220-44043 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 26.11.2013 23:18 Johannes Erra  
  Veturi on sarjaa 211, eli aiempi E 11 Saksan vanhassa systeemissä ja sarja 109 yhdistyneen Saksan systeemissä. Veturit olivat 1960-luvulta aina 1980-luvun puoliväliin saakka DDR:n kenties suosituimpia henkilöliikenteen sähkövetureita. Sarjan 243 (nykyinen 143) tullessa nämä kuitenkin menettivät asemansa nopeasti, ja viimeiset poistuivat DB:ltä vuonna 1998. Jokunen on yhä yksityisten operaattoreiden käytössä.
kuva 28.10.2013 17:30 Johannes Erra  
  Raideleveys on 750 mm, joka oli aikoinaan Baltiassa ja Neuvostoliitossa hyvin vakiintunut kapearaiteisten ratojen raideleveys.
kuva 26.10.2013 18:43 Johannes Erra  
  Pienenä korjauksena: punaharmaiden kausi päättyi 1995, ei 1994.
kuva 04.10.2013 16:35 Johannes Erra  
  En tietenkään tiedä, minne tuossa ollaan matkalla, mutta minun käsittääkseni 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alkupuolella käytäntö oli, että keltasirkulla käytiin Savonlinnasta käsin säännöllisesti Silvolassa (Kerimäellä). Vaunuston perusteella Pääskylahti voisi toki olla todennäköisempi määränpää, Silvolan / Kerimäen tavaraliikenne lienee takavuosinakin ollut verrattain raakapuuvoittoista.
kuva 01.10.2013 23:27 Johannes Erra  
  Oikea EVN tälle yksikölle on 94 80 0 442 836-3, eli Leon aavistus oli aivan oikea.
kuva 27.09.2013 19:19 Johannes Erra  
  VL23-sarjaa käytettiin jonkin verran Suomen junissa, mutta ainoastaan Nurmeen (Luzhaika) saakka. Kyse on yksijärjestelmäisestä veturista sähköjärjestelmälle 3 kV (tasavirta): rajan tälle puolelle vetureilla ei ollut asiaa, ja viimeistä asemaväliä varten junaan oli vaihdettava toinen veturi. Vastaava systeemihän on nykyisinkin yleinen, ja rajan yli ajetaan tällä hetkellä dieselvedolla (poislukien tietysti Allegro). Venäläisistä sähkövetureista Suomeen on koskaan ajettu vain sarjoilla VL82M sekä EP10, jotka molemmat oli varustettu myös meikäläiselle 25 kV 50 Hz sähköjärjestelmälle soveltuviksi. Alkuperäisen VL82-sarjan käytöstä oli kaavailuja ainakin viime vuosikymmenen lopulla, mutta venäläisten nettitietojen mukaan niihin ei Viipurissa oltu tyytyväisiä ja sarja meni poistoon.
kuva 03.09.2013 21:14 Johannes Erra  
  Kysymys on samasta sarjasta. Mutta 442-sarjaiset veturit on hankittu käytettyinä Kroatiasta, jossa niitä on Jugoslavian hajoamisen jälkeisinä vuosina ehditty rempata ja kunnolla, kun taas 441-sarjassa olevat veturit otettiin itsenäisen Makedonian rautateille heti maan itsenäistyessä Jugoslaviasta 1990-luvun alussa. 441 oli siis sarjan tunnus Jugoslaviassa, 1141 Kroatiassa.
kuva 03.09.2013 20:40 Johannes Erra  
  Kyllä, Electroputere hankki ASEA:n lisenssin sen jälkeen, kun ASEA oli 1960-luvulla toimittanut Ruotsista Romanian pääratojen ensimmäiset sähköveturit. Veturi on tosiaan kuusiakselinen muunnelma neliakselisesta ruotsalaisesta veturityypistä, muistaakseni Rb2 eli niitä Rc-sarjan edeltäjiä. Akselipaino on totta kai alhaisempi kuin olisi yhtä raskaalla neliakselisella veturilla. Mutta tuo kone painaa kuitenkin suunnilleen 120 tonnia, mikä vastaa noin 20 tonnin akselipainoa. Kuusiakselisuuden keskeisin motiivi lieneekin ollut halu minimoida tarve kaksinajolle Karpaattien vuoristoisilla radoilla - yhtä raskaan neliakselisen veturin hankinta ei olisi ollut mahdollisuuksien rajoissa.
