Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
27.10.2012 19:59 | Topi Lajunen | ||
| Siinä olisi omat hankaluutensa. Vararunko otetaan yleensä niin nopeasti käyttöön, ettei tuoretuotteita ehdittäisi ladata kyytiin. | ||||
|
27.10.2012 19:26 | Topi Lajunen | ||
| Ja konehuoneessa luultavasti vaihdettu apulaitteiden moottoreita invertterikäyttöisiksi. | ||||
|
27.10.2012 19:23 | Topi Lajunen | ||
| Ilmeisesti ei, mutta asentamista on TraFin määräyksessä rajattu muutoin. Merkit on jaettu viiteen eri asennusluokkaan, joista 1. luokan merkin tulee olla aina yksinään, 2. luokan merkki asennetaan ylimmäksi eikä sen kanssa saa olla muita 2. luokan merkkejä, 3. luokan merkit ylimmäksi tai 2. luokan merkin alle, 4. luokan merkit alimmaksi ja 5. luokan merkin ei tarvitse edes näkyä radan suuntaan. Suuntanuolet ja lisäkilvet eivät itsessään kuulu näihin luokkiin, vaan ne asennetaan "isäntäkilpensä" alle. | ||||
|
27.10.2012 19:10 | Topi Lajunen | ||
| Ja monilla asemilla voidaan ottaa samalle raiteelle junia ihan junakulkutiellä - ts. ajonsallivaa opastetta näyttävällä pääopstimella. Myös Tampereella, muuten. | ||||
|
27.10.2012 19:04 | Topi Lajunen | ||
| Lontoossa meni silleen päin, että se suurempi ulottuma on vanhempi. Vanhimmat tunnelit tehtiin cut&cover tekniikalla katujen alle, silloisella (ja nykyisellä?) rautatieulottumalla - ensimmäiset tunnelit kun olivat rautateiden käyttöön, ja vasta myöhemmin Underground valtasi ne. Sittemmin tekniikan kehittyessä alettiin kaivaa syvätunneleita, joista kustannusten minimoimiseksi tehtiin ulottumaltaan pienempiä. Kaivuutöissä käytettiin silloin uuden uutukaista ideaa, jossa pyöreäprofiilisen "kilven" avulla tuettiin valmista tunnelia samalla kun seinille asennettiin teräksiset profiilit. Toisin kuin moni ilmeisesti luulee, kilpi ei itsessään ollut nykyisten TBM:ien kaltainen pora, vaan tunneli kaivettiin kilven edellä perinteisesti, käsivoimin ja räjäyttämällä. | ||||
|
|
27.10.2012 18:52 | Topi Lajunen | ||
| Mites tuon paikalliset muuten taivuttavat? Loukon vai Louon? | ||||
|
26.10.2012 18:36 | Topi Lajunen | ||
| Käsittääkseni vetopalvelu sisältää kaluston ja henkilökunnan molemmissa tapauksissa. En usko, että VR antaa "ulkopuolisten" ajella kalustollaan, vaikka jostain syystä heillä tyyppikoulutus siihen olisikin - ja tuskin on. | ||||
|
Kuvasarja: ”Savonia” oli pikajuna-aatelia 1970-luvun loppupuolella |
26.10.2012 17:16 | Topi Lajunen | ||
| Nimettyjä junia soisi olevan nykyään enemmänkin, kuin vain "Aurora Borealis Express", vai onko tuokin nimitys jo pudotettu pois? Lentävä kalakukko takaisin! | ||||
|
|
26.10.2012 12:48 | Topi Lajunen | ||
| Tuomas, liekö operaattori vaihtuu tuurauksen ajaksi, joten itse kalustoa ei vuokrata. Tehdään vain lyhyt sopimus vetopalvelun toimittamisesta. | ||||
|
25.10.2012 14:18 | Topi Lajunen | ||
| En nyt äkkiseltään keksi, miksi veturia ei saisi liikkeelle yhdellä ajomoottorilla. Järkeähän sellaisella ajelussa ei ole toki. | ||||
|
|
25.10.2012 13:03 | Topi Lajunen | ||
