
kuva 04.02.2010 09:59 Johannes Erra  
  Tavaraliikenne radalla lakkautettiin 1992. Veturi on yhä käytössä ratatyöjunissa ja vastaavassa huoltokäytössä. Tavaraliikenteen aikoihin SJ:n ja SLJ:n välinen veturinvaihto tehtiin käsittääkseni juurikin tässä laiturialueella. Kenties tässäkin on jostakin yhdysliikenteestä kysymys, vaikka kaupallinen liikenne on jo päättynyt neljä vuotta aiemmin?
kuva 03.02.2010 21:25 Johannes Erra  
  Näiden Ee 3/3 tai Ee 930 (kuten vuodesta 1992 voimassa ollut, mutta vetureihin merkitsemätön tyyppimerkintä kuuluu) -vetureiden taival alkaa olla lopuillaan. Ilmeisesti vielä tämän vuoden aikana käyttöön tulevat loputkin uusista Ee 922 -vetureista, joilla nämä korvataan. Monijärjestelmäiset serkut sarjasta Ee 934 sen sijaan pysyvät käytössä.
kuva 29.01.2010 10:29 Johannes Erra  
  Toisin kuin 1018-sarja, joka alun alkaenkin oli rakennettu Itävaltaa varten, tämä 1118-sarjan veturi oli aikoinaan osa Saksan rautateille tilattua sarjaa, veturi E 18 42. Sekä tämä veturi että muutama DDR:ään sodan jälkeen jäänyt veturi kävivät läpi enemmän muutostöitä kuin Länsi-Saksan E 18 / 118-sarja, jonka poisto oli näköpiirissä 103-sarjan vetureiden tultua käyttöön.
kuva 29.01.2010 10:12 Johannes Erra  
  Murnau-Oberammergau -radan henkilöjunissa 169-veturit korvattiin sarjan 141 vetureilla vuonna 1982. Tämän jälkeen kaksi sarjan veturia, kuvan 169 002 ja sisarveturi 169 003, jatkoivat vielä mainitun radan vähäisissä tavarajunissa ja Garmisch-Partenkirchenin seudulla vastaavassa työssä vuoteen 1983, jolloin niidenkin taival päättyi. Sarjan ensimmäinen veturi oli poistettu jo v. 1954 jännitteenvaihdon yhteydessä, mutta muutoin sarja pysyi kokonaisena 1970-luvun lopulle saakka.
kuva 26.01.2010 17:58 Johannes Erra  
  Samoin Eifet-vaunut ovat luonnollisesti punavalkoisessa ulkoasussa, olleet jo 1980-luvun lopulla. Sinisistä vaunuista muutettujen punavalkoisten aggregaattivaunujen kirjoon kuuluvat toki myös De-vaunut. Loput Eity-vaunut muuttuivat Einy-sarjaan 2007.
kuva 15.01.2010 23:59 Johannes Erra  
  Kyllä näitä on HKL:n väreissä kolmin kappalein, HKL 161, 163 ja 165. HKL 162 ja 164 ovat tämän sarjan ainoat mainosvaunut.
kuva 08.12.2009 13:10 Johannes Erra  
  Ainakin 103 245 on ainoa, joka on kaupallisessa liikenteessä säännöllisesti. Veturi 103 184 on liikennekelpoinen museoveturi, samoin 103 235.
kuva 07.12.2009 23:41 Johannes Erra  
  On näitä DB:n kirjoilla jäljellä kaksikin kappaletta. Toista, veturia 103 222, käytetään käsittääkseni mittausvaunun vetämiseen.
kuva 28.09.2009 13:40 Johannes Erra  
  Käsittääkseni tarkastusnumeroista vetureiden päissä on DB:llä tarkoitus luopua vähitellen. Kaikesta päätellen tarkastusnumeroita poistellaan keuloilta ainoastaan maalausten yhteydessä, kun suurimmasta osasta kalustoa sellaiset yhä löytyvät.
