3064-90446 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 30.04.2025 10:37 Petri Nummijoki  
  Heh, tämä vanha vääntö Porvoon radalle sopivasta junapituudesta palautui mieleen, kun Eljas laittoi keskustelualueelle koeajon, jossa Veto-Jussi tempaisi 7-matkustajavaunun junan Keravalta Porvooseen https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=16335.0.
kuva 27.04.2025 11:10 Petri Nummijoki  
  Hr1-vetureita oli ennen vuotta 1955 vain 12 kpl ja koko sarjan toimittamisen jälkeenkin vuodesta 1957 vain 22 kpl. Näin pieni määrä ei riittänyt kaikkiin raskailla kiskoilla varustettujen ratojen matkustajajuniin vaan muitakin veturityyppejä oli käytettävä rinnalla. Vielä Hr12-dieselvetureiden käyttöönoton jälkeenkin meni noin vuoden 1961 loppupuoliskolle saakka, ennen kuin Hr1-vetureilla voidaan katsoa esiintyneen vajaatyöllisyyttä ja pula Hr1-vetureista ei selittäne enää tämän jälkeen Tr1:n käyttöä.

Joskus veturikierto saattoi suosia Tr1-vetureita. Esim. postijuna H15 Helsingistä Kouvolaan vedettiin melko pitkään Tr1:llä käsittääkseni siitä syystä, että paluu Kouvolasta tapahtui usein tavarajunalla.

Tr1 voi joissain matkustajajunissa olla aidosti suorituskykyisempi vaihtoehto. Raskaamman puoleisessa tiheästi pysähtyvässä paikallisjunassa varmaan ainakin mutta ruuhaliikenteessä esiintyneissä yli 60-akselisissa pikajunissakin Hr1 lienee mäkipaikoissa kovilla, jos ei saada otettua kunnolla vauhtia.

Helsingin paikallisliikenteessä esiintyi (erityisesti 1960-luvun puolivälistä lähtien) Hr1- ja Tr1-vetureiden käyttöä täysin sekaisin samoissa junissa https://vaunut.org/kuva/171521 https://vaunut.org/kuva/164230. En tiedä siihen perustetta mutta olisiko syy siinä, että kevyemmät paikallisjunat kulkivat hyvin molemmilla, joten aikataulujen kannalta veturityypillä ei ollut merkitystä ja toisaalta molempien sarjojen yksilöitä kannatti pitää ylöslämmitettyinä, koska etukäteen ei voinut tietää, ilmeneekö jossain varaveturitarvetta ja kaivataanko silloin enemmän vauhtia vai vetovoimaa?
kuva 27.04.2025 10:36 Petri Nummijoki  
  Anjalankosken Linjalla oli tuollainen mersu-pienoisbussi museoautona. En tiedä auton nykyvaiheista mutta kai niin hieno bussi jossain tallessa edelleen on.
kuva 24.04.2025 09:07 Petri Nummijoki  
  En tiedä lumiongelmasta mutta erään vanhan lehtikirjoituksen mukaan kaiteiden kanssa oli syytä olla varovainen, koska WC:n tyhjennysputkesta tulevat jätökset osuivat vauhdissa helposti noihin kaiteisiin.
kuva 23.04.2025 11:52 Petri Nummijoki  
  Eikö koppi ollut konduktööriosaston yleisnimitys eikä mitenkään yksinomaan F-vaunuun liitetty? Kutsuttiinhan EFi-vaunujen konduktööriosastoakin niukkaskopiksi vaunujen hankintavaiheen aikaisen valtiovarainministerin Juho Niukkasen mukaan.

Vanhojen kuvien perusteella oli tavanomainen ellei kaikkein tavanomaisin kokoonpano 1960-luvun veturivetoisissa Helsingin paikallisjunissa, että etelän suunnasta katsottuna oli ensin pari 4-akselista päivävaunua, sitten F-sarjan konduktöörivaunu ja tämän jälkeen loput päivävaunut. Esim. https://vaunut.org/kuva/153229. Tietysti on niinkin, että H214 oli yleensä päivän ensimmäinen veturivetoinen paikallisjuna Riihimäeltä Helsinkiin, johon Toijalasta tulevan H232:n vaunujen oli mahdollista ehtiä eli tämä saattoi olla kalustokiertojen puolesta tavallaan paluujuna ns. Toijalan postijunalle H213 (Helsinki-Riihimäki) -> H231 (Riihimäki-Toijala), vaikka H214:n oma lähtöasema olikin Riihimäki eikä Toijala.
kuva 21.04.2025 12:50 Petri Nummijoki  
  Kai kalkkeeripaperia väliin laittamalla saatiin useampi kopio, ettei jokaista tarvinnut uudestaan kirjoittaa. En tiedä montako kopiota käytännössä mutta https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilipaperi meinataan, että 3-5 kopiota olisi mahdollinen.
kuva 18.04.2025 10:49 Petri Nummijoki  
  Tarkoittaisiko John Kurkimäkeä Kuopion eteläpuolella? 1014 oli vuoden 1962 alusta Kouvolan ja syksystä 1964 lähtien Pieksämäen veturi, joten sillä viimeiset ainakin säännölliseksi katsottavat käynnit Tampereella lienevät joulukuulta 1961. Olkoonkin, että kuvan https://vaunut.org/kuva/172941 keskustelujen perusteella Kouvolan Hr1:n käynti Tampereella ei ollut mahdotonta.
kuva 17.04.2025 18:56 Petri Nummijoki  
  Kiitos tiedosta. Lienee sitten ollut lisäveturi liikenneruuhkan vuoksi, jonka ei ehkä tarvinnut jokaiseen paikkaan päästä.
kuva 17.04.2025 18:23 Petri Nummijoki  
  Käykö merkinnöistä ilmi, millä asialla Tr1 oli Eteläsatamassa? Tuotiinko (ylimääräinen?) tavarajuna satamaan asti vai käytettiinkö Tr1-veturia vetopäivystäjänä, vaikka sillä ei saanutkaan ajaa Katajanokalle asti?
kuva 15.04.2025 10:55 Petri Nummijoki  
  Täälläkin on kuva Hr13-vetoisesta P3:sta, jossa on mukana harmaan kiitojunan runko https://vaunut.org/kuva/63674. Kun MK/MP3/4 siirtyi kesän 1967 jälkeen ajamaan Savonlinnan sijasta Joensuuhun uutta Parikkala-Onkamo-oikorataa, tuli siihen pääasialliseksi vetäjäksi Hr13, vaikka talvikauden pienemmillä matkustajamäärillä käytettiin keskellä viikkoa edelleen myös Dm4-vaunuja sekä vähäisessä määrin junaa kai ajettiin myös Sr12-veturilla tai Dm9-rungolla.

Dm4 on tietysti ollut harmaiden kiitojunien vetäjänä ylivoimaisesti yleisin mutta olisiko Hr13 jopa toiseksi yleisin ainakin kilometreissä mitattuna, kun niillä ajettiin pitkää Helsinki-Joensuu-väliä? Hr11- ja Sr12-vetureita on saatettu käyttää junavuorojen määrässä mitattuna suunnilleen yhtä paljon (Hr13-verrattuna) mutta pääasiassa lyhyemmillä reiteillä.

Hr12 on tainnut olla melko harvinainen kiitojunarungon vetäjä, joskaan ei täysin tavaton https://vaunut.org/kuva/18552.
kuva 06.04.2025 15:24 Petri Nummijoki  
  Jos tarkoitetaan Sr1:n "kabiinia" niin veto taisi ulottua sinne asti alun perin https://vaunut.org/kuva/68091.
kuva 05.04.2025 11:59 Petri Nummijoki  
  Olisiko syy 1002:n korjaamiseen ollut siinä, että Hr1 ja Tr1 säilöttiin kriisivarastoihin, joten niille oli varaveturina tarvetta vielä pitkäksi ajaksi?
kuva 05.04.2025 11:38 Petri Nummijoki  
  Jos puhutaan 1950-luvusta tai 1960-luvun alkuvuosista niin varmaankin kysymys oli veturikierroista tai sitten veturin pitkiä odotusaikoja hyödynnettiin täyteajona keveissä junissa, vaikka niihin olisi riittänyt pienempikin veturi. Mutta noin vuoteen 1965 ehdittäessä ja sitä myöhäisemmällä ajalla syy lienee siinä, että dieselvetureita riitti jokseenkin kaikkiin raskaampiin ja/tai nopeampiin matkustajajuniin, joten höyryvetureille jäi enää näitä keveitä. Kun samaan aikaan pienemmät matkustajajunahöyryveturit olivat poistuneet tai poistumassa niin sitten Ukko-Pekoilla ja Ristoilla ajettiin näitä keveitä, vaikka varmaan joku Hv2 olisi tämmöiseen ollut taloudellisempi.
