3369-136056 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 06.07.2022 15:51 Petri Nummijoki  
  Jos kuvauspäivämäärä on oikein niin tämän olisi pakko olla Tampereen suunnan juna, koska Kouvolaan sähköistys valmistui vasta 1977. P41:n vaunustoa näkyy kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/140989, joskin muutamaa vuotta tätä kuvaa myöhäisemmältä ajalta.
kuva 05.07.2022 23:08 Petri Nummijoki  
  Onko tässä jonkinlainen poikkeustilanne kysymyksessä? Juna ei ilmeisesti ole painamassa asemalle vaan pysähtyneenä, kun ovista useat ovat auki. Toisin sanoen vaunuja olisi junassa ainakin kymmenkunta, kun ulottuu reilusti aseman siipirakennusten ulkopuolelle. Ei kai näin pitkä EP ollut 1970-luvulla tavanomainen? Myöhempinä aikoina on ollut pidempiäkin mutta se on jo toinen juttu.
kuva 01.07.2022 09:00 Petri Nummijoki  
  Varmaan moni vika voi johtua käyttäjien virheistä mutta toisaalta oikein hyvin suunniteltu laite lienee sellainen, jonka kanssa käyttövirheitä ei helposti tapahdu tai jos tapahtuu niin se sietää kohtuudella pientä väärinkäyttöäkin. Tietysti jos valmistajan huolto-ohjelmaa ei noudateta tai laitteeseen tehdään omia virityksiä niin sellainen ei voi mennä tuotteen heikon laadun piikkiin.
kuva 30.06.2022 17:47 Petri Nummijoki  
  Joskus oli harrastajapiireissä pohdintaa, oliko kiitojunan ja Dm4-vaunun väliin liitetty ylikulkusuojia. En tiedä onko kysymykseen saatu vieläkään vastausta mutta tämä kuva, kuten myös https://www.vaunut.org/kuva/31055 todistavat, että ainakin kiitojunarungon ja puuvaunun väliin oli.
kuva 28.06.2022 10:22 Petri Nummijoki  
  SNTL:n vaunuja en junasta erota. Juhlapyhän läheisyydestä johtuen Moskovan vaunut olisi tosin voitu ajaa erillisellä junalla Helsingistä asti mutta teräsvaunujen suuresta määrästä päätellen junan vaunuista pääosa lienee vakituiseen kokoonpanoon kuuluvia. Sen vuoksi P1/P9 epäilyttää. Junaa P75 olisin veikannut itsekin mutta siitä on 1970-luvun puolivälissä otettuja kuvia, joissa teräsvaunuja on noin 7 kpl ja loput puisia. Hieman erikoista, jos P75:n osalta oli niin päin, että puuvaunujen määrä junassa lisääntyi mentäessä 70-lukua eteenpäin.
kuva 27.06.2022 23:01 Petri Nummijoki  
  Onko tästä muistikuvaa, mihin aikaan päivästä kuva olisi otettu? Lähinnä siis kiinnostaa, mikä Kouvolan suunnan päiväpikajuna olisi ollut noinkin pitkä. Tuossa lienee 14-15 vaunua.
kuva 24.06.2022 21:35 Petri Nummijoki  
  Minulle Sm1-2 ei ole jäänyt mieleen erityisen hiostavana, vaikka näillä on tullut tehtyä useaan kertaan muutaman tunninkin mittaisia matkoja kesähelteillä. Näissähän oli kuitenkin avattavia ikkunoita ja juna kiihtyi pysähdyksen jälkeen nopeasti sellaiseen vauhtiin, jossa ilmavirran aiheuttama viilennys alkaa vaikuttaa. Tosin seisomalastissa juna taisi harvemmin olla ainakaan pitkiä matkoja. Sen sijaan Lättähatuissa tai viime vuosituhannen paikallisliikennebusseissa (ilman jäähdytysilmastointia) oli tosinaan melko lämmin tunnelma. Koko päivän ratapihalla helteessä seisoneessa CEmt-makuuvaunussakin saattoi olla mielenkiintoisia lämpötiloja, kunnes illan viilentyminen ja ajoviima alkoivat vaikuttaa.
kuva 22.06.2022 22:51 Petri Nummijoki  
  "Erään turkulaisen kuljettajan kertoman mukaan konepajalta tulleilla vaunuilla ajettiin kaikilla neljällä moottorilla, kolmimoottorinen Dm4 oli tuttu ilmiö ja joskus jouduttiin ajamaan kahdellakin moottorilla."

