Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.07. 02:58 | Lasse Reunanen | ||
| Työvoimaa on ollut silloin saatavilla eikä ruumiillista työtä pelätty. Tuollaisessa aurassa olisi ollut esim. siipien kääntö helposti toteutettavissa höyryn voimin. Veturista olisi helposti saanut höyryä syötettyä, eikä olisi kovinkaan isoa mäntäkonetta tarvittu, mikä olisi pyörittänyt akselia, millä olisi yhden miehen voimin voitu hallita kaikkia siipiä hihnojen/vaijereiden välityksellä. | ||||
|
|
17.07. 15:23 | Lasse Reunanen | ||
| Paljon on kyllä väkeä tarvittu. | ||||
|
|
17.07. 01:13 | Lasse Reunanen | ||
| Montako ihmistä tuollaisen auran käyttömiehistö on ollut? Ja mikä on ollut kunkin tehtävä? | ||||
|
15.07. 23:16 | Lasse Reunanen | ||
| Itse olisin veikannut tuota vasemmanpuoleista 60-luvun puolivälin Ford Zephyriksi, mutta voi hyvin olla Taunuskin. Vaikea varmistua noin vauhdikkaasta kuvasta. | ||||
|
11.07. 21:38 | Lasse Reunanen | ||
| Kyllä vapaastiengittäväkin voi rynnätä, mutta moottorin on oltava todella väljä tai muuten viallinen, männänrenkaat poikki jostain sylinteristä tai vastaavaa. Moottorin täytyy huohottaa todella reilusti. Muutaman kerran olen vierestä nähnyt, kun näin käy. Silloin ysärillä kun alkoi diesel henkilöautojen savutusmittaukset ryntäyttämällä, niin joskus lähti öljyllä vaparikin käymään, kun työkaveri noita mittasi. | ||||
|
11.07. 21:27 | Lasse Reunanen | ||
| Eikös tuo ole Anny von Hamburg? https://svenska.yle.fi/a/7-10058415 | ||||
|
11.07. 02:39 | Lasse Reunanen | ||
| Pitkään tuo auto häiritsi ja teetti työtä, mutta vihdoin selvisi. Se on Lincoln Zephyr V12 -37. En jotenkin osannut noin kalliiseen luksusautoon yhdistää, mutta lopulta keksin. Nuo sotavammat häivyttää loisteliaisuuden tehokkaasti. Kapseli sentään on tallessa. Oletettavasti noin iso ja hieno auto on ollut jonkun korkeampiarvoisen upseerin käytössä. | ||||
|
|
10.07. 22:58 | Lasse Reunanen | ||
| Kimmo ja Erkki, kiitos valaisevasta tekniikkapläjäyksestä. Mukava lukea asiantuntijoiden kerrontaa. Rainer, useimmiten öljyllä ryntääminen johtuu turboahtimen vauriosta, jolloin ahdin puskee moottoriöljyä imuilman sekaan niin kauan kuin sitä moottorissa riittää. Pienen moottorin saattaa jarruttamalla saada sammutettua, mutta jotain isoa kuorma-auton tai työkoneen, saati veturin moottoria ei välttämättä saa. Ainoa konsti olisi päästä tukkimaan imuilman saanti, mikä ei välttämättä ole mahdollista. Ihan jo työturvallisuudenkaan puolesta, kun iso moottori ryntää reiluilla ylikierroksilla, on todellinen moottorin räjähdysmäinen tuho lähellä, eikä silloin kannata konehuoneessa oleskella. |
||||
|
|
09.07. 21:48 | Lasse Reunanen | ||
| Kuinka momentinmuunnin voisi mahdollistaa moottorin suurinta kierroslukua vastaavaa nopeutta suuremman ajonopeuden? Momentinmuunnin ei rakenteensa puolesta voi toimia kierroslukua korottavana komponenttina. Vai onko vaihteistossa ylivaihde ja sen käyttö on mahdollista momentinmuuntimen ansiosta kevyellä kuormalla tasaisella rataosuudella? | ||||
|
09.07. 15:28 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo kyllä kuulostaisi joltain keraamiselta, lienee ollut sukkaa vahvempi. Liekö kuitenkin toriumia sisältävää, että on hehkunut kirkkaana? | ||||
|
|
09.07. 14:42 | Lasse Reunanen | ||
| Hekhusukassahan on tekstiiliverkko vain asentamista varten. Ensipoltossa tekstiili palaa pois ja jäljelle jää toriumverkko hehkumaan. Torium on lievästi radioaktiivista ja sen käyttö on nykyään kielletty. Korvaavista aineista tehty nykyinen sukka ei pala yhtä kirkkaasti, on kellertävämpi. Sukka itsessään ei ole vaarallinen, mutta vaurioituneen sukan piustamisessa syntyvä pöly hengitettynä on lievän radioaktiivisuuden takia haitallista. Noihin voimavalolamppuihin olen onnistunut löytämään muutamia vanhoja toriumsukkia, niillä pärjäilen kyllä tovin. Sukkaa vaihtaessa pitää muistaa käyttää hengityssuojainta. Toki rautateillä käytetyissä valaisimissa on voinut olla erilaisia materiaalejakin kuin voimavalolampuissa. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Torium |
||||
|
|
09.07. 14:35 | Lasse Reunanen | ||
| Onko Aitonevan veturista terävää tarkkaa kuvaa samasta suunnasta? Noissa hitsisaumoissa on monta kohtaa, millä pystyy tunnistamaan samaksi tai varmistumaan ettei ole. | ||||
|
|
09.07. 14:33 | Lasse Reunanen | ||
| Kori ei näytä -38 Fordilta juuri tuulilasin takia, eikä lokasuojat, mutta ajovalot kylläkin ja konepelti/maski. Tämän takia epäilenkin, että meneillään on auton korjaaminen eri autoista saatavilla olevien osien avulla. | ||||
|
|
09.07. 01:30 | Lasse Reunanen | ||
| Oliko vaunujen sisävalaistuksessa käytetyt kaasuvalot ihan liekillä palavia vai oliko niissä radioaktiivisesta toriumista valmistettu hehkusukka kuten Tilley/Petromax, ym. voimavalolyhdyissä tai Primuksen nestekaasuvalaisimissa? Voisi kuvitella, että hehkusukka olisi lyhytikäinen rautatievaunussa, kun siellä väkisin on tärinää. | ||||
|
|
08.07. 21:53 | Lasse Reunanen | ||
| Tuosta autosta ei kyllä ihan varmuutta osaa sanoa. Väittäisin olevan.mallia kootut teokset. Alue on lienee jonkunlainen korjaamoalue, näkyyhän veturin keulan puolellakin jonkun auton keulapellit, ehkä Ford -38 "pornokeulan". Nuo tuon näkyvän auton pellit eivät selvästikään istu autoon, kuten kuuluisi ja konepelti on irrallaan. Varmaan on meneillään sodassa kärsineen auton kunnostus niillä osilla, mitä on saatavilla, eli jonkun toisen auton osilla. Veturin kuva on niin terävä, että rungon hitsisaumat erottuu selvästi. Niistä on tunnistettavissa sama yksilö, vaikka päällirakenteita olisi myöhemmin muutettu reilustikin. Useammassa kohdassa on havaittavissa selvästi erottuvia yksilöllisiä saumoja, mitä ei muissa yksilöissä voi olla. |
||||
|
28.06. 03:17 | Lasse Reunanen | ||
| Kylmiltään kotikonstein jousiteräksestä käännetyt kierrejouset kuoleentuvat huomattavasti nopeammin kuin teollisesti valmistetut, mitkä on lämpökäsitelty vasta jouseksi kääntämisen jälkeen. Mitä itse olen tehnyt, niin hyvin lyhytikäisiä ovat olleet. Harvalla on kotiverstaassa tai edes pienemmissä konepajoissa karkaisu- ja päästöuuneja eikä myöskään osaamista niiden käyttöön. Myös tarvittavan jousiteräksen metalliseoksen laadun selvittäminen riittävän kestävyyden ja oikeiden lämpötilojen löytämiseksi voi olla kiven alla. Ja ylipäätään pienen oikeanlaatuisen jousilankamäärän hankinta voi olla vaikeaa. | ||||
|
24.06. 23:35 | Lasse Reunanen | ||
| Jari, meidän perheestä löytyy tuon sisarmalli, Camaro RS -89, 305 TBI ja 7004R. | ||||
|
|
24.06. 03:28 | Lasse Reunanen | ||
| Ei ole Trans Am vaan Firebird Formula. Trans Am ja Formula ovat Firebirdin erilaisia varustevaihtoehtoja. Tuollaisessa kasarin-ysärin vaihteen Trans Amissa pitäisi olla helmalevikkeet a erilainen konepelti, ym. ja tuossa lukee ovessa selvästi Formula. Ja ovat muuten yllättävän näkysiä polttoaineelle. Rouvan vastaavan korimallin Camarolla tulee ajeltua melkoisen paljon ja kesllä lomareissut ym sillä yleensä tehdään, ei juuri käyttöautoa kalliimpi ole ajella | ||||
|
16.05. 00:03 | Lasse Reunanen | ||
| Tämä Romu-Keinänen pompsahtaa tämän tästä erilaisten historiallisten laitteiden romuttajana. Vasta taannoin näin tubessakin videon, kun entisöidyn käyttökuntoisen pienen pyöräkuormaimen lastasivat romuautoon. Ja kuormatessa oikein tarkoituksella murjoivat ja särkivät, ettei kukaan voisi pelastaa. Eri harrastepiureistä olen kuullut monia hienoja koneita menneen nimenomaan Keinäselle. | ||||
|
14.04. 05:23 | Lasse Reunanen | ||
| Linkissä s/s Ahdin historia lyhyesti. https://steamship.fi/kaikkilaivat/s-s-ahti/ |
||||
|
|
14.04. 05:18 | Lasse Reunanen | ||
| Kuvassa näkyvä höyryhinaaja Fiskars I on edelleen hengissä ja vieläpä liikkuu höyrykoneen voimin. Alus kulkeentui Osuuskunta Metsäliitolle ja sai nimen Ahti. Useiden uudistusten ja nimenmuutosten jälkeen, oli ammattiliikessä Saimaan viimeisenä höyrykäyttoisenä linjahinaajana 70-luvulle asti ja on nykyään kunnostettuna viimeisen ammattiliikenteen asuun huvialiuksena. Ammattiliikenteen jälkeen öljylämmitys on poistettu ja alus on palautettu halkolämmitteiseksi. Kotisatama Ahdilla on nykyään Lappeenranta . Alus on tiettävästi myynnissä. | ||||
|
12.03. 22:59 | Lasse Reunanen | ||
| Luova ratkaisu kevyen liikenteen alikulkuun. | ||||
|
07.03. 13:37 | Lasse Reunanen | ||
| Lihasmuisti on kummallinen asia. Vaikka itsekin olen tottunut ajamaan mitä erilaisimmilla autoilla ja työkoneilla, niin joitain hupsuja asioita sattuu. Monesti on käynyt, että kun on suunnanvaihimella varustetulla traktorilla tai trukilla ajanut päivän ja sen jälkeen lähtee auton rattiin, niin kovasti tulee suuntavilkkua käytettyä, kun pitäisi peruuttaa. Suunnanvaihtimen käyttövipu siis traktorissa on samalla paikalla ratin alla, kun henkilöauton vilkkuviiksi. | ||||
|
05.03. 01:43 | Lasse Reunanen | ||
| Suhteellisen iäkäs pyöräkuormain urakoitsijalla. Keltapunaiset rekisterikilvet korvattiin mustanumeroisilla v. 1975. No ei se ole kuin reiluu 20-vuotias, mutta tuolloin konekalusto kehittyi nopeasti ja vanhanaikaiset poistuivat urakointikäytöstä suhteessa nuorempina kuin nykyään. | ||||
|
21.02. 20:21 | Lasse Reunanen | ||
| Ehdottomasti olen Timon kanssa samaa mieltä. | ||||
|
|
20.02. 19:35 | Lasse Reunanen | ||
| Työkone se onkin ja parhaasta päästä. Ei niitä huviajoon ole hankittu. Hyvä, että nykyäänkin työkalu joskus vielä saa näyttää työkalulta, eikä tuotakin ole verhoiltu peräpuikkoa muistuttavaan muovikuoreen. | ||||
|
24.01. 16:05 | Lasse Reunanen | ||
| Kuplavolkkarin takaikkunaa suurennettiin sen takia aina vähän kerrassaan jokaisessa uudistuksessa, että näkisi paremmin, kun kehitys kulkee ohi. | ||||
|
19.01. 13:27 | Lasse Reunanen | ||
| Sääli kun tuolta Boresta tuhottiin höyrykone niinkin myöhään kuin 1987. | ||||
|
16.01. 06:47 | Lasse Reunanen | ||
| Roitsin moottorin varaosahuoltoa helpottaa mallien vähyys. Eri kokoiset moottorit perustuvat samoihin komponentteihin, sylinterimäärää lisäämällä on moottoria suurennettu. Samoista komponenteista syntyy 1-6 sylinterinen, onko velä V8:kin? Toisistaan eroavia osia ei montaa ole, kampi- ja nokka-akselit, kampikammio, ruiskutuspumpou, imu- ja pakoputkisto, jäähdytysilman ohjainpellit, siinäpä lienee tärkeimmät. Muokattu. Itseasiassa samoista komponenteista taisi syntyä jopa V10 ja V12 moottorit. |
||||
|
07.01. 03:15 | Lasse Reunanen | ||
| Suomessa ei käsittääkseni ole jäljellä kuin yksi Republic -kuorma-auto. Se on nykyään entisöitynä Veteraaninuorma-autoseuralla. Linkissä lisätietoja Republiceista Suomessa. https://vetku.fi/julkaisut/autoesittelyja/republic-1912-1929/ | ||||
|
03.01. 03:45 | Lasse Reunanen | ||
| Onko tuolla matkustajaliikennettä vai onko istuin vain olemisen takia? | ||||
|
02.01. 16:50 | Lasse Reunanen | ||
| Eikös nuo yleensä asemalla ole himmennetyin valoin, jos pysähtyvät? | ||||
|
30.12.2023 05:46 | Lasse Reunanen | ||
| Eipä se olekaan Michelin vaan Firestone Military NDT. | ||||
|
30.12.2023 05:35 | Lasse Reunanen | ||
| Onko traktorin kiskopyörissä jonkinjainen hydrauliveto vai onko ne vaan ohjaamassa ja liikkuminen tapahtuu kumipyörien välityksellä? | ||||
|
25.12.2023 17:15 | Lasse Reunanen | ||
| Tuollaisen Range-Roverin takapenkillä matkustin lapsena paljon. Väri oli sinapinkeltainen ja rekisteri MAU-150. | ||||
|
14.12.2023 19:46 | Lasse Reunanen | ||
| Syksyllä julkaistiin joku kartta ilmaston lämpötilasta. Valtaosa maailmasta oli normaalia lämpimämpää, mutta Suomi ja osin Ruotsi ja Norja olivat sinisiää ja seöväsit keskiarvoa kylmempiä. No mihin johtopäätökseen tämä johtaa? Ilmiselvästi sietämättömällä verojen ja yleisen hintatason korotuksella saadaan ilmasto viilenemään. | ||||
|
12.12.2023 19:58 | Lasse Reunanen | ||
| Olisiko joillain rataosilla strategista merkitystä ja ne olisi helpommin käyttöönotettavissa tarpeen vaatiessa? Silloin kyllä luulisi olevan kannattavaa jotenkin huoltaa niitä myös. Ainakin Taivalkosken radan näkisin olevan uskoisin olevan merkittävä huoltoreitti mahdollisesti (ei toivottavasti) tulevaisuudessa. | ||||
|
11.12.2023 02:34 | Lasse Reunanen | ||
| Aiemmin Erkki otti puheeksi nuo 4- ja 5-akseliset autot tai oikeammin niiden puutteen. Eikös niiden puute johtunut pääosin Suomen lainsäädännöstä, mikä ei sallinut moniakselisia autoja? Sisu sitten 80-luvulla onnistui lobbaamaan lakimuutoksen, joka mahdollisti moniakseliset. Ensimmäiset 4- ja 5-akseliset Suomessa oli S-sarjan Sisuja. | ||||
|
11.12.2023 02:02 | Lasse Reunanen | ||
| Mullekin tuli Viikinki Volvo L385/485 mieleen, mutta en takuuseen mene. Puuauto kuitenkin, koska puskurin kulmista lähtee Joutsalaisen tukivaijerit. | ||||
|
|
10.12.2023 23:09 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo vasemmalla edessä omeva auto onkin haasteellisempi tunnistettava. Niin on pimeä ja epäselvä kuva. | ||||
|
|
08.12.2023 15:08 | Lasse Reunanen | ||
| Itsekin muistan nähneeni linja-auton alustoja siirtoajossa, eli on pakko olla 80-lukua. Kävin vuosituhannen vaihteessa Carruksella tutustumassa, niin muistelisin siellä kerrotun, että vielä 90-luvulla olisi ajamalla tuotu runkoja. Silloinhan ne olivat jo lyhyitä mihin koritehdas hitsasi väliosan haluamallaan lattiakorkeudella ja tavaratilalla. Tehdasalueella siirtelevät noita yhä ajamalla kaiketi. | ||||
|
|
08.12.2023 03:50 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo Scania 111 Super (Super tarkoitti turboahtimella varustettua moottoria ja tuo kuskin puoleisessa maskissa oleva vaakaviiva on Super-teksti) lienee tuliterä. Autossa ei näytä olevan rekisterikilpeä ja runkoaisatkin kiiltelee puhtaassa maalissa, eikä niiden päällä näy minkäänlaisia päällirakenteita. Ei edes apurunkoa, johon vaihtolavalaite tai tukkipankot kiinnittyisi. Ei ole myöskään mitään aikakauden varusteita, ei edes ojakeppejä eikä Michelin-ukkoja. Olisiko juuri satamaan laivattu auto ollut tuollaisessa paikassa odottamassa siirtoajoa päällirakenteiden asennukseen ja varusteluun? | ||||
|
29.11.2023 08:55 | Lasse Reunanen | ||
| Lava Crown oli paljon yleisempi kuin voisi kuvitella. Lienee pakettiautojen verovapaudella ollut osuutta. Ja erikoisuuden takia niitä harrastajat ovat onnistuneet säästämään suhteellisen paljn maahantuontimäärään nähden. Usampia itsekin tiedän olevan edelleen tallessa. | ||||
|
18.11.2023 03:52 | Lasse Reunanen | ||
| Itse olen aktiivinen vanhojen koneiden ja ajoneuvojen harrastaja. On ja on ollut (isälläni ja minulla) elämän aikana kaikkea höyrylaivasta lähitien bussia, traktoria, autoja, veneenmoottoreita, ym. Yhtään raideliikenneajoneuvoa ei ole vielä ollut. Sen päätöksen olen tehnyt, että yhtään laitetta en hanki, ellei ole tarjota kattoa päälle. Muuten se on tavaran hamstraamista ja se laite säilyy siellä jonkun navetan takana samoin, missä on ollut viimeiset vuosikymmenetkin. Ei tarvitse mikään lämmin halli olla, mutta joku sääsuoja. Toki jos joku harvinainen laite on naulatehtaalle menossa, pitää se pelastaa, mutta pyrin käyttämään silloin suhteitani löytämään jonkun muun harrastajan taltioimaan laitteen, mikäli ei säilytyspaikkaa itsellä ole tai resursseja saattaa laitetta edes jonkunlaisen huolenpidon alle. Välivarastossa pihalla on joitain laitteita ollut. Omistaminen ei itselleni ole tärkeää, vaan vanhan kaluston ja petinteiden säilyminen. Mielummin näen laitteen jonkun muun kunnostamana kuin oman pihan perällä ruostumassa. | ||||
|
|
18.11.2023 01:08 | Lasse Reunanen | ||
| Jos ei ole tarkoitus liikutella kalustoa pitempään aikaan, niin yksinkertainen vaunun/veturin rakenteisiin osin tukeuva puukehikko ja pressut sen päällä maksavat itsensä nopeasti säästönä tulevissa korjauskuluissa. Toki siihen sekstaa kakkosnelosta ja lautaa menee huomattava määrä, mutta suojaa vedeltä. Ilkivaltaakin saattaa vähentää, kun töhryt ei ole näkyvissä. Jos pressuja töhrivät, niin eipä se niin paljon haittaa. | ||||
|
16.11.2023 02:31 | Lasse Reunanen | ||
| Eikös sekin muuttunut, että urheiluseurojen talkootyö on verollepantava? Ja useimmilla aloilla edellytetään työturvallisuus-, ym. kortteja, mitkä pitää löytyä myös talkoolaisilta. | ||||
|
14.11.2023 17:48 | Lasse Reunanen | ||
| Kaivurissa mulla on mukana tuollaiset langat, mitkä Ari-Pekka mainitsi. Kuparilangasta väännetyt tosin. Niillä oikeasti löytää sähkökaapelit ja vesiputket maasta. Ammatikseni kun en kaiva, niin ei kaapelitutkaa toinna investoida. Noilla langoilla olen pärjännyt ja tavan metallinpaljastimella. | ||||
|
|
13.11.2023 16:00 | Lasse Reunanen | ||
| Eräällä sahalla olin 2000-luvun alkupuolella tukkilajittelijana. Voi hyvä tavaton sitä langan määrää, mitä venäjänpuihin oli surrattu. Osa oli puihin kiinni kasvanutta. Metallinpaljastin piippasi yhtenään ja raakkitaskuun meni jostain kuormasta jopa puolet. | ||||
|
11.11.2023 19:51 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo pitkä putki vääristää kuvaa melkoisesti. Onhan tuo tasoristeyksessä oleva W123 Mersukin ihan hupsun näköinen. Esim. B-pilari on kolme-neljä kertaa liian paksu. | ||||
|
|
11.11.2023 02:16 | Lasse Reunanen | ||
| Toista lapetta ei näy talosta. Olisiko voitu tehdä elintasosiipi jatkamalla toista lapetta, eteinen, sisävessa ja pikkusauna mahdutettu tuohon. Kaverin entiseen taloon oli tehty laajennus noin, kun korkeus oli riittävä. Mutta tuossa radan takana maa on oudon tasaista ja matalaa pusikkoa. Onko ollut kolmaskin raide aiemmin? |
||||
|
|
10.11.2023 22:15 | Lasse Reunanen | ||
| Arvaa Miitre mitä olen tässä parina iltana touhunnut? Koneella on auki vanhat kartat ja sreet view. | ||||