Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.09.2024 18:26 | Lasse Reunanen | ||
| Erikoista, jos ensirekisteröinnissä Suomeen on saatu tuollainen kilpi v. 2009. Silloin jaetut lyhyet 5-merkkiset olivat C-alkuisia, tyyliin Cxx-xx. Toki on mahdollista, että autoon on ostettu maksullinen erikoiskilpi vaikka tunnearvojen takia. Ylipäätään rekisterikilpisääntöjen mukaan Kuplaan ei pitäisi olla mahdollista saada kapeaa kilpeä muuten kuin erikoiskilpenä tai anomalla vanhalla auton alkuperäisen mustapohjaisen tunnuksella oleva kilpi, mikäli sellainen on joskus autossa on ollut. | ||||
|
|
28.09.2024 16:45 | Lasse Reunanen | ||
| Jos on museorekisteröity, niin melkoisen huonolla pidolla on ollut, kun on kolhuja ja ruttuja täynnä. Eikä se rekisterikilpeen juuri vaikuta jos sitä hait. Haalistuneen näköinen kilpi on oletettavasti alkuperäinen tai sitten autoon on haettu alkuperäisellä tunnuksella oleva musta kilpi takaisin. Ei SGT-xx tunnusta muuten jaeta. Kuplalle ei ole lyhyelle kilvelle tarvetta, niin uustuontiautolla olisi leveä 6-merkkien kilpi, sen saa mustapohjaisenakin. Jos olisi museoajoneuvo, eikä olisi anottu alkuperäistä tunnusta, alkaisi kilpi M-kirjaimella. | ||||
|
|
28.09.2024 15:16 | Lasse Reunanen | ||
| Auto on oletettavasti 1968, koska on jo isot puskurit. Ainakin SGT-rekisterikilvet oli Pohjois-Karjalassa jaossa v. 1968. Periaatteessa, mutta hyvin epätodennäköisesti, kilpi voi olla jaettu myös vuonna 1969, mikäli on ollut jonkun pienen pitäjän vallesmannin toimistossa, missä on vähän rekisteröity autoja. Kupla on kuitenkin jo uudempaa mallia, minkä takaikkunaa on suurennettu, että näkee paremmin kun kehitys kulkee ohitse. |
||||
|
27.09.2024 21:11 | Lasse Reunanen | ||
| Onko tämä Lavian Autokorin rakenne, vaikka erehdyttävästi näyttää Kutterin veljesten korilta? Lavialaisethan osti muotopellit valmiina Kutterilta ja sen takia yhdennäköisyys. Lavian Autokori oli viimeinen puukorien valmistaja Suomessa. Lopettamiseen v. 1982 asti valmistivat puukoreja. | ||||
|
27.09.2024 04:59 | Lasse Reunanen | ||
| No kyllä lännessäkin oli jämähdetty 2-tahtikäryyn. Vielä vuonna -64 Tekowika esitteli uuden 2-tahtisen mallin F102. Saksassa kesti uskomattoman kauan päästä sodan kurjuuksista yli. Vasta 70-luvulla autoteollisuus alkoi kehittymään kunnolla sodan jälkeen. | ||||
|
|
25.09.2024 22:23 | Lasse Reunanen | ||
| Eikö DKW F8 ole sitten kiinnostava lainkaan? Mielestäni paljon kiinnostavampi kuin pensasneuvistoliittolaisten ala-arvoisesti kopioima laite. Tosin tekovikassakin on tyypillisen saksalaisten itaruuden tapaan 2-tahtimoottori, niin eipä omistushaluja moinen kinneri aiheuttaisi vaikka tarjolle tulisi. | ||||
|
05.09.2024 17:15 | Lasse Reunanen | ||
| Nämä paikalliset sadekuuron aiheuttamat "tulvat" johtuu vain ja ainoastaan pakkomielteestä päällystää joka paikka asvaltilla, kotona ei juuri edes lammikoita näkynyt, kun lähimmälle päällystetylle tielle on kaksi km matkaa. Kaupungissa suvun talo on juuri tuon pahimman sateen alueella ruutukaava-alueella, mutta kun on nurmikkoa ja murskepiha, niin eipä pihalla tai alakerrassa ollut yhtään tulvaa. | ||||
