|
|
07.04.2021 13:06 | Topi Lajunen | ||
| Ei Ilmalassa taida olla nykyään ylimääräisiä ollenkaan. | ||||
|
|
27.03.2021 06:06 | Topi Lajunen | ||
| Jäi vähän itseäni häiritsemään tuo aiempi tekstini porras- ja kytkentävalojen toiminnasta. Miksi niiden pitäisi syttyä ohjaamon sisävalon kanssa? Noh, eipä ne sytykään, jos ohjaamon valo sytytetään normaalisti ajopöydän kytkimellä. Sen sijaan, jos painetaan ovien yhteydessä olevia valopainikkeita, syttyy ohjaaamon valon lisäksi myös nuo porras- ja kytkentävalot. Eli nyt kun olen asiassa tietävämpi, en tiedä miksi ne kuvassa ovat päällä. | ||||
|
|
24.03.2021 19:19 | Topi Lajunen | ||
| Kuljettaja ei pysty noita kytkentävaloja (+porrasvaloja) sytyttämään erikseen, vaan ne syttyvät ohjaamovalaistuksen kanssa samaan aikaan. Sammumisessa taisi olla jokin aikakatkaisu. Veikkaan siis, että kuljettaja sytytti syystä tai toisesta ohjaamovalot, ajattelematta luultavasti lainkaan sitä, mitä muuta samalla syttyy. | ||||
|
|
13.03.2021 11:19 | Topi Lajunen | ||
| Ilmalassa on käytössä myös vielä suurempi Zephir, sorvihallin kalustonsiirtelyyn. | ||||
|
|
03.03.2021 11:35 | Topi Lajunen | ||
| Tieliikennelain 11. pykälä alkaa näin: "Tienkäyttäjän on annettava junalle ja muulle rautatiekiskoilla kulkevalle laitteelle esteetön kulku." Tässä kohdassa ei mainita mitään, että paikassa pitäisi olla tasoristeys. Myöhemmin samassa pykälässä kyllä kerrotaan tasoristeyksen lähestymisestä ja sen ylittämisestä, mutta se ei kyllä poista ensimmäisen lauseen velvollisuutta väistää rautatiekiskoilla kulkevaa kalustoa. Joku voi toki ottaa esille sen, kulkeeko tuossa rautatiekiskot lainkaan, vai vain jotkut satunnaiset randomkiskot. |
||||
|
|
01.03.2021 17:12 | Topi Lajunen | ||
| Matematiikassa on myös olemassa "tyhjä joukko". Joukko, jossa ei ole sitä ensimmäistäkään. | ||||
|
|
01.03.2021 17:07 | Topi Lajunen | ||
| Helpottaa kovasti. Kiitoksia kaikille tiedoista, niin tässä kuin toisaallakin. :) | ||||
|
|
01.03.2021 12:03 | Topi Lajunen | ||
| Edelleen jaksan ihmetellä, miten kunnossapitoyhtiön on sallittua harjoittaa kaupallista junaliikennettä ulkopuoliselle toimijalle. | ||||
|
|
28.02.2021 14:32 | Topi Lajunen | ||
| ...kuitenkin, tiedän, että ainakin yksi operaattori on Jt:n puutteesta huolimatta ohjeistanut merkkiin liittyen, joskin eri tavalla kuin Jt/Rato. Voi siis olla, eträ Väylävirasto on Jt:n lisäksi julkaissut erillisen ohjeen siitä. | ||||
|
|
28.02.2021 14:24 | Topi Lajunen | ||
| Hieman erikoisesti ajokieltomerkkiä ei löydy enää tuoreimmista Jt:istä, paitsi listattuna Olli-Porvoo-radan museaalisissa merkeissä. Tuoreimmasta Rato 17:stä löytyy yhä. | ||||
|
|
28.02.2021 14:10 | Topi Lajunen | ||
| Moottorivaunun ohjaamoa kauemmasta eteisestä, joka on siis lähimpänä virroitinta. Kuvan epäilyttävän näköinen ovi on ohjausvaunun puolella. | ||||
|
|
22.02.2021 17:09 | Topi Lajunen | ||
| Onko sitä tutkittu, että lisää varmasti turvallisuutta? | ||||
|
|
15.02.2021 15:06 | Topi Lajunen | ||
