Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	14.05.2021 20:46	Petri Nummijoki
		Kiitos havainnoista. Tästä päätellen aikataulun junatiedot ovat todellisuutta. 60-luvun tilastoista löytyy tietoja rataosittain ja junatyypeittäin vaunuakselilukumääristä ja matkustajapaikkojen keskimääräisestä täyttöasteesta. Niistä saa varmaan laskettua suuntaa antavia lukuja, millä tasolla matkustajamäärät ovat olleet.
	14.05.2021 10:23	Petri Nummijoki
		Ajettiinkohan tuolla Hv4-vetureilla vielä tuolloin vai olivatko veturijunaksi merkityt vuorotkin tosiasiallisesti Lättähatuilla liikennöityjä?
	11.05.2021 16:55	Petri Nummijoki
		Onkohan tästä koeajopöytäkirja tallella? Lieneekö kukaan muu ikinä mitannut 17-vaunuisen pikajunan ajoa yhdellä Dv12-veturilla?
	11.05.2021 15:50	Petri Nummijoki
		Minustakin näiden poistuminen oli sääli. Ei sillä, ettenkö varmaan Eit-vaunusta olisi enemmän pitänyt minäkin mutta kyllä Eht-vaunussakin oli vaihtelun vuoksi mukava matkustaa.
	10.05.2021 11:23	Petri Nummijoki
		Dr16-veturin sähkönsyötön olemassaoloa kukaan ei liene kiistänyt mutta sen luotettavuudesta oli epäilyjä. Huomioon ottaen, että Kolarin liikenteessäkin on siirrytty sähkölämmitteisten vaunujen määrän lisääntyessä yhdestä Dr16-veturista Dr16-parivetoon ja silti voi olla aggregaattivaunukin mukana niin luotettavuusperustelu ei ehkä ollut täysin tuulesta temmattu. Toisin Kemijärven yöjunan tapauksessa luultavasti yksi syy haluttomuuteen käyttää Dr16-vetureita (vaikka asiaa ei julkisuudessa näin perusteltukaan) oli siinä, että Kemijärven tavarajunapari oli siihen aikaan vedettävä akselipainosyistä Dv12-vetureilla, jos oli tarvetta käydä Sallan suunnalla, joten Dr16-vetoinen yöjunaliikenne Kemijärvelle olisi vastaavasti vaatinut jonkun sähkövetoisen Oulu/Kemi-Rovaniemi-junan muuttamisen Dr16-vetoiseksi.
	08.05.2021 18:03	Petri Nummijoki
		Itse olen nähnyt yhdellä Dr16-veturilla vedettävän Rovaniemeltä Kemiin enimmillään 120-akselista (30 vaunua) raakapuujunaa. Siinä lienee junapaino 2000-2200 tonnia, jos muualla maassa yleinen 96-akselinen (24 vaunua) on 1600-1800 t. Voi olla, että nykyvetureille (Sr3, Dr18-Dr20) tuo ei ole ongelma mutta käsittääkseni jokainen vanhan vuosituhannen puolella Suomessa käytössä ollut veturi on yksinään 2000-2200 tonnin junan kanssa tiukoilla, jos keli on liukas eikä ylämäen alkuun saada kunnolla vauhtia, kuten on asian laita Rovaniemen ja Muurolan välillä.
	06.05.2021 11:02	Petri Nummijoki
		Varmaan vielä kolmas Hr13 on ollut pommiveturina. Hr1 https://www.vaunut.org/kuva/147046 ja Hr12 https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_166512, https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_106932 ajoivat näissä valtiovieraiden junissa yksin mutta Hr13-vetureita näkyy käytetyn parivedossa. Ehkä näihin ei aivan täysin luotettu.
	05.05.2021 23:45	Petri Nummijoki
		Minusta tuossa voisi olla Kisko-Kalle lisäämässä Riihimäelle menossa olevan henkilöjunan perään avonaista tavaravaunua. Veturin ja matkustajavaunun välissä näkyy jotain korkeampaakin mutta voisi johtua siitä, että valtiovieraiden junan perässä olisi joku suomalainenkin vaunu, kuten kuvassa https://www.vaunut.org/kuva/93910 ja tämä erottuisi viereiseltä raiteelta.
	05.05.2021 23:10	Petri Nummijoki
		Olisiko Kisko-Kalle?