Kommenttiin olisi hyvä saada mukaan tieto, mistä aikakaudesta puhutaan, koska Turun Dm4-käyttö esim. vuonna 1960 tai 1967 ovat nähdäkseni kaksi eri asiaa. Vuoden 1961 kevätpuoliskolle asti saatettiin yhdellä Dm4-vaunulla ajaa Helsingin ja Turun välillä kolmekin pikajunalähtöä päivässä, joten ihmettelen, jos kahden tai kolmenkaan moottorin varassa tultiin toimeen. Sitten taas vuodesta 1966 lähtien saatiin jo Dm9-juniakin Turun kiertoihin ja Turku-Toijala-välille raskaat kiskot, joka mahdollisti Turku-Tampere-junissakin Dm4-vaunuja voimakkaamman dieselkaluston käytön. Tämän jälkeen Dm4-vaunuilla ei ollut mitään erityisen painavaa tai nopeaa Turun kierroissa pakko ajaa ja ylipäätään käyttöastetta oli jo pudotettu paljon, joten korjauksillakaan tuskin oli mikään kiire.
kuva 21.06.2022 22:21 Petri Nummijoki  
  Ennen Dm4-vetoisten kiito- ja moottoripikajunien käyttöönottoa ei kai voida edes puhua, että Suomessa olisi ollut pikajunaverkostoa vaan oli yksittäisiä pikajunavuoroja Helsingistä eri puolille maata ja matkustus tapahtui monessa tapauksessa pitkilläkin yhteysväleillä henkilöjunilla. Vasta Dm4-vetoisten junien myötä alkoi pikajunaluontoisessa liikenteessä vuorotarjonta olla edes jotenkin järkevällä tasolla. Samoin Dm4-vuorot merkitsivät monessa tapauksessa ajoaikojen huomattavaa lyhentymistä ja vasta tässä vaiheessa pystyttiin 30-luvun lopulla käytetyt kulkuajat alittamaan. Näissä suhteissa Dm4-vaunut olivat merkittävä kalustosarja kyllä.