kuva 02.04.2025 09:18 Petri Nummijoki  
  Ainakin kevätturistissa 1956 on sairasvaunun ilmoitettu kulkevan Helsingin ja Porin välillä junassa 43/44 eli ilmeisesti tämä onkin H44 Tampereelle (klo. 10:40-13:44) ja sieltä edelleen P44 Helsinkiin (klo. 14:00-17:00). Kulkuajat ovat vuoden 1955 kesäaikataulusta. Myöhemmin vuoden 1965 muutoksessa Porin sairasvaunu siirrettiin (junista P61 Helsinki-Tampere -> P45 Tampere-Pori/P46 Pori-Tampere -> P62 Tampere-Helsinki) uudestaan juniin P43/44 mutta silloin tämä ajettiin pikajunana myös Tampereen ja Porin välisellä osuudella ja P44:n aikataulu (lähtö Porista klo. 7:00 ja tulo Helsinkiin klo. 11:13) oli myös täysin erilainen 1950-luvun P44:een verrattuna.
kuva 01.04.2025 19:58 Petri Nummijoki  
  1957 ja 1958 oli taas taloudellisesti vaikeaa aikaa mutta syksyn 1957 suurdevalvaation myötä toisaalta tuontia vapautettiin niin, että säännöstelyn piiriin jäivät enää länsimaiset henkilöautot ja sitäkin voitiin kiertää piilofarmareilla, kun pakettiautotkin vapautettiin. Toisin sanoen pärstäkerroin ja keinottelutaidot eivät sen jälkeen rajoittaneet enää hyödykkeiden hankkimista.
kuva 01.04.2025 13:49 Petri Nummijoki  
  Kiitos tiedoista. Siinä tapauksessa EFi ei ole edes 1954 ollut enää harvinaisuus.

Muuten Korean suhdanne vaikutti ainakin ajoneuvotuonnin kannalta 1951 ja alkuvuodesta 1952. Tietysti osansa saattoi olla silläkin, että olympialaisten vuoksi haluttiin näyttää paraatipuolta ja tuontia helpotettiin tilapäisesti enemmänkin, kuin olisi ollut varaa. Mutta jo vuoden 1952 jälkipuoliskolla tuontia jouduttiin uudestaan voimakkaasti rajoittamaan ja 1953-1954 olivat jälleen taloudellisesti ankeaa aikaa. Seuraava nousukausi oli sitten 1955-1956. 1953-1954 ei siis ollut mitään kultakautta, joskin VR:n tapauksessa investointien valmistelu vei niin pitkän ajan, että käytännön toteutuksessa suhdanteet eivät välttämättä näy. Esim. uusia Tr1-vetureita tuli paljon nimenomaan lamavuonna 1953.
kuva 01.04.2025 12:37 Petri Nummijoki  
  Vuodesta 1954 en tiedä mutta kesäaikataulussa 1955 oli P46:n lähtöaika Porista klo. 8:02 ja tulo Tampereelle klo. 10:25. P62:n lähtöaika Tampereelta oli klo. 10:40 ja tulo Helsinkiin klo. 13:45. Kesäaikataulusta 1960 lähtien näyttäisi olleen voimassa P46:n kulkuajat 8:30-10:47 ja P62 11:00-13:50.
kuva 01.04.2025 12:28 Petri Nummijoki  
  Jos tämä P46 on niin varmastikin kaikki vaunut jatkoivat Helsinkiin eli myös sarasosasto ja EFi-vaunun rahtiosasto kulkivat koko Porin ja Helsingin välisen matkan.

Tosin muuten kuinka varhain EFi-vaunujen muutokset aloitettiin? Moottoripikajunat tulivat kesästä 1954 alkaen, joten mietin, että oliko jo 1954 EFi-vaunuja riittävästi myös tavallisiin pikajuniin liitettäväksi vai voisiko kuvausvuosi olla hieman tuoreempi?
kuva 01.04.2025 12:13 Petri Nummijoki  
  Olisiko P46 ja Tampereelta vaunut jatkoivat junalla P62 Helsinkiin? Ainakin 1960-luvun alkupuolella Porin sairasvaunu kulki tässä junassa. 1950-luvun osalta voin yrittää tarkistaa huomenna. Jos on P46 niin myöhemmin 1950-luvun lopulta alkaen tässä käytettiin Hr11-vetureita ja Dm4-vaunuja.
