845-75956 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 03.11.2011 19:03 Topi Lajunen  
  Hyvä yleisohje tunnisteisiin: "Jos joudut olettamaan, jätä tyhjäksi. Muut käyttäjät kyllä hetken päästä täräyttävät faktat tiskiin."
kuva 03.11.2011 18:10 Topi Lajunen  
  "Punainen linja" onkin Kujalaa lukuunottamatta toteutunut kartan mukaisesti.
kuva 03.11.2011 14:23 Topi Lajunen  
  Tosin lasketaanko niitä oikeastaan edes rautateiksi. Enemmänkin teknisesti kyseessä on hissi. Hissihän on "vain" erikoistapaus funikulaarista - funikulaari, jonka nousukulma on 90 astetta.
kuva 02.11.2011 01:33 Topi Lajunen  
  Kannatan lisäämistä, mikäli sellaiset kalustossa on ollut sinä aikakautena, jollaiseksi kalusto on entisöity. Jos ei ole ollut, niin ei tikkareitakaan.
kuva 02.11.2011 01:29 Topi Lajunen  
  Mitenhän vertautuu rautateiden vastaavaan, vai onko jopa täysin identtistä tavaraa?
kuva 30.10.2011 22:04 Topi Lajunen  
  Lukkojen sijoitteluun saattaa löytyä syy siitäkin, että samoilla käsittelykoneilla voidaan käsitellä sekä näitä ja 40-jalkaisia. Useampi kärpänen siis yhdellä iskulla.
kuva 30.10.2011 21:21 Topi Lajunen  
  Etsin infoa netistä, koska tällaisia asioita on hauska etsiä netistä. Tulin siihen tulokseen, että tämä on 53-jalkainen kontti. Ja nyt kun tätä tulin tänne kirjoittamaan, niin vaunun kyljen merkinnät näyttävät tukevan käsitystäni melko täydellisesti. :)
kuva 30.10.2011 21:06 Topi Lajunen  
  Mietin vain, kun nuo twistlockit eivät ole nurkissa, kun taas normaalissa 40-jalkaisessa taitaa olla?
kuva 30.10.2011 20:41 Topi Lajunen  
  On kuitenkin hyvä olla myös muita harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita, ettei aivan täysin höyrähdä. :)
kuva 30.10.2011 20:26 Topi Lajunen  
  Onkos nämä joitain erikoispitkiä kontteja?
kuva 29.10.2011 16:48 Topi Lajunen  
  Vaihteentukemiskone. Raidetta se vaihdekin tietysti on, mutta raiteentukemiskoneeksi tupataan sanoa sitä vähän lyhyempää vekotinta.
kuva 28.10.2011 23:00 Topi Lajunen  
  Siellä on useita toisiokäämejä. Löytyy ainakin 1500 V käämi, olisikohan myös 400 V apulaitteille, ja ajomoottorit syö muistaakseni reilua 800 V jännitettä, tosin tasaisena, mutta niille on omat kääminsä. Ei nyt ole lähteitä tässä käsillä, joten muut sitten (jälleen) korjannevat/tarkentanevat.
kuva 28.10.2011 20:09 Topi Lajunen  
  Itse kierrättäisin myös ajolangan maadoitussauvat ja -johtimet. Ja ensiapulaukusta laastarit.
kuva 28.10.2011 15:16 Topi Lajunen  
  http://fi.wikipedia.org/wiki/Yllytys
kuva 28.10.2011 15:07 Topi Lajunen  
  Tai "Kuuhulhh1i".
kuva 26.10.2011 22:03 Topi Lajunen  
  Miljoona miinus kymmenen miljoonaa on miinus yhdeksän miljoonaa. Eli jos tämä asetelma "pesee" kuvitelman miinus yhdeksän miljoonaa, niin se kuvitelmahan voittaa yhdeksällä miljoonalla. Kari taisi juuri kehua vahingossa Dr13:n taivaisiin. :)
kuva 26.10.2011 21:58 Topi Lajunen  
  Kaima, oli langat alhaalla Lielahdessa, Dv tuuppasi ohi vauriopaikan.
kuva 26.10.2011 14:09 Topi Lajunen  
  Ko. punavaloille on olemassa vaunussa kytkin. Syy kuvassa olevan punavalon palamiseen on se, että tämä kytkin on asennossa, jonka tarkoitus on kuvassa näkyvän päädyn punavalojen kytkeminen toimintaan. :)
kuva 23.10.2011 16:46 Topi Lajunen  
  Tässä tämä epäsuhta onkin. Sinä et koskaan suostu luopumaan luutuneista mielipiteistäsi, vaan oletat, että muut muuttavat kantojaan sinun kantojen mukaisiksi. Kun muut eivät oman luutuneisuutesi tuntien tähän suostu, keskustelut eivät etene minnekään.