| Diagnostiikalta valitaan haluttu valokuvio (sekä keulaan että perään, ja Edo-käytössä Edon pääty lasketaan peräksi), ja sitten erillisestä kirkkauskytkimestä kirkkaus, joista osa käyttää eri fyysistä valaisinta kuin osa. Alemmat puskinvaloyksiköt osaavat näyttää sekä valkoista että punaista valoa, ylemmät vain valkoista. Ylempiä käytetään ikään kuin lisävaloina kirkkaammilla valoasetuksilla. Valonheittimessäkin on useampia valoyksiköitä, ja niistä toinen osaa näyttää jopa punaistakin, joskaan tämä toiminto ei ole Suomessa ymmärrettävästi käytössä. Edo:sta ajaessa valitaan Sr2:n tapaan "valomoodi", jonka mukaan Sr3 sitten kytkee joko punaiset tai valkoiset puskinvalot perään. Joskus tosin väärät, valkovalot Sr3:ssa perässä tullessaan ei ole tavattomuus, vaikka keulalla olisikin kolmiovalot. |
||||
|
|
05.02.2021 00:11 | Topi Lajunen | ||
| Vai onko? Eivätkös yöopasteen linssien sijainti ja painot viittaa Lower-Quadrant-opastimiin? | ||||
|
|
05.02.2021 00:08 | Topi Lajunen | ||
| Ja Lentoaseman tunneleissa on lukuisia ovia, palo-osastointia varten. Savion tunnelissa on tosiaan ovet eteläpäässä, sekä ohuempia savuverho-"ovia" matkan varrella. | ||||
|
|
05.02.2021 00:03 | Topi Lajunen | ||
| Virtaa tosiaan ei ajolangasta tule kuin luokkaa 250 A per virroitin (laskettuna Sr3:n arvoilla, Sr1:llä alle puolet siitä). Jännitettä kun on. | ||||
|
|
03.02.2021 06:15 | Topi Lajunen | ||
| Metrojunayksikön jarrujärjestelmä ei ole yhteensopiva rautateiden jarrujärjestelmien kanssa. | ||||
|
|
19.01.2021 19:30 | Topi Lajunen | ||
| Juu, on. Tällöin tämä etummainen virroitin on erotettuna ensiöpiiristä. Tietyn nopeuden yläpuolella tätä toimintoa ei voi käyttää, ja virroitin laskeutuu automaattisest alas. | ||||
|
|
17.01.2021 21:50 | Topi Lajunen | ||
| Näin. Kutsuisin tästä syystä laitetta mieluummin nimellä "jo alkaneen hallitsemattoman ympärilyönnin keskeytyslaite", JAHYK. | ||||
|
|
12.01.2021 20:19 | Topi Lajunen | ||
| Britanniassakin on ymmärretty, että junissa on valot, jotka näkyvät paremmin kuin yksikään väritys. | ||||
|
|
10.01.2021 12:41 | Topi Lajunen | ||
| Jorvakseen asensivat aivan uunituoreita kolmioita vielä viime vuonna. Herää kysymys, miten vanhoilla ohjeilla siellä oikein työskennellään... | ||||
|
|
09.01.2021 23:40 | Topi Lajunen | ||
| Täällä on keskustelua aiheesta: https://vaunut.org/kuva/140666 Lyhyesti: Silloin en löytänyt tietoa siitä onko "ensimmäinen" 29008 palannut Eriestä. Mutta sinne meni toinenkin veturi, joka palasi takaisin, ja on nyt Operaililla numerolla 29010. Ja tämä on tosiaan eri yksilö, kuin se Erieen mennyt. |
||||
|
|
09.01.2021 12:41 | Topi Lajunen | ||
| Liikennöinnin kannalta merkeillä ei ole eroa. Päin ei saa ajaa. :) Ero on lähinnä hallinnollinen. Liittyy käsittääkseni siihen, missä tilanteessa niitä voi asentaa tai poistaa, ja kuka niin saa tehdä. Seislevyllä tyypillisesti nykyään suojataan ratatöitä ja muita sellaisia, jolloin niitä hallinnoi ratatyöurakoitsija(?), kun taas Liikennöinnin raja -merkillä blokataan raiteita ulos rataverkolta, jos kyseisten raiteiden haltija ei ole tehnyt sopimusta rataverkkoon liittymisestä. Raide sen takana voi olla täydellisesti liikennöitävissä (tai voi toki olla olemattakin), mutta raidetta ei saa käyttää rataverkon suunnalta. |
||||
|
|
07.01.2021 01:11 | Topi Lajunen | ||
| Kuvasta on hyvin nähtävissä, että veturin keulan ja tasoristeyksen väliä on n. veturin mitta, eli parikymmentä metriä. Riippumatta objektiivin laadusta, etäisyyden voi arvioida veturin pituuden perusteella, joka on tunnettu. Mahdollinen objektiivi "vääristää" sekä etäisyyttä että veturin pituutta täsmälleen samalla kertoimella, koska ne ovat samalla viivalla keskenään. | ||||
|
|
03.01.2021 20:09 | Topi Lajunen | ||
| Mikään ei kuitenkaan pakottanut muuttamaan nimeä, rataverkko on täynnä liikennepaikan osia, joiden nimi ei viittaa itse liikennepaikkaan mitenkään. Myös tilanteissa, joissa muutos tapahtuisi "alennuksen" yhteydessä. | ||||
|
|
30.12.2020 13:49 | Topi Lajunen | ||
| Jarrujen indikaattoreita. Tuttuja vaunujen kyljistä, ja nyt Sr3:n myötä myös vetureista. Laitimmaiset on telien ilmajarruille ja keskimmäinen käsijarrulle. | ||||
|
|
24.12.2020 23:27 | Topi Lajunen | ||
| VR:n pääkonttori, entinen Ylen iso paja, taitaa jäädä kuvassa juuri vasemmessa laidassa olevan Hartwall-areenan toimistosiiven taakse piiloon. | ||||
|
|
24.12.2020 23:24 | Topi Lajunen | ||
| Sanoisin kuitenkin, että riski jäädä veturin alle n. 100 metrin päässä suoraan sen sivulla on hyvin minimaalinen. Keulalla onkin sitten valot. | ||||
|
|
24.12.2020 16:34 | Topi Lajunen | ||
| Huomionarvoista on, että ennen vanhaan V ja W olivat saman kirjaimen kaksi eri muotoa. Tyylillinen valinta. Myöhemmin muodot eriytettiim virallisesti eri kirjaimiksi. Täten nykyinen W on hiukan eri asia kuin W aikoinaan oli. | ||||
|
|
22.12.2020 02:29 | Topi Lajunen | ||
| Pienehkö kilpi sinne lopulta tulikin: https://www.hel.fi/static/liitteet/hkl/DSC_7730_helsivu.jpg |
||||
|
|
21.12.2020 06:19 | Topi Lajunen | ||
| Helsingin Aleksanterinkatu on lämmitetty, tosin se on suurimmaksi osaksi suljettu autoilta. | ||||
|
|
21.12.2020 06:15 | Topi Lajunen | ||
| Eikä kannatakaan: liikuttelun helpottamiseksi osat on liimattu toisiinsa ei-syötävällä liimalla. | ||||
|
|
19.12.2020 15:05 | Topi Lajunen | ||
| Ja vieressä vanhempi, alun perin rautatiesilta. | ||||
|
|
16.12.2020 13:52 | Topi Lajunen | ||
| HKL:n 2010 ja 2012 taitavat olla kaksisuuntavaunuja? https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiotiet/raitiovaunut-hkl/kalusto/tyovaunut/hkl-2010-2012/ |
||||
|
|
14.12.2020 12:42 | Topi Lajunen | ||
| Ja myös hinausyhdistelmän jarrupainoprosentti saattaa rajoittaa nopeutta. | ||||
|
|
14.12.2020 12:39 | Topi Lajunen | ||
| Epäilen, että ei onnistu, sillä M100:n keskuspuskimet taitavat olla merkittävästi alempana kuin Sm:n vastaavat. | ||||
|
|
11.12.2020 12:44 | Topi Lajunen | ||
| Voi, ja nykyään ihan sallitustikin. Jossain vaiheessahan ylittäminen oli kielletty, mutta sitä tehtiin silti. | ||||
|
|
07.12.2020 14:29 | Topi Lajunen | ||
| Näissä tapaturmattomuuksista palkitsemisissa on sellainen perustavan luokan ongelma, että ne nostavat kynnystä ilmoittaa tapaturmista. Kukaan ei halua jonkin pikkuvamman takia evätä kollegoilta palkintoa. Ideana ilmeisesti on, että ihmiset miettivät turvallisempia työtapoja, jotta laskuri ei nollaantuisi kaikilta. Mutta epäilen, että mekanismi toimii niin. |
||||
|
|
30.11.2020 10:35 | Topi Lajunen | ||
| Mulle oli tosiaan kerrottu, että muutos oli Fenniarailin aloitteen ansiota, mutta jos näin ei ole, niin pahoitteluni väärästä tiedosta. Silti ihmettelen, mikä intressi VR:llä olisi ollut valitukseen, se kun paransi kilpailijoiden kilpailukykyä. | ||||
|
|
30.11.2020 06:53 | Topi Lajunen | ||
| Moottorimarssiakin on hyvä harjoitella. | ||||
|
|
28.11.2020 16:46 | Topi Lajunen | ||
| Tämähän on seurausta Fenniarailin valituksesta, että sähkövetoista liikennettä suosittiin ratamaksuissa. Ilmeisesti tällainen vetovoimatapakohtainen ohjaus hinnoittelulla oli tasavertaisen kohtelun kannalta ongelmallista ja täten laitonta. Tämän näkemyksen mukaan dieselvedon ratamaksulla ei saisi subventoida sähköratalaitteiden kustannuksia. Oma kysymyksensä on, pitäisikö sen olla sallittua. |
||||
|
|
26.11.2020 19:36 | Topi Lajunen | ||
| Kyseessä on siis käsittääkseni Mikon oma, käsin ylläpitämä kalustotietokanta. En tiedä, onko sitä julkisesti nähtävillä missään. | ||||
|
|
26.11.2020 13:51 | Topi Lajunen | ||
| Tuohon aikaan ei saanut matkustajia kuljettaa tietyillä pääradoilla museokalustolla. Vaihtotyönä onnistui, mutta ei liikennepaikalta toiselle ulottuvana. Tuolleen kikkailemalla saatiin säännöstön kirjain täytettyä. Samalla tuli osittain osoitettua säännön typeryys, ja sittemminhän koko museoliikennesäännöstö on purettu. | ||||
|
|
26.11.2020 13:46 | Topi Lajunen | ||
| ...jolloin se on todellisuudessakin ollut S. :) | ||||
|
|
26.11.2020 13:45 | Topi Lajunen | ||
| Voi olla, että kapasiteetti on haettu vahingossa S-junatyyppinä, jolloin informaatiojärjestelmät tulkitsevat sen kaupalliseksi junaksi. | ||||
|
|
26.11.2020 01:38 | Topi Lajunen | ||
| Niissä molemmissa on invanostimet. Toki sellaisen varmaan saisi jotenkin suunniteltua Eilf-vaunuihinkin, mutta en tiedä miten helposti. | ||||
|
|
18.11.2020 16:18 | Topi Lajunen | ||
| Ilmeisestin vain kunnan keskustaajama on Matarenki. Itse kunta on Ylitornion kunta. | ||||
|
|
18.11.2020 16:16 | Topi Lajunen | ||
| Seuraa spekulaatiota. Lait ja asetukset taitavat puhua erityisesti raitiovaunusta väistämissääntöjen yhteydessä. Työkonetta ei saane juridiseksi raitiovaunuksi asentamalla siihen kiskopyörät. | ||||
|
|
14.11.2020 20:15 | Topi Lajunen | ||
| Googlasin, että Penzadieselmash 1-PD4D. | ||||
|
|
14.11.2020 15:50 | Topi Lajunen | ||
| Noin yleisesti ottaen jonkinlainen lupa pitäisi olla kuville, jotka on otettu "yrityksen tuotantotiloissa", jotka eivät ole avoimia yleisölle. Sinänsä kyllä ohjaamoissa ei ole mitään salaista, joten luvaksi riittänee, että kysyy luvan siltä, joka ohjaamoon kuvaajan on päästänyt. Näin olen ainakin asiaa tulkinnut ja toiminut. | ||||
|
|
12.11.2020 22:03 | Topi Lajunen | ||
| Höyryveturissahan (kankikoneistoisellisessa) ei sinänsä ole välityksiä ollenkaan, vaan vetopyörä pyörähtää tasan yhden kierroksen yhtä työsylinterin iskua kohden. Ainoa tässä mielessä säädettävä asia on vetopyörien koko, joka juurikin tästä syystä on Tr1:ssä pienempi kuin Hr1:ssä. | ||||