Toinen asia on, että sotia edeltävän ajan moottorivaunut olivat 90-220 hv:n tehoisia 55-90 km/h kulkevia kovapenkkisiä puukorisia laatikoita. Voisin kuvitella, että näiden rinnalla 700 hv:n tehoinen 110 km/h kulkeva metallikorinen tyylikkäästi muotoiltu ja maalattu vaunu pehmustettuine penkkeineen ja istuinten väliin sijoitettuine pöytineen olisi ollut aikalaisten silmin vaikuttava näky.
kuva 19.06.2022 22:08 Petri Nummijoki  
  Radat Tampereelta Poriin ja Raumalle vaihdettiin 43 kg:n kiskoille 1957-1958. Pitäisikö nämä 50-luvun parannustyöt erottaa omaksi kokonaisuudekseen ja 60-luvun oikaisutyöt omakseen?
kuva 19.06.2022 21:50 Petri Nummijoki  
  Dm4-vaunujen täydellinen romutus lienee suomalaisen rautatiehistorian suurin kalustotappio. Aika paha on sekin, ettei yhtäkään A1-sarjan veturia säästynyt mutta sitä lievittänee yhden A5-veturin museointi. Lisäksi A1-sarjan vetureissa ehdittiin vuosien mittaan uusia niin kattilat kuin kuljettajansuojuksetkin, joten mahdollinen säilytetty A1-veturikin olisi kaukana alkuperäiskuntoisesta.
kuva 18.06.2022 13:27 Petri Nummijoki  
  En huomannut tarkistaa päivämäärää mutta Porin jazz sopisi selitykseksi junan kokoonpanolle. Tuo ei aivan normaalilta Tampereen suunnan junalta vaikuta, kun keulassa on kokonainen ensimmäisen luokan vaunu. Keulaosassa saattoi normaalistikin olla CEit-vaunu mutta kyllä pääosa ensimmäisen luokan paikoista pyrittiin sijoittamaan Helsingistä lähdettäessä junan aseman puoleiseen päähän. Jazz voisi selittää senkin, miksi veturina on Dv12-pari eikä tavanomainen Dr13. Ehkä on tavoiteltu mahdollisimman luotettavaa perille pääsyä, jos junassa on arveltu olevan paljon matkustajia, jotka eivät junaa normaalisti käytä.
kuva 18.06.2022 11:23 Petri Nummijoki  
  Viikonloppuruuhkan P145 (eli klo. 17:00 jälkeen Helsingistä lähtevä) lienee suorista Porin junista ainoa, jossa vakituisesti on voinut olla näin pitkiä kokoonpanoja, joten veikkaisin sitä. Toinen kuva todennäköisestä P145:stä: https://vaunut.org/kuva/5238. Klo. 14:00 Helsingistä Tampereen suuntaan lähtenyt pikajuna oli perjantaisin pitkä sekin ja siinäkin oli suoria vaunuja Poriin mutta tämä juna ajettiin Tampereelle asti Sr1:llä. Syynä epäilemättä, että juna jaettiin Tampereella useaan osaan, joten veturia oli joka tapauksessa vaihdettava. Lisäksi joinain kausina klo. 14:00 lähtevästä junasta jatkoi perjantaisin keulasta muutama vaunu Seinäjoelle saman Sr1:n vetämänä, joka toi junan Helsingistä. Tässä Seinäjoen osassa käytettiin mm. Eil-vaunuja.
kuva 18.06.2022 11:10 Petri Nummijoki  
  Iso kiitos havaintotiedoista. Ko. veturipari on poikkeuksellisen kiinnostava tapaus ainutlaatuisuutensa vuoksi.
kuva 17.06.2022 19:47 Petri Nummijoki  
  Dr13 olikin ylivoimaisesti yleisin 1988-1990 mutta ainakin kesäaikana oli joskus Dv12-pari. Lieneekö tavaraliikenne ollut silloin hiljaisempaa ja Dv12-vetureita paremmin riitti? Yksi kuvakin täältä löytyy https://www.vaunut.org/kuva/29624. Tuossa onkin jo melkoinen pikajuna mutta myös niissä lyhyissä noin 6-vaunuisissa oli tässä vaiheessa jo Dv12-pari, jos niitä käytettiin.
kuva 17.06.2022 11:40 Petri Nummijoki  
  Muistatko Junana, ajettiinko P143/144 koko matkan Dv12-vedolla vain tuon yhden aikataulukauden (1984-1985) vai vielä seuraavanakin aikataulukautena? Minulla olisi mielikuva, että olen nähnyt P143:n lähtevän Helsingistä kesäoloissa useamman kerran Dv12-vedolla ja havainnointipaikasta johtuvat syyt epäillä, etteivät ole vielä vuoden 1984 puolelta. Kumman lyhyt aika, jos mahdollinen havainnointijakso olisi vain noin toukokuu 1985 ja siihenkin osuu vielä Mariellan käyttöönotto eli Helsingin bongausreissuilla muutakin nähtävää kuin junat. Saattaa tietysti mielikuvaa sotkea, että 1988-1990 ajettiin Porin junat Helsingin ja Tampereen välillä taas dieselvedolla mutta silloin veturina oli yleisimmin Dr13 ja Dv12-sarjaa käytettäessäkin Dv12-pari, joten mieltäisin yhden Dv12-veturin vetämän Porin junan juuri tuohon välikauden ratkaisuun P143/144:n vetovoimana.
kuva 16.06.2022 13:09 Petri Nummijoki  
  Dr13 2343:n osalta ulkoasua on kyllä palauteltu 90-lukulaisesta enemmän alkuperäiseksi, joskin sen osalta tämä on ehkä perusteltua, kun Rautatiemuseon 2349 on säilytetty loppuaikojen asussa.
kuva 16.06.2022 09:41 Petri Nummijoki  
  Kiitos kaikille kalustohavainnoista. Tuosta päätellen Vv13-parin käyttö Riihimäellä kesti vähintään muutaman kuukauden eli ei olisi aivan pelkkä koeajo. Antaa myös lisävalaistusta ko. veturikaksikon varhaisimpien käyttövuosien liikkeisiin.
kuva 15.06.2022 16:45 Petri Nummijoki  
  Eikö Hk-vaunu ollut ensimmäinen kokonaan uuden mallinen tavaravaunutyyppi sotien jälkeen ja niistä ensimmäiset valmistuivat muistaakseni 1954? Sitä ennen rakennetut perustuivat ratkaisuiltaan sotia edeltävän ajan suunnitteluun.
kuva 15.06.2022 13:47 Petri Nummijoki  
  Olisiko Vv13-parin käyttö liittynyt kokeisiin Vr12-hankintaa ajatellen, joka tuolloin 60-luvun puolivälissä oli suunnitteluvaiheessa? Kaksinajolaitteilla varustetut Vv13-veturit 1785 ja 1786 palvelivat myöhemmin ainakin Kokkolassa ja ilmeisesti Pietarsaaressakin https://vaunut.org/kuva/48002 mutta niiden alkuperäinen käyttö on jäänyt hämäräksi. Tampereen varikon kirjoissa olivat noin 1966 asti mutta missä töissä? Kenties yksittäin käytössä muiden Vv13-vetureiden tapaan eivätkä parina? Pori-Mäntyluoto ja Toijala-Valkeakoski voisivat olla mahdollisia Vv13-parin käyttökohteita mutta tilastoissa esim. 1962 on näillä väleillä liikkuvien dieselvetoisten tavarajunien veturipaino ja yksittäisten dieselvetureiden keskipaino 55-57 t, joka puhuisi sen puolesta, että Vv15-16-vetureita näissäkin kohteissa käytettiin.
kuva 14.06.2022 21:57 Petri Nummijoki  
  Vv13-pari Riihimäen laskumäkipäivystäjänä on mainittu Höyryveturit tositoimissa-kirjan sivulla 252.
kuva 14.06.2022 14:56 Petri Nummijoki  
  Karjaallakin on käytetty Pr1-vetureita, joten Riihimäen Pr1:n sijoituspaikka voisi olla myös siellä. Taisi olla Lahdessakin.
kuva 13.06.2022 23:34 Petri Nummijoki  
  Raskaimmissa vaihtotöissä (laskumäki) käytettiin kai Riihimäellä Tr2-sarjaa ja Vv15-vetureita ennen Vr12-vetureiden tuloa. Mahdollisesti Tr1-vetureitakin on ollut Riihimäellä vaihtotöissä https://www.vaunut.org/kuva/150125. Jossain Katajiston kirjassa on maininta, että Vv13-parikin olisi ollut Riihimäellä laskumäkiveturina 1960-luvun puolivälissä. Sitä ei kuitenkaan avattu, tarkoittiko tämä kahta tavallista Vv13-veturia (molemmissa omat kuljettajat) vai numeroita 1785 ja 1786, jotka oli varustettu kaksinajolaitteilla.
kuva 13.06.2022 18:03 Petri Nummijoki  
  28.7.1986 taitaa tosin olla Savonlinnan Oopperajuhlien aikaa, joten mahdotonta ei liene, että joku vakituinen Porkkana olisi silloin korvattu veturijunalla Imatran suunnan hyväksi. Toisaalta tässä vaiheessa olisi luullut Porkkanajunia olevan jo siinä määrin yli tarpeen, ettei kalustopula olisi iskenyt, vaikka joku vakivuoro olisi vaatinutkin ylimääräisen yksikön.
kuva 13.06.2022 12:51 Petri Nummijoki  
  Näin on, ettei P122 aluksi kulkenut sunnuntaisin lainkaan ja sen vuoksi sunnuntain P125 jatkoi Dv12-vedolla, vaikka Dr13 oli otettu jo arkipäivisin käyttöön junaparissa P122/P125. Se on myös totta, että sunnuntain P122 oli jopa Rantaradan mittapuulla poikkeuksellisen lyhyt juna sen jälkeen, kun ko. juna asetettiin kulkuun myös sunnuntai-aamuisin.
kuva 13.06.2022 12:12 Petri Nummijoki  
  Kiitos tiedoista. Sitten Turku-Helsinki-junista P126:n numeron 13.7.1985 pitäisi todennäköisesti olla P130. Sekä P123:n että P126:n ajaminen samalla rungolla ei ole aikatauluteknisesti mahdollista, koska ne kohtasivat toisensa Salossa. Sen sijaan P124:n kalusto samalta päivältä sopii juurikin junaan P124.