kuva 28.08.2013 20:35 Johannes Erra  
  Viimeiset noin kuusi vuotta (ainakin) suunnitelma on ollut säilyttää raitiotiet, vaikkakaan ei koko laajuudessa. Ongelmahan on lähinnä ollut se, että monen vuoden ajan tämän suunnittelun toteutumismahdollisuuksiin ei oikein uskottu, kun infran ja kaluston kunto oli mitä oli. Nyt tilanne näyttää jo toiselta, kun muutamia kertaalleen lakkautettujakin osuuksia on palautettu liikenteeseen. Tuoreimpiin uutuuksiin lukeutuu myös kaksisuuntavaunuja, joita Pietarissa ei vuosikymmeniin ole ollut.
kuva 21.08.2013 21:50 Johannes Erra  
  Chfy tämä ei ole missään tapauksessa enää. Ainakin tuolla käytävän puolella kyljessä luki pari päivää sitten Ehf, vaunu ei mitenkään voi enää olla ykkösluokkaa (vaikka ykkönen kyljessä lukeekin) ja automaattikytkimetkin ovat kadonneet. Minullakin kävi kyllä mielessä, että oikea littera saattaisi olla Ehft, ja merkityksellisesti turha t vain olisi unohtunut tai jäänyt matkan varrelle.
kuva 08.08.2013 00:50 Johannes Erra  
  Erinomaiset kuvat El 18 -uudisväreistä! Asiasta toiseen siirtyäkseni, El 17 -sarjaa on jäljellä enää yhdeksän veturia, joista kuusi Flåmin radan vihreässä värityksessä ja loput NSB:n 1980-lukuisissa väreissä. Flåmin radan ulkopuolella 17-sarjan käyttö lienee nykyisin verrattain vähäistä.
kuva 05.07.2013 20:21 Johannes Erra  
  Enimmillään telinvaihtoasemia on Suomessa ollut kai neljäkin kerrallaan, Turun ja Uudenkaupungin junalauttasatamien tultua kuvioihin mukaan. Nyt näistä ei tietenkään ole ensimmäinenkään jäljellä. Kuvan pukkinosturin käyttö päättyi tällä sivustolla kerrotun perusteella vuoden 2012 lopussa, mutta telinvaihto on toki saattanut jäädä historiaan jo aikaisemmin.
kuva 30.06.2013 21:09 Johannes Erra  
  Mutta mistä ihmeestä lähtien Otso 2 -vetureita on ollut yhtään kenenkään kirjoilla tunnuksella Dv19? Kaiken järjen mukaan litteran pitäisi olla Tve2, vaikka tuo kone ei koskaan VR Groupin käsissä ole ollutkaan.
kuva 21.06.2013 21:56 Johannes Erra  
  Viimeisin tieto kait on, että Flirtit aloittaisivat kaupallisessa liikenteessä 1.7. Samassa yhteydessä on tietysti odotettavissa, että neuvostoliittolaisperäisten sähkömoottorijunien käyttö radikaalisti vähenee, mutten tiedä, onko niiden kaikkien poisto realistista heti kuun vaihteessa vai onko siirtymäkausi kenties pitkäkin.
kuva 11.06.2013 21:26 Johannes Erra  
  Erityisen kiintoisan kuvasta näin nykynäkökulmasta katsoen tekee länsieurooppalaisen ATU:n mukaan mitoitetut makuuvaunut junan peräpäässä, vaikka ne neuvostoaikana olivatkin Tolstoissa varsin säännöllinen ilmiö.
kuva 10.06.2013 19:27 Johannes Erra  
  Tuo menestyksekäs operointi Suomessa tarkoittanee Sr1-sarjaa. Novotsherkasskin tehtaat kuuluvat nykyisin Transmashholdingille, ovat kuuluneet jo yli kymmenen vuotta.
