Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.01.2012 04:14 | Topi Lajunen | ||
| Sen mitä minä tiedän, niin neljällä akselilla on pärjännyt varsin mainiosti. En siis näe tarvetta kahden lisäakselin lisähinnalle, kun neljälläkin suoriutuu. | ||||
|
27.01.2012 01:01 | Topi Lajunen | ||
| Oikeanmoinen oikaisu. | ||||
|
27.01.2012 00:57 | Topi Lajunen | ||
| JKV-veturilaitteella kuitenkin on väliä. :) | ||||
|
26.01.2012 15:03 | Topi Lajunen | ||
| ...joka taisi ollakin kanadalaisversio australialaisen kertomana, mutta kuitenkin. :) | ||||
|
|
26.01.2012 13:00 | Topi Lajunen | ||
| Googlen osumissakin täytyy pientä lähdekritiikkiä pitää yllä. Itse en nyt linkkiä lähde (uudestaan) kaivelemaan, vaan kerron ulkomuistista, että yhden ja mielestäni uskottavamman tarinan mukaan kuvan tapaus tapahtui Australiassa, ja kyseessä oli junan keskivaiheilla (radio)etäohjauksessa ollut veturi, joka ei jostain syystä saanut tehonpoistokäskyä, eikä myöskään sen jarrutuksen aiheuttama tehonpoisto toiminut. Lopputulemana koko junassa oli jarrut päällä, mutta yksi veturi jäi keskellä junaa sutimaan paikoilleen. | ||||
|
|
25.01.2012 03:11 | Topi Lajunen | ||
| Ainakin hyvän aikaa tämä on ollut "liikennepaikan vaihtotyön rajamerkki", joskus merkin varhaisvuosina nimitys on voinut olla erikin. Tämä merkki tarkoittaa kohtaa, jota ei vaihtotyö saa ylittää, mikäli vaihtotyölupa on rajattu tälle liikennepaikalle. Liikennepaikan rajan kanssa tällä ei tarkalleen ottaen ole mitään tekemistä, vaikka usein se rajalla sijaitseekin. Varsinainen liikennepaikan raja merkitään samanlaisella merkillä ilman diagonaaliviivaa, ja se näkyy vain liikennepaikalle saapuvien suuntaan. Varsin usein tämä "liikennepaikan vaihtotyön rajamerkki" ei sijaitse liikennepaikan rajalla, vaan se on "siirretty" kohti liikennepaikkojen sisäosia. Tällä ymmärtääkseni mahdollistetaan se, että voidaan päästää juna "tulotolpalle" ja samalla antaa lupa vaihtotöihin liikennepaikan alueella - junan kulkutien yliajovara on tällöin riittävän pitkä. Se fakta, että liikennepaikan rajaa ei liikennepaikalta poistuvalle mitenkään näytetä, aiheuttaa esimerkiksi museoliikenteelle erikoisen tilanteen. Museokalustollahan on liikennepaikalla alempi nopeusrajoitus kuin liikennepaikkojen välillä (linjalla), ja tätä nopeudennostokohtaa ei ole mitenkään merkitty. Kuvassa olevan diagonaaliviivallisen merkin perusteellahan nopeutta ei saa nostaa. | ||||
|
23.01.2012 16:26 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä, veturin akustopiiristä saavat virtansa. | ||||
|
23.01.2012 14:37 | Topi Lajunen | ||
| Jossain vaiheessa oli kyllä puhetta NrI-sarjan nivelöittämisestä. Onko suunnitelma siis haudattu? | ||||
|
23.01.2012 00:06 | Topi Lajunen | ||
| En ole noita käytössä nähnyt, eivät ole olleet vuosiin toiminnassa. Ymmärtääkseni niillä opastettiin pesuhallin läpi ajavaa kuljettajaa pesutehon kannalta sopivasta ajonopeudesta. Keskimmäinen valo oli vihreä ja tarkoitti sopivaa nopeutta. Ylä- ja alavalot opastivat kuljettajaa muuttamaan ajonopeutta kohti sopivaa. | ||||
|
|
22.01.2012 23:48 | Topi Lajunen | ||
| Mukana siis yhteensä neljä henkilöä? | ||||
|