|
29.07.2024 13:18 | Lasse Reunanen | ||
| Eiköhän jokainen kehittyvä teollisuusmaa ome läpikäynyt sen kopiointi- ja lisenssituotantovaiheen. Niin Suomi kuin Japanikin. Joissain maissa kehitys vain on pysähtynyt siihen kopiointiin ja tuotetaan edelleenkin jopa liki 100 vuotta vanhoja kopioita. | ||||
|
29.07.2024 02:12 | Lasse Reunanen | ||
| Liittyvätkö tämä kuva yhteen tämän kanssa https://vaunut.org/kuva/46250?liikp1=1250 ? Ajankohta voisi sattua, valo, taustan puut on saman ikäisiä, puhelinlinjoja on yhtä monta, ym. Ainakin hyvin samoja aikoja otettuja kuvia ovat. Voisin jopa kuvitella samoja ihmisiä laiturilla. Vaikkapa etualalla oleva lakkipäinen mies. Vastaava lakki löytyy toisesta kuvasta hieman veturin etupuolelta laiturilla olevan pylvään kohdilta. | ||||
|
|
25.07.2024 03:50 | Lasse Reunanen | ||
| Eivät taida puskukoneita olla, ellei ole ollut tarkoitus varustella sellaiseksi 5-vuotissuunnitelman puitteissa. Enemmän pitäisin noita juurikin telatraktoreina kuten kuvatekstissä on mainittu. Suuressa ja mahtavassa suosivat niitä kolhooseilla peltovetäjinä pitkäänkin. Omaa tuotantoa oli runsaastikin eri kokoluokissa, mutta kait tuotekehitystäkin piti välillä tehdä. Neuvostoliiton tärkein konesuunnittelijanhan oli tunnetusti herra Regus Patoff. | ||||
|
22.07.2024 14:54 | Lasse Reunanen | ||
| Varjoista minäkin oletin auringon olevan korkealla. Silti on jotenkin epätodellisen tuntuista, että tehdasalueella ei ole yhtään työntekijää ulkona töissä, kuitenkin on suuret piha-alueet varastoineen. Eikä kaduilla näy liikennettä, ajoneuvoin tai ilman. Kaksi ihmistä taitaa tehdasalueella ulkona olla... |
||||
|
|
22.07.2024 14:31 | Lasse Reunanen | ||
| Erikoinen kuva. Kuvassa näkyy monenlaista infrastruktuuria, mutta ei ihmisiä. Kadut/pihat on täysin autioita. Pysäköityjä autoja on, mutta ei juurikaan liikenteessä kaduilla eikä jalankulkijoita tai pyöräilijöitä lainkaan. Onkohan kuva otettu hyvin aikaisin aamulla? | ||||
|
18.07.2024 02:58 | Lasse Reunanen | ||
| Työvoimaa on ollut silloin saatavilla eikä ruumiillista työtä pelätty. Tuollaisessa aurassa olisi ollut esim. siipien kääntö helposti toteutettavissa höyryn voimin. Veturista olisi helposti saanut höyryä syötettyä, eikä olisi kovinkaan isoa mäntäkonetta tarvittu, mikä olisi pyörittänyt akselia, millä olisi yhden miehen voimin voitu hallita kaikkia siipiä hihnojen/vaijereiden välityksellä. | ||||
|
|
17.07.2024 15:23 | Lasse Reunanen | ||
| Paljon on kyllä väkeä tarvittu. | ||||
|
|
17.07.2024 01:13 | Lasse Reunanen | ||
| Montako ihmistä tuollaisen auran käyttömiehistö on ollut? Ja mikä on ollut kunkin tehtävä? | ||||
|
15.07.2024 23:16 | Lasse Reunanen | ||
| Itse olisin veikannut tuota vasemmanpuoleista 60-luvun puolivälin Ford Zephyriksi, mutta voi hyvin olla Taunuskin. Vaikea varmistua noin vauhdikkaasta kuvasta. | ||||