	05.05.2021 13:57	Petri Nummijoki
		Vuodenvaihteen ruuhka oli yksi mutta oliko joku toinenkin tilanne vuodesta, jolloin SNTL:n liikenne oli reippaasti normaalia vilkkaampaa?
	04.05.2021 22:08	Petri Nummijoki
		Hr1 1021 ei tosiaan ollut vielä valmistunut, joskin vierailukin taisi olla vasta kesäkuussa 1957. Mutta kuvan veturi on 1020. Numero näkyy filmillä https://areena.yle.fi/1-50156326 kohdassa 00:27. Junasta ei varmuudella erota kuin 7 vaunua, joten vaikuttaa yllättävän lyhyeltä. Neuvostojohtajien junat ovat yleensä olleet kuvista päätellen melkoisen pitkiä. Lyhyehköön junaan viittaa varmaan myös Hr1:n käyttö veturina. Johonkin 10-vaunuiseen olisi varmaan laitettu jo Risto, että nousee Taavetin ja Mankalan mäet luotettavasti.
	04.05.2021 10:51	Petri Nummijoki
		Hr12 muistuttaa suunnitteluvaiheen aikaisissa piirroksissa vielä selvästi enemmän Nohab-veturia mitä toteutunut malli. Hallintalaitteet ovat hyvin Nohab-tyyliset http://www2.chem.elte.hu/gigant_club/pic/hu/diesel/m61/m61cab.jpg, valonheitin on turvanokassa, soittokello katolla yms. Ehkä SLM muokkasi Hr12-suunnitelmat lopulliseen muotoon ja lopputulos eroaa yksityiskohdiltaan aika paljon esikuvista. Esimerkiksi ajopöytien osalta Hr12-veturissa päädyttiin jo selvästi nykyaikaisemman oloiseen ratkaisuun.
	21.04.2021 23:00	Petri Nummijoki
		Ainakin Helsingin asemalla on ollut kaksi junanlähettäjää samaan aikaan vuorossa mutta vain ruuhka-aikoina. Kuulemma Helsinki ei kuitenkaan ollut erityisen kiireellinen paikka esim. Tikkurilaan verrattuna, koska asetinlaitteet hoitivat kulkutiet eikä kuulutuksia lukuun ottamatta ollut juuri oheistoimintoja kuten lipunmyyntiä.
	21.04.2021 12:41	Petri Nummijoki
		Jos kysymys olisi tavarajunien veturien palautuksesta niin Dv12-veturin luulisi olleen arkipäivisin Rantaradan pikajunissa yleinen, kun tavaraliikenne on vilkkaampaa mutta ei vastaa omia havaintojani noilta ajoilta. Itse asiassa suorien dieselvetoisten Helsinki-Pori-pikajunien poistumisen jälkeen (1990) en muista nähneeni Dv12-veturia Helsingissä arkipäivinä (ma-pe) pikajunassa enää kertaakaan, jos tilausjunia ei lasketa. Poikkeuksetta oli Dr13 veturina minun näkemissäni, joskaan en toki ole aina ollut tilannetta seuraamassa. Sen sijaan viikonloppuisin Dv12-parin saattoi satunnaisesti nähdä Rantaradan pikajunassa ja tämäkin kuva on kalenterin mukaan otettu lauantaina. Toisaalta oliko Dv12-pari edes Pasila-Turku-tavarajunassa yleinen? Siitä minulla ei ole omia havaintoja mutta muiden havaintojen/kuvien perusteella olisi ollut Dr13-juna sekin. Sen sijaan Hyvinkää-Karjaa-radan huonon kunnon vuoksi osa Riihimäki-Karjaa-välin tavarajunista kiersi Pasilan kautta ja niissä oli kyllä Dv12-pari mutta niitä ei voitu Karjaalta palauttaa Turun pikajunassa takaisin.
	20.04.2021 21:24	Petri Nummijoki
		Katsotaanko, että kuvan mukaisessa tapauksessa suorittaja ei ole junan lähistöllä mutta sitten taas on, jos opaste annetaan 15-vaunuisen junan viimeisen vaunun kohdalta? Helsingissä junanlähettäjän ja kuljettajan välinen matka on voinut olla satoja metrejä sen jälkeen, kun junanlähetysopastimet poistettiin ja lähdöt näytettiin laiturilta. Asiaa oli tosin yritetty auttaa käyttämällä normaalia suurikokoisempaa junanlähetyslevyä.