22.01.2012 23:47 | Topi Lajunen | ||
| Ehkäpä Gargon miehet kestävätkin enemmän ampeereja kuin Cargon miehet... | ||||
|
22.01.2012 23:44 | Topi Lajunen | ||
| :D | ||||
|
21.01.2012 15:59 | Topi Lajunen | ||
| Eivät siis ole "gallery"-vaunuja. Kuva sellaisen sisältä: http://en.wikipedia.org/wiki/File:Nippon_Sharyo_bi-level_passenger_car_interior_hallway.JPG | ||||
|
21.01.2012 15:45 | Topi Lajunen | ||
| Puuasemat on valittu varmaakin rumiksi ulkoasemarakennuksellisten seikkojen vuoksi. Esimerkiksi Keravan laiturialueet katoksineen ja alikulkuineen olivat aikoinaan melkoisen rujoja. | ||||
|
|
21.01.2012 02:43 | Topi Lajunen | ||
| Vaunut näyttävät siltä, että ne on suunniteltu käyttöön, ei koristeeksi. Onkos nuo sellaisia, joissa ei ole varsinaista kakkoskerrosta, vaan eräänlaiset hyllyt? | ||||
|
17.01.2012 16:35 | Topi Lajunen | ||
| On. | ||||
|
16.01.2012 22:32 | Topi Lajunen | ||
| Kyllä kuljettajienkin on tarkoitus käyttää firmalta saatavia vaatteita. Niistä osa tosin on (onneksi) vähemmän pukumaisia, jolloin niiden kanssa pystyy työskentelemäänkin. Joonaksen havaintoon selityksenä lienee osittain myös vihreän ilmeen tulo vaatetukseen. Aikaisempi vaatetoimittaja on lopettanut vanhanmallisten vaatteiden valmistuksen, joten tarvittaessa sieltä on tullut jos jonkinlaista vaatekappaletta, johon on vain brodeerattu yhtiön logo. Esimerkkinä vaikkapa valkoista kauluspaitaa punaisella logolla, mustaa fleeceä valkoisella logolla, yms. mihinkään mallistoon kuulumatonta rytkyä. | ||||
|
16.01.2012 19:03 | Topi Lajunen | ||
| Markun kommenttiin: vaunustojen 1500 V ulkosyöttö ei kelpaa vetureiden ulkosyöttöön. Veturit ottavat sisäänsä 400 V kolmivaihevirtaa. | ||||
|
|
16.01.2012 18:58 | Topi Lajunen | ||
| Korkeintaan ravintolavaunussa (en tiedä pitääkö sielläkään). Vaunuston ilmastointi ja lämmitys vaatii 1500 V syötön, ne katkeavat hetkellisesti erotusjaksoissakin. Valaistus tulee akustosta, jonka virta riittää x minuuttia ilman latausta. | ||||
|
16.01.2012 17:59 | Topi Lajunen | ||
| Tarkennusta: Myös "kielen" pitää olla ulkona ja lukittunut ulos. Lisäksi seisontajarrun pitää olla kiinnitettynä. | ||||
|
16.01.2012 10:16 | Topi Lajunen | ||
| Juuri näin. | ||||
|
13.01.2012 22:00 | Topi Lajunen | ||
| Mikael, po. sarjatunnus, ei littera. :P | ||||
|
13.01.2012 17:11 | Topi Lajunen | ||
| Dm12:stä en tiedä, mutta osassa kalustoa on tuulilasissa lämmitysvastukset (langat tai kalvo) tai lämminilmapuhaltimet. Joissain molemmat. | ||||
|
12.01.2012 23:12 | Topi Lajunen | ||
| Taitaa niitä jonkin verran olla, yleensä teippaamattomana. Hetken aikaa sitten liikennöivät valkoluukkuisena, ennen kuin saavat teipparit paikalle. | ||||
|
12.01.2012 12:25 | Topi Lajunen | ||
| Aivan! :) | ||||
|
|
12.01.2012 02:26 | Topi Lajunen | ||
| Myy kuva Fazerille. :) | ||||
|
11.01.2012 15:21 | Topi Lajunen | ||
| Vaikka radio-ohjauskoulutuksen kesto ja kattavuus on häviävän pieni verrattuna "oikean" kuljettajan koulutukseen ja vaikka muutoinkin koko radio-ohjaustouhussa löytynee paljon kritisoitavaa, en kuitenkaan panisi kaikkea ajotyylin kulmikkuutta radio-ohjaajan piikkiin. Suurin osa kolautteluista ja muista ajovirheistä johtunee ihan käytetystä tekniikasta, sillä ymmärtääkseni kauko-ohjaimilla ei pysty suoraan kontrolloimaan tehoa tai jarruvoimaa, vaan sillä asetetaan haluttu ajonopeus, jonka laitteisto sitten yrittää enemmän tai vähemmän onnistuneesti toteuttaa. Korjatkaa jos olen väärässä. | ||||