kuva 04.06.2013 00:48 Johannes Erra  
  Vuosi 1964 oli se ajankohta, jolloin valtiollinen JR aloitti liikenteen normaalin raideleveyden rataverkolla, sitä ennen normaaliraideleveys oli ollut Japanin nykyisten rajojen sisällä käytössä vain yksityisradoilla, kuten Eljas totesi. Eizan-radan tapauksessa raideleveys selittynee aikoinaan vallinneella raideyhteydellä Kioton raitioteille, joiden raideleveys oli 1435 mm.
kuva 31.05.2013 23:37 Johannes Erra  
  Woltersdorfin rata on normaaliraiteinen, muutoin maisemat ovat kiistatta hämmentävän samanlaiset.
kuva 30.05.2013 21:40 Johannes Erra  
  Voi ärsytys! Eli aivan sieltä Berliinin päästä. Viimeksi kävin tuolla radalla syksyllä 2011, ja muistikuvani oli että se mutka olisi ollut kuitenkin vähän vaatimattomampi. No, ei voi mitään.
kuva 30.05.2013 19:32 Johannes Erra  
  Metsäradan piirteitä on tietysti useallakin saksalaisella raitiotiellä. Suosikkiradaltani Schöneichesta en tuollaista kohtaa muista, joten veikataan nyt vaikka Gothan Thüringerwaldbahnia.
kuva 18.05.2013 12:33 Johannes Erra  
  Koska maineeni on omituinen jo ennestään, ei sille ole haitaksi jos arvailen taas älyttömiä. Ehdotan siksi Laajakangasta, vaikka jos tuo mitenkään liittyy ratatyökalustoon, paikka voisi ihan yhtä hyvin ollakin melkein missä vain.
kuva 17.05.2013 18:09 Johannes Erra  
  Jokin takaraivossa sanoo, että tuo kuva on Viron puolelta, jossa suomalaista ratatyökalustoa on jonkin verran käytössä, ja siksi myös välivaunuille on tarvetta.
kuva 15.05.2013 21:43 Johannes Erra  
  Tietoa vetureista ja myös värityksistä löytyy varsin kattavasti, vaikkei aukottomasti, täältä: http://www.elektrolok.de/Kurzprofile/118​-1.htm

Linkki on valitettavasti vain saksan kielellä.
kuva 12.05.2013 20:10 Johannes Erra  
  Kaikkiaan vetureita siis tehtiin 63 kpl, joista 55 hankittiin Saksaan. Loput kahdeksan tilattiin Itävaltaan, mutta ne ehtivät valmistua vasta Saksan alistettua Itävallan hallintaansa toisen maailmansodan aattona. Itävaltalaisveturit poikkesivat hiukan saksalaisista, ja sodan jälkeen ne palautuivat itsenäiselle Itävallalle, joka sai myös yhden alun alkaen saksalaisen veturin. Itävaltalaisveturit olivat sarjan pitkäikäisimmät, viimeisten poistuessa vuonna 1992. Molemmat Saksat luopuivat omista vetureistaan "jo" 1980-luvulla, jolloin osa lännen vetureista oli tosiaan sinisiä (RAL 5013), mutta osa myös 1970-luvun sinikermaväreissä (RAL 1001 / RAL 5020).
kuva 09.05.2013 14:19 Johannes Erra  
  T43-vetureita lienee Ruotsissa edelleen ajossa runsaat 20 veturia. Yksi suurimmista käyttäjistä lienee Tågåkeriet i Bergslagen, ja InfraNord-yhtiö, joksi Banverketin kunnossapitopuoli joku vuosi sitten eriytettiin (varsinaiset viranomaistoiminnot taas laitettiin yhteen tiepuolen kanssa Trafikverketiksi), operoi tosiaan ainakin yhtä veturia.
kuva 07.05.2013 00:07 Johannes Erra  
  En tiedä onko edessä T43-sarjan poistuminen aktiivikäytöstä ylipäätään, mutta valtiollinen Green Cargo (johon TGOJ sulautettiin joku vuosi sitten) niistä on luopumassa tai kenties jo luopunut. Kuvan vetureiden väritykset jäävät siten piakkoin historiaan varmasti. Veturisarjan tulevaisuus on erinäisten pienten operaattoreiden käsissä.