	10.04.2021 17:31	Petri Nummijoki
		Kyllä Rovaniemeltä etelään lähdettäessä on ylämäkeä juurikin kilometrin 963 paikkeille asti. Aikoinaan Dr16-vetoiset 15-20-vaunuiset yöpikajunat nousivat tätä mäkeä 60-70 km/h. Esim. 9.7.2004 oli P68:ssa 16 vaunua ja Dr16 2815. Kilometrien 968-963 väli meni aikaan 4 min 22 s eli keskinopeudella 68,7 km/h. Sen jälkeen helpotti ja kilometriltä 961 lähtien päästiin lähelle Muurolaa 85-90 km/h vauhdeilla. Hirvaan mäen kaarteissa taisi olla nopeusrajoitus 90 km/h ja Muurolassa 80 km/h, joka hillitsi alamäkeen päästyä vauhdinottoa.
	09.04.2021 20:18	Petri Nummijoki
		Vastaava kuva on tuolla https://vaunut.org/kuva/22979. Olikohan Osf-vaunulla minkä verran käyttöä? En muista nähneeni tästä koskaan edes kuvaa kuormattuna saati, että olisin itse nähnyt liikkuvan. Toisaalta ei kai Osg-vaunua olisi hankittu, jos tämä täysin turhaksi ostokseksi olisi osoittautunut.
	08.04.2021 20:21	Petri Nummijoki
		Vai olisiko vetureina ollut 3*Dv12? Muistelisin tämmöisestä junasta olevan kuvankin. 2600-sarjan Dv12-vetureita ryhdyttiin juuri 1977 varustamaan kolminajolaitteilla, joskaan vielä maaliskuussa 1977 ei liikenteessä ollut sellaisia.
	06.04.2021 14:16	Petri Nummijoki
		Kovana talvena 1966 tuotiin öljyä junilla Neuvostoliitosta Herttoniemeen ja Naantaliin, koska säiliölaivoilla oli vaikeuksia päästä kulkemaan. Herttoniemen junia tuotiin Riihimäeltä Pasilaan Tr2-vetureillakin ja vietiin perille Vv15-päivystäjällä. Siltaremontin vuoksi Herttoniemeen ei olisi raskailla vetureilla saanut tuolloin edes ajaa. Mutta Naantalin junien vetovoima on jäänyt hämäräksi. Ne ajettiin kuitenkin Toijalan kautta jo tuolloin. Linjan osalta Toijala-Turku oli jo talvella 1966 54 kg:n kiskoilla verustettu, vaikka ratapihojen ja Toijalta lähdön osalta työt olivat vielä kesken. Mutta todennäköisimmät vaihtoehdot Naantalin junille lienevät Hr12 tai Vv15-pari.
	05.04.2021 21:06	Petri Nummijoki
		Oliko Karjanmaa tuo rataosaston edustaja?
	03.04.2021 12:36	Petri Nummijoki
		Mutta vaikka Hr13/Dr13-veturia olisi jossain Aallonmurtajaksi kutsuttukin niin ainakin Hr12/Dr12-veturilla tämä nimi oli ensin. Veturimieslehti 5/1959 kertoo, että Hr12-veturille oli tarjottu tätä nimeä jo kahden ensimmäisen veturin luovutustilaisuudessa (johon pääjohtaja Aalto ei osallistunut).
	31.03.2021 21:56	Petri Nummijoki
		Dm4-vaunujen osalta hieman mutkien oikomista sanoa alkuperäisen käyttötarkoituksen olleen kiitojunien vetäminen, kun ensimmäinen Dm3- ja Dm4-vaunujen tilaus tehtiin kolmisen vuotta ennen kiitojunarunkoja. Lisäksi kiitojunarunkoja tehtiin vain 6 kpl mutta Dm3/4-vaunuja 24 kpl. Kyllä Dm4 oli hyvin vahvasti tarkoitettu myös korvaamaan höyryvetureita keveistä henkilöjunista ja Dm3-versiona ehkä puukorisia moottorivaunujakin.
	30.03.2021 23:56	Petri Nummijoki
		Missä tallissa Vk3 456 oli säilytyksessä? Tämä veturiharvinaisuushan oli loppuajat töissä Pietarsaaressa.
	29.03.2021 11:26	Petri Nummijoki
		Dr13-veturia en tiedä kutsutun Aallonmurtajaksi mutta Aallonmurheeksi kylläkin. Kuva on erinomainen.