Porkkana-havainnot talvikaudelta 1985-1986 voisivat olla junasta P126 mieluummin kuin P124:stä.

Juna P128 päivältä 17.10.1985 voisi olla P130 tai ehkä myös P134. P128 oli vuodesta 1984 lähtien yleensä Dr13-vetoinen.

P126 28.7.1986 sopisi kaluston puolesta useaankin junaan, koska Dr13 oli tässä vaiheessa vallannut melkein kaikki Rantaradan vuorot mutta juuri tuo klo. 13:00 jälkeen Helsinkiin saapuva P126 eli se, jossa vielä käytettiin yleensä muuta kalustoa eli Porkkanaa.

P122:n ja P132:n osalta kalusto on varmastikin voinut olla mainitun kaltainen juuri näissä junissa.
kuva 13.06.2022 08:51 Petri Nummijoki  
  Mainittujen kalustohavaintojen osalta P123 ja P126 on 13.7.1985 ajettu samalla kokoonpanolla. Koska P123 oli klo. 9:10 Helsingistä lähtenyt juna niin tunnusta P126 käytettänee tässä tapauksessa klo. 18:00 jälkeen Helsinkiin saapuneesta Turun/Uudenkaupungin junasta, joka oli periaatteessa P123:n paluuvuoro. Tämä junapari oli minunkin mielestäni aikataulukaudella 1985-1986 Dv12-vetoinen vaunujuna (sitä ennen yleisimmin Porkkana ja 1986 lähtien Dr13-vetoinen).

Samana päivänä on junassa P124 ollut Dv12 ja 7 vaunua, joiden joukossa oikea ravintolavaunukin. Tämä kokoonpano sopisi mainiosti klo. 11:35 Helsinkiin saapuvaan laivapikajunaan, joka P124:n pitäisi numerojärjetyksenkin mukaan olla. Mutta sitten talvikaudelta 1985-1986 löytyy kolme havaintoa junasta P124 Porkkanalla ja näistä kaksi on vain yhdellä yksiköllä. Tämmöinen taas ei sovi omiin muistoihini ko. laivapikajunasta ollenkaan. Sen sijaan voisi olla klo. 13:00 jälkeen Helsinkiin saapunut Turun juna, joka oli viimeinen Rantaradalla säännöllisesti Porkkanalla ajettu vuoro. Mutta sen pitäisi olla numerojärjestyksessä P126 sitten eli ikään kuin tunnusta P124 käytettäisiin kahdesta eri junasta?
kuva 12.06.2022 21:45 Petri Nummijoki  
  Minunkin käsityksiini sopivat mainitut Helsingistä lähteneiden pikajunien kokoonpanotiedot mutta onkohan saapuvien osalta heittoa junien numeroissa? Esim. merkinnöissä olisi käytetty jonkin aikaa 80-luvun alun numerointia senkin jälkeen, kun Turun junien numerot yhtenäistettiin niin, että P121-P133 olivat Helsingistä lähtevien ja P122-P134 Helsinkiin saapuvien junien numerot kellonajan mukaisessa järjestyksessä (pienin numero aamun ensimmäinen ja suurin illan viimeinen). Pääsen tosin tarkistamaan 80-luvun aikataulut vasta muutaman päivän päästä mutta kuvan https://www.vaunut.org/kuva/107018 keskustelujen perusteella numerointikäytännön muutos ajoittunee jo vuoden 1983 kesäaikatauluun.