|
10.01.2012 23:38 | Topi Lajunen | ||
| Ykköseksi sanoisin tuulettimien ilmanottojen ulkonemattomuuksien vuoksi. | ||||
|
10.01.2012 20:53 | Topi Lajunen | ||
| Olisiko ajoneuvoyhdistelmä itse... | ||||
|
10.01.2012 10:15 | Topi Lajunen | ||
| Martimolle vanhaan viestiin tuore vastaus: käytetään, juurikin erotusjaksoissa, kahtena kappaleena. | ||||
|
10.01.2012 09:51 | Topi Lajunen | ||
| Molemmat taipuvat inessiivissä "Pellossa". | ||||
|
09.01.2012 21:37 | Topi Lajunen | ||
| No, ylläpito vastannee itse, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. | ||||
|
|
09.01.2012 21:31 | Topi Lajunen | ||
| Vaikka spekulaatio sinänsä on hedelmätöntä, niin veikkaisin ennemminkin, että Nyman itse halusi poistua kuvineen sivustolta, vedettyään kenties herneen nenään saamastaan "jäähystä" (jonka olemassaolosta en tiedä, mutta olen sen päätellyt pitkällisestä hiljaisuudesta). | ||||
|
09.01.2012 20:09 | Topi Lajunen | ||
| Näyttäisi siltä, että uuden värityksen ideana on käyttää samaa mallia kaikessa kalustossa, riippumatta sopiiko se oikeasti siihen. | ||||
|
|
09.01.2012 17:53 | Topi Lajunen | ||
| Jos haet tällä takaa sitä, että oltaisiin päästy vähemmällä vaivalla, niin ei: veturit maalattiin kokonaan joka tapauksessa. | ||||
|
|
09.01.2012 17:22 | Topi Lajunen | ||
| No, tässä kuitenkin Tapani puhui ihan eri värirajasta kuin Juhani. Oikeassa ovat molemmat tahoillaan: sekä yritysvärin ja valkoisen välinen, että valkoisen ja helmaharmaan välinen raja on uudessa kuosissa alempana. | ||||
|
|
09.01.2012 11:36 | Topi Lajunen | ||
| Kuvasta voisi virheellisesti tulkita yhteisen spagetin kulkevan ristiin, mutta kyllä se oikeasti menee epäristiin, eli yläpistokkeesta yläpistokkeeseen, ja alavastaavasta alavastaavaan. Myös: valonheittimiä ympäröivien telineiden erilaisuus. | ||||
|
07.01.2012 17:39 | Topi Lajunen | ||
| Tunnisteiden ideana lienee kuitenkin se, että merkatut kohteet ovat - jos ei nyt pääosassa - niin ainakin selvästi esillä tai olennaisesti kuvaan liittyviä. Sijainti ei myöskään ole linjalla, vaan Salon henkilöratapihalla. | ||||
|
07.01.2012 17:08 | Topi Lajunen | ||
| Ajomoottorit on akseleiden välissä, oman akselinsa vieressä. Ajomoottori on kiinni akselinkäyttölaitteessa, joka on akselin ympärillä, toisen pyörän vieressä. Akselinkäyttölaitteelta lähtee putkimainen vetoakseli (jonka sisällä varsinainen akseli kulkee) toisen puolen pyörään kiinni kumikytkimellä. Näin pääsee akseli kääntymään jonkin verran suhteessa teliin, niissä kun on radiaaliohjautuvuus. | ||||
|
06.01.2012 14:39 | Topi Lajunen | ||