kuva 05.05.2013 17:18 Johannes Erra  
  Alkuperäiset C10-C11-junt tosiaan valmistuivat 1975-1976 nimenomaan Saltsjöbananin vaunuiksi. Sittemmin sarjaa on kuitenkin jatkettu muuttamalla entisiä T-banan vaunuja, varustamalla ne kattovirroittimin ja levein helmoin.
kuva 05.05.2013 17:13 Johannes Erra  
  Eivät katoa enää. C20(F)-vaunujen toimitukset päättyivät vuonna 2004, ja sen jälkeen noin satakunta C6H-vaunua jäi ajoon, samaten suuri osa sarjojen C14 ja C15 vaunuista. Seuraavan uudishankinnan myötä loppu sitten koittaakin ainakin suurelle osalle tästä vanhasta sukupolvesta. Vaunuja käytetään vain, kun C20-sukupolven vaunuja ei riitä, eli käytännössä ruuhka-aikoina.
kuva 24.04.2013 20:34 Johannes Erra  
  Pari vuotta sitten myös Georgiaa on spekuloitu uudeksi käyttökohteeksi: http://www.e24.ee/416333/eesti-vanad-ron​gid-voivad-minna-latti-voi-gruusiasse/
kuva 24.04.2013 19:57 Johannes Erra  
  Totta kai. Parhaassa kunnossa olevat, ainakin ne ohjaamoremontoidut tapaukset ajoon. Loput voi uhrata kannibalismille, jos varaosista on pulaa. PV:n tuskin enää kannattaa uusia investointeja tasavirtaiseen sähkökalustoon tehdä, ennen kuin selviää, tuleeko nyt visioidusta Latvian sähköjärjestelmän muutoksesta 3 kV = -> 25 kV 50 Hz yhtään mitään.
kuva 03.04.2013 11:17 Johannes Erra  
  Rata oli alun perin sähköistetty Norrtäljeen asti, mutta Norrtäljen aseman ja sataman välinen osuus oli sähköistämätön, siitä syystä Norrtäljen laivapikajunat ajettiin lättähattukalustolla. Vuonna 1967, jolloin Roslagenin radan liikennettä alettiin toden teolla karsia, sähköistys Rimbo-Norrtälje poistettin käytöstä. Tämän jälkeen Norrtäljeen kaikki liikenne ajettiin lätillä tai (tavaraliikenteen tapauksessa) dieselveturivetoisesti pari vuotta, kunnes rata suljettiin kokonaan vuonna 1969. Ajoittaisinkin tämän kuvan 1960-luvulle, viimeistään tuohon vuoteen 1969. Lättiä oli Roslagsbananilla varavaunuina vielä 1980-luvulla, mutta vuoden 1972 jälkeen niissä tuskin oli nokalla SJ:n siipipyörätunnusta. Tavaraliikenne jatkui SJ:n hallinnassa aina vuoteen 1977 saakka, mutta 1969 jälkeen sitä harjoitettiin vain lavettivaunuin ja vain osuudella Uppsala-Faringe-Rimbo-Hallstavik.
kuva 03.04.2013 11:11 Johannes Erra  
  SLJ Z4p 4. Sähköveturi pienveturin takana on tyyppiä Bbp tai Bdp, nämä kaksi tyyppiä olivat lähestulkoon identtiset.
kuva 03.04.2013 11:07 Johannes Erra  
  Veturi on tyyppiä Z6p ja numero on 2. Veturin kyljessä lukee vielä RB, Roslagsbanan-yhtiön lyhenne, vaikka vuonna 1980 Roslagsbanan ja Saltsjöbanan yhdistettiin yhdeksi yhtiöksi nimellä SLJ (Storstockholms Lokaltrafiks Järnvägar).
kuva 02.04.2013 14:37 Johannes Erra  
  Tänään 2.4.2013 Tolstoin veti Viipurista Vainikkalaan TEP70BS 093. Saa nähdä, miten kauan tämä hupi vielä jatkuu. Kaksijärjestelmäisten EP20-tyypin sähkövetureiden käyttö Moskovan-Pietarin radalla on alkanut joulukuussa 2012, joten tätä kirjoitettaessa ei näytä aivan mahdottomalta sekään, että jossain vaiheessa sama sarja tulisi vetovoimaksi myös Tolstoihin, tehden veturinvaihdon Viipurissa turhaksi.