| ...tosin yllä oleva ei auta tuuletinvian sattuessa. Mutta noin ylipäätään se on mahdollista. :) | ||||
|
|
25.10.2012 12:06 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä Sr1:ssä pystyy erottamaan ihan yksittäisiä akseleitakin. | ||||
|
|
24.10.2012 22:18 | Topi Lajunen | ||
| Ei keräänny lumituiskussa lunta tuuletinkanavia pitkin tasasuuntaajille, kun pitää pientä jarruvastusten suunnan hönkimistä päällä. | ||||
|
23.10.2012 16:25 | Topi Lajunen | ||
| Viittaus oli lienee ruotsiin, jossa on kaksi eri "oota", tosin siellä monesti oo taipuu uun suuntaan ja uu yyn, kun taas åå on aina åå. Tai sitten viitattiin kreikkaan, jossa on kaksi oota (mikron ja mega), mutta toisaalta myös kolme iitä... | ||||
|
23.10.2012 12:54 | Topi Lajunen | ||
| Wikipediasurffailun perusteella Cressida oli jenkkimalli Mark II:sta, eli suurempi kuin "vanha" Camry, mutta "uusi" Camry sittemmin korvasi Cressidan/Mark II:n - tai oikeammin nousi samaan luokkaan. Crown on vielä pykälää suurempi. Täällähän näitä: http://en.wikipedia.org/wiki/Template:Toyota_road_cars_timeline,_1985-date | ||||
|
23.10.2012 11:40 | Topi Lajunen | ||
| Olen ollut ulkotöissäkin. Mielipiteeni on tästä huolimatta edelleen voimassa. :) | ||||
|
23.10.2012 11:39 | Topi Lajunen | ||
| Itse olen kerran joutunut hommiin tuon pakettikatkojunan kanssa, tosin pelkän Ilmala-Helsinki-saaton merkeissä. Tällöin ohjeistus oli jättää veturit katoksen ulkopuolelle, juurikin katoksen alle kömytyksen välttämiseksi. Ossin veikkaus voi siis hyvin pitää paikkansa tämänkin kuvan yhteydessä. | ||||
|
23.10.2012 00:59 | Topi Lajunen | ||
| Ei tällä hetkellä, ei edes kevene. :) | ||||
|
|
23.10.2012 00:34 | Topi Lajunen | ||
| "Keulien"? :) | ||||
|
|
23.10.2012 00:32 | Topi Lajunen | ||
| Minä en vain ymmärrä, miksi vaihtotyöporukan tarvitsisi kiipeillä ohjaamoon ja takaisin. Hehän ovat joka tapauksessa pukeutuneet säänmukaisesti, ja tarkenevat varsin hyvin esimerkiksi käyntisillalla... Portaiden ja oven sijainti saattoi olla se lopullinen syy vaihtotyöidean hylkäämiseen, mutta eri asia onkin onko se _pätevä_ syy. | ||||
|
21.10.2012 22:11 | Topi Lajunen | ||
| Kyllähän jokaisella reissulla täytyy vähintään yksi bussikorvaus olla... Tämähän johtui siitä, että Vammalan kolmiraiteisella ratapihalla oli suunniteltuun saapumisaikaan yhdellä raiteella työkoneita ja kahdella muulla kaupallinen junakohtaus. Onneksi oli dösä mukana. Samalla saatiin vähän sightseeingiä kiskojen ulkopuoleltakin - etenkin eräs vammalalainen liikenneympyrä tuli poikkeuksellisen tutuksi. :) | ||||
|
|
21.10.2012 22:07 | Topi Lajunen | ||
| Eivät ne leluja ole, mutta eivät ole yhtä ketteriä käänteissään. Suunnanvaihto ja vaihteiston täyttyminen ottavat jonkin verran enemmän aikaa. Dr16 sopisi raskaaseen vaihtotyöhön mainiosti - mitäpä niillä ovilla ja kaiteilla on väliä, kuljettajahan pysyy ohjaamossaan tauosta vähintään seuraavaan taukoon. :) | ||||
|
21.10.2012 21:12 | Topi Lajunen | ||
| Toni, näitkö toisen kuvan yhteydessä sinulle annetun vinkin valokuvakoon kasvattamiseen? Nämä kun ovat varsin pieniä. | ||||
|
20.10.2012 13:22 | Topi Lajunen | ||