| Tarkennetaan vähän takaisinpäin: vaihtotöissä konduktööri voi toimia vaihtotyönjohtajana, jolloin hän omalta osaltaan vastaa myös liikennöintiin liittyvästä junaturvallisuudesta. Junaliikenteessä asia menee noin, kuten Kimmokin kertoo. Ja vaunusto tarkoittaa tässä veturivetoisen junan vaunuja. Sm- ja Dm-kalustossa koko junan tekniikasta (ja sitä myöten siihen liittyvästä junaturvallisuudesta, esim. jarrujen sulkemiset tarvittaessa) vastaa kuljettaja, poislukien matkustajiin liittyvä tekniikka (lämmitys, ilmastointi, informaatiojärjestelmät, vessat, väliovet, yms.). Jännä muuten nähdä, kenelle lankeaa vastuu uusista ohjausvaunuista... :) |
||||
|
05.01.2012 07:06 | Topi Lajunen | ||
| Ilmeisesti aiemmin on katsottu, ettei hyödyt kata haittoja. Nythän kuitenkin on tilanne muuttumassa, ja ohjausvaunut tilauksessa. | ||||
|
04.01.2012 11:00 | Topi Lajunen | ||
| Ruksatut opastimet näyttäisivät siis olevan uusia Ks-järjestelmän opastimia, eli samoja joita asennellaan rautateillekin. Poistuvat taitavat olla Itä-Saksan rautateiltä tuttua Hl-järjestelmää. Saksan opastimista mainio sivusto: http://www.sh1.org/eisenbahn/sh.htm | ||||
|
03.01.2012 11:16 | Topi Lajunen | ||
| Tunnen tarvetta tarkentaa edellistä viestiäni. En siis tietysti kiistä itse jäätymisilmiötä, vaan sen, että se liittyisi yksinomaan seisontajarrrun käyttöön, kuten eräästä aiemmasta viestistä saattoi ymmärtää väärin. | ||||
|
03.01.2012 05:50 | Topi Lajunen | ||
| En nyt ole ihan varma, mutta äkkiseltään muistelisin, että ajomoottorin virtamittarit on aina siten päin, että ykköspään teli vasemmalla, kakkospää oikealla, käytetystä ohjaamosta riippumatta. Tällöin kakkospäästä ajettaessa alemmat virrat olisikin etutelissä. | ||||
|
|
03.01.2012 05:46 | Topi Lajunen | ||
| Mäntymäki: en ymmärrä tarinaasi jarrutönkkien jäätymisestä - kyllähän ne kaikki muutkin veturin paineilmajarrut käyttävät niitä samoja jarrutönkkiä. Seisontajarrun idea on se, että se toimii vaikka veturista häviäisi syystä tai toisesta kaikki paineilmat. | ||||
|
|
02.01.2012 23:09 | Topi Lajunen | ||
| Numeroilla erotetaan veturin ohjaamot - tai yleisemmin - eri päät toisistaan. | ||||
|
02.01.2012 02:45 | Topi Lajunen | ||
| Nopean rautatieliikenteen yksi pioneerimaista, Japani, sen sijaan on jäänyt nopeuksissa hieman Euroopan jälkeen. Tokiosta pohjoiseen (Tōhoku Shinkansen) ja Osakasta länteen (Sanyō Shinkansen) kuljetaan suurimmillaan 300 km/h, kun taas ruuhkaisimmalla linjalla Tokio-Osaka (Tōkaidō Shinkansen) suurin nopeus on "vain" 270 km/h. Ruuhka-Japanin ulkopuolella sijaitsevilla Shinkansen-radoilla kuljetaan radan huippunopeudella 250-260 km/h, mutta osa kalustosta kulkee vain 240 km/h. Suunnitteilla on 320 km/h nopeuteen kykenevää kalustoa. Alkuperäinen "0-sarjan" Shinkansenjuna kulki alun perin vain 210 km/h, ja myöhemmin 80-luvulta eteenpäin 220 km/h. Viimeset 0-sarjan junat poistuivat kaupallisesta liikenteestä vasta 2008. | ||||
|
02.01.2012 00:43 | Topi Lajunen | ||
| Pystymmässä ne oikeasti onkin. Kuva litistynyt pystysuunnassa. | ||||
|
31.12.2011 11:52 | Topi Lajunen | ||
| Eioc:in numero: 6265 (olettaen että Sm2 on 6065). | ||||
|
30.12.2011 01:38 | Topi Lajunen | ||
| Ylläpidolle tekninen tiedote erikoisuudesta: pystyin juuri muokkaamaan 0:33 kirjoittamaani kommenttia, mutta 0:53 kirjoitettua ei pysty muokkaamaan. Hassua. | ||||
|
|
30.12.2011 00:53 | Topi Lajunen | ||
| No, tupla tämä on edelleen, joskin eri tupla. :) | ||||