Uusilla numeroilla P122:n pitäisi olla klo. 9:02 Helsinkiin saapunut ja siinä oli mielestäni Dv12 kesään 1984 asti ja sen jälkeen Dr13. Uusi P124 olisi klo. 11:35 saapunut laivapikajuna, jossa oli omasta mielestäni vuoteen 1986 asti Dv12 tai Dv12-pari tilanteesta riippuen ja sen jälkeen Dr13. Ko. laivapikajuna ei kai ollut koskaan vakituisesti Porkkanalla ajettu ja mahdollinen tilapäinen tuurauskin Porkkanalla lienee tässä junassa harvinaisuus. Uusi P126 olisi klo. 13:05 Helsinkiin saapunut, joka oli vuoden 1986 lopulle asti Porkkana ja sen jälkeen Dr13-vetoinen vaunujuna. Tosin 80-luvun alkuvuosina vastaava vuoro oli Dv12-vetoinen. Uusi P128 olisi ollut klo. 14:55 Helsinkiin saapuva ja se oli kesään 1984 asti Dv12-vetoinen ja sen jälkeen Dr13-vetoinen. Tosin tässä junassa esiintyi jo kevään 1984 aikana jonkin verran Dr13-vetureita kuulemma kuljettajakoulutuksen vuoksi.
kuva 11.06.2022 08:42 Petri Nummijoki  
  Jos on aikaisempi juna niin edellinen oli klo. 15:00 aikoihin Helsinkiin saapunut mutta se oli aikataulukaudella 1984-1985 Dr13-vetoinen ja klo. 13:00 aikoihin saapuva oli Porkkana eli tavallaan vetovoiman puolesta tämä ei sovi iltapäivän/alkuillan mihinkään junaan tyypillisimmäksi kalustoksi, jos kuvausvuosi on nimenomaan 1984.

Kesästä 1984 lähtien Dv12-vetoiseksi jäi Helsinkiin klo. 11:35 saapunut ja klo. 16:02 lähtevä, joka kuitenkin oli Turun perinteisen laivapikajunan perillinen ja ainakin itse pidin sitä Turun suunnan tärkeimpänä pikajunana. Klo. 14:32 Helsingistä lähtevä jäi myös Dv12-vetoiseksi. Sen paluuvuoroa en koskaan nähnyt mutta aikataulun mukaan pitäisi olla illalla klo. 23:00 jälkeen Helsinkiin saapuva. Klo. 12:40 Helsingistä lähtevä oli sekin sunnuntaisin Dv12-vetoinen, koska klo. 9:02 Helsinkiin saapuva ei kulkenut vielä tuossa vaiheessa sunnuntaisin eikä silloin toimittanut Dr13-veturia klo. 12:40 lähtevään junaan.

Mutta sitten aikataulukaudella 1985-1986 muistan klo. 9:00 jälkeen Helsingistä lähtevän ja klo. 18:00 jälkeen saapuvan junan myös Dv12-vetoisena. Tämä oli siihen aikaan, kun Porkkanajunien käyttöastetta oltiin jo laskemassa. Toisin sanoen Dv12 oli vuosina 1984-1986 suunnilleen yhtä yleinen Turun pikajunissa, kuin Dr13-veturitkin ja vasta aikataulukaudella 1986-1987 Dr13 valtasi melkein kaikki vuorot.