| Silloin kun Ilmalassa ja Pasilassa päivysteltiin pääasiassa kuljettajavoimin, suosittiin pitkää päätä etelän suuntaan. Näin päin oli parempi ajella koska pitkän keulan puolella näkee veturin puskimen kuskin penkiltä, jolloin kiinniajo on helpompi tehdä pehmeästi. Lisäksi pitkän pään puoleiselta penkiltä on parempi keskimääräinen näkyvyys eri suuntiin, ja pidempiä matkoja vedettäessä penkkiä vaihtamalla parempi näkyvyys vetosuuntaan. | ||||
|
|
20.10.2012 12:57 | Topi Lajunen | ||
| Jouni, kannattaa varata paikka siten, että onnistuu aina puoliksi. Eli joko oikealla puolella tai sitten nenä oikeaan suuntaan. :) | ||||
|
20.10.2012 11:04 | Topi Lajunen | ||
| Kas, syy ei ollutkaan sitten ovikoneistossa. Jossain vaiheessahan syypää melkoisella varmuudella ja nenätuntumalla paikallistettiin sinne. :) | ||||
|
19.10.2012 09:52 | Topi Lajunen | ||
| Osa näistä Kiinan suurnopeusjunista on ICE:lle läheistä sukua, joten jos tämä yksilö on sellainen, niin selitys saattaisi olla about siinä. | ||||
|
|
18.10.2012 18:59 | Topi Lajunen | ||
| En tiedä rajakatkaisimista tai vastaavista, mutta on lätissä ainakin ovivalo ajopöydässä. En tiedä mistä se saa signaalinsa. | ||||
|
18.10.2012 10:32 | Topi Lajunen | ||
| Vartiuksen malmijunissa käytetään kahta Sr2-veturia, joiden yhteisteho on suurempi kuin IORE:ssa. | ||||
|
17.10.2012 23:23 | Topi Lajunen | ||
| Saimaan kanavalla on suurin sallittu aluksen korkeus vedenpinnasta 24,5. Kuvasta arvioituna (vaunun pituutta mittarina käyttämällä) korkeus on samaa luokkaa, toki pakosti hieman korkeampi. Veikkaankin siis, että juuri tämä silta rajoittaa Saimaan kanavan maksimikorkeuden aluksille. | ||||
|
17.10.2012 23:02 | Topi Lajunen | ||
| (Ei auttaisi, koska lisääntyneen vetokyvyn myötä koukkuun tietysti lisättäisiin vastaavasti lisää vedettävää. Neliakselisen veturin ongelma ei ole liian vähäinen kitkapaino, vaan liian painava lasti verrattuna kitkapainoon.) | ||||
|
17.10.2012 16:00 | Topi Lajunen | ||
| Tämä on "Manne", eli mannheimilainen. Numero 150 on "Ludde", joka lempinimi ei kylläkään tule Ludmillasta vaan Ludwigshafenista. Ludmillaksi sen sijaan on nimitetty erästä itäsaksalaista dieselveturia. | ||||
|
|
17.10.2012 14:46 | Topi Lajunen | ||
| Paineilmalla toteutuu liike, mutta sähköllä niitä koneiston paineilmaventtiilejä ohjataan. | ||||
|
17.10.2012 02:56 | Topi Lajunen | ||
| Tähän väliin kysymys: pitäisikö v.orgissa käyttää SFS 4900:n mukaista translitteraatiota vai ei? | ||||
|
17.10.2012 02:50 | Topi Lajunen | ||
| Tämä oli oikeammin radio-ohjattu päivystäjä, joka siirteli vaunuja lähtöraiteille. | ||||
|
17.10.2012 02:49 | Topi Lajunen | ||
| Sekä ylitarkastaja Puupponen. | ||||
|
|
17.10.2012 02:47 | Topi Lajunen | ||
| Tässä etsitään mahdollista sähkökäryn lähdettä. Paikantui myöhemmin ovikoneistoon. | ||||
|
16.10.2012 16:12 | Topi Lajunen | ||