kuva 23.10.2011 12:52 Topi Lajunen  
  Tarkennuksena Kimmon selitykseen: tuo kaksoisjousisuus on siis Sr1-veturissa. Ymmärtääkseni Sr2:ssa virroitin nostetaan suoraan paineilmalla (ja alas tulee painovoimaisesti). Ja nyt jos koskaan on oiva tilaisuus korjata ja jopa vähän vinoillakin, jos käsitykseni on väärä. Lisäksi, Sr2-parin teko voidaan tehdä vetureiden ollessa seisontatilassa, ja Sr2:han ei laske virroittimia siirryttäessä eri tilojen välillä. Mikäli siis sattumalta virroittimet eivät jo valmiiksi ole ulommaiset, pitää erikseen käyttää virroittimet alhaalla, jolloin nippu nostaa automaattisesti ne ulommaiset. (Ja Kimmo, Sr2 ei edelleenkään ole mikään "käkikello", kun ne käkikellot ei edelleenkään erityisesti tule mistään Sveitsistä, vaan Schwarzwaldista. :))
kuva 23.10.2011 12:43 Topi Lajunen  
  Luultavasti Lappeenrannassakin numeroilla on tuo Jimin mainitsema merkitys. Monessa muussakin paikassa asia ilmaistaan juurikin noin käsivaraisesti. Jossain on sitten erilliset valkomustat kyltit ja jossain informaatio puuttuu tyystin.
kuva 23.10.2011 03:38 Topi Lajunen  
  Taustalla lienee sellainen juttu, että mahdollisimman kaukana toisistaan olevat virroittimet nostavat ajolankaa mahdollisimman vähän. Tästä syystä kahdella veturilla pyritään ajamaan siten, että äärimmäiset virroittimet on ylhäällä. (Tästä poikkeuksena hitaat tavarajunat kahdella Sr1:llä - Sr1-niput kun usein viettävät yhdessä aikaa pitkäänkin, niin hiilien kulumisen takia käytäntö on poikkeava.) Noh, kolmella Sr2:lla ajaessa keskimmäisellä veturilla ei ole väliä äärellisyyden kannalta, minkä virroittimen nostaa. Joten se nostaa "perussäännön" mukaisesti taaemman.
kuva 22.10.2011 15:45 Topi Lajunen  
  Rautatie taitaa olla tämä: http://en.wikipedia.org/wiki/Čierny_Hron_Railway - Englanninkielinen Wikipedia ei raideleveydestä hiisku, mutta saksankielinen väittäisi sen olevan 760 mm. Kuvauspaikka taitaa noiden artikkelien perusteella olla "Čierny Balog".
kuva 21.10.2011 18:46 Topi Lajunen  
  Historia on osoittanut, ettei keskustelut sinun kanssa johda mihinkään.
kuva 20.10.2011 12:01 Topi Lajunen  
  Eli siis jos kartta ja todellisuus on ristiriidassa, todellisuus on väärässä? ;)
kuva 20.10.2011 01:52 Topi Lajunen  
  Myös suoratoimijarrukahvan sijainti saattaa vaikuttaa ajoasentoon. Kun Sr1:llä pyritään ajamaan pidon rajamailla, niin monesti on hyödyllistä vähän "sitoa" pyöriä kevyellä suoratoimijarrutuksella samalla kun ottaa tehoja. Jos suoratoimijarrukahvaa joutuu pidemmän aikaa liikuttelemaan, saattaa seisoma-asento olla vähemmän rasittava.
kuva 20.10.2011 01:45 Topi Lajunen  
  En nyt sanoisi, että tuo ensimmäinenkään vaunu näkyy kovin selkeästi.
kuva 20.10.2011 01:43 Topi Lajunen  
  Mikäli kuvatekstin kysymys on esitetty vastausta kaivaten, niin kyllä.
Kuvasarja:
MRY:n syysretki 2011
 
 19.10.2011 12:19 Topi Lajunen  
  Se on venäläinen kytkin. Venäjällä sellaiset on henkilövaunuissakin, joten se on aivan kaikessa kalustossa käytetty kytkin siellä puolella rajaa. Suomessakin niitä löytyy tai löytyi Sibeliuksen vaunuista ja joistain A-vaunuista. Suomessa taas tavaravaunuissakin on pääsääntöisesti ruuvikytkimet. Koska SA3-kytkin kuitenkin kestää enemmän kilonewtoneita, on niitä asennettu joihinkin tavaravaunutyyppeihin, mutta ei tämä tee kytkimestä mitenkään nimenomaisesti raskaan kaluston tai tavarajunien kytkintä.
kuva 18.10.2011 22:11 Topi Lajunen  
  Sähköratapylväs. Ja sen takana siintävät vuoret.