80-luvun alkuvuosinakin Uudenkaupungin juna oli silti ainakin jonain kautena Dv12-vetoinen vaunujuna. Olen itsekin tullut sillä Turusta Helsinkiin niin, että Dv12 saapui Uudestakaupungista kahden matkustajavaunun kanssa Turun asemalle ja haki sen jälkeen aseman edessä olevilta sivuraiteilta lisää vaunuja junan keulaan.
kuva 11.06.2022 00:14 Petri Nummijoki  
  Klo. 18:00 jälkeen saapuva oli se, jossa oli vaunuja myös Uudestakaupungista. Yleisimmin se oli Porkkana 80-luvun alkupuolella mutta oli se joinain kausina Dv12-vetoinen vaunujunakin, joten kuvan kokoonpano ei mielestäni sulje ko. vuoroa poiskaan.
kuva 02.06.2022 23:54 Petri Nummijoki  
  Olikohan kuljettajilla 50- ja 60-luvuilla varsinaista virkapukua vai ainoastaan virkalakki? Höyryvetureitakin ajettiin haalarit päällä. Varmastikin kuljettaja silti sai tilata Valtion Pukutehtaalta vastaavan virkapuvun, jota "asiakaspalvelutehtävissä" käytettiin, jos halusi pukeutua hienommin.
kuva 27.05.2022 20:09 Petri Nummijoki  
  VR ei itse kerro hankkineensa veturia pelkästään vaihtotöitä varten https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/yrityksemme/liiketoiminnot/junaliikennointi/dr19-veturi/ vaan mainitsee mm:
"Uusista vetureista hyötyvät ennen kaikkea rautatielogistiikan asiakkaat, sillä Dr19-vetureiden avulla pystymme kuljettamaan yhä suurempia kuljetuksia luotettavasti ja vastuullisesti. Matkustajaliikenteessä veturi voisi tarvittaessa tulla käyttöön mm. Kolarin yöjunaliikenteeseen." "Uuden veturin vetokyky on lähes kaksinkertainen vanhoihin vetureihin verrattuna. Modernit dieselveturit mahdollistavat junakokojen kasvattamisen, jolloin sähköistämättömillä radoilla voidaan jatkossa vetää aiempaa pidempiä ja raskaampia junia."
kuva 26.05.2022 21:14 Petri Nummijoki  
  Sanoisin syynä olevan ennemminkin (siis Dv12-veturin käyttöikään), että Dr16-veturin saaminen käyttökelpoiseksi vei niin pitkään, että tilaajalta loppui mielenkiinto lisätilauksiin ja sen jälkeen sähköistyksiin myönnettiin siinä määrin auliisti varoja, että VR:n investointimielenkiinto loppui ylipäätään sellaiseen kalustoon, joka pystyy liikennöimään myös sähköistämättömillä radoilla. Olisikohan tätä Dr19-veturiakaan nähty ellei Fenniarail olisi tullut kirittäjäksi?
kuva 25.05.2022 22:43 Petri Nummijoki  
  Mm. kuvan https://www.vaunut.org/kuva/34378 yhteydessä on lisätietoja. Sr12-vetureissa (eli numerosarjan 2701-2760 Dv12-vetureissa) oli alun perin toinenkin apumoottori matkustajavaunujen höyrylämmityslaitteiston vaatiman virrantuoton vuoksi.
kuva 25.05.2022 11:16 Petri Nummijoki  
  Olisiko siksi, että toisella puolella luukkua voitiin avata rajoitetummin moottorin ilmanoton vuoksi: https://www.vaunut.org/kuva/81466?
kuva 22.05.2022 21:44 Petri Nummijoki  
  Voisiko sellainen olla mahdollista, että P ei tässä tapauksessa tarkoittaisikaan pikajunaa vaan Porkkalaa?
kuva 22.05.2022 19:46 Petri Nummijoki  
  H33/34 ja H35/36 ajoivat ainakin joinain kausina Porkkalan liikenteen aikaan Helsingin ja Kauklahden välin pysähtymättä tai korkeintaan Pasilassa pysähtyen. Selittäisikö tämä sen, että kuljettaja piti niitä pikajunina (varsinaisiin paikallisjuniin verrattuna), vaikka yleisöaikatauluissa olivat henkilöjunia?
kuva 21.05.2022 19:58 Petri Nummijoki  
  Valitettavasti minulla ei ole tietoa, miksi P37:n lähtöasemaksi on merkitty Pasila. Veikkaisin syynä olevan, että veturi lähti tallilta hakemaan Porkkalan tunnelista tullutta P30:n runkoa eli kysymys oli ensisijaisesti veturin siirtoajosta, vaikka siinä olisi samalla viety jotain vaunujakin Kauklahteen. Mutta tämä ei perustu mihinkään oikeaan tietoon.

Muistaakseni jossain Nummelinin kirjoittamassa artikkelissa mainitaan, että työntöveturi oli usein Käpylän kurviin asti ja palasi alaratapihaa pitkin Helsinkiin tai Pasilaan talleille. Mainituissa tapauksissa näin on varmaan voitu menetellä muiden kanssa mutta LP83:n kohdalla ei varmaankaan, jos veturi oli jo 10 min päästä valmiina avustamaan P81:tä. Toisaalta P81 kuljetti varmaan Joensuun postivaununkin ja postijunat myöhästelivät joulun aikoihin erityisesti, joten lieneeköhän junan todellinen lähtöaika ollut muuta, kuin aikataulussa luvattu?
kuva 20.05.2022 21:35 Petri Nummijoki  
  Sähkövetoinen liikenne Riihimäeltä itään alkoi vasta 1977 ja silloinkaan ei vielä alkukesästä, joten onkohan kuvausajankohta muu kuin kerrottu, jos kysymyksessä on Joensuun/Savonlinnan juna? Ei kai sentään Riihimäellä ole vaihdettu Kouvolan suunnan pikajuniin veturia?
kuva 20.05.2022 16:53 Petri Nummijoki  
  Huollon lisäksi varmasti myös veturimiehille ovat totutusta poikkeavat ratkaisut työtä hankaloittava tekijä.
kuva 20.05.2022 15:23 Petri Nummijoki  
  Hr2-3-vetureiden ajot loppuivat jo 1953 mutta osa kattiloista ja tendereistä jatkoi sen jälkeen elämää muissa käyttötarkoituksissa. Nämä sarjat olivat kai jo maahan tullessaan lähes loppuunajettuja ja muutenkin hankalia, koska akselipaino oli ikävän suuri kevytkiskotteisille radoille ja suorituskyky liian heikko niille harvoille radoille, jotka jo 40-luvulla tai 50-luvun alussa olivat raskaasti kiskotettuja.

Dieselvetureiden ja moottorivaunujen yleistyminen aiheutti höyryvetureiden väistymisen. Mutta tarkoitan lähinnä sitä, että
1940-luvulla valmistetuiksi vetureiksi Pr2:n poistoaika on melko varhainen, kun 1910-luvulla käyttöön otetuista veturisarjoistakin (Vr1, Hv1-2, Tv1-2) alkoi vasta 1963-1964 lähtien jäädä yksilöitä pysyvästi kylmäksi, jos laskuihin ei oteta onnettomuuksien vuoksi ennen aikojaan hylättyjä tai sotien vuoksi menetettyjä. 1910-luvun vetureista ainoastaan 500-sarjan Hv4-vetureita poistettiin samoihin aikoihin Pr2:n kanssa mutta niidenkin juuret olivat jo edellisen vuosikymmenen Hk2- ja Hk3-vetureissa.
kuva 20.05.2022 13:27 Petri Nummijoki  
  Jatkuva korjaustarve tarjonnee ainakin selitystä sille, miksi Pr2-veturit poistettiin liikenteestä jo kevään 1960 kuluessa, vaikka pienitehoisemmat Hv1-3-veturit tai 700-sarjan Hv4-veturitkin olivat kaikki ajossa vähintään vuoteen 1962, jos onnettomuuksien vuoksi ennen aikojaan hylätyt jätetään pois laskuista. Varmaan sarjan poikkeava rakennekin muihin VR:n vetureihin verrattuna vaikutti.

Oliko 10 min ero lähtöajoissa aidosti toteutunut vai aikataulun mukainen? Käsitykseni on, että juhlapyhien ruuhkaliikenteessä myöhästymiset olivat tuohon aikaan tavallisia, koska liikennemäärä oli rutkasti normaalia viikonloppuruuhkaa suurempi. Jos 10 min ero on kuitenkin todellinen tai ainakin lähellä toteutunutta niin silloin apuveturi ei varmaankaan ole voinut olla jokaisessa junassa asemalta asti vaan tullut jostain Töölönlahden sillan kohdalta vaihteen takaa junan perään avustamaan nousuosuudelle.
kuva 20.05.2022 11:07 Petri Nummijoki  
  Tammikuun 1960 listassa veturi 1800 on Tampereella, joten 1800-1802 ehtivät olla Tampereen varikolla liikenteessä
https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1960.01%20VR%20sijoituslista.png. Sen sijaan 1803 oli aktiivikäyttönsä loppuun (toukokuu 1960) Pasilassa ja siirtyi vasta liikkuvana lämmityskattilana toimiessaan Tampereen varikon kirjoihin.
kuva 19.05.2022 15:54 Petri Nummijoki  
  On Helsinki-Karjaa-junia ollut 50-luvulla ja 60-luvullakin, joskin silloin ne olivat jo Lättähattuja. Sellaisiakin löytyy, jotka olivat suoria junia Helsingistä Hankoon. Tosin Hankoon valmistui raskas kiskotus vasta 60- ja 70-lukujen taittaassa, joten Pr2 tuskin on Hankoon koskaan liikennöinyt.

Porkkalan palauttamisen jälkeen oli muutaman vuoden ajan kulussa kesäsin Helsinki-Hanko pikajunakin (P27/28) lauantaina ja paluuvuoro sunnuntaina. Tämä oli siihen aikaan, kun useimmat Turun pikajunat olivat Dm4-vetoisia eikä niihin voitu juurikaan laittaa lisävaunuja. Vuodesta 1961 lähtien ko. Hangon juna liitettiin kulkemaan Helsingin ja Karjaan välillä Turun pikajunan P35/30 mukana, koska Rantaradalle oli saatu Hr11-vetureita ja junien painoja voitiin nostaa. Tosin myöhemmin 60-luvulla on ollut uudestaan suoria Helsinki-Hanko-pikajunia mutta silloin ne liittyivät tilanteisiin, joissa Saksan linjan lautat kääntyivät jo Hangossa eivätkä tulleet Helsinkiin asti.
kuva 19.05.2022 14:32 Petri Nummijoki  
  Karjaan ja Turun väli valmistui raskaille kiskoille loppuvuodesta 1960, kun näiden käyttö päättyi kaupallisessa liikenteessä osapuilleen kesäaikataulukauden 1960 alkuun mennessä. Johonkin kuvaan Eljas laittoi tietoja ensimmäisistä raskaan sarjan vetureiden käynneistä Turussa, joskaan en löytänyt tähän hätään. Muistaakseni ensimmäinen matkustajajuna-ajo oli Hr1-käynti Turussa jouluruuhkan 1960 lisäpikajunassa.

Mutta Karjaalle raskas kiskotus oli jo aikaisemmin, joten sinne Pr2:lla on melko varmasti ajettu. Taisi olla jossain henkilöjunassa aikataulumerkintöjen mukaankin käytössä. Porkkalan tunnelin aikaan on varmaan ajettu pikajuniakin Kauklahteen asti.

Sen sijaan suhtautuisin epäillen siihen, että Kirkkonummen paikallisjunat olisivat olleet tyypillisiä Pr2-vetureille, vaikka varmaan joskus niissäkin on käytetty. Perustelu on siinä, että Kirkkonummelle riitti Pr1-veturinkin toimintasäde, joten Pr2:lla tuskin saavutettiin niissä mitään etua. Suurilla linjavetureilla on saatettu heittää lyhytmatkaisiakin paikallisjunavuoroja täyteajona pidempien matkojen välissä mutta Kirkkonummi oli siinäkin suhteessa vähän huono. Kirkkonummen paikallisjunista useimmat siirtyivät Lättähatuille pian sen jälkeen, kun Porkkala oli saatu takaisin ja liikenne Kirkkonummelle ylipäätään mahdollistui. Sen jälkeen veturijuniksi jäi lähinnä ruuhka-ajan vuoroja, joissa veturilla oli noin puolen vuorokauden odotusaika Kirkkonummella ennen paluulähtöä, joten veturilla ei ollut mahdollista ajaa vuorokauden aikana juuri mitään muuta.
kuva 18.05.2022 11:05 Petri Nummijoki  
  Tästä SJK:n retkestä olen ollut tietoinen mutta en ole osannut yhdistää ko. 1096:n tavarajuna-ajoa samaan tapahtumaan.
kuva 18.05.2022 09:44 Petri Nummijoki  
  Seinäjoki on ehkä keskustan alueella tasainen mutta lähiympäristön osalta ei kaikkiin suuntiin niinkään. Seinäjoelta junalla lähdettäessä on merkittävää nousua sekä Haapamäen https://www.vaunut.org/kuva/91854, että Parkanon suuntiin. Jopa Munakkaan päin (Vaasan rata) löytyy mäki https://www.vaunut.org/kuva/53870 molemmista suunnista tultaessa. Viimeksi mainittu on tosin vain noin kilometrin mittainen mutta kuitenkin riittävä, että ainakin kuulopuheiden mukaan siihen olisi höyryaikana jääty joskus kiinni.
kuva 17.05.2022 21:01 Petri Nummijoki  
  No nyt selvisi tuokin. Tästä on jossain kirjoistasi kuva olikohan Tikkurilan eteläpuolella tavarajunassa mutta en ollut tähän mennessä keksinyt, miksi veturi oli käymässä Pasilassa.
kuva 17.05.2022 20:26 Petri Nummijoki  
  Vr2:sta tuli mieleen, että oliko päivystysveturin käyttö Turun ja Turun sataman välisessä pikajunaliikenteessä yleinen käytäntö noihin aikoihin vai täysin poikkeuksellista? Joissain vanhoissa kuvissa vaikuttaisi pikajunarunko olevan sataman laiturissa ilman veturia, joka voisi viitata siihen, että runko on päivystäjän satamaan tuoma ja linjaveturi saapui junaan kiinni omia aikojaan. Tai sunnuntaina Hr12-veturilla oli kierto P31 -> P30A sitten, kun niitä alettiin Rantaradalla käyttää, koska T1032 ei ollut sunnuntain ja maanantain välisenä yönä kulussa. Alle tunnin kääntöajalla Turussa sopisi kuvioon, ettei veturi ehkä käynyt satamassa asti vaan Turussa olisi vaihdettu P31:een toinen veturi?
kuva 17.05.2022 16:31 Petri Nummijoki  
  Jaha, Hv3:n käyttö kaupallisessa liikenteessä ei ilmeisesti päättynytkään kesäaikataulun 1970 myötä vielä täysin vaan pari matkaa olisi tehty vielä kesän 1970 mittaan (ilmeisesti Vv16-veturin huoltopäivinä)?
kuva 17.05.2022 16:26 Petri Nummijoki  
  Täytyy muistaa, ettei Suomi ollut tuohon aikaan elintarviketuotannon suhteen omavarainen ja talvisodan jälkeiset alueluovutukset olivat pahentaneet tilannetta. Ilman Saksasta saatuja toimituksia elintarvikepula olisi ollut vielä katastrofaalisempi eikä Saksa suinkaan harjoittanut hyväntekeväisyyttä vaan halusi vastapalveluksia. Mielestäni silloiset päättäjät ansaitsevat arvostuksen, että todella vaikeissa oloissa Suomi onnistui säilyttämään silti jonkinlaisen liikkumavaran ja oman päätäntävallan Saksan suuntaan.
<<   >>