kuva 01.04.2025 11:55 Petri Nummijoki  
  Entä jos moottori on optimoitu (= tehty mahdollisimman halvalla) niin, ettei se toimi kunnolla tyhjäkäynnin kierrosluvuilla? Silloin automaattisammutus voi olla hyvinkin perusteltua, vaikka tietysti kuluttajalle asia myydään positiivisena ominaisuutena eli päästöjen vähentämisen nimissä.
kuva 24.03.2025 19:00 Petri Nummijoki  
  Mutta Hv1 ja Hv3 varmaankin saivat käydä Katajanokalla asti? Nekään tuskin lisää vettä satamassa käydessään tarvitsivat mutta satamien vetopäivystäjinä Helsinkiin sijoitettuja Hv-vetureita https://vaunut.org/kuva/9258 on käytetty.
kuva 22.03.2025 19:53 Petri Nummijoki  
  Olisivatko oikeat puskimet noiden alla ja kysymyksessä jonkinlaiset suojat, etteivät museovieraat sotke vaatteitaan puskinrasvaan?
kuva 13.03.2025 09:32 Petri Nummijoki  
  Saa sitä kutsua mutta Dv12-sarjamerkki oli ollut käytössä vasta muutamia vuosia silloin 1980-luvun alussa, kun Sv1 oli koeajoissa, joten lieneekö Deeveri-nimityskään ollut vielä vakiintunut edes dieselkäyttöiselle Dv12-veturille? Ennemmin voisi ajatella käytetyn Ässävee-nimitystä aikaisemman Sv12-sarjamerkin mukaan.
kuva 05.03.2025 23:35 Petri Nummijoki  
  70-luvulla talvikunnossapito on ollut jo aika laajaa mutta jos mennään sitä varhaisemmille vuosikymmenille niin alemmassa tieverkossa oli paljon niitä, joita ei edes talvella aurattu vaan liikkuminen tapahtui reellä, suksilla ja potkukelkalla. Toisaalta vanhusväestön määrä lienee aikojen saatossa lisääntynyt. Ikä taitaa nostaa aika tavalla riskiä, että kaaduttaessa paikat eivät kestä.
kuva 05.03.2025 13:03 Petri Nummijoki  
  Porin aamujunan kokoonpano 60-luvun lopun ja 70-luvun alun asussa näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuva/31055, joskin juhlapyhän läheisyyden vuoksi mukana on lisävaunuja. Tosin paluujunassa P50 saattoi kai olla tavallisenakin sunnuntai-iltana jopa kymmenkunta vaunua, joskaan ei Porista asti mutta Tampereelta Helsinkiin.
kuva 04.03.2025 09:32 Petri Nummijoki  
  Jos kuva on aamupäivän (tai keskipäivän) aikaan otettu niin MK94 Jyväskylästä lienee todennäköisin vaihtoehto. Muut vakituiset Dm8-junat tulivat Helsinkiin vasta iltapäivän puolella. Dm8:lla ei taidettu 1960-luvulla ajaa Poriin vakituisesti mitään junaa. Dm9:llä ajettiin joinain kausina mutta sitäkään ei voitane pitää vielä 1960-luvun osalta tyypillisenä Porin suunnan kalustona.
kuva 03.03.2025 20:30 Petri Nummijoki  
  Toisaalta onhan täälläkin monta kuvaa, joista joudutaan arvailemaan, mistä kuvassa on kysymys, kun taustatiedot puuttuvat tai ovat kadonneet. En oikein osaa pitää ongelmana sitä, että kuvan tiedot olisivat "liian täydelliset".
kuva 02.03.2025 23:47 Petri Nummijoki  
  Jos https://vaunut.org/kuva/25060 on uskominen niin 2000 tonnin junaa olisi tämmöisellä liikuteltu. Tosin kommentin perusteella hyvissä olosuhteissa ja liikuteltavalla osuudella tuskin saa olla pientäkään ylämäkeä.
kuva 24.02.2025 17:14 Petri Nummijoki  
  Kai tuon tarkoitus oli estää, ettei toisen vaunun puskin pääse nousemaan ko. vaunun puskimen päälle, jos tapahtuisi törmäystilanne. Eräänlainen suojarakenne siis.
kuva 23.02.2025 11:37 Petri Nummijoki  
  Pikajuna varmaan jotain tämmöistä https://vaunut.org/kuva/65942. Vankivaunu on kuitenkin jo ehtinyt vaihtua tässä uudempaan malliin vai olivatko uudet ja vanhat samoissa kierroissa?
kuva 21.02.2025 21:48 Petri Nummijoki  
  Tannerhan oli pääsyytetty, joten ennemmin kai kaikki muut syytetyt olivat sijaiskärsijöitä, koska nimenomaan Tanner oli saatava tuomittua?
kuva 19.02.2025 21:37 Petri Nummijoki  
  Lieneekö vastaava klo. 12:10 Helsingistä lähtevä vuoro, jota kuvassa https://vaunut.org/kuva/9444 ajetaan Porkkanalla? Tosin numero taisi olla veturijunalla P31 ja Porkkanalla P47.
kuva 17.02.2025 20:59 Petri Nummijoki  
  Liittyivätkö Woodward-säätäjien ongelmat jo tuossa vaiheessa veturin vajaatehoisuuteen eli liian alhaisiin maksimikierroksiin https://vaunut.org/kuva/46905 vai oliko niissä muuta vikaa? Vajaatehoisuus ilmeisesti saatiin poistettua Woodward-säätäjillä varustetuista vetureista vasta joskus 1980-luvun kuluessa päätellen aikaisemmista keskusteluista.
kuva 16.02.2025 22:38 Petri Nummijoki  
  Keskimäärin näin mutta 25- ja 27-sarjoja valmistettiin osittain samaan aikaan, joten alkupään 27-sarjalaiset ovat vanhempia kuin loppupään 25-sarjalaiset.
kuva 14.02.2025 16:37 Petri Nummijoki  
  Puolan presidentti oli Suomessa valtiovierailulla kai 1-7.7.1965. Lyötyisikö siltä väliltä ajankohta, johon 2702 junassa P11, 2208 junassa H16 ja 1044 junassa H221 sopisivat? Hr11-pariveto junassa P37 ja 1954 johtoveturina täsmäisi ainakin päivään 2.7.1965.
kuva 14.02.2025 11:20 Petri Nummijoki  
  Toisin sanoen myös 25.6.1965 on epätodennäköinen kuvauspäivä, jos https://vaunut.org/kuva/173004 on otettu samana päivänä tämän kuvan kanssa. Teoriassa sama veturi voisi ehtiä sekä junaan H209 että H221 mutta sitten paluu Riihimäeltä olisi junassa, joka ainakin suunnitelmallisesti ajettiin Lättähatulla ja muutenkin epätodennäköistä, että Helsingin ja Riihimäen väliä yritettäisiin ajaa kolmatta kertaa peräkkäin samalla höyryveturilla ilman kunnon huoltotaukoa. Olisikohan kesällä 1965 voinut olla muita liputuspäiviä, kuin edellä mainitut?
kuva 13.02.2025 22:58 Petri Nummijoki  
  Entä löytyykö H221:n vetovoimasta noilta päiviltä havaintoa? Kuvassa https://vaunut.org/kuva/173004 voisi kellonajan perusteella olla 1044:n vetämä H221 ja varmaan sekin on samalla kertaa otettu, kun on liputuspäivä.
kuva 08.02.2025 18:52 Petri Nummijoki  
  Kyllä kai koko alkuperäinen sarja 3001-3110 oli uutena puolapyörillä? Täällä on veturi 3106 https://vaunut.org/kuva/44039 puolapyörillä varustettuna. Nämä sitten vaihdettiin pois 80-luvun lopun ja 90-luvan alun aikana eli suunnilleen samoina vuosina, kun Sr1-veturit muuttuivat IC-väritykselle. Muistelisin, että 1993 paikkeilla puolapyöriä vielä jonkin verran näki mutta jossain siinä raja menee.
kuva 07.02.2025 21:02 Petri Nummijoki  
  Varmaan koeajojakin on tehty mutta liittyisivätkö Sr1-vetureiden useimmat 70-luvun aikana tapahtuneet vierailut Rantaradalla huoltokäynteihin Koneisto Oy:llä Masalassa: https://vaunut.org/kuva/61361?