kuva 18.10.2011 22:07 Topi Lajunen  
  SRS:n sivujen mukaan vuodesta 28.5.1972 lähtien otettiin kirjaintunnukset käyttöön. Saman lähteen mukaan vuonna 1976 korvattiin irtokilvet keski-ikkunan rullakilvillä.
kuva 18.10.2011 12:42 Topi Lajunen  
  Tulkitsen sen eräänlaiseksi sadevesiojaksi. Tai ainakin jos se ei sellaiseksi alunperin ole tehty, niin nyt se ainakin on sellainen. :)
kuva 18.10.2011 12:30 Topi Lajunen  
  Eikö yleispätevyys tuossa tapauksessa ole vähän pliisua? Mitä tuo raparp... siipipyörä kertoo nimenomaisesti Museorautatiestä? Ja vaikka siipipyörä on rautateiden selvä yleismaailmallinen symboli, niin ei se poista sen (abstrakti oli kieltämättä väärä sana, tarkoitin:) epäkonkreettisuutta. Etenkin kun pyörä ei ole rautatiepyörä eikä siivet ole "rautatiesiivet". Mitä teoksen tekijä on yrittänyt tällä epärautatiemäisyydellä kertoa Museorautateistä? Mutta kuten sanoin, silläkin on paikkansa muistomerkkien joukossa. Mutta koska tämä on mielipideasia, niin kyllä tämä Riihimäen jyhkeä monumentti kuvastaa mielestäni paljon paremmin rautateitä, jos ei muutoin niin selittämättömällä tunnetasolla. Museorautatien siipipyörä ei vain liikauta mieltä samalla tavoin. Aivan kuin taiteilijalta olisi tilattu "siipipyörä" ja taiteilija olisi hitsannut ensimmäisen pyörän ja siiven yhteen mitkä käteen osui, välittämättä niiden rautatiefiiliksestä.
kuva 18.10.2011 11:20 Topi Lajunen  
  Jos vertaa tätä teosta vaikkapa tähän: https://vaunut.org/kuva/70646 niin sehän se vasta abstrakti onkin. Ei tuota linkin siipipyörää ymmärrä yhdellä lauseella, puhumattakaan ilman sitä. Kysymyksiä sen sijaan herää: "Miksi pyörässä ei ole laippaa? Miksi puolat ovat kaarevat? Miksi pyörän navoista kasvaa raparperinlehtiä?" On tuollakin paikkansa varmasti muistomerkkien ylväässä joukossa, mutta kovasti ihmettelen, miten sama ihminen voi teilata tämän Riihimäen muistomerkin noinkin totaalisesti, mutta samalla puolustella tuota erikoista epärautatiemaista raparperipyöryläteosta.
kuva 17.10.2011 21:58 Topi Lajunen  
  Sehän riippuu ihan siitä, että toimiiko se kallistus. Lumikelillä saattaa olla joissain tapauksissa syy-seuraussuhde kallistuksen toimimattomuuden kanssa, mutta yhteys ei ole noin yksioikoinen.
kuva 17.10.2011 21:52 Topi Lajunen  
  Juu, peräytyksessä ei tarvita tähystäjää. Aivan kaikissa tapauksissa peräytys ei kuitenkaan ole sallittua, esimerkiksi jos "takamaastossa" on tasoristeys.
kuva 16.10.2011 23:39 Topi Lajunen  
  Taitaa olla tämä: http://en.wikipedia.org/wiki/Đuro_Đaković_Series_732 - eli Jugoslavian aikaan JŽ 732, Kroatiassa HŽ 2132. Tässäkin linkissä jotain luultavasti asiaan liippaavaa: http://www.railfaneurope.net/ric/2132.htm . Miksi tämä sitten on Serbian puolelle eksynyt, sitä ei linkit kerro. :)
kuva 16.10.2011 23:09 Topi Lajunen  
  Lähes "pakko" olla itäistä Eurooppaa, puusto ei kuitenkaan viittaa kovin etelään. Jotenkin ei Baltialtakaan tunnu, joten siirretään sormea kartalla kohti etelää, kunnes pysäytetään se kohtaan: Unkari. Jahas, ja juuri ennen enter-painikkeen painallusta huomataan, että Unkari on jo mainittu. Sanotaan: Bulgaria.