| Sanoisin, että pelkkä Ex riittää tunnisteisiin. Samoin kun sama veturi on ollut eri aikoina Sv12 ja Dv12. Vaatii toki sitten pientä rauta(tie)²tämystä, että osaa hakea tarvittaessa molemmilla tunnisteilla. Asiaa auttaisi myös, jos vaununumerohaku ei olisi litterakohtainen - eli voisi hakea vaunua 29945 litterasta riippumatta. Lyhyellä kokeilulla haku ei tällä hetkellä toimi siten. | ||||
|
16.10.2012 09:45 | Topi Lajunen | ||
| Näitä on ja on ollut vain yksi. Muita suurkuormavaunuja on ollut aiemminkin. | ||||
|
|
16.10.2012 09:23 | Topi Lajunen | ||
| Ei ollut Exyissä SA-3-kytkimiä, eikä venäläisiä loppuopasteita. | ||||
|
15.10.2012 10:32 | Topi Lajunen | ||
| Äänimerkki tarkoittaa normaalisti, että luukku tai kytkin on liikkeessä. Toisinaan se jää huutamaan myös, jos systeemi on vikatilassa tavalla tai toisella. | ||||
|
14.10.2012 20:44 | Topi Lajunen | ||
| Toisin sanoen, kuljettaja itse sekä suorittaa koejarrutuksen ja irrotuksen, että kävelee junan päästä päähän - kahdesti. Irrotuksessa ei irroteta veturin jarruja, joten kaluston paikallaanpysymisen varmistaminen toteutuu. | ||||
|
14.10.2012 20:41 | Topi Lajunen | ||
| Ja tässä liikennöintimuodossa on aina ohjaamossa vähintään kaksi silmäparia, joista molemmat ovat saaneet aiheeseensa riittävän koulutuksen. Se on enemmän, kuin VR:llä yksinajossa ennen JKV-aikaa. | ||||
|
14.10.2012 20:34 | Topi Lajunen | ||
| Jani, olikohan niin, että perillä ei ollut mitään "sen arvoista", että siellä käyminen olisi voittanut tasoristeyksen jatkuvan hälyttämisen aiheuttavan haitan tieliikenteelle. Tästä syystä jäätiin eristyskohdan taakse. Tai näin asian ymmärsin, tietävämmät korjatkoon. :) | ||||
|
|
14.10.2012 20:31 | Topi Lajunen | ||
| Markku, matkan järjestäjän edustaja oli käynyt tutkimassa kuljettavat raiteet etukäteen. | ||||
|
12.10.2012 16:51 | Topi Lajunen | ||
| Olikos näissä kuitenkin niin, että "perävaunu" ei varsinaisesti ole juoksutelillinen liitevaunu, vaan ihan ehta moottorivaunu - joskin saa sähkönsä virroittimen sijaan kaapelitse edellään kulkevasta? | ||||
|
12.10.2012 16:40 | Topi Lajunen | ||
| ICS on ymmärtääkseni valmistajan nimitys valmistamilleen kaksikerrosvaunuperheelle. Vähän niin kuin Sr2 on valmistajansa nimeämän Lok2000-veturiperheen edustaja ja Sm5 on FLIRT. | ||||
|
12.10.2012 16:36 | Topi Lajunen | ||
| Viron -ga-sijamuotoa vastaa nykysuomessa genetiivi + postpositio "kanssa". Varsinaissuomalaisissa murteissa se taitaa löytyä vielä ihan sijamuotonakin: -nka/-nga. Puhekielen "kaa" vaikuttaisi myös perustuvan samaan muinaiseen sijamuotoon, tai sitten se on vain lyhentymä sanasta "kanssa". Tai sitten molempia. :) | ||||
|
11.10.2012 22:59 | Topi Lajunen | ||
| V on hyvä. | ||||
|
11.10.2012 14:28 | Topi Lajunen | ||
| Näiden luukkujen merkitys olikin vastakkaissuuntainen: kun Porkkalassa pyrittiin ettei sisältä näe ulos, niin Eims-vaunuissa oli tarkoitus, ettei ulkoa näe vaunuihin sisälle... | ||||
|
|
11.10.2012 13:49 | Topi Lajunen | ||
| Päijänne-tunneli oli valmistuessaan maailman kolmanneksi pisin tunneli (on sitä edelleen), ja toiseksi pisin kalliotunneli. Asia (kuten myös aiemmat rautatietunnelipituudet) luntattu täältä: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_longest_tunnels_in_the_world | ||||