Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.06.2020 02:22 | Lasse Reunanen | ||
| Jotenkin kävi vastaavan tyyppinen kommentti mielessä (ei imurissa), mutta maltoin mieleni... Ilmeisesti on tullut luettua liikaa Fingerporia. | ||||
|
01.06.2020 12:02 | Lasse Reunanen | ||
| Mahtava ajankuva. Junakalustoa löytyy eri aikakausilta, on sinisiä vaunuja, puukoria, porkkana. Pari tavarajunaa on asemalla, raiteilla kulkee vielä ihan normaaleille ihmisille toimitettavia tavaroita. Rakennusten ja vaunujen piipuista nosee savu, ilmeisesti kylmähkö talvipäivä, olisiko -10. Ihmisillä ajalle tyypillinen vaatetus, pitkä pomppa useimmilla, muutama on jo pukeutunut trendikkäästi lyhyempään talvipusakkaan, oletettavasti värikkääseen. Rakennuskanta on pääosin vielä puurakenteista vanhaa, mutta taustalla on jo elementtirakenteinen kerrostalo. Toinen on rakenteilla ja kauempana näkyy potkupalloilijoille pystytetty kuplahalli, uutta huipputeknologiaa tuolloin. Parkkipaikalla on ajalle tyypillisiä autoja, ei mitään loistovaunuja, ihan normaaleja kansan kulkuneuvoja, joku on uudenkarhea, toiselle on kertynyt ikää jo melkein rippikouluun velvoittava ikä. Ukkomallin Tunturi nojaa lyhtypylvääseen, joku on pakkasta uhmaten tullut mopolla asemalle kaupunkimatkaa varten. Puhelinkioskikin on, mutta kukaan ei ole niin kiireinen, että asioita pitäisi hoitaa juuri nyt asemalla, nykyään ihmisistä kolmannes tuijottaisi luuria. Valmetin laituritraktorikin on laiturilla, ilmeisesti tavaraa oli tällä kertaa vähän, kun kärrit ei ole perässä... Mahtava kuva, niin paljon asioita yhdessä kuvassa, että sitä jaksaa katsoa pitkään ja aina löytyy jotain uutta. Kiitos. |
||||
|
31.05.2020 00:04 | Lasse Reunanen | ||
| Kultamaha on kolmevitonen myöskin, osa punaisistakin on vielä tuolla nelipyttyisellä C23-koneella. Kesken vuoden 1959 valmistenumerosta 165596 alkaen alettiin asentamaan kolmepyttyistä Perkins 3.152 moottoria. Osa kultamahoista jopa uudelleenmaalattiin tehtaalla punaiseksi MF-merkin lanseerauksen jälkeen. Noista uudelleenmaalatuista ei ole missään kirjoissa ja kansissa valmistenumeroita. Useamman olen itsekin nähnyt, niitä tuotiin Suomeenkin huomattava määrä. | ||||
|
|
30.05.2020 21:32 | Lasse Reunanen | ||
| Ei tuo FE 35 nyt huonomaineisimpia ole, mutta omat ongelmansa tuossa Standard C23-moottorissa on, lähinnä huonon käynnistyvyyden suhteen. Muutenhan tuo Ferguson 35 oli varsin onnistunut traktori. Perkins-moottorilla punainen MF 35 taisi olla Suomessakin joinakin vuosina eniten myyty malli. Jotain onnistuneesta suunnittelusta kertoo sekin, että malli on edelleen tuotannossa Intiassa 64 vuotta ensiesittelynsä jälkeen. Urakointikäytössä tuskin noin iäkkäitä koneita paljoa on ollut, mutta toisaalta Kultamaha voi olla päässyt jo hyvissä ajoin kompuranpyörittäjäksi satunnaiseen käyttöön, kun sitä ei muihin töihin ole kelpuutettu. Vahva ja kaunisääninen kone tuo on, kunhan sen saa käyntiin. Voisin pitää lyhyen luennon Kultamahan käynnistysongelmista ja niiden korjaamisesta, mutta se taitaa kuulua enemmän jonkun konefoorumin aihealueeseen, kuin tänne. |
||||
|
30.05.2020 11:26 | Lasse Reunanen | ||
| Männän lakeen muotoiltu palotila saa aikaan halutunlaisen ilman pyörteilyn, mikä vaikuttaa luonnollisesti palotapahtumaan. Ilman pyörteily ohjaa liekkirintaman etenemistä palotilassa parantaen hyötysuhdetta ja vähentäen savutusta. Miten muotoilussa tässä on onnistuttu, jää sitten ihan itse pääteltäväksi. | ||||
|
|
30.05.2020 11:18 | Lasse Reunanen | ||
| Juu, kyllä tiedän mihin yleisesti paineilmaa käytetään. Itsekin juuri tuollaista vanhaa koteloimatonta, Atlas Copcoa kylläkin, käytän aina satunnaisesti, hiekkapuhallushommiin lähinnä. Mutta eihän ne noita konepajahommia tuolla ratapihalla tee, eikä tuolla mitään vaihteiden ym. korjaustakaan näytä olevan meneillään. Onkohan tuo urakoitsijan kone vai VR:n? | ||||
|
|
29.05.2020 22:23 | Lasse Reunanen | ||
| Jarruja vartenko ne antoivat traktorista ilmaa vai mihin tarkoitukseen? | ||||
|
29.05.2020 02:52 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo minun tietoni perustui muistinvaraisiin uutisiin Powerfluten oston ajoilta, lähinnä Savon Sanomien julkaisemista uutisista. Mielestäni ainakin jossain vaiheessa nimenä käytettiin tuota yhdistelmänimeä. Mondi on tosiaan ostanut Powerfluten nyttemmin. | ||||
|
|
29.05.2020 02:30 | Lasse Reunanen | ||
| Mikäs paineilmakompura tai vastaava tuossa traktorissa on? Onko vielä Kultamaha-Ferguson? Väri ainakin sattuisi ja näyttää isommalta kuin Harmaa-Ferguson. Viimeiset Kultamahat tuli v. 1958, eli ikää alkaa traktorillakin olla. | ||||
|
|
28.05.2020 15:36 | Lasse Reunanen | ||
| Yrityksen nimi oli kuitenkin Savon Sellu Oy vuoteen 2017 asti, vaikka omistaja vaihtui monesti. Nykyään nimi kijoitetaan Powerflute Savon Sellu Oy. | ||||
|
28.05.2020 14:08 | Lasse Reunanen | ||
| Näyttäähän tuo tasoristeys olevan yhden ison tilan keskellä ja yksityitiekin lienee pääosin metsätilan käytössä. Tilan omistajaa voinee arvailla. | ||||
|
28.05.2020 12:39 | Lasse Reunanen | ||
| Kyllä akkukäyttöinen ketjusaha on nykyaikaa. Tuskin monikaan täällä enää lasilevylle juniakaan kuvaa. | ||||
|
28.05.2020 08:16 | Lasse Reunanen | ||
| Näin päästään perustelemaan raideliikenteen kalleutta ja mahdottomuutta. VR on varmasti aktiivinen tuossa sivuraiteiden purkamisessa, ettei vaan kukaan keksisi vaatia liikenteen aloittamista, koska se maksaa. Jokainen ajamatta jätetty kilometri on säästöä, vaikka se on VR:n päätoimialaa. Pääomien sijoitustoiminta on valtiolle tuottavampaa. | ||||
|
28.05.2020 02:46 | Lasse Reunanen | ||
| Mersun perässä on hyvin tyypillinen Pohjois-Suomessa käytetty peräkärry. Yksinkertainen kevyt leveä laidaton rakenne sallii 750 kg konainmassan puitteissa kuljettaa laillisesti kahta moottorikelkkaa. | ||||
|
|
26.05.2020 11:33 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo männän laki on hyvin poikkeuksellisesti muotoiltu. Männässä oleva palotila on sen muotoinen, että palotilan ja männän laen välissä on tuollainen ohut alumiinikannas, joka moottorin käydessä kuumenee paljon enemmän kuin muu mäntä. Saattaa jossain tilanteessa jopa hehkua. Lämpötilan vaihtelut tulee kohtuuttoman suuriksi, mikä aiheuttaa lämpölaajentumista ja kutistumista, mikä puolestaan aiheuttaa halkeilua. Mielestäni perusongelma on väärin suunniteltu mäntä. Tuollaista hyvin ohutta kannasta, jossa on palokaasut molemmin puolin, on mahdoton jäähdyttää oikein millään. Perinteisen männän jäähdytys onnistuu ruiskuttamalla moottoriöljyä männän alapuoleen. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää lämmön johtumisen rajoittamisen yrittäminen jollain pinnotteilla, mitä nyt on tehty. Onnistuminen on sitten niin ja näin. Varmasti tulee mäntäpistiäinen vierailemaan jatkossakin. | ||||
|
26.05.2020 02:05 | Lasse Reunanen | ||
| Tuollaisen MAN:n männän voisin kyllä kukkapöydäksi huolia kotiin. | ||||
|
26.05.2020 02:04 | Lasse Reunanen | ||
| Sillä minä veikkasin tuota MAN:n männäksi, kun joissain MAN:n laivakoneen männissä olen nähnyt vastasvan kevennyksen männäntapin ympärillä. | ||||
|
25.05.2020 19:39 | Lasse Reunanen | ||
| Onkos tämä Taipaleenlahdesta Honkalahteen päin kuvattu? | ||||
|
|
25.05.2020 00:41 | Lasse Reunanen | ||
| Pientä leikkaumaa ottanut neliventtiili dieselmoottorin mäntä. Veikkaisin olevan peräisin Hurun moottorista. | ||||
|
21.05.2020 23:44 | Lasse Reunanen | ||
| Onkos noilla radoilla eri raideleveys? | ||||
|
18.05.2020 23:55 | Lasse Reunanen | ||
| Perämoottori, onko yleinenkin nimitys rautateillä kuormatilaan sijoitetulle hydrauliyksikölle? Kyllä perämoottorista tulee mielleyhtymä paljon kesäisempiin ajanvietteisiin, kuin rautatien talvinen lumenharjaus. | ||||
|
Kuvasarja: Valtionrautateitten autojen tunnukset |
11.05.2020 16:12 | Lasse Reunanen | ||
| "Autot on tunnuksiltaan ja maalaukseltaan yhdenmukaistettava..." | ||||
|
Kuvasarja: Valtionrautateitten autojen tunnukset |
11.05.2020 15:57 | Lasse Reunanen | ||
| Älytöntä. Sodan jälkeisessä pula-Suomessa autot on pitänyt uudelleenmaalata tietyn sävyiseksi sen takia, kun joku viskaali on päättänyt, minkä värisiä autojen pitää olla. Luulisi että vähäisiä raha- ja voimavaroja olisi käytetty johonkin hyödylliseen. Kyllä ne tavarat ja ihmiset olisi liikkunut vaikka harmaalla tai siniselläkin autolla. Luulisi, että tunnusten maalaaminen olisi riittänyt. | ||||
|
08.05.2020 17:07 | Lasse Reunanen | ||
| Maadoitus on oltava työpisteen molemmin puolin suojaamassa työpistettä kummastakin suunnasta tulevalta sähkövirralta. Vaikka olisi katkot tehty asianmukaisesti, saattaa verkkon muodostua vaarallisia ns. takajännitteitä, jonka purkamiseen maadoitus on oltava. On myös mahdollista, että tietokatkoksen takia jännite kytketään kesken korjaustyön, etenkin jos samaan aikaan on alueella useampi korjaustyö. Yksi työryhmä ilmoittaa saaneensa korjauksen valmiiksi, niin jännite kytketään vaikka toinen työryhmä on vielä töissä. Ratapuolelta näitä en tiedä tapahtuneen, mutta yleisen sähkönjakeluverkon puolella on ollut useitakin tapauksia. Myös etenkin kesäaikaan on aina mahdollista, että ukkonen lyö ajojohtimeen, jota myöten jännite voi kulkea pitkiäkin matkoja. | ||||
|
03.05.2020 01:35 | Lasse Reunanen | ||
| Veikkaan, että jos itänaapuri tuota omaan huoltovarmuuteensa käyttää, niin aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan puute on ehkä siinä vaiheessa ongelmista pienimpiä. | ||||
|
01.05.2020 00:08 | Lasse Reunanen | ||
| Eikös sähköistys pääty Kemijärvelle? Ei kait Isollekylälle asti ole sähköjä. Useasti olen tuosta autolla mennyt, mutta ei ole kyllä mieleen jäänyt, että johtimia olisi. | ||||
|
29.04.2020 13:38 | Lasse Reunanen | ||
| Lahti-Heinola? | ||||
|
28.04.2020 03:27 | Lasse Reunanen | ||
| Väitänpä kiven kovaan tuon Chevroletin olevan vuosimallia 1951. Takalokasuojan alaosan kiveniskupelti ja etulokasuojan listoitus on erilaiset joka vuonna noissa -49-52 malleissa. Kuvan autossa on v. -51 listoitus. | ||||
|
|
26.04.2020 16:05 | Lasse Reunanen | ||
| Hangon radalta? | ||||
|
23.04.2020 13:33 | Lasse Reunanen | ||
| Eihän tuo vajaa 50 vuotta ole ikä eikä mikään. Vesiltä löytyy täyttä työtä tekemässä lukuisia yli satavuotiaita. | ||||
|
23.04.2020 10:34 | Lasse Reunanen | ||
| Teho on voiman ja nopeuden tulo. Eli mikäli alentavaa välitystä on riittävästi, pitäisi tuon 2000 tonnin junan teoriassa kulkea vaikka mopon moottorilla, tosin hyvin hitaasti. Käytännössä voima hukkuisi voimansiirron häviöihin, mutta hyvinkin pienellä voimalla saadaan liikettä aikaan, mikäli välityssuhde on riittävä. | ||||
|
22.04.2020 13:20 | Lasse Reunanen | ||
| Karttapaikassa kun laittaa rinnevarjostuksen täysille, niin tulee vanhojen ratojen haamut esiin. Tuollakin liikennepaikalla näkyy viitteet 2- tai 3-raiteisesta ratapihasta. Keskellä karttakuvaa olevan ojan rumpu on niin leveä, että kiskopareja on ollut useampi. Sivuraide on ollut nykyisen radan pohjoispuolella. Myös rataa luoteeseen seuratessa, jotakuinkin Kiiskilä-nimisen tilan kohdalla alkaa ratapenkka levenemään. Niillä kohdilla on ollut vaihde sivuraiteelle. Kaakkoon päin on hankala hahmottaa sivuraiteen alkua, mutta juuri pellon päättyessä näkyy ratapenkassa pieni kiila. Niillä kohdin on voinut olla vaihde. Kiilamainen kuvio maan pinnassa saattaa toki johtua myös pellon kiilamaisesta kulmasta. Keskellä karttakuvaa radan eteläpuolella on maan pinnassa on pieni tasainen kohouma. Tämä saattaisi olla seisakerakennuksen paikka. | ||||
|
21.04.2020 13:16 | Lasse Reunanen | ||
| Mulla on tuollainen Rääkkylän Muovin valmistama taukotupa edelleen käytössä. Siirrettävänä varastokoppina on ollut mun talon rakennustyömaalla. | ||||
|
09.04.2020 13:53 | Lasse Reunanen | ||
| Kaikessa ajoneuvo- ja vesiliikenteessä vasen ja oikea käsitetään aina ajoneuvon takaa katsotuiksi. | ||||
|
06.04.2020 21:45 | Lasse Reunanen | ||
| Tuo punainen, mustakattoinen on Austin tai Morris 1100/1300. Mg, Riley, Wolseley ja Vanden Plas oli erilaisella maskilla. Volvo ei ole Amazon, vaan P120. Amazon nimen käyttö oli tuotemerkkien rekisteöintioikeuksien takia kielletty Briteissä. | ||||
|
20.03.2020 13:01 | Lasse Reunanen | ||
| Se vaan tuossa kuvakulmassa näytti kapeammalta, ei traktorin levyiseltä. | ||||
|
20.03.2020 03:25 | Lasse Reunanen | ||
| Onpas paljon lunta, en olisi voinut kuvitella tuota Pieksämäen korkeudella. Mikkelissä ei lunta ole missään, kaikki palteet ja auravallitkin on sulaneet. | ||||
|
20.03.2020 03:21 | Lasse Reunanen | ||
| Mitenköhän meni tuo liikennemerkkien sijoittelu tiekunnan puheenjohtajan mielestä? Ainakaan väyläviraston ohjeistuksen mukaan ei mennyt kovin hyvin. | ||||
|
20.03.2020 03:12 | Lasse Reunanen | ||
| Olisiko jotain kriisitilanteeseen liittyvää? Uskoisin Kuopion seutuvillakin olevan aika laajan luolaston. Ihme, ellei keskustan vanhan kasarmialueen ja Rissalan välillä olisi yhteyttä. Luonnollisesti yhteys olisi myös asemalle. | ||||
|
|
20.03.2020 03:04 | Lasse Reunanen | ||
| Näyttäisi ihan moottorikelkkareitin tasoristeykseltä, mutta noin etelässä? Onko joku mönkijä, enduro, tms. reitti? | ||||
|
29.02.2020 02:41 | Lasse Reunanen | ||
| Satunnaiskuvana tuli. Neuvostoliitto sodan jälkeen otti Haukivuoren sahan hallintaansa Saksalaisomaisuutena Saksalaisperäisen omistajayhtiön takia. Oli käsittääkseni tuolloin Waldhoff Oy:n omistuksessa. Eikä kyllä sodan jälkeen montaa proomua enää puukaarille tehty. Yllättävää sinänsä nuo juurakot. Proomut oli jo teräskaarisia, ainakin Saimaalla, ehkä pienempiä veneitä vielä tehtiin juurakoista, mutta toki Kyyvedellä saattoi olla vanhemmat metodit vielä käytössä, pienempien proomujen ja välimatkojen takua. |
||||
|
Kuvasarja: Operaatio Pelastetaan Emma |
28.02.2020 20:47 | Lasse Reunanen | ||
| Hieno homma kokonaisuudessaan tämä Emman pelastus, kiitos kaikille asiaan vihkiintyneille!!! | ||||
|
27.02.2020 20:09 | Lasse Reunanen | ||
| Meillä kotipaikalla on juuri tuollainen pyörä, kuin tuo takapyörä, pöydän jalkana. Perheeseen liittyy läheisesti Löydön Saha Ristiinassa (Mikkeli) ja Nurmeksen Saha. Uskoisin sen olevan peräisin noilta sahoilta. Liekö noita pyöriä tehty samalla muotilla paljonkin, vai onkohan se tuollaisesta aurasta? | ||||
|
20.02.2020 04:07 | Lasse Reunanen | ||
| Tyylikäs ja hyvin viimeistelty rakennus. Joutuvatko lätät palelemaan tuolla vai onko jopa lämmitetty? | ||||
|
07.02.2020 16:19 | Lasse Reunanen | ||
| Kyllä nuo 11-sarjan Valmetit on ihan Valmetin omaa suunnittelua olevia koneita. Hyvin yleinen moottori oli traktoreista mitä ihmeellisimpiin teollisuusmoottoreihin. Kaikissa malleissa oli sama sylinteritilavuus 1,1l, sylinterien määrää lisäämällä saatiin suurempi ja tehokkaampi moottori. Kolmesylinterisenä (311), nelisylinterisenä (411) ja kuusisylinterisenä (611) tehtiin tuota moottoria monina eri versioina käyttötarpeen mukaan turbolla ja vapaastihengittävänä. | ||||
|
05.02.2020 18:29 | Lasse Reunanen | ||
| Ei pitäis terveestä koneesta valkosavutusta noin tulla. Liekö yhdessä pytyssä puristukset hukassa. | ||||
|
03.02.2020 18:08 | Lasse Reunanen | ||
| Jossain murteessa pliitti on lieden tulipesä. Olisiko pliittipuut esim. pintalaudousta pätkittyjä pieniä polttopuita puulieteen? | ||||
|
03.02.2020 18:01 | Lasse Reunanen | ||
| Hallan voilmalassa oli tuollainen kaareva katto ja piippu rakennuksen päässä, mutta taustalla olevat mäet ja asuin-/toimistorakennus ei mielestäni sovi Hallaan. Useasti voimalan piippu oli rakennuksen sivulla, eikä päässä. Tämä on yksi huomionarvoinen yksityiskohta paikan selvittämisessä. | ||||
|
01.02.2020 16:54 | Lasse Reunanen | ||
| Missä kohtaa kiskot menee veteen? Jossain Iisvedellä ne meni veteen, sillä Saimaan ja Keiteleen välillä on siirretty laivoja Iisveden kautta juuri sen takia, kun siellä oli veteen menevät kiskot. Saimaan puolella lastattiin joko Rapasaaressa Lappeenrannassa ja ilmeisesti myös Kuopiossa. | ||||
|
|
01.02.2020 13:22 | Lasse Reunanen | ||
| Taapelin perustus on oltava riittävän korkea, ettei maakosteus nouse puuhun. Perustus tehtiin noista lyhyistä puista ristiin latomalla. Lautatarhan pohja ei yleensä ollut sen kummemmin tasoitettu, niin tuollaisella taapelin perustuksella taapeli saatiin suoraan ja se kesti pystyssä. Taapeliin oli latoessa jätetty hormit, jolloin korkeaan taapeliin tuli veto ylöspäin puun kuivumisen nopeuttamiseksi. Tulipalotilanteessa tuollainen taapeli on mahdoton sammuttaa. | ||||
|
|
01.02.2020 13:15 | Lasse Reunanen | ||
| Tiilirakennus piippuineen on sahan voimala, tai saattaa voimala olla ollut osa saharakennustakin. Kuvassa luiskaa myöten tulee valmista sahatavaraa ja ne lastataan käsin työnnettäviin rullavaunuihin edelleen kuljetettavaksi lautatarhaan taaplattavaksi kuivamaan. Siellä ne taapelissa kuivavat laudan paksuudesta riippuen 1-3 kk. Yleisenä sääntönä kuivumisajasta laivauskuivaksi voi pitää 1/4 tuumaa laudan paksuutta per viikko. | ||||