Kuvasarja:
MRY:n syysretki 2011
 
 16.10.2011 13:46 Topi Lajunen  
  Kuva Unilink-kytkennästä: https://vaunut.org/kuva/46401
Kuvasarja:
MRY:n syysretki 2011
 
 16.10.2011 13:45 Topi Lajunen  
  Vetureissa 3221-3246 - ja lisäksi jossain yksittäisessä 320x-veturissa, en muista missä - on Unilink-kytkimet, jotka käytännössä ovat kuin SA3-kytkin lisättynä ruuvikytkinosalla. Tällaisella kytkimellä voidaan tosiaan kytkeä veturi ruuvikytkimelliseen vaunuun, ja saada väli jopa "tiukaksi", mikä ei apulenkillä onnistu. Viestisi loppuosa menee vähän ohi - ei SA3 ole mitenkään erityisesti mikäät tavaravaunukytkin.
kuva 16.10.2011 10:43 Topi Lajunen  
  Myös Tku-Tus on hyvin pitkälti palakiskoa, mutten tiedä minkämittaista. Sähköistetty kuitenkin.
kuva 15.10.2011 15:34 Topi Lajunen  
  Tästä taitaa kehittyä tietynlainen kuvasarja... Siksi ihmettelenkin, miten alusta (tai siis lopusta) näyttäisi puuttuvan yksi kuva?
kuva 15.10.2011 12:56 Topi Lajunen  
  Kuvateksti taisi sisältää kysymykset: "mikä maa, mikä valuutta, mikä asema, mikä veturi ja mitä vaunuissa kuljetetaan".
kuva 14.10.2011 12:43 Topi Lajunen  
  Hoh. Kohta poistetaan varmaankin myös punaiset vilkkuvalot, koska autoilijat luulevat niiden tarkoittavan etuajo-oikeutta.
Kuvasarja:
8.10.2011 - Flirt i Sibbo
 
 10.10.2011 00:25 Topi Lajunen  
  Jorman Sn:t olivat luultavasti aikataulun Sn:iä. Ne eivät ota kantaa erillisiin rajoituksiin, vaan menevät rataosan tarkkuudella.
kuva 09.10.2011 19:43 Topi Lajunen  
  Jos kuvauspaikka "Nilsiä" pitää paikkansa, niin kyseessähän on Pohjois-Savo.
kuva 09.10.2011 16:10 Topi Lajunen  
  Artikkelin http://en.wikipedia.org/wiki/Rail_profile#North_America mukaan pääreiteillä pääasiassa n. 65 kg/m tai painavampaa, päättyen Pennsyn 77 kg/m kiskoon. Sivureiteillä sitten 50-60 kg/m.
kuva 09.10.2011 16:00 Topi Lajunen  
  Näyttäisi olevan jo korjattu... ;)
kuva 09.10.2011 14:41 Topi Lajunen  
  Tuolla: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=3845.msg23831 Lari kertoo kokoonpanoksi Chfy+Exy+Edfs+Rky+Exy+Exy(+Exy), joten tulee sinne yksi kaksikerrosvaunukin väliin keikkumaan. EDIT: Ja Lari ehti ensin. :)
kuva 09.10.2011 13:52 Topi Lajunen  
  Vähän eksyneen näköinen.
kuva 09.10.2011 11:37 Topi Lajunen  
  Lueskelin tuossa taannoin siitä, miten Pohjois-Amerikassa on käytännöt muuttuneet tämäntyyppisten hood-vetureiden ajosuunnissa. Alunperin veturit olivat hieman enemmän esim. Dv12:n näköisiä, ja niitä ajettiin törmäysturvallisuussyistä pitkä pää edellä. Ja olihan tämä luonteva suunta tuttu jo höyryvetureista. Ohjaamoissa ei ilmeisesti ollut kuin yhdet ohjainlaitteet, ja ne oli sijoitettu siten, että niillä oli luontevaa ajaa pitkä pää edellä. Vähitellen moottoreiden koko kasvoi, ja konepeitot kohosivat täyteen korkeuteen, jolloin näkyvyys veturin keskilinjan suuntaan katosi kokonaan. Myös lyhyen pään konepeitto kasvoi täyteen mittaan. No, kahdella miehellä ajoivat, ja toinen tähysti siltä puolelta johon ei ajava kuljettaja nähnyt. Jossain vaiheessa näkyvyys nousi prioriteetissa ohi törmäysturvallisuuden (tai lyhyestäkin päästä saatiin riittävän turvallinen), jolloin vetureiden normaali kulkusuunta vaihtui, lyhyt pää alkoi madaltumaan (ja leveentymään) ja ohjainlaitteet siirtyi ristikulmaan. Vetureilla on siis aina pyritty ajamaan - toisin kuin esimerkiksi Suomessa - tietty pää edellä. Joko ajetaan aina kuvan kaltaisilla nipuilla, tai käännetään yksittäinen veturi tarvittaessa ympäri. Erityisen ilmiselvää tämä on cowl- ja boxcab-tyyppisillä vetureilla, jotka muistuttavat vaikkapa Dr12- ja Dr13-vetureita, mutta vain yhdellä ohjaamolla.
<<   >>