	26.03.2021 20:24	Petri Nummijoki
		Kiitos tiedosta. Suhteellisen aikainen virkatarvevaunuksi muuttamisen ajankohtakin viittaa varmaan samaan.
	26.03.2021 20:21	Petri Nummijoki
		Mutta etelän suunnasta valmistui Iisalmeen sähköistys jo vuonna 1984, joten hyvin kuva voi olla vuodelta 2005 eikä siten ristiriitaakaan ole Dv12-veturin kanssa.
	26.03.2021 17:57	Petri Nummijoki
		Uusittiinko 16/69-paikkaisista CEi-vaunuista sisustusta yhdessäkään vai olivatko kaikki loppuun asti kovapenkkisiä 2. luokan osalta?
	24.03.2021 17:28	Petri Nummijoki
		Kuvan https://vaunut.org/kuva/145931 yhteydessä kyselin lyhyen Ci-vaunun sisustuksesta. Tässähän sellainen on mutta vastaako tämä tyypillistä lyhyttä Ci-vaunua vai onko tuunattu malli? Muistaako kukaan, missä junissa lyhyitä Ci-vaunuja olisi esiintynyt loppuaikoina? Pidemmät Ci-vaunut olivat kuvista päätellen junissa P1/2 Helsinki-Imatra, P61/62 Helsinki-Rovaniemi ja P75/76 Helsinki-Kuopio, kunnes CEit-vaunuja tuli tilalle. P31/32 Helsinki-Turku oli lähinnä Cit-vaunu. Oliko näillä lyhyillä Ci-vaunuillakin vakituisia vuoroja vai esiintyivätkö vain varavaunuina ja ruuhkaliikenteen lisävaunuina?
	22.03.2021 19:29	Petri Nummijoki
		Onkohan Orivesi-Jämsä-välillä muutos Dm2 -> Dm4 mennyt kerrasta poikki-järjestelmällä vai ollut vuodenajasta riippuvainen? Tampereen ja Turun Dm4-vaunut olivat kevääseen 1961 asti talvikausina aika kovassa käytössä ainakin siitä päätellen, minkä verran niille oli aikatauluissa merkitty junia mutta kesällä lienee ollut helpompaa, koska P91/P92 Tampere-Pieksämäki oli Hr11-vetoinen ja P357/358 Turku-Tampere Hv-vetoinen. Siten Dm4:n paikallisliikennekäytölle olisi Tampereen suunnalla kesäisin enemmän mahdollisuuksia kuin talvikaudella. Kevään 1961 aikana tilanne helpottui, kun Rantaradalla entisiä Dm4-vuoroja muutettiin Hr11- ja Dm6-vetoisiksi ja P91/92 Tampere-Pieksämäki muuttui kesäaikataulun 1961 alusta veturijunaksi ympäri vuoden.
	22.03.2021 13:55	Petri Nummijoki
		Puukoriset moottorivaunut olivat ehkä yllättävänkin kovalla käytöllä ennen sotia. https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1937.07%20Veturiyhteenveto.rtf on listattuna tilanne heinäkuussa 1937 ja silloin kahdeksan yhdeksästä 12000 km ajosuoritteen rajan ylittäneestä vetokalustoyksiköstä oli puukorisia moottorivaunuja. Näin hyvät kokemukset varmaan selittävät osaltaan, että sotien jälkeen uudishankinnoissa painopiste oli moottorivaunuissa (Dm3, Dm4, Dm6, Dm7) aina 50-luvun jälkipuoliskolle saakka.
	21.03.2021 21:23	Petri Nummijoki
		Jounin tarkoittama kirjoitus on kuvan https://vaunut.org/kuva/19378 kommenteissa.
	21.03.2021 14:14	Petri Nummijoki
		Kyllä jo 90-luvun alussa oli tiedossa, että Dr12-vetureiden poistuttua 1990 on Dr13 seuraava uhanalainen. Vielä 1993-1994 paikkeilla näki ryhdikkäässä kunnossa olevia Dr13-vetureita mutta sen jälkeen huollot jäivät vähemmälle ja monet yksilöt olivat loppuaikoina melko surkean näköistä katseltavaa. Yksi ulkoisesti erityisen rähjäinen (2337) tosin maalattiin uudestaan noin 1997 ja se olikin sarjan viimeisinä käyttövuosina selvästi parhaimman näköinen yksilö, joskaan uusi maalaus ei ollut sävyiltään aivan sama kuin muissa yksilöissä.
	19.03.2021 14:18	Petri Nummijoki
		Olisiko kuitenkin mahdollista, että kuvan poiston yhteydessä keskustelut jätettäisiin? Mielestäni kuvan ottajalla ei pitäisi olla automaattista oikeutta myös kuvan yhteydessä oleviin kommentteihin.
	18.03.2021 10:56	Petri Nummijoki
		Pätee Pr1-vetureihin muuten mutta kuvan 761 poistui Pasilasta jotain 1958, joten tämä yksilö ehti tehdä Helsingin seudun ulkopuolellakin kunnon uran.
	17.03.2021 10:06	Petri Nummijoki
		Mikä tuo taustalla oleva veturi on? Tr1 varustettuna Tr2:n tenderillä?
	16.03.2021 22:35	Petri Nummijoki
		Olisiko tämä ollut kuitenkin enemmän lämmittäjäkoulutusta, kuin kuljettajien ajonäytteitä varten, vaikka varmaan jälkimmäisiinkin näitä voitiin käyttää?
	15.03.2021 19:07	Petri Nummijoki
		Eiköhän teräsvaunut laitettu ensimmäisenä junaan P31/32 kansainvälisten matkustajien vuoksi. Toinen teräsvaunuja jo 1961 saanut juna oli P63/64, joka kulki (silloin) reitillä Helsinki-Haaparanta/Tornio. Junassa P11/12 Helsinki-Imatra esiintyy vuoden 1961 kuvissa myös teräsvaunuja mutta 1962 se oli taas kokonaan puuvaunuista muodostettu. Ilmeisesti ensimmäinen 15 teräsvaunun sarja ei riittänyt kolmeen junapariin sen jälkeen, kun vaunuille kertyi kilometrejä siinä määrin, että niitä piti käyttää välillä jo huollossakin.
	14.03.2021 23:35	Petri Nummijoki
		Toisaalta Moskovan junan vaunut tuotiin Vainikkalasta Raippoon (ja siellä edelleen P2:een liitettäväksi) vielä 60-luvun alkuvuosina halkopolttoisella Tv1:llä tai Tk3:lla, joten sillä suunnalla VR:n ei voi väittää ainakaan silmänpalvontaa harrastaneen.
	14.03.2021 22:26	Petri Nummijoki
		Turun laivapikajuna P31/32 oli ensimmäinen, jonka kokoonpanossa esiintyi teräsvaunuja (2.5.1961 alkaen) mutta sen jälkeenkin vähintään ravintola/kahvila-, konduktööri- ja postivaunut olivat puurakenteisia, koska näitä valmistui teräsrakenteisina vasta 60-luvun puolivälin jälkeen. Mutta mitä tulee kokonaan teräsrakenteisista vaunuista koostuviin juniin niin riippuu siitä, mitä tällä varsinaisesti tarkoitetaan. P31/32:n varmaankin voidaan sanoa olleen myös ensimmäinen juna, jonka kohtuullisella todennäköisyydellä saattoi nähdä kokonaan teräsvaunuista koostuvana (1966 alkaen) mutta toisaalta siinäkin saattoi rungossa olla mukana puuvaunukin (esim. https://www.vaunut.org/kuva/45392) aikana, jolloin oli jo muita pikajunia, joissa esiintyi kokonaan teräsvaunuista koostuvia runkoja ainakin joinain viikonpäivinä tai vuodenaikoina. Jos tarkoitetaan, koska ilmaantuivat ensimmäiset junat, jotka takuuvarmasti olivat pelkästään teräsvaunuista muodostettuja niin taidetaan mennä 70-luvun puolelle ja EK/EP-junien aikaan.
	13.03.2021 12:54	Petri Nummijoki
		Taustalla näkyy sähkörataa, joten 80-luvulta kuva käytännössä on. Toki 1983 on viimeinen juhannus, jolloin Dr12 on ollut tuolla radalla pikajunissa vakiveturina.
	11.03.2021 12:33	Petri Nummijoki
		Harmaan kiitojunan tarina-kirjassa on pari kuvaa vuosilta 1961-1963, joissa yksilö 1950 on varustettu ylimääräisillä ilmaletkuilla. Oliko 1950 varusteltu varta vasten teräsvaunujen koeajoja varten tuolloin vai mikä ajatus moisessa kaikesta päätellen tilapäiseksi jääneessä muutoksessa oli?
	11.03.2021 11:26	Petri Nummijoki
		Aivan. Todella mukava lukea käyttökokemuksista.
	11.03.2021 11:22	Petri Nummijoki
		Kiitos kuvista. Näitä Cik-vaunuja oli vain 4 kpl mutta olisi varmaan saanut muutella vielä toisen puolen lisääkin. Ravintola- ja kahvilavaunupulahan oli R-vaunujen poistuttua aika katastrofaalinen tuossa 1964-1965, kunnes 1966 lähtien alettiin Eikt-vaunuja saada liikenteeseen.
	08.03.2021 14:54	Petri Nummijoki
		Minulla on ollut käsitys, ettei 64-paikkaisia Ci-vaunuja ylipäätään ollut kuin 8 kpl. Tämäkö on väärä tieto vai lasketko Esa mukaan vuosien 1970-1972 muutoksiin vanhemmatkin vielä käytössä olleet Ci-vaunut?
	08.03.2021 10:29	Petri Nummijoki
		72-paikkaiseen Ei-vaunuun verrattuna ero ei näytä suurelta. Tosin 100-paikkaiseen 3+2-penkityksellä varustettuun Ei-vaunuun saati kovapenkkisiin nähden tämä on varmasti ollut luksusta.
	08.03.2021 09:59	Petri Nummijoki
		Minkä väriset istuimet näissä olivat? Oliko vanhemmissa ja lyhyemmissä 56-paikkaisissa Ci-vaunuissa samanlainen sisustus?
Kuvasarja: Tenderit	03.03.2021 10:11	Petri Nummijoki
		Oliko Hv3-veturilla vedenotto Kokkolassa vai Ylivieskassa, jos mentiin Seinäjoki-Oulu yhdellä vesityksellä? Entä koskiko tämä 16-20-akselista päiväjunaa P67/68 vai riittikö noin 40-akselisissa yöjunissakin yksi vesitys Hv3-veturille tuolla välillä? Varmaan lämmittäjän taidoilla oli suuri vaikutus polttoaineen kulutukseen, jos verrataan aloittelevaa tai alla jo monta vuotta ollutta henkilöä. Mutta jos verrataan vaikka kahta 5 vuotta lämmittäjän töitä tehnyttä niin en ole ihan varma, vaikuttaako lämmittäjän henkilö enemmän, mitä käytetty polttoaine tai junapaino.
Kuvasarja: Tenderit	02.03.2021 17:33	Petri Nummijoki
		Junapaino ja pysähdysten määrä lienevät merkittävimmät kulutukseen vaikuttavat tekijät. Keliolosuhteet ja matkustajavaunujen lämmitystarve vaikuttanevat nekin.
Kuvasarja: Tenderit	02.03.2021 17:28	Petri Nummijoki
		Halkoja käytettäessä tenderiin oli tapana asentaa lisälaidat ja niinpä Hr1/Tr1:n tenderinkin halkotilavuudeksi annetaan 16 kuutiota. Toisaalta pula-aikoina halotkin olivat usein muuta kuin kuivaa koivuhalkoa, joten kulutusero voinee ajojen välillä olla valtava.
Kuvasarja: Tenderit	02.03.2021 13:46	Petri Nummijoki
		Suomalaisissa vetureissa käsitykseni mukaan hiili riitti 2-3 kertaa niin pitkälle matkalle kuin vesivarat. Sen sijaan halkoja poltettaessa täytyi polttoainetta ottaa yhtä usein kuin vettäkin.
	23.02.2021 16:29	Petri Nummijoki
		TK1077 oli kai yleensä Helsingistä lähdettäessä lyhyt ja otti Riihimäeltä lisää vaunuja, joten siinä(kin) mielessä TK1075 sopisi paremmin. Joissain Helsingin ja Tampereen välisissä tavarajunissa käytettiin 1966-1967 Hr13-vetureita, koska ehtivät olla tuossa käytössä mukana kahdessa kuljettajan kuolemaan johtaneessa onnettomuudessakin (Hyvinkää ja Hämeenlinna). Olisivatko liittyneet takuukorjauksiin tai sorvissa käyntiin nuo Tampereen suunnan ajot?

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset