Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	19.05.2019 14:12	Topi Lajunen
		ABS, eli rautatiekielellä luistonestojärjestelmä, on riippumaton siitä, miten jarrulevyt on kiinnitetty pyöräkertoihin (tai onko jarrulevyjä ylipäätään). Pyöriin kiinnitettyjä levyjä on löytynyt aiemminkin lähiliikenne-Sm-kalustosta. Sr3-veturissa on luistonestojärjestelmä, kuten on myös jarrulossillisessa Sr2:ssa.
	18.05.2019 03:53	Topi Lajunen
		Helppoja ajaa kun toimivat. Aina vähän takaraivossa, että jotain kohta hajoaa. Mutta yleensä ei. :)
	15.05.2019 13:29	Topi Lajunen
		Ja vielä googlausvinkki: junanumero on Pohjois-Amerikassa "train symbol", ja netistä löytyy aika hyvin tietoa googlaamalla "[yhtiön nimi] train symbols".
	15.05.2019 13:23	Topi Lajunen
		BNSF:ltä sitten esimerkiksi tunnuksesta löytyy kaikki ylläolevat tiedot ja lisäksi prioriteetti: http://www.qstation.org/bnsf/bnsfsymbols.html
	15.05.2019 13:19	Topi Lajunen
		Numerointi on varsin yhtiökohtaista, mutta tyypillisesti jos on yksi kirjain ja paljon numeroita, kirjain kertoo junatyypin ja numero on vain junanumero. Jos taas kirjaimia on alussa paljon, ne kertovat lähtö- ja määräpaikan (liikennepaikkojen lyhenteet pötkössä) ja numero on junan lähtöpäivä. Ja tässä vain kaksi esimerkkiä, mitään yhtenäistä käytäntöä yhtiöiden välillä ei ole.
	10.05.2019 05:33	Topi Lajunen
		Eri mieltä. Valkoisen ja keltaisen värin eron havaitsee kauempaa kuin entiset mustavalkoiset kuviot.
	05.05.2019 10:31	Topi Lajunen
		Jotain Savon junaparia kutsuttiin Lentäväksi Kalakukoksi, mutta oliko se koskaan virallinen nimitys? (Ja oliko se EP?)
	30.04.2019 17:36	Topi Lajunen
		Hyvä suuntaus. Vaikka ammattitaitoinen kuljettaja osaa säännöt ja ymmärtää olla ohittamatta junakulkutien päätekohtamerkkiä ilman lähtölupaa, inhimillinen aspekti on aina olemassa.
	27.04.2019 19:53	Topi Lajunen
		Upea kone kyseessä, ehkäpä parhaita linjadieseleitä mitä on Suomen kamaralla nähty!
	23.04.2019 23:00	Topi Lajunen
		Nykyään ei ole enää "koetteluja", vaan testauksia. Mikon lainaama teksti on vanhentunutta. Kuitenkin, nykyinen ohje on veturin ympäriajotapauksessa samansisältöinen.
	21.04.2019 22:58	Topi Lajunen
		Juu, sielläkin on huomattu, että valot on ne jotka ratkaisevat. Ei kun tehokasta lediä keulalle, Edo:n valonheittimen tyyliin.
	17.04.2019 12:20	Topi Lajunen
		Ei ole vuosikymmenten takaisia JT:itä nyt käsillä, mutta vähän epäilen, että 50 km/h sääntö punaisen ohituksen jälkeen olisi ollut tuolloin voimassa. Suojastuksen etu tulee ensisijaisesti siitä, että voi laittaa hitaamman väistäneen junan nopean junan perään melkeinpä heti sivuutuksen jälkeen.
	16.04.2019 15:51	Topi Lajunen
		Päältä om kosketus niissäkin. DLR taitaa olla ainoa pohjakosketuksellinen brittijärjestelmä.
	16.04.2019 02:47	Topi Lajunen
		Virtakisko näyttäisi olevan mallia, jossa yläpinta on kontaktipintana. Sellaisissa ei taida olla suojia missään päin maailmaa. Helsingissähän kontakti on virtakiskon alapinnalla.
	12.04.2019 15:07	Topi Lajunen
		Juhanin vastausta täydentäen: osasyy on myös siinä, että laituriraiteen suurin sallittu nopeus olisi 200 km/h, ja paikalla on 220 km/h rajoitus suorilla raiteilla.
	08.04.2019 02:03	Topi Lajunen
		Neliakseliset sähköveturit vetävät sellaisen 300 kN, joten kuusiakselinen ja painoltaan puolitoistakertainen pitäisi vetää n. 450 kN. Miksiköhän Dr18 vetää vain 391 kN?
	06.04.2019 21:17	Topi Lajunen
		Ihan yleisvetureiksi hommattu.
	28.03.2019 16:43	Topi Lajunen
		Helsingin maanalainen yleiskaava on tosiaan tehty, ja löytyy netistä. Julkisesta versiosta tosin puuttuu joitain maanpuolustuksellisia tiloja. https://www.hel.fi/Helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/ajankohtaiset-suunnitelmat/maanalainen-yleiskaava
	24.03.2019 04:06	Topi Lajunen
		Kun vain tietäisitte paljon ongelmia noidenkin kanssa on ollut... :)
	21.03.2019 09:48	Topi Lajunen
		Lisäksi kuvassa on dokumentoitu Riihimäen eteläpään raidemuutostöitä.
	20.03.2019 16:41	Topi Lajunen
		Olen mielestäni aika hyvin seurannut Helsingin raitiotiesuunnitelmia, mutta silmääni ei ole osunut mainintaa tuollaisesta. Alueen kolmella sivulla kuitenkin kulkee jo nyt raitiotie, ja linjoja on tarkoitus kehittää vielä edelleen (Pohjois-Pasilaan, Kalasatamaan).
	14.03.2019 13:57	Topi Lajunen
		Lisäksi on olemassa määräykset aukean tilan ulottumasta, joka etenkin linjaosuuksilla sisältää aika hyvin pelivaraa.
	14.03.2019 05:43	Topi Lajunen
		Kyllähän Briteissä on käytössä esimerkiksi "Radio Electronic Token Block"-niminen sysyeemi, joka toimii ilman maaston opastimia.
	08.03.2019 21:49	Topi Lajunen
		Ymmärrän. Kollin karvat eivät kuitenkaan muodosta tuollaista 45 asteen kulmaa puolessa välissä, joka saattaa muuttaa tilannetta. Itse kelkka on identtinen molempiin suuntiin.
	08.03.2019 08:15	Topi Lajunen
		Joku insinööri osaisi ehkä osoittaa, onko asialla merkitystä vai ei. Näin päin ajettaessa kun virroittimen alaosa on anteeksiantavamman tuntuinen, se kun tökätessä vetää alaspäin.
	04.03.2019 20:50	Topi Lajunen
		Tässä kuvassa vähintään yksi veturi on hinauksessa, joskin vetovoima on silti varmasti varsin riittävä.
	03.03.2019 19:38	Topi Lajunen
		Tässä kuuranpoistokäytössä etuvirroitin on erotettu kokonaan virtapiiristä, muutoin tosiaan erotusjaksossa virroittimet yhdistäisivät ensin tulopuolen vaiheen maihin ja lopulta vaiheet keskenään. Erotusjaksomagneeteilla ei ole asiassa merkitystä, sillä virroittimet ovat erottamattomina samassa virtapiirissä ennen pääkatkaisijaa.
	23.02.2019 22:57	Topi Lajunen
		Pätkän lisäksi matkavetureita käy kääntymässä tuossa linjaraiteella raideopastimen takana, joka sekin on rajavyöhykkeellä. Kaipa siihen jokin pysyväislupa on olemassa, ei kuljettajille ainakaan erikseen joka kerta siihen lupaa rajavartiolaitokselta saa.
	21.02.2019 01:09	Topi Lajunen
		Ihmisten henkilökohtaiset uskomukset ovat sen verran henkilökohtaisia, etten ole pitänyt kirjaa konduktöörien uskonnollisuuksista tai niiden puutteesta. Mutta ne konduktöörit, joiden voisi etnisen taustan perusteella veikata olevan muslimeja, yleensä tervehtivät meikäläistä esimerkiksi sanoilla "moro" tai "terve".
	05.02.2019 18:16	Topi Lajunen
		Edellinen kommentti ei ole faktuaalisesti totta. Osa leviää vasta, kun on pakkasta ollut jo jonkin aikaa, ja osa ei leviä lainkaan.
	05.02.2019 18:15	Topi Lajunen
		Simo, oliko varmasti virroittimet alhaalla? Jos näin, niin tilanne on muuttunut, sillä tähän aamuun asti se oli kyllä ihan virroissaan ja lämpimänä.
	29.01.2019 15:23	Topi Lajunen
		Lyhyesti virrankulusta: Ajolangasta virroitin ottaa 25 kV 50 Hz yhtä vaihetta, josta tyhjiöpääkatkaisijan (vacuum circuit breaker) kautta päämuuntajalle. Päämuuntajassa on useita toisiokäämejä pääkäytölle ja apukäytöille. Nolla otetaan kiskoista pyörien ja maadoitusharjalaitteiden kautta (jottei virta kulje laakereiden läpi). Päämuuntajan pääkäytön toisiokäämeiltä virta kulkee tasasuuntaajille, jotka syöttävät välipiiriin, jossa on melko järeitä kondensaattoreita. Sieltä invertterit muokkaavat neljälle ajomoottorille kolmivaiheista vaihtovirtaa, sopivalla taajuudella. Ajomoottoreina on häkkikäämitetyt kolmivaiheoikosulkumoottorit. Systeemi pystyy myös jarruttamaan dynaamisesti, ajomoottoreiden toimiessa generaattoreina ja syntynyt energia syötetään takaisin ajolankaan. Sr2:ssa ei ole monesta muusta kalustosta poiketen jarruvastuksia, vaan ainoastaan vikatilanteessa välipiiri voidaan tyhjentää purkuvastuksiin. Komponentteina käytetään vielä GTO-tyristoreja, kun modernimpi kalusto käyttää IGBT-transistoreja.
	23.01.2019 04:57	Topi Lajunen
		Vaatii toki sen, että konduktöörillä on vaihtotyönjohtajan pätevyys. Se ei enää nykyään valitettavasti ole itsestäänselvyys.
	22.01.2019 17:36	Topi Lajunen
		Oikoradalle menevä vaihde on jostain syystä nykyään sn 140, ollut jo hyvän aikaa "tavararaiteen" rakentamisen ajoista lähtien. Sen sijaan oikoradalta pääradalle (sillan päältä tullessa) löytyy edelleen sn 160 vaihde, joka onkin siis nykyään ainoa. Oikoradalle ajon näkee opastimista (aja 35 ja edeltävän esiopastimen vastaava) sekä yli sn 140 junilla myös jkv:lla.
	18.01.2019 12:19	Topi Lajunen
		Valot äkkiseltään näyttävät samankaltaisilta kuin uudemman sarjan Edoissa. Niissähän löytyy samasta valoyksiköstä kahta erilaista valkovaloa (joista toinen on vielä himmennettävissä) sekä punavalot.
	18.01.2019 12:15	Topi Lajunen
		Sr1:n tehot kannattaa nyt ainakin ottaa vähän varauksella, ei se ylikuumenematta kestä tehtaan lupaamia tehoja kovin pitkään.
	11.01.2019 07:58	Topi Lajunen
		Tilapäisten rajoitusten syytä ei nykyään kerrota edes Kuplassa (kuljettajan päätelaitteen sovellus).
	31.12.2018 18:33	Topi Lajunen
		Olennainen sana tässä lienee: ratakapasiteetti. Vaihtotyöyksikkö saa viisinumeroisen 6-alkuisen tunnuksen silloin, kun sen on tarkoitus siirtyä aikataulunmukaisesti vähintään liikennepaikan osalta toiselle. Tällöin myös liikenneviestinnässä käytetään tätä numeroa. Sen sijaan, jos liikutaan vain yhden liikennepaikan osan alueella (tai liikennepaikka ei ole osiin jaettu), ei ratakapasiteettia tarvitse hakea. Nyt yksikön tunnus määräytyy vapaammin, ja usein on sama kuin junanumero, tai vaihtotyöyksikön numero, johon vaihtotyö liittyy. Paikallisilla päivystysyksiköillä on lisäksi omat "kiinteät" nelinumeroiset 6-alkuiset numerot. Tässä tapauksessa siis hyvinkin varmasti vaihtotyöyksikön tunnus oli 960, sillä tässä ei tarvitse varata ratakapasiteettia, kun ei liikuta liikennepaikan osien välillä. Ja tuo F-tunnus tosiaan on jotain liikenteenohjauksen sisäisiä juttuja, eikä sillä ole liikenneviestinnällistä tai liikenneturvallisuussäännöstöllistä merkitystä.
	19.12.2018 00:14	Topi Lajunen
		Turku - Toijala on edelleen sn 140, myös sitä nopeammalla kalustolla.
	08.12.2018 20:52	Topi Lajunen
		Nykyään asema on yleisnimitys kaikille paikoille, joilla on tarkoitus voida pysähtyä matkustajapalvelua varten. Näin ollen nykytermistöllä kaikki seisakkeet ovat myös asemia.
	22.11.2018 19:41	Topi Lajunen
		Tässä tapauksessa kuitenkin 800-1200 m, koska merkeissä ei ole lisäkilpiä. Paikka kuitenkin äkkiseltään näyttää sellaiselta, ettei välimatkalla olisi syytä olla muuta kuin 1000 m.
	18.11.2018 15:51	Topi Lajunen
		FDF on Finnish Defence Forces. FERT taitaa olla Fertilog?
	06.11.2018 19:08	Topi Lajunen
		Osansa on toisinaan myös virroittimen suunnitellulla ensisijaisella ajosuunnalla. Esimerkiksi etummaisen virroittimen käyttö Sm3-yksikössä alentaa suurinta sallittua nopeutta 220 -> 200 km/h. Aerodynamiikka lienee siinäkin syynä, että Sr2:n työntäessä kaksikerrosvaunua etuvirroitin ylhäällä, on tällöinkin nopeus rajoitettu.
	06.11.2018 06:32	Topi Lajunen
		Sr1-pareissa käytetään taamepia virroittimia, jos junan sn on 80 km/h tai alle. Jos yli 80, niin käytetään kauimmaisia.
	09.02.2015 21:59	Topi Lajunen
		Vähän joo ja vähän ei. VPK:t ovat yleensä sopimuspalokuntia, eli heillä on jonkinlainen sopimus pelastuslaitoksen kanssa alueensa sammutustehtävien hoidosta. Lentoaseman pelastuspalvelu ei ole (tai ei ainakaan jokunen vuosi sitten ollut) sopimuspalokunta, eli se ei lähtökohtaisesti tehnyt pelastuslaitoksen pyynnöstä mitään, vaan hoiti omaa tonttiaan (lentoasemaa) ilmailumääräysten perusteella. Enemmänkin se vertautuu laitos- ja tehdaspalokuntiin, jotka pääsääntöisesti hoitavat vain omaa tonttiaan ja tarvittaessa toimivat paikallistuntijoina ja asiantuntija-apuna paloviranomaisille. Tällaisia ovat periaatteessa myös VR:n raivausyksiköt, joskin Hyvinkään konepajan palokunta on (ainakin ollut) sopimuspalokunta, ja täten ajanut keikkaa myös konepajan ulkopuolelle.
	09.02.2015 11:40	Topi Lajunen
		Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella on varmaankin yleisavaimet oman alueen kohteisiin omasta takaa. Lentokentän paloaseman suuruus selittynee osittain sillä, että sinne on sijoitettu myös Helsinki-Vantaan pelastuspalvelun toimintaa, joskaan ei juurikaan operatiivista kalustoa. Ainakin jossain vaiheessa Helsinki-Vantaan pelastuspalvelu osallistui rajallisesti myös varsinaisen lentokenttäalueen ulkopuolisiin hälytyksiin, mutta se perustui ilmeisesti johonkin hyvin epäviralliseen suulliseen sopimukseen. "Kentän brankkarithan" eivät ole samalla tavalla pelastusviranomaisia, vaan ovat Finavian "laitospalokunta". Ovat toki määritelleet sammutusmiestensä koulutusvaatimuksiksi vähintään saman kuin varsinaisilla pelastuslaitoksen brankkareilla.
	09.02.2015 11:30	Topi Lajunen
		Mikäs olikaan näkemävaatimus tällaisessa vartioidussa tasoristeyksessä?
	05.02.2015 19:45	Topi Lajunen
		+ veturien irrotus + veturien kytkentä + jarrujentarkastus...
	04.02.2015 18:16	Topi Lajunen
		No, vettä on sentään melko lähellä, kahdessakin eri suunnassa. Ja tokihan seudulla on ollut muinoin niemikin.
	04.02.2015 15:51	Topi Lajunen
		Seinämäki sentään! Kiitos korjauksesta. :)
	04.02.2015 14:08	Topi Lajunen
		Miten mulla on sellainen muistikuva, että Pirkon nimellä kirjoittaa sekä Pirkko itse, että miehensä, joista jälkimmäisellä on tätä rautatiekokemusta jos jonkinlaista. Toki ainakin jossain määrin sivuston käyttösääntöjen vastaista, ja taatusti hämmentävää sellaisille lukijoille, jotka eivät tätä kaksoishenkilöllisyyttä tiedä.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset