Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 07.04.2021 13:06 Topi Lajunen  
  Ei Ilmalassa taida olla nykyään ylimääräisiä ollenkaan.
kuva 27.03.2021 06:06 Topi Lajunen  
  Jäi vähän itseäni häiritsemään tuo aiempi tekstini porras- ja kytkentävalojen toiminnasta. Miksi niiden pitäisi syttyä ohjaamon sisävalon kanssa? Noh, eipä ne sytykään, jos ohjaamon valo sytytetään normaalisti ajopöydän kytkimellä. Sen sijaan, jos painetaan ovien yhteydessä olevia valopainikkeita, syttyy ohjaaamon valon lisäksi myös nuo porras- ja kytkentävalot. Eli nyt kun olen asiassa tietävämpi, en tiedä miksi ne kuvassa ovat päällä.
kuva 24.03.2021 19:19 Topi Lajunen  
  Kuljettaja ei pysty noita kytkentävaloja (+porrasvaloja) sytyttämään erikseen, vaan ne syttyvät ohjaamovalaistuksen kanssa samaan aikaan. Sammumisessa taisi olla jokin aikakatkaisu. Veikkaan siis, että kuljettaja sytytti syystä tai toisesta ohjaamovalot, ajattelematta luultavasti lainkaan sitä, mitä muuta samalla syttyy.
kuva 13.03.2021 11:19 Topi Lajunen  
  Ilmalassa on käytössä myös vielä suurempi Zephir, sorvihallin kalustonsiirtelyyn.
kuva 03.03.2021 11:35 Topi Lajunen  
  Tieliikennelain 11. pykälä alkaa näin:

"Tienkäyttäjän on annettava junalle ja muulle rautatiekiskoilla kulkevalle laitteelle esteetön kulku."

Tässä kohdassa ei mainita mitään, että paikassa pitäisi olla tasoristeys. Myöhemmin samassa pykälässä kyllä kerrotaan tasoristeyksen lähestymisestä ja sen ylittämisestä, mutta se ei kyllä poista ensimmäisen lauseen velvollisuutta väistää rautatiekiskoilla kulkevaa kalustoa.

Joku voi toki ottaa esille sen, kulkeeko tuossa rautatiekiskot lainkaan, vai vain jotkut satunnaiset randomkiskot.
kuva 01.03.2021 17:12 Topi Lajunen  
  Matematiikassa on myös olemassa "tyhjä joukko". Joukko, jossa ei ole sitä ensimmäistäkään.
kuva 01.03.2021 17:07 Topi Lajunen  
  Helpottaa kovasti. Kiitoksia kaikille tiedoista, niin tässä kuin toisaallakin. :)
kuva 01.03.2021 12:03 Topi Lajunen  
  Edelleen jaksan ihmetellä, miten kunnossapitoyhtiön on sallittua harjoittaa kaupallista junaliikennettä ulkopuoliselle toimijalle.
kuva 28.02.2021 14:32 Topi Lajunen  
  ...kuitenkin, tiedän, että ainakin yksi operaattori on Jt:n puutteesta huolimatta ohjeistanut merkkiin liittyen, joskin eri tavalla kuin Jt/Rato. Voi siis olla, eträ Väylävirasto on Jt:n lisäksi julkaissut erillisen ohjeen siitä.
kuva 28.02.2021 14:24 Topi Lajunen  
  Hieman erikoisesti ajokieltomerkkiä ei löydy enää tuoreimmista Jt:istä, paitsi listattuna Olli-Porvoo-radan museaalisissa merkeissä. Tuoreimmasta Rato 17:stä löytyy yhä.
kuva 28.02.2021 14:10 Topi Lajunen  
  Moottorivaunun ohjaamoa kauemmasta eteisestä, joka on siis lähimpänä virroitinta. Kuvan epäilyttävän näköinen ovi on ohjausvaunun puolella.
kuva 22.02.2021 17:09 Topi Lajunen  
  Onko sitä tutkittu, että lisää varmasti turvallisuutta?
kuva 15.02.2021 15:06 Topi Lajunen  
  Diagnostiikalta valitaan haluttu valokuvio (sekä keulaan että perään, ja Edo-käytössä Edon pääty lasketaan peräksi), ja sitten erillisestä kirkkauskytkimestä kirkkaus, joista osa käyttää eri fyysistä valaisinta kuin osa. Alemmat puskinvaloyksiköt osaavat näyttää sekä valkoista että punaista valoa, ylemmät vain valkoista. Ylempiä käytetään ikään kuin lisävaloina kirkkaammilla valoasetuksilla. Valonheittimessäkin on useampia valoyksiköitä, ja niistä toinen osaa näyttää jopa punaistakin, joskaan tämä toiminto ei ole Suomessa ymmärrettävästi käytössä.

Edo:sta ajaessa valitaan Sr2:n tapaan "valomoodi", jonka mukaan Sr3 sitten kytkee joko punaiset tai valkoiset puskinvalot perään. Joskus tosin väärät, valkovalot Sr3:ssa perässä tullessaan ei ole tavattomuus, vaikka keulalla olisikin kolmiovalot.
kuva 05.02.2021 00:11 Topi Lajunen  
  Vai onko? Eivätkös yöopasteen linssien sijainti ja painot viittaa Lower-Quadrant-opastimiin?
kuva 05.02.2021 00:08 Topi Lajunen  
  Ja Lentoaseman tunneleissa on lukuisia ovia, palo-osastointia varten. Savion tunnelissa on tosiaan ovet eteläpäässä, sekä ohuempia savuverho-"ovia" matkan varrella.
kuva 05.02.2021 00:03 Topi Lajunen  
  Virtaa tosiaan ei ajolangasta tule kuin luokkaa 250 A per virroitin (laskettuna Sr3:n arvoilla, Sr1:llä alle puolet siitä). Jännitettä kun on.
kuva 03.02.2021 06:15 Topi Lajunen  
  Metrojunayksikön jarrujärjestelmä ei ole yhteensopiva rautateiden jarrujärjestelmien kanssa.
kuva 19.01.2021 19:30 Topi Lajunen  
  Juu, on. Tällöin tämä etummainen virroitin on erotettuna ensiöpiiristä. Tietyn nopeuden yläpuolella tätä toimintoa ei voi käyttää, ja virroitin laskeutuu automaattisest alas.
kuva 17.01.2021 21:50 Topi Lajunen  
  Näin. Kutsuisin tästä syystä laitetta mieluummin nimellä "jo alkaneen hallitsemattoman ympärilyönnin keskeytyslaite", JAHYK.
kuva 12.01.2021 20:19 Topi Lajunen  
  Britanniassakin on ymmärretty, että junissa on valot, jotka näkyvät paremmin kuin yksikään väritys.
kuva 10.01.2021 12:41 Topi Lajunen  
  Jorvakseen asensivat aivan uunituoreita kolmioita vielä viime vuonna. Herää kysymys, miten vanhoilla ohjeilla siellä oikein työskennellään...
kuva 09.01.2021 23:40 Topi Lajunen  
  Täällä on keskustelua aiheesta: https://vaunut.org/kuva/140666

Lyhyesti:
Silloin en löytänyt tietoa siitä onko "ensimmäinen" 29008 palannut Eriestä. Mutta sinne meni toinenkin veturi, joka palasi takaisin, ja on nyt Operaililla numerolla 29010.

Ja tämä on tosiaan eri yksilö, kuin se Erieen mennyt.
kuva 09.01.2021 12:41 Topi Lajunen  
  Liikennöinnin kannalta merkeillä ei ole eroa. Päin ei saa ajaa. :)

Ero on lähinnä hallinnollinen. Liittyy käsittääkseni siihen, missä tilanteessa niitä voi asentaa tai poistaa, ja kuka niin saa tehdä. Seislevyllä tyypillisesti nykyään suojataan ratatöitä ja muita sellaisia, jolloin niitä hallinnoi ratatyöurakoitsija(?), kun taas Liikennöinnin raja -merkillä blokataan raiteita ulos rataverkolta, jos kyseisten raiteiden haltija ei ole tehnyt sopimusta rataverkkoon liittymisestä. Raide sen takana voi olla täydellisesti liikennöitävissä (tai voi toki olla olemattakin), mutta raidetta ei saa käyttää rataverkon suunnalta.
kuva 07.01.2021 01:11 Topi Lajunen  
  Kuvasta on hyvin nähtävissä, että veturin keulan ja tasoristeyksen väliä on n. veturin mitta, eli parikymmentä metriä. Riippumatta objektiivin laadusta, etäisyyden voi arvioida veturin pituuden perusteella, joka on tunnettu. Mahdollinen objektiivi "vääristää" sekä etäisyyttä että veturin pituutta täsmälleen samalla kertoimella, koska ne ovat samalla viivalla keskenään.
kuva 03.01.2021 20:09 Topi Lajunen  
  Mikään ei kuitenkaan pakottanut muuttamaan nimeä, rataverkko on täynnä liikennepaikan osia, joiden nimi ei viittaa itse liikennepaikkaan mitenkään. Myös tilanteissa, joissa muutos tapahtuisi "alennuksen" yhteydessä.
kuva 30.12.2020 13:49 Topi Lajunen  
  Jarrujen indikaattoreita. Tuttuja vaunujen kyljistä, ja nyt Sr3:n myötä myös vetureista. Laitimmaiset on telien ilmajarruille ja keskimmäinen käsijarrulle.
kuva 24.12.2020 23:27 Topi Lajunen  
  VR:n pääkonttori, entinen Ylen iso paja, taitaa jäädä kuvassa juuri vasemmessa laidassa olevan Hartwall-areenan toimistosiiven taakse piiloon.
kuva 24.12.2020 23:24 Topi Lajunen  
  Sanoisin kuitenkin, että riski jäädä veturin alle n. 100 metrin päässä suoraan sen sivulla on hyvin minimaalinen. Keulalla onkin sitten valot.
kuva 24.12.2020 16:34 Topi Lajunen  
  Huomionarvoista on, että ennen vanhaan V ja W olivat saman kirjaimen kaksi eri muotoa. Tyylillinen valinta. Myöhemmin muodot eriytettiim virallisesti eri kirjaimiksi. Täten nykyinen W on hiukan eri asia kuin W aikoinaan oli.
kuva 22.12.2020 02:29 Topi Lajunen  
  Pienehkö kilpi sinne lopulta tulikin:

https://www.hel.fi/static/liitteet/hkl/DSC_7730_helsivu.jpg
kuva 21.12.2020 06:19 Topi Lajunen  
  Helsingin Aleksanterinkatu on lämmitetty, tosin se on suurimmaksi osaksi suljettu autoilta.
kuva 21.12.2020 06:15 Topi Lajunen  
  Eikä kannatakaan: liikuttelun helpottamiseksi osat on liimattu toisiinsa ei-syötävällä liimalla.
kuva 19.12.2020 15:05 Topi Lajunen  
  Ja vieressä vanhempi, alun perin rautatiesilta.
kuva 16.12.2020 13:52 Topi Lajunen  
  HKL:n 2010 ja 2012 taitavat olla kaksisuuntavaunuja?

https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiotiet/raitiovaunut-hkl/kalusto/tyovaunut/hkl-2010-2012/
kuva 14.12.2020 12:42 Topi Lajunen  
  Ja myös hinausyhdistelmän jarrupainoprosentti saattaa rajoittaa nopeutta.
kuva 14.12.2020 12:39 Topi Lajunen  
  Epäilen, että ei onnistu, sillä M100:n keskuspuskimet taitavat olla merkittävästi alempana kuin Sm:n vastaavat.
kuva 11.12.2020 12:44 Topi Lajunen  
  Voi, ja nykyään ihan sallitustikin. Jossain vaiheessahan ylittäminen oli kielletty, mutta sitä tehtiin silti.
kuva 07.12.2020 14:29 Topi Lajunen  
  Näissä tapaturmattomuuksista palkitsemisissa on sellainen perustavan luokan ongelma, että ne nostavat kynnystä ilmoittaa tapaturmista. Kukaan ei halua jonkin pikkuvamman takia evätä kollegoilta palkintoa.

Ideana ilmeisesti on, että ihmiset miettivät turvallisempia työtapoja, jotta laskuri ei nollaantuisi kaikilta. Mutta epäilen, että mekanismi toimii niin.
kuva 30.11.2020 10:35 Topi Lajunen  
  Mulle oli tosiaan kerrottu, että muutos oli Fenniarailin aloitteen ansiota, mutta jos näin ei ole, niin pahoitteluni väärästä tiedosta. Silti ihmettelen, mikä intressi VR:llä olisi ollut valitukseen, se kun paransi kilpailijoiden kilpailukykyä.
kuva 30.11.2020 06:53 Topi Lajunen  
  Moottorimarssiakin on hyvä harjoitella.
kuva 28.11.2020 16:46 Topi Lajunen  
  Tämähän on seurausta Fenniarailin valituksesta, että sähkövetoista liikennettä suosittiin ratamaksuissa. Ilmeisesti tällainen vetovoimatapakohtainen ohjaus hinnoittelulla oli tasavertaisen kohtelun kannalta ongelmallista ja täten laitonta.
Tämän näkemyksen mukaan dieselvedon ratamaksulla ei saisi subventoida sähköratalaitteiden kustannuksia.

Oma kysymyksensä on, pitäisikö sen olla sallittua.
kuva 26.11.2020 19:36 Topi Lajunen  
  Kyseessä on siis käsittääkseni Mikon oma, käsin ylläpitämä kalustotietokanta. En tiedä, onko sitä julkisesti nähtävillä missään.
kuva 26.11.2020 13:51 Topi Lajunen  
  Tuohon aikaan ei saanut matkustajia kuljettaa tietyillä pääradoilla museokalustolla. Vaihtotyönä onnistui, mutta ei liikennepaikalta toiselle ulottuvana. Tuolleen kikkailemalla saatiin säännöstön kirjain täytettyä. Samalla tuli osittain osoitettua säännön typeryys, ja sittemminhän koko museoliikennesäännöstö on purettu.
kuva 26.11.2020 13:46 Topi Lajunen  
  ...jolloin se on todellisuudessakin ollut S. :)
kuva 26.11.2020 13:45 Topi Lajunen  
  Voi olla, että kapasiteetti on haettu vahingossa S-junatyyppinä, jolloin informaatiojärjestelmät tulkitsevat sen kaupalliseksi junaksi.
kuva 26.11.2020 01:38 Topi Lajunen  
  Niissä molemmissa on invanostimet. Toki sellaisen varmaan saisi jotenkin suunniteltua Eilf-vaunuihinkin, mutta en tiedä miten helposti.
kuva 18.11.2020 16:18 Topi Lajunen  
  Ilmeisestin vain kunnan keskustaajama on Matarenki. Itse kunta on Ylitornion kunta.
kuva 18.11.2020 16:16 Topi Lajunen  
  Seuraa spekulaatiota. Lait ja asetukset taitavat puhua erityisesti raitiovaunusta väistämissääntöjen yhteydessä. Työkonetta ei saane juridiseksi raitiovaunuksi asentamalla siihen kiskopyörät.
kuva 14.11.2020 20:15 Topi Lajunen  
  Googlasin, että Penzadieselmash 1-PD4D.
kuva 14.11.2020 15:50 Topi Lajunen  
  Noin yleisesti ottaen jonkinlainen lupa pitäisi olla kuville, jotka on otettu "yrityksen tuotantotiloissa", jotka eivät ole avoimia yleisölle. Sinänsä kyllä ohjaamoissa ei ole mitään salaista, joten luvaksi riittänee, että kysyy luvan siltä, joka ohjaamoon kuvaajan on päästänyt. Näin olen ainakin asiaa tulkinnut ja toiminut.
kuva 12.11.2020 22:03 Topi Lajunen  
  Höyryveturissahan (kankikoneistoisellisessa) ei sinänsä ole välityksiä ollenkaan, vaan vetopyörä pyörähtää tasan yhden kierroksen yhtä työsylinterin iskua kohden. Ainoa tässä mielessä säädettävä asia on vetopyörien koko, joka juurikin tästä syystä on Tr1:ssä pienempi kuin Hr1:ssä.