|
11.07.2024 21:38 | Lasse Reunanen | ||
| Kyllä vapaastiengittäväkin voi rynnätä, mutta moottorin on oltava todella väljä tai muuten viallinen, männänrenkaat poikki jostain sylinteristä tai vastaavaa. Moottorin täytyy huohottaa todella reilusti. Muutaman kerran olen vierestä nähnyt, kun näin käy. Silloin ysärillä kun alkoi diesel henkilöautojen savutusmittaukset ryntäyttämällä, niin joskus lähti öljyllä vaparikin käymään, kun työkaveri noita mittasi. | ||||
|
11.07.2024 21:27 | Lasse Reunanen | ||
| Eikös tuo ole Anny von Hamburg? https://svenska.yle.fi/a/7-10058415 | ||||
|
11.07.2024 02:39 | Lasse Reunanen | ||
| Pitkään tuo auto häiritsi ja teetti työtä, mutta vihdoin selvisi. Se on Lincoln Zephyr V12 -37. En jotenkin osannut noin kalliiseen luksusautoon yhdistää, mutta lopulta keksin. Nuo sotavammat häivyttää loisteliaisuuden tehokkaasti. Kapseli sentään on tallessa. Oletettavasti noin iso ja hieno auto on ollut jonkun korkeampiarvoisen upseerin käytössä. | ||||
|
|
10.07.2024 22:58 | Lasse Reunanen | ||
| Kimmo ja Erkki, kiitos valaisevasta tekniikkapläjäyksestä. Mukava lukea asiantuntijoiden kerrontaa. Rainer, useimmiten öljyllä ryntääminen johtuu turboahtimen vauriosta, jolloin ahdin puskee moottoriöljyä imuilman sekaan niin kauan kuin sitä moottorissa riittää. Pienen moottorin saattaa jarruttamalla saada sammutettua, mutta jotain isoa kuorma-auton tai työkoneen, saati veturin moottoria ei välttämättä saa. Ainoa konsti olisi päästä tukkimaan imuilman saanti, mikä ei välttämättä ole mahdollista. Ihan jo työturvallisuudenkaan puolesta, kun iso moottori ryntää reiluilla ylikierroksilla, on todellinen moottorin räjähdysmäinen tuho lähellä, eikä silloin kannata konehuoneessa oleskella. |
||||
|
|
09.07.2024 21:48 | Lasse Reunanen | ||
| Kuinka momentinmuunnin voisi mahdollistaa moottorin suurinta kierroslukua vastaavaa nopeutta suuremman ajonopeuden? Momentinmuunnin ei rakenteensa puolesta voi toimia kierroslukua korottavana komponenttina. Vai onko vaihteistossa ylivaihde ja sen käyttö on mahdollista momentinmuuntimen ansiosta kevyellä kuormalla tasaisella rataosuudella? | ||||
|
09.07.2024 15:28 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo kyllä kuulostaisi joltain keraamiselta, lienee ollut sukkaa vahvempi. Liekö kuitenkin toriumia sisältävää, että on hehkunut kirkkaana? | ||||
|
|
09.07.2024 14:42 | Lasse Reunanen | ||
| Hekhusukassahan on tekstiiliverkko vain asentamista varten. Ensipoltossa tekstiili palaa pois ja jäljelle jää toriumverkko hehkumaan. Torium on lievästi radioaktiivista ja sen käyttö on nykyään kielletty. Korvaavista aineista tehty nykyinen sukka ei pala yhtä kirkkaasti, on kellertävämpi. Sukka itsessään ei ole vaarallinen, mutta vaurioituneen sukan piustamisessa syntyvä pöly hengitettynä on lievän radioaktiivisuuden takia haitallista. Noihin voimavalolamppuihin olen onnistunut löytämään muutamia vanhoja toriumsukkia, niillä pärjäilen kyllä tovin. Sukkaa vaihtaessa pitää muistaa käyttää hengityssuojainta. Toki rautateillä käytetyissä valaisimissa on voinut olla erilaisia materiaalejakin kuin voimavalolampuissa. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Torium |