kuva 20.09.2009 10:41 Johannes Erra  
  Sarjan viimeinen veturi poistettiin kirjoilta vuonna 2007. Sisarsarjoja 110 ja 140 variaatioineen (113, 115, 139) sen sijaan on ajossa edelleen.
kuva 19.08.2009 18:15 Johannes Erra  
  Vähän pelottavan hyvä veikkaus. Move 90 veikkaan päätyvän uusiin käsiin, ja todennäköisesti muualle kuin VR:lle.
kuva 18.08.2009 07:52 Johannes Erra  
  Päivävaunut ovat kaikki sarjaa B1. Kyse on Deutsche Reichsbahnille toisen maailmansodan aikaan valmistetuista ja saksalaisviranomaisten Norjaan sijoittamista vaunuista, jotka NSB toisen maailmansodan päättyessä ja Norjan vapautuessa otti omaan käyttöönsä. Vaunuja käytettiin Narvikin radalla NSB:n vetureilla (tyypillisesti El 15) vedetyissä tilausjunissa aina vuoteen 1996 saakka, jolloin ne poistettiin kirjoilta. Sen jälkeisistä vaiheista kuva kertonee enemmän.
kuva 17.08.2009 08:15 Johannes Erra  
  EVN-aikakaudella El 13 2124 lienee veturi 113 124. Eljasta täydentääkseni, Ofotbanen AS:n ja nykyisin Ofotbanen Drift AS:n kotipaikka on Narvikissa (siitä yhtiön nimi), mutta tavaraliikennettä harjoitetaan myös Etelä-Norjassa. Ofotbanenin henkilöliikenne Ofotbanenilla tarkoitti lähes yksinomaan henkilökuntaa ruotsalaisiin (silloin vielä Veolian) juniin, omalla kalustolla ajettu henkilöliikenne on käsittänyt lähinnä tilausjunia.
kuva 05.07.2009 15:51 Johannes Erra  
  Ja taaempi vaunu on mitä ilmeisimmin M28 717. M28-sarjan poisto lienee näköpiirissä lähivuosina M32-sarjan vakiintuessa liikenteeseen. Kaupungin uusimmat telivaunut sarjaa M29 sen sijaan pysynevät liikenteessä vielä pitkälle tulevaisuuteen.
kuva 11.06.2009 11:11 Johannes Erra  
  Vaunun tyyppi lienee TZ69. Nämä kaksisuuntaiset, kaksiakseliset Reko-vaunut poistettiin Berliinissä käytöstä vuonna 1996.
kuva 27.05.2009 20:09 Johannes Erra  
  Sähkötekniikka ja telit ovat käsittääkseni neuvostososialistisen Tatra-kauden myöhemmissäkin tuotoksissa PCC-lisenssin peruja. Vastaavasti läntisessä Euroopassa Brysselin (1970-luvun lopulta) ja Marseillen (vuodelta 1984) viimeisetkin korkealattiavaunut perustuivat PCC-tekniikkaan, vaikka vuosikymmenten kuluessa kehittelyä olikin tapahtunut paljon. Vielä Berliinistä: 7000-sarja on tyristorisäädöllä toimitettua versiota KT4Dt, 6000-sarja perinteisempää, mutta myöhemmin sisarsarjaa voimallisemmin modernisoitua versiota KT4D. Nivelvaunujen tyyppi on toki GT6 (akseleiden määrän mukaan), ei GT9.
kuva 21.05.2009 22:28 Johannes Erra  
  Tämä vaunu (RNV 85) ja sisarvaununsa RNV 82 ovat viimeiset 1960-luvulla valmistuneet entiset OEG:n vaunut, jotka yhä ovat ajossa. RNV, joka hoitaa raitioliikennettä Heidelbergin, Mannheimin ja Ludwigshafenin alueella, on perinyt kaikilta alueen aiemmilta liikennelaitoksilta (kaupunkiraitiotiet sekä esikaupunkiradat OEG ja RHB) mm. huomattavan määrän toisistaan poikkeavia Düwag-vaunuja.