kuva 07.02.2025 18:21 Petri Nummijoki  
  On tullut kommentoitua samaa asiaa useaan kertaan aikaisemminkin mutta kun tämän maalauksen ihailijoita tuntuu riittävän niin minkäs sille. Kun tämä maalaustapa ja seuraava versio eli leveä keltainen päätyraita olivat molemmat arkipäivää rinnakkain niin kyllä ainakin omaan silmääni leveä keltaraitainen oli selvästi pirteämmän oloinen https://vaunut.org/kuva/26253. Rohkenen epäillä, että harva oikeasti olisi tyytyväinen, jos kaikki Sr1-veturit olisi menty maalaamaan tällä tyylillä ja myös pitäydytty tässä maalauksessa näihin päiviin asti.
kuva 07.02.2025 17:35 Petri Nummijoki  
  Hr1-vetureiden säännölliseen käyttöön Savon radalla pitää tarkentaa, että ajettiinhan Pasilan Hr1-vetureilla mm. P95/H95/H96/P96 Haapamäen ja Pieksämäen välillä ainakin vuosina 1960-1961 ja vetureita ilmeisesti vaihdettiin toisinaan Kouvolan kauttakin ainakin Savon radan kiitotavarajunassa TK1076. 1011 on siis lähes varmasti käynyt Pieksämäellä jo ennen vuotta 1962 ja todennäköisesti ajanut Savon radallakin Kouvolan ja Pieksämäen väliä. Mutta sellaisesta ei kai ole havaintoja, että Pasilan Hr1 olisi käynyt Kuopiossa asti, ennen kuin raskaan sarjan höyryvetureiden korjaukset siirrettiin Hyvinkään konepajalta Kuopioon?
kuva 07.02.2025 12:56 Petri Nummijoki  
  Vaikka Mörkö-Majurin teho oli vain 28-29 hv petroolikäyttöisenä niin siinä oli toisaalta hidaskäyntinen moottori sekä kunnolla painoa, jotka tekivät traktorista tehoonsa nähden sitkeän. Nuffield esiintyi pitkään useammin mainoksissa, kuin todellisessa työssä, koska niille alettiin myöntää tuontilisenssejä kunnolla vasta vuodesta 1955 alkaen ja sitä ennen koko 50-luvun alkupuolen tuonti oli vain reilut 200 traktoria. Harmaasta Fergusonista tosiaan Pikku-Jussin käyttelyyn tuskin oli. Harmaasta Fergusonista on vielä huomattava, että niitä tuotiin dieselmoottorilla varustettuna merkittäviä määriä samoin vasta 1955 lähtien luultavasti siksi, että dieselmalli oli hinnaltaan huomattavasti bensiini- ja petrooliversioita kalliimpi. Sitä ennen Fergusonin valinta täytyi tehdä (sikäli kuin täydellisillä myyjän markkinoilla valinnan mahdollisuuksia oli), joko pienitehoisen petroolimoottorin tai käyttökustannuksiltaan kalliin bensiinimoottorin välillä.
kuva 07.02.2025 12:13 Petri Nummijoki  
  Se ei sitten valitettavasti tuo ratkaisua. Entä löytyykö veturia 2208 junasta H16, jos oletetaan kuvan https://vaunut.org/kuva/173002 olevan samalla kertaa otettu?
kuva 06.02.2025 22:38 Petri Nummijoki  
  Vk4 on näissä kuvissa ilmeisesti vielä lämpimänä, jolloin kuva voitanee ajoittaa kesään 1962. Vk4 jäi kai elokuussa 1962 pois liikenteestä ja toisaalta 1011 oli Kouvolan varikon veturi kesäkuusta 1962 lähtien, joten vasta sen jälkeen 1011 lienee ollut säännöllisessä käytössä Savon radalla. 1011 on tässä varmaankin veturin 1020 tai 1021 korvaajana, jotka olivat Kouvola-Kuopio-pikajunien vakivetureita tuohon aikaan.
kuva 06.02.2025 22:25 Petri Nummijoki  
  Hv2-vetureiden säännölliset ajot Helsinkiin päättyivät joulukuun alussa 1964, joten kuva lienee vähintään vuoden verran mainittua vanhempi. Karjaalta on kai sen jälkeen käyty vielä muutamia kertoja Hv2:lla Helsingissä mutta satunnaisen käynnin päätyminen kuvaan lienee jo epätodennäköisempää.
kuva 06.02.2025 21:11 Petri Nummijoki  
  Löytyykö P37:n vetovoimasta tietoa? Harmaan kiitojunan tarina-kirjan sivuilla 90-91 on Hannu Luukanteleen ottama kuva Hr11-parivedosta Helsingin aseman silloisella raiteella 2. Kuvassa on taustalla salossa Suomen lippu, ensimmäisen veturin numero on 1954 ja junan ensimmäinen vaunu on EFi. Kuvan https://vaunut.org/kuva/173000 perusteella raiteella 2 olevan junan vaunu on Sr12-veturin vierellä 22374 ja eikös se ole EFi-vaunujen numerosarjasta? Mielestäni yksityiskohdat sopisivat täysin siihen, että kyseinen Hr11-pariveto on tästä samasta tilanteesta.
kuva 06.02.2025 14:32 Petri Nummijoki  
  Helsingistä Hankoon kuitenkin kulki 50-luvun lopulta 70-luvulle viikonloppujunia, kuten kuvassa https://vaunut.org/kuva/41562 olisi jopa 7-vaunuinen juna lähdössä juhannusruuhkassa Karjaalta Hankoon. Ilmeisesti jotain virkistystoimintaa Hangossa tuohon aikaan oli, joka sittemmin on loppunut.
kuva 06.02.2025 14:23 Petri Nummijoki  
  Jos kuvassa esiintyvä Sr12 2702 saapui Helsinkiin ensimmäisen kerran 23.6.1965 niin sitä vanhempi kuva ei voi olla.
kuva 06.02.2025 14:15 Petri Nummijoki  
  Mutta sellainenkin asia on huomattava, että työlauantaiden aikaan oli kesäkuussa parin kolmen viikon välein kaksi pidennettyä viikonloppuvapaata eli helluntai ja juhannus. Koska helluntai oli näistä ensin ja ensimmäinen pitkä viikonloppu pääsiäisen jälkeen (ellei vappu sattumalta osunut viikonlopun yhteyteen) niin helluntai saattoi olla jopa juhannusta merkittävämpi lomaviikonloppu. Toisin sanoen juhannus on nykyään ehkä tärkeämpikin lomaviikonloppu kuin tuohon aikaan, kun taas silloiset suuret juhlapyhät helluntai ja pyhäinpäivä ovat lomailumielessä menettäneet asemansa.
kuva 06.02.2025 12:54 Petri Nummijoki  
  Vapaat lauantait (aluksi kesäkuukausina) tulivat vasta 1966. Mutta junahannusaatto saattaa olla erikoistapaus.

Aikataulun perusteella näyttäisi, että useimmat juhannuksen lisäjunat, kuten pohjoisen ylimääräiset yöjunat lähtivät Helsingistä torstai-iltana 24.6.1965 ja normaalit lauantaijunatkin, kuten Kuopion aamupikajunasta P75 Imatralle jatkaneet vaunut (junana P705) kulkivat jo torstaina. Mutta jonkin verran lisäjunia on ollut vielä perjantainakin 25.6.1965 lähinnä aamulla ja keskipäivällä. Esim. klo. 13:50 Helsingistä lähtenyt Kouvolan viikonloppujuna P17 olisi kulkenut sekä torstaina että perjantaina. Jos tästä voi jotain tulkita niin olisiko junannusaatto ollut periaatteessa normiviikon lauantaita vastaava eli työpäivä puoleen päivään asti mutta monilla työpaikoilla olisi käytännössä annettu se vapaapäiväksi tai sitten juhannuksen viettoon lähtijät ottivat siihen ylimääräisen lomapäivän itse?

Mielestäni tämän kuvan junat sopisivat tilanteeseen hyvin. P11 ja MK55/93 ovat normimittaisia eivätkä lisävaunuja sisältäviä, joten enimmät ruuhkat olisivat olleet jo edellisenä päivänä ja saman päivän aamuna. Näihin iltajuniin juhannus ei siten enää vaikuttaisi kysyntää lisäävästi. Mutta Turun suuntaan on vielä viimeisiä juhannuksen viettäjiä lähdössä isommassa määrin. Lienevätkö menossa iltalaivalle tai onko esim. Hangossa juhannuksena yleisötapahtuma?
kuva 06.02.2025 10:54 Petri Nummijoki  
  Lienee kuitenkin Pikku-Jussia käytelty useimmin tavallisella takavetoisella Majorilla ja olisiko Mörkö-Majurikin ollut niille yleisempi voimakone, kuin nelivetoinen Manuel? Perustelu siinä, että nelivetoiset Majurit tulivat Suomen markkinoille vasta 1950-luvun lopulla mutta Pikku-Jussi jo saman vuosikymmenen alussa.
<<   >>