kuva 02.04.2013 12:43 Johannes Erra  
  Dieselveturi on SJ:n tyyppiä T21. Ulkoisesti vastaava oli myös tyyppi T22, josta yhtäkään veturia ei kuitenkaan säilynyt liikenteessä 1980-luvun puolelle. Kuvan normaaliraiteinen raide on sittemmin purettu.
kuva 23.03.2013 16:19 Johannes Erra  
  Muistelen minäkin että Porin radalla ajettiin muutama vuoro kesällä 1990 satasarvisella, juurikin koska vakinaisesti kierrossa ollut kalusto tarvittiin asuntomessujen vuoksi toisiin tehtäviin.
kuva 17.03.2013 23:01 Johannes Erra  
  Näinpä kyllä. Sähköistyksen itäinen päätepiste oli juurikin Las Cuevas, Argentiinan puolella sijainnut radan raja-asema, jonne saakka liikenne siis hoidettiin chileläisellä kalustolla.
kuva 17.03.2013 12:28 Johannes Erra  
  Näin. Tuota massiivisempaa häpeää kaupungin on hyvin, hyvin vaikea itselleen hankkia. Kööpenhamina sentään vielä voittaa Turun noloudessa tässä kategoriassa. Molemmissa lakkautussuunnitelmia nopeutettiin 1960-luvun lopussa jottei poliitikkojen mieli ehtisi muuttua. Eikä kukaan ymmärtänyt (halunnut ymmärtää?), mistä siinä kaikessa todella oli kyse.
kuva 16.03.2013 21:51 Johannes Erra  
  Aivan totta, tulipa huolimattomasti katsottua.
kuva 15.03.2013 13:22 Johannes Erra  
  Rata oli sähköistetty ja metrin raideleveydelle rakennettu, siten se muistutti niin kalustonsa, ratageometriansa kuin maisemiensakin puolesta monia Sveitsin Alppien ratoja.
kuva 15.03.2013 13:20 Johannes Erra  
  Onko rata muuten kokonaan yksiraiteinen?
kuva 15.03.2013 13:20 Johannes Erra  
  Hienoa saada kuva Etelä-Amerikan uusimmalta raitiotieltä! Vaunu ja rata näyttävät tämän perusteella oikein asianmukaisilta.
kuva 15.03.2013 12:46 Johannes Erra  
  Eljas on oikeassa kaikin puolin. 1044/1144-muutoksen yhteydessä useat vetureista, varsinkin viimeisinä vuosina muutetut, varustettiin LED-valonheittimillä.
kuva 14.03.2013 21:02 Johannes Erra  
  Sarjan 1044 kaikki veturit, ellei muutamaa jo vuosia sitten romutettua onnettomuusveturia tai protoveturia lasketa, on muutettu sarjaan 1144 samalla, kun ne varustettiin yhteiskäyttökelpoisiksi ohjausvaunujen kanssa. Sarjaa 1044 valmistettiin vuosina 1974-1995 pitkälle yli 200 veturia, kyse on siis Taurusten edeltäjästä ÖBB:n "perusveturina". Tyylikäs kuva tyylikkäästä veturista.
kuva 08.03.2013 00:52 Johannes Erra  
  Harmin paikka, sanoisin! Olisin käynyt pohjoisessa kuvausmatkalla jos olisin tiennyt että tuo voi ihan oikeasti jäädä historiaan. Selvityksestäkin tiesin, mutten ollut nähnyt loppuraporttia. Olin siinä uskossa, että siirtokuormaus todennäköisemmin keskitettäisiin Tornion kuin Haaparannan puolelle.
kuva 07.03.2013 18:49 Johannes Erra  
  Kiitos mielenkiintoisista tiedoista! Onko nyt kenties ajatuksena, että siirtokuormauksen keskittyminen Haaparantaan jäisi pysyväksi ratkaisuksi, vai onko kyse tilapäisjärjestelystä?
kuva 10.02.2013 18:55 Johannes Erra  
  Timo: Viittaus sähkövetureihin perustui siihen, että ne ovat paljon enemmän "pullonkaulatuote" kuin pienehköt dieselveturit, joita aina voi hankkia ja useista lähteistä - varsinkin vähän pienempiä dieselvetureita ovat teollisuuslaitokset myyneet toisilleen melko laajassa mitassa jo ennen rautatiemarkkinoiden liberalisointia. DB:llä on nyt varmasti toistasataa poistorivissä olevaa sähköveturia myynnissä, mikä lienee enemmän kuin niitä on saatu myydyksi. Sellaista kalustoa, mitä ei muutama vuosi sitten pahemmin ollut käytetyillä markkinoilla, yksityisille silti hankittiin toisia reittejä, tätä yritin sanoa. Tuukan kommenttiin: olen samaa mieltä, pienestä voi aloittaa, kuten Ratarahti Suomessa ansiokkaasti on tehnyt. Ratarahtia pidän yksittäistapauksena, mutta rohkaisevana sellaisena, ennustan firmalle pitkää ja positiivsta kehitystä. Kritiikkini aiemmassa viestissäni kohdistui nimenomaan siihen asenteeseen, että uudet toimijat tulisivat markkinoille hyötymään suoraan investoinneista, joita eivät itse ole tehneet.
kuva 09.02.2013 18:26 Johannes Erra  
  Kuvassa ei ole yhtäkään veturia tai vaunua, joka olisi hankittu käytettynä isommalta toimijalta, vaan kyse on näiden yksityisten firmojen omista investoinneista laatuun. Nykyisin DB myy kalustoaan myös yksityisille, mutta esimerkiksi sähköveturit menevät verrattain kehnosti kaupaksi, kun pienemmät firmat usein ostavat mieluummin uutta. Siinä meidän tilanne Suomessa todella eroaa saksalaisesta: meillä yksityiset eivät ole halukkaita tekemään investointeja, vaan istuvat tumput suorina odottamassa että valtio tai EU tai joku muu korkeampi voima järjestää kilpailijalta kalustoa heidän käyttöönsä. Kymmenen pisteen kysymys: kummallakohan strategialla saadaan kestävät ja aidosti menestyvät rautatiemarkkinat, investoimalla rohkeasti uuteen vai haaveilemalla toisten romutusikäisen kaluston saamisesta omaan käyttöön?
kuva 31.01.2013 19:04 Johannes Erra  
  Radan veturit olivat muodollisesti sarjaa 98, ja kuvan veturi siten numero 98 008. Vetureiden kylkiin oli kuitenkin aina merkitty vain vanhat numerot. Rata oli viimeistään 1960-luvulla BR:n ainoa kapearaiderata, yksityistäminen tapahtui 1988.
kuva 31.01.2013 18:08 Johannes Erra  
  Moskovan vaunut kulkivat Moskovan ja Itä-Berliinin välillä tämän yhteysvälin makuujunissa, ja Itä-Berliinistä eteenpäin Ruotsin-suunnan junissa Sassnitzin kautta. Da-veturisarjan aikakausi SJ:llä päättyi 1.10.1996, onkoonkin että aivan tuohon hautajaispäivään saakka kirjoilla pysyi vain kaksi veturia, numerot 804 Borlängessä ja 887 Vännäsissä. Da-vetureita on kuitenkin edelleenkin kaupallisessa käytössä LKAB:lla ja Netraililla. Alkuperäisen D-sarjan viimeiset veturit olivat tyyppiä Du2 ja poistuivat 1988.
kuva 30.01.2013 18:47 Johannes Erra  
  Da-vetureilla on aivan mahdollisesti vedetty leveäraidekelpoista kalustoa aiemmin, esim. Tukholman-Moskovan tai Oslon-Moskovan välisiä makuuvaunuja Ruotsin alueella, ja aivan mahdollisesti myös Suomen-liikenteen tavaravaunuja 1980/1990-luvuilla. Sen sijaan tuo oli varmuudella ensimmäinen kerta, kun Da kohtasi kalustoa, joka kohtaushetkelläkin oli leveäraidetelein varustettu.
<<   >>