kuva 06.05.2009 08:03 Johannes Erra  
  Ensimmäinen IORE-sarja tilattiin sekä norjalaisten El 15 -vetureiden että näiden tilalle. Sitten kuitenkin päätettiin, että suuri osa Dm3-vetureista pidettäisiin kuitenkin käytössä noin vuoteen 2005 saakka. Malmikuljetusten lisääntyminen sitten johti siihen, että päätettiin IORE-lisätilauksesta, jolla vasta korvattaisiin viimeiset Dm3-veturit. Mutta eipä ole näitä uudempia IOREita vielä yhtäkään liikenteessä.
kuva 25.03.2009 09:42 Johannes Erra  
  3T ainoastaan. Linja 3 tulee käyttämään tunnusta 3T molempiin suuntiin osuudella Kaivopuisto - Rautatientori - Kamppi - Eläintarha ja tunnusta 3B molempiin suuntiin osuudella Eläintarha - Hakaniemi - Rautatientori - Eira - Kaivopuisto.
kuva 28.02.2009 10:34 Johannes Erra  
  Tepon erinomaiseen selostukseen on vielä todettava, että muoto on toki zzz xxx-y, eli sekä sarjanumero että veturin numero ovat kolminumeroisia. Poikkeuksen muodostivat DDR:n puolella höyryveturit, joilla vain kaksi ensimmäistä numeroa kertoivat sarjatunnuksen ja neljä seuraavaa numeroa veturin numeron. DDR:ssä ensimmäisenä numerona 1 tarkoitti paitsi dieselveturia, myös dieselmoottorijunaa ja 2 paitsi sähköveturia, myös sähkömoottorijunaa. Höyryvetureiden sarjatunnukset olivat väleilä 01-09 ja 30-99. Numeroita 10-29 ei voitu käyttää, koska sekaannuksen vaara diesel- tai sähkökalustoon olisi tuolloin ollut olemassa. Kuvaan on vielä todettava, että museovetureiden lisäksi 103-sarjaa lienee DB AG:lla kirjoilla enää kaksi veturia, numerot 103 222 ja 103 245. Eli melkoisia harvinaisuuksia alkavat olla.
kuva 28.11.2008 13:31 Johannes Erra  
  OK. Ja voihan eroja olla paljon enemmänkin - tarkoitus oli lähinnä sanoa että lisenssiin perustuu.
kuva 28.11.2008 13:03 Johannes Erra  
  ...tietysti tiettyjä hyvin vähäisiä eroja 152-sarjaan nähden on, keskuspuskimet muun muassa.
kuva 28.11.2008 13:02 Johannes Erra  
  Ei ole sen läheisempää sukua 145-sarjalle kuin mitä 152-sarjakaan Saksassa. Korailin 8200-sarja on kopio Saksan 152-sarjasta, Rotem on ostanut Siemensiltä linsenssin.
kuva 24.11.2008 22:55 Johannes Erra  
  Ylempi veturi on kyllä ilmiselvästi sarjaa 155, eli DDR:n sarjaa 250. DDR:n aikaisia sähköveturityyppejä on käytössä sekä 155- että 112/114/143-sarjoja edelleen. Vetureita mainituista sarjoista on poistettu enemmän kuin samanikäisiä länsivetureita, mutta suurin osa jäänee ajoon vielä pitkäksi aikaa.
kuva 28.10.2008 12:03 Johannes Erra  
  Ei ole penkkejä uusittu Helsingissä vaan modernisoinnin yhteydessä Mannheimissa 1991-1992.
kuva 15.10.2008 15:05 Johannes Erra  
  Da-vetureita lienee Ruotsissa käytössä kolme kappaletta, tämä Net Railin omistama Da 941, Tågfraktin 887 ja malmiliikenneyhtiön 889.
kuva 06.10.2008 10:39 Johannes Erra  
  Kyllä. Uudet numeroidut litterat ovat Norjassakin 12-numeroisen tunnuksen numerot 6-8.