||||
|
|
09.07.2024 14:35 | Lasse Reunanen | ||
| Onko Aitonevan veturista terävää tarkkaa kuvaa samasta suunnasta? Noissa hitsisaumoissa on monta kohtaa, millä pystyy tunnistamaan samaksi tai varmistumaan ettei ole. | ||||
|
|
09.07.2024 14:33 | Lasse Reunanen | ||
| Kori ei näytä -38 Fordilta juuri tuulilasin takia, eikä lokasuojat, mutta ajovalot kylläkin ja konepelti/maski. Tämän takia epäilenkin, että meneillään on auton korjaaminen eri autoista saatavilla olevien osien avulla. | ||||
|
|
09.07.2024 01:30 | Lasse Reunanen | ||
| Oliko vaunujen sisävalaistuksessa käytetyt kaasuvalot ihan liekillä palavia vai oliko niissä radioaktiivisesta toriumista valmistettu hehkusukka kuten Tilley/Petromax, ym. voimavalolyhdyissä tai Primuksen nestekaasuvalaisimissa? Voisi kuvitella, että hehkusukka olisi lyhytikäinen rautatievaunussa, kun siellä väkisin on tärinää. | ||||
|
|
08.07.2024 21:53 | Lasse Reunanen | ||
| Tuosta autosta ei kyllä ihan varmuutta osaa sanoa. Väittäisin olevan.mallia kootut teokset. Alue on lienee jonkunlainen korjaamoalue, näkyyhän veturin keulan puolellakin jonkun auton keulapellit, ehkä Ford -38 "pornokeulan". Nuo tuon näkyvän auton pellit eivät selvästikään istu autoon, kuten kuuluisi ja konepelti on irrallaan. Varmaan on meneillään sodassa kärsineen auton kunnostus niillä osilla, mitä on saatavilla, eli jonkun toisen auton osilla. Veturin kuva on niin terävä, että rungon hitsisaumat erottuu selvästi. Niistä on tunnistettavissa sama yksilö, vaikka päällirakenteita olisi myöhemmin muutettu reilustikin. Useammassa kohdassa on havaittavissa selvästi erottuvia yksilöllisiä saumoja, mitä ei muissa yksilöissä voi olla. |
||||
|
28.06.2024 03:17 | Lasse Reunanen | ||
| Kylmiltään kotikonstein jousiteräksestä käännetyt kierrejouset kuoleentuvat huomattavasti nopeammin kuin teollisesti valmistetut, mitkä on lämpökäsitelty vasta jouseksi kääntämisen jälkeen. Mitä itse olen tehnyt, niin hyvin lyhytikäisiä ovat olleet. Harvalla on kotiverstaassa tai edes pienemmissä konepajoissa karkaisu- ja päästöuuneja eikä myöskään osaamista niiden käyttöön. Myös tarvittavan jousiteräksen metalliseoksen laadun selvittäminen riittävän kestävyyden ja oikeiden lämpötilojen löytämiseksi voi olla kiven alla. Ja ylipäätään pienen oikeanlaatuisen jousilankamäärän hankinta voi olla vaikeaa. | ||||
|
24.06.2024 23:35 | Lasse Reunanen | ||
| Jari, meidän perheestä löytyy tuon sisarmalli, Camaro RS -89, 305 TBI ja 7004R. | ||||
|
|
24.06.2024 03:28 | Lasse Reunanen | ||
| Ei ole Trans Am vaan Firebird Formula. Trans Am ja Formula ovat Firebirdin erilaisia varustevaihtoehtoja. Tuollaisessa kasarin-ysärin vaihteen Trans Amissa pitäisi olla helmalevikkeet a erilainen konepelti, ym. ja tuossa lukee ovessa selvästi Formula. Ja ovat muuten yllättävän näkysiä polttoaineelle. Rouvan vastaavan korimallin Camarolla tulee ajeltua melkoisen paljon ja kesllä lomareissut ym sillä yleensä tehdään, ei juuri käyttöautoa kalliimpi ole ajella | ||||
|
16.05.2024 00:03 | Lasse Reunanen | ||
| Tämä Romu-Keinänen pompsahtaa tämän tästä erilaisten historiallisten laitteiden romuttajana. Vasta taannoin näin tubessakin videon, kun entisöidyn käyttökuntoisen pienen pyöräkuormaimen lastasivat romuautoon. Ja kuormatessa oikein tarkoituksella murjoivat ja särkivät, ettei kukaan voisi pelastaa. Eri harrastepiureistä olen kuullut monia hienoja koneita menneen nimenomaan Keinäselle. | ||||
|
14.04.2024 05:23 | Lasse Reunanen | ||
| Linkissä s/s Ahdin historia lyhyesti. https://steamship.fi/kaikkilaivat/s-s-ahti/ |
||||
|
|
14.04.2024 05:18 | Lasse Reunanen | ||
| Kuvassa näkyvä höyryhinaaja Fiskars I on edelleen hengissä ja vieläpä liikkuu höyrykoneen voimin. Alus kulkeentui Osuuskunta Metsäliitolle ja sai nimen Ahti. Useiden uudistusten ja nimenmuutosten jälkeen, oli ammattiliikessä Saimaan viimeisenä höyrykäyttoisenä linjahinaajana 70-luvulle asti ja on nykyään kunnostettuna viimeisen ammattiliikenteen asuun huvialiuksena. Ammattiliikenteen jälkeen öljylämmitys on poistettu ja alus on palautettu halkolämmitteiseksi. Kotisatama Ahdilla on nykyään Lappeenranta . Alus on tiettävästi myynnissä. | ||||
|
12.03.2024 22:59 | Lasse Reunanen | ||
| Luova ratkaisu kevyen liikenteen alikulkuun. | ||||
|
07.03.2024 13:37 | Lasse Reunanen | ||
| Lihasmuisti on kummallinen asia. Vaikka itsekin olen tottunut ajamaan mitä erilaisimmilla autoilla ja työkoneilla, niin joitain hupsuja asioita sattuu. Monesti on käynyt, että kun on suunnanvaihimella varustetulla traktorilla tai trukilla ajanut päivän ja sen jälkeen lähtee auton rattiin, niin kovasti tulee suuntavilkkua käytettyä, kun pitäisi peruuttaa. Suunnanvaihtimen käyttövipu siis traktorissa on samalla paikalla ratin alla, kun henkilöauton vilkkuviiksi. | ||||
|
05.03.2024 01:43 | Lasse Reunanen | ||
| Suhteellisen iäkäs pyöräkuormain urakoitsijalla. Keltapunaiset rekisterikilvet korvattiin mustanumeroisilla v. 1975. No ei se ole kuin reiluu 20-vuotias, mutta tuolloin konekalusto kehittyi nopeasti ja vanhanaikaiset poistuivat urakointikäytöstä suhteessa nuorempina kuin nykyään. | ||||
|
21.02.2024 20:21 | Lasse Reunanen | ||
| Ehdottomasti olen Timon kanssa samaa mieltä. | ||||
|
|
20.02.2024 19:35 | Lasse Reunanen | ||
| Työkone se onkin ja parhaasta päästä. Ei niitä huviajoon ole hankittu. Hyvä, että nykyäänkin työkalu joskus vielä saa näyttää työkalulta, eikä tuotakin ole verhoiltu peräpuikkoa muistuttavaan muovikuoreen. | ||||
|
24.01.2024 16:05 | Lasse Reunanen | ||
| Kuplavolkkarin takaikkunaa suurennettiin sen takia aina vähän kerrassaan jokaisessa uudistuksessa, että näkisi paremmin, kun kehitys kulkee ohi. | ||||
|
19.01.2024 13:27 | Lasse Reunanen | ||
| Sääli kun tuolta Boresta tuhottiin höyrykone niinkin myöhään kuin 1987. | ||||
|
16.01.2024 06:47 | Lasse Reunanen | ||
| Roitsin moottorin varaosahuoltoa helpottaa mallien vähyys. Eri kokoiset moottorit perustuvat samoihin komponentteihin, sylinterimäärää lisäämällä on moottoria suurennettu. Samoista komponenteista syntyy 1-6 sylinterinen, onko velä V8:kin? Toisistaan eroavia osia ei montaa ole, kampi- ja nokka-akselit, kampikammio, ruiskutuspumpou, imu- ja pakoputkisto, jäähdytysilman ohjainpellit, siinäpä lienee tärkeimmät. Muokattu. Itseasiassa samoista komponenteista taisi syntyä jopa V10 ja V12 moottorit. |
||||
|
07.01.2024 03:15 | Lasse Reunanen | ||
| Suomessa ei käsittääkseni ole jäljellä kuin yksi Republic -kuorma-auto. Se on nykyään entisöitynä Veteraaninuorma-autoseuralla. Linkissä lisätietoja Republiceista Suomessa. https://vetku.fi/julkaisut/autoesittelyja/republic-1912-1929/ | ||||
|
03.01.2024 03:45 | Lasse Reunanen | ||
| Onko tuolla matkustajaliikennettä vai onko istuin vain olemisen takia? | ||||
|
02.01.2024 16:50 | Lasse Reunanen | ||
| Eikös nuo yleensä asemalla ole himmennetyin valoin, jos pysähtyvät? | ||||
|
30.12.2023 05:46 | Lasse Reunanen | ||
| Eipä se olekaan Michelin vaan Firestone Military NDT. | ||||
|
30.12.2023 05:35 | Lasse Reunanen | ||
| Onko traktorin kiskopyörissä jonkinjainen hydrauliveto vai onko ne vaan ohjaamassa ja liikkuminen tapahtuu kumipyörien välityksellä? | ||||
|
25.12.2023 17:15 | Lasse Reunanen | ||
| Tuollaisen Range-Roverin takapenkillä matkustin lapsena paljon. Väri oli sinapinkeltainen ja rekisteri MAU-150. | ||||
|
14.12.2023 19:46 | Lasse Reunanen | ||
| Syksyllä julkaistiin joku kartta ilmaston lämpötilasta. Valtaosa maailmasta oli normaalia lämpimämpää, mutta Suomi ja osin Ruotsi ja Norja olivat sinisiää ja seöväsit keskiarvoa kylmempiä. No mihin johtopäätökseen tämä johtaa? Ilmiselvästi sietämättömällä verojen ja yleisen hintatason korotuksella saadaan ilmasto viilenemään. | ||||
|
12.12.2023 19:58 | Lasse Reunanen | ||
| Olisiko joillain rataosilla strategista merkitystä ja ne olisi helpommin käyttöönotettavissa tarpeen vaatiessa? Silloin kyllä luulisi olevan kannattavaa jotenkin huoltaa niitä myös. Ainakin Taivalkosken radan näkisin olevan uskoisin olevan merkittävä huoltoreitti mahdollisesti (ei toivottavasti) tulevaisuudessa. | ||||
|
11.12.2023 02:34 | Lasse Reunanen | ||
| Aiemmin Erkki otti puheeksi nuo 4- ja 5-akseliset autot tai oikeammin niiden puutteen. Eikös niiden puute johtunut pääosin Suomen lainsäädännöstä, mikä ei sallinut moniakselisia autoja? Sisu sitten 80-luvulla onnistui lobbaamaan lakimuutoksen, joka mahdollisti moniakseliset. Ensimmäiset 4- ja 5-akseliset Suomessa oli S-sarjan Sisuja. | ||||
|
11.12.2023 02:02 | Lasse Reunanen | ||
| Mullekin tuli Viikinki Volvo L385/485 mieleen, mutta en takuuseen mene. Puuauto kuitenkin, koska puskurin kulmista lähtee Joutsalaisen tukivaijerit. | ||||