kuva 04.10.2008 09:03 Johannes Erra  
  Norjassa ollaan ottamassa käyttöön uutta litterajärjestelmää Saksan mallin mukaan, ja siksi vanhojen litteroiden kanssa ei loppuaikoina oltu kovin tarkkoja. Peruskaava on, että El1x --> 11x ja Dix --> 30x. Eli El18 on uudessa systeemissä 118 ja Di3 puolestaan 303. CD66 tulee olemaan 309, vaikkei ollutkaan koskaan Di9-tunnuksella ajossa. Dieselmoottorijunat tulevat 500-sarjaan ja sähkömoottorijunat 400-sarjaan.
kuva 04.10.2008 08:48 Johannes Erra  
  Tuo kuvan veturi on ainoa edelleen NSB:n kirjoilla oleva Di3-veturi. Talvisin sitä käytetään Bergenin radalla apuveturina vaikeissa lumiolosuhteissa. Di3-vetureita käyttävät Norjassa edelleen myös Ofotbanen sekä rataviranomainen, Jernbaneverket, joiden molempien veturit kuuluvat Di3a-sarjaan.
kuva 22.09.2008 07:33 Johannes Erra  
  Uusia Iore-veturipareja on tilattu vielä neljä kappaletta nykyisten yhdeksän lisäksi. Niiden valmistuessa nykyisistä 14 Dm3-yhdistelmästä viisi jää joidenkin tietojen mukaan vielä kirjoille varavetureina.
kuva 08.05.2008 12:19 Johannes Erra  
  Rektorn-veturin kokoonpano on Dm 1229 + Dm3 1244 + Dm 1230. Kyseessä on toiseksi uusin sarjansa edustaja.
kuva 08.05.2008 12:17 Johannes Erra  
  Nämä veturit koostuvat siis kolmesta erikseen numeroidusta osasta, eli kuvassa on Dm 1225 + Dm3 1242 + Dm 1226.
kuva 01.05.2008 20:18 Johannes Erra  
  Voisikohan tuon havainnon harvinaisuus liittyä käyttöalueeseen? Yhden lähteen mukaan 400-sarjan veturit tuosta tyypistä ovat käytössä Kyushun saarella, kun taas Osaka sijaitsee Honshulla.
kuva 01.05.2008 17:00 Johannes Erra  
  Pikainen tutkimus osoittaa, että tämän sarjan veturit ovat kahdelle tai peräti kolmelle sähköjärjestelmälle soveltuvia. EF81-tyypin 400-versiota on ilmeisesti valmistettu vain 19 kappaletta, en sitten tiedä onko se Japanin mittakaavassa paljon vai vähän. EF81-sarjaa kokonaisuudessaan on kuitenkin valmistettu 178 kappaletta vuosina 1968-1992.
kuva 29.04.2008 17:20 Johannes Erra  
  Se nyt ainakin on varmaa, että Husebybakkenin ja Lysakerelvenin välillä ollaan, koska virtakiskot ovat jo rakenteilla ja toisaalta ajojohtosähköistys on ehditty purkaa. Lysakerelvenin - Jarin - Bekkestuan väliähän ajetaan raitiovaunuilla, ja siitä eteenpäinkin rataa kunnostetaan joka tapauksessa vasta myöehmmin. En ole paikan päällä käynyt, joten tätä tarkempaa vastausta ei taida tulla.
kuva 21.04.2008 14:29 Johannes Erra  
  Minusta tuo on ennemmin sarjaa 145. 146-sarja on lähes identtinen, mutta sitä ei Railion-tekstein ole liikkeellä, sarjoissa 152 ja 185 on vastaavat korit mutta virroitinten sijoittelu ei oikein täsmää kuvaan.
kuva 21.04.2008 14:13 Johannes Erra  
  Voisi tietysti periaatteessa olla myös sarjoista 112 tai 114, joilla on samanlainen kori. 112-sarjaa tosin ei paikallisliikenteessä juuri näe ja 114-sarjan koneita taas on ainoastaan nelisenkymmentä koko maassa.
kuva 10.04.2008 12:26 Johannes Erra  
  Vaunua 13 ei käsittääkseni ole poistettu, vaikka vaunu ei olekaan liikkunut sitten vuoden 2005 edes mainosvaununa tms.
kuva 09.04.2008 20:45 Johannes Erra  
  Vaunu 9 on kunnostuksesta valmistuttuaan lähes identtinen vaunun 12 kanssa, vaunu 11 on ollut pintapuolisemmassa remontissa. Periaatteessa vaunut 9 ja 11-14 ovat yhä kirjoilla, mutta vaunu 12 on näistä jota todella on käytetty linjaliikenteessä sitten vuoden 2005.
kuva 08.04.2008 19:41 Johannes Erra  
  Näitä vaunuja toimitetaan Tukholmaan tänä vuonna nykyisten 22 lisäksi vielä yhdeksän vaunua lisää. A30/B30-kaluston käyttö Nockebybananilla ilmeisesti päättyy samalla kokonaan.
kuva 05.04.2008 18:37 Johannes Erra  
  Ratikat ovat keltavihreitä, raitsikat taasen ovat keltaisia. Niin helppoa se on.
kuva 02.04.2008 00:49 Johannes Erra  
  Siis, yhtäkään jo tunnuksensa saanutta sarjaa ei tietenkään v. 1958 tienoilla muutettu uudelle tunnukselle. Eli vanhat akselipainorajat pätivät muutoksen jälkeenkin sekä höyryvetureille että (1.1.1976 saakka) vanhimmille dieselveturisarjoille.
kuva 02.04.2008 00:44 Johannes Erra  
  Ei varmasti ollut kakkosen päätepysäkki Linjoilla vielä vuonna 1980. Tuolloin kakkonen kulki Itä-Pasilaan ja linja 10 Ruskeasuolta Linjoille, aivan kuten oli asianlaita aina kesään 1985 saakka.
kuva 30.03.2008 20:51 Johannes Erra  
  Veturityyppi luokiteltiin raskaaksi, jos akselipaino oli 14,1 t tai yli. Noin vuodesta 1958 väliraskaan ja raskaan raja nostettiin kuitenkin (ellei virallisesti niin ainakin käytännössä) 15,1 tonniin. Eli Vr11 oli kategoriassa raskas (akselipaino yli 14,1 t), Vv15 ja Vv16 kategoriassa väliraskas (akselipaino alle 15,0 t).
kuva 30.03.2008 13:17 Johannes Erra  
  On. Vr11 --> Dv11, Vv15 --> Dv15, Vv16 --> Dv16.
kuva 30.03.2008 13:11 Johannes Erra  
  Parkanon kauttahan tuo matka on noin 995 km pitkä.
kuva 27.03.2008 23:12 Johannes Erra  
  Lähikunnat kuuluvat Flanderiin, jonka kieli on hollanti (flaami). Eräissä Flanderiin kuuluvissa Brysselin ympäryskunnissa (mm. Kraainem) on ranskalla kakkoskielen asema, vaikka näissäkin kunnissa itse asiassa on ranskankielinen enemmistö.
kuva 27.03.2008 23:04 Johannes Erra  
  1980-luvulla näitä esimetro-osuuksia tosiaan muutettiin täysmetroksi (sen nykyinen kakkoslinja). Ainakin belgialaiset selkeästi kehittävät tätä systeemiä eteenpäin. Tämän etelä-pohjois -tunnelin linjastoa aiotaan rationalisoida kahdeksi runkolinjaksi, ja matalalattiavaunujen myötä liikennekin sujuvoituu.
kuva 24.03.2008 12:02 Johannes Erra  
  Eikt-kahviloiden lisäksi Rt:t olivat ainoat teräskoriset ravintolavaunut ennen vuotta 1975. (Käyttäjä muokannut 24.03.2008 12:03)
<<   >>