Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 12.11.2020 22:03 Topi Lajunen  
  Höyryveturissahan (kankikoneistoisellisessa) ei sinänsä ole välityksiä ollenkaan, vaan vetopyörä pyörähtää tasan yhden kierroksen yhtä työsylinterin iskua kohden. Ainoa tässä mielessä säädettävä asia on vetopyörien koko, joka juurikin tästä syystä on Tr1:ssä pienempi kuin Hr1:ssä.
kuva 12.11.2020 12:38 Topi Lajunen  
  Ainakin kun testattiin (laukaisemalla näytön johdonsuoja), tiedot siirtyivät toiseen näyttöön. Tabletti on juurikin FZ-G1.
kuva 11.11.2020 23:16 Topi Lajunen  
  Voi siirtää vasemmanpuoleisen näytön toiminnot oikeanpuoleiseen näyttöön. Se tapahtuu jopa automaattisesti, mikäli näytön vikaantuminen tunnistetaan.
kuva 10.11.2020 02:06 Topi Lajunen  
  Ok, en tunne tuota paikkaa nykyäänkään, puhumattakaan ammoisista ajoista. Ei siis ihmekään, etten (edelleenkään) ymmärrä, mihin lisäkilpeä on aiemmin tarvittu.
kuva 09.11.2020 23:41 Topi Lajunen  
  Lisäkilpi lienee kuitenkin oikeasti tarpeeton, sillä merkki ei mene opastimen antaman rajoituksen edelle. Ehkä kuitenkin on haluttu muistuttaa varmuuden vuoksi, ettei kuljettajapolo unohda opastimen antamaa rajoitusta merkkiä ohittaessaan.
kuva 09.11.2020 10:03 Topi Lajunen  
  Kuten rautateillä (akselipaino), pyssyosastollakaan keveys ja raskaus eivät viittaa kokonaismassaan, vaan putken halkaisijaan. :)

(Sergeitä tuki myös tuupittua, esimerkiksi umpihangessa.)
kuva 08.11.2020 10:48 Topi Lajunen  
  Paineilmamittaristo on Vectronin lisävaruste, joka haluttiin Sr3:een. Sen myötä ajopöytään tuli molemmille puolille nuo korokkeet, kun ilmeisesti ei ollut mahdollista saada ajopöytää, jossa on koroke vain oikealla. Joko molemmille puolille, tai sitten ei kummallekaan. Vasen koroke käytettiin sitten autoradion sijoituspaikkana.
kuva 06.11.2020 23:36 Topi Lajunen  
  Vihreissä Dv12-vetureissa taitaa kuitenkin olla vähän poikkeavutta poikkiviivojen logiikassa eri puolilla.
kuva 06.11.2020 12:42 Topi Lajunen  
  Pieni tarkennus kuvatekstiin, Sr3-veturissahan ei ole yhtä 360 kW tehoista dieselmoottoria, vaan kaksi 180 kW tehoista.
kuva 05.11.2020 02:43 Topi Lajunen  
  Näkisin, että Petrin kertomat periaatteet tavarajunan ajosta ovat varsin oikeansuuntaisia. Valitettavasti liikenne on nykyään sen verran hektistä, ettei "eco-drivingia" pääse välttämättä toteuttamaan samalla tavoin kuin ennen vanhaa, kun veturit oli rautaa ja kuljettajat Toivosia.

Maltillisesti etuajassa kulkemalla saa pelivaraa ja pelimerkkejä liikenteenohjaukselle suunnitella liikenteenhoidon kokonaisuutta paremmin.
kuva 05.11.2020 02:36 Topi Lajunen  
  27-sarjaa oli 60 kappaletta. Tässä Mikolle kuvia sarjan tuoreimmasta:

https://vaunut.org/kuvat/?tag0=1%7CDv12%7C2760
kuva 30.10.2020 23:39 Topi Lajunen  
  Nykäisy ja mustalainen ovat eri asioita.

Nykäisy tehdään vastavaihteen suuntaan, eikä veturin tarvitse tehdä suunnanvaihtoa. Mustalainen tehdään myötävaihteen suuntaan, ja vaatii veturin suunnanvaihdon ja sivuun ehtimisen ennen kuin vaunut valuvat paikalle.

Nykäisyjä tehtiin vielä reilu kymmenen vuotta sitten, mutta mustalaiset lienevät olleet kiellettyjä ja paljon kauemmin.
kuva 24.10.2020 17:55 Topi Lajunen  
  Ajettiin vielä hetkittäin aamuruuhkassa 2010-luvun vaihteessakin. Vuotta/vuosia en muista äkkiseltään.
kuva 23.10.2020 14:46 Topi Lajunen  
  Vaunut.org on toistaiseksi aika hyvin säästynyt salaliittoteoriahörhöilyiltä, toivottavasti säästyy jatkossakin.
kuva 22.10.2020 20:45 Topi Lajunen  
  Ohjaamoissa on käsittääkseni tehty mittaukset haitallisten sähkömagneettisten kenttien varalta, eikä raja-arvot ylity. Sr3-veturia operoivan yhtiön kuljettajien tableteissa ei ole ulkosta GPS liitäntämahdollisuutta, eikä täten tablettitelineissäkään ole vastaavaa liitäntää.
kuva 21.10.2020 01:34 Topi Lajunen  
  Paikannus kun on kuljettajan tabletissa ja Sr3:n ohjaamo melkoisen hyvin blokkaa GPS-signaalin, niin ihmekään kun ei paikannus toimi.
kuva 11.10.2020 18:35 Topi Lajunen  
  Akselinlaskijoihin lienee asetettu jonkinlaiset raja-arvot, kuinka herkästi ne reagoivat metallin läheisyyteen. Tarinan mukaan jollain teräslapiolla huitomalla on asennuksen jälkeistä toimivuutta testattu joskus, mutta potkukelkassa metallia saa vähemmän laskijoiden läheisyyteen. Voi olla, että riittää sotkemaan silti.

Kiellän tietysti kuitenkin kokeilemasta. Laitonta ja muutoinkin tyhmää.
kuva 10.10.2020 13:33 Topi Lajunen  
  Kertoja lienee sotkenut raidevirtapiirit ja akselinlaskijat keskenään. :)
kuva 08.10.2020 23:13 Topi Lajunen  
  ...vai oliko tuohon aikaan kahden valon ajonsalliva opaste tuplavihreä, jolloin se olisi periaatteessa sama, kummalla valolla näytetään yksi vihreä.
kuva 08.10.2020 23:12 Topi Lajunen  
  Vihreä alimmassa valoaukossa?
kuva 05.10.2020 16:04 Topi Lajunen  
  Maksaa se laitojen jumppaaminenkin, ja niiden nostopalvelu lienee ostettava ulkopuolelta. Joten ehkä näin on saatu tehtyä halvempi tarjous.
kuva 03.10.2020 14:13 Topi Lajunen  
  Internet kertoo, että saneeratuissa on MTU:n 12V 4000 R43 -dieselmoottorit. Ja sähköinen voimansiirto.
kuva 28.09.2020 11:27 Topi Lajunen  
  Timo, valkoiset merkit osoittavat ratakilometrien alkupisteet lukemien noususuuntaan. Ne perustuvat vahvasti alkuperäiseen nollakohtaan, joka sijaitsi alkuperäisen Helsingin rautatieaseman päätepuskimessa(?). Rataoikaisut ja uudet rataosat ovat aiheuttaneet sen, että todellinen etäisyys Helsinkiin on nykyään monissa paikoissa lyhyempi. Esimerkiksi Seinäjoen pohjoispuolella ratakilometrit edelleen perustuvat etäisyyteen Haapamäen kautta. Ratakilometrejä käytetään nykyään ratalaitteiden ja muiden kiinteiden sijaintien määrittelemiseen, mutta ei liikennöintiin liittyvään toimintaan, enää.

Vihreäpohjaiset sen sijaan ovat paikantamismerkkejä, ja vaikka ne hyvin vahvasti perustuvat ratakilometreihin, ne ovat oikeastaan eri järjestelmä. Niiden avulla paikannetaan liikkuva kalusto sekä sijainteihin pohjautuvat ilmoitukset junille ja vaihtotyöyksiköille. Merkkien asennus- ja näkyvyyssyistä ne on tapana asentaa sähköistetyillä rataosilla ratakilometrimerkistä lähimpään sähköratapylvääseen. Risteysasemilla ja merkittävästi 1000 metristä poikkeavan mittaisilla väleillä saattaa paikantamismerkkien ja ratakilometripylväiden välillä olla muutakin eroa.

Eroa on myös niiden käyttölogiikassa: kun ratakilometrien mukaan määritelty sijainti lasketaan aina metreinä kasvavan lukeman suuntaan (esimerkiksi sijainti 123+400 on merkiltä 123 laskien 400 metriä merkin 124 suuntaan), paikantamismerkkeihin perustuva sijainninmäärittely on metrejä edelliseltä paikantamismerkiltä kulkusuuntaan. (Esimerkiksi kasvavien lukemien suuntaan menevälle junalle 123+0400 voi olla sama kuin laskevien lukujen suuntaan menevälle 124+0612. Ja kyllä, tässä esimerkissä paikantamismerkkien väli on 1012 metriä, se harvemmin on tasan 1000 johtuen yleensä juurikin asentamisesta sähköratapylväisiin.)
kuva 27.09.2020 11:14 Topi Lajunen  
  Keltamusta viivoitus on ainakin aiemmin tarkoittanut, että kalustossa on automaattikytkimet.
kuva 24.09.2020 16:53 Topi Lajunen  
  Sovelletaanko jossain siis käsimerkkejä, joita voimassaoleva Jt ei tunne?
kuva 24.09.2020 16:48 Topi Lajunen  
  Taitaa kuvassa pienveturi liikuskella yksinään, vaikka taustan raakapuuvaunut vähän hämäävätkin.
kuva 20.09.2020 21:17 Topi Lajunen  
  On totta, että keskustassa olevien asemien raidemäärä kannattaa mitoittaa nykyisen ja tulevan tarpeen mukaan. Arvokasta mahdollista tonttimaata käyttämättömien raiteiden säilyttämiseen.
kuva 20.09.2020 20:58 Topi Lajunen  
  Käyttövoimalla ei tässä liene merkitystä ainakaan niin päin, että höyry vetäisi paremmin. Höyryveturin vetovoima kun on pulssimaista, jolloin hyötyvetovoima on alempi kuin hetkellinen maksimi.
kuva 18.09.2020 05:49 Topi Lajunen  
  Näin se varmasti sitten oli, ja internet oli tällä kertaa väärässä.
kuva 15.09.2020 16:29 Topi Lajunen  
  "Kuten ennenkin" ei siinä mielessä taida päteä, että aiemmin raide 2 ei tainnut olla junakulkutieraide?
kuva 13.09.2020 16:34 Topi Lajunen  
  Ja painohan sinänsä vetokalustoyksikössä on vain plussaa, kunhan pysyy suunnitellun akselipainorajan alapuolella. Esimerkiksi Sr3:ssä on sisällä lisäpainoja koska itse laitteisto ei paina tarpeeksi.
kuva 11.09.2020 10:54 Topi Lajunen  
  Pasilan galleriaksi taidettiin kutsua sitä varsinaista Mäkelänrinteen alittavaa tunnelia.
kuva 05.09.2020 12:23 Topi Lajunen  
  Yksinäinen sorsakin liikkui tilauksesta: 2.
kuva 01.09.2020 23:45 Topi Lajunen  
  Ei ole yhteensopiva.
kuva 28.08.2020 10:14 Topi Lajunen  
  Kuten elämän muillakin osa-alueilla, apua voi pyytää, mikäli jokin asia ei itseltä luonnistu, maailman mentyä eteenpäin tai muusta syystä.
kuva 27.08.2020 16:23 Topi Lajunen  
  Netinkäytön hyvin osaavilla on usein useampi eri nettiyhteys. Ihan muutoinkin kuin junalippujen ostoa varten.
kuva 23.08.2020 23:25 Topi Lajunen  
  No, Väyläviraston listaamat junatyypit ovat hyvin pitkälti peruja VR:ltä, ja varmaan ottaisivat käyttöön uusiakin operaattoreiden perustelluista ehdotuksista.
kuva 19.08.2020 23:37 Topi Lajunen  
  Mikäli junan sn oli 80, ei sillä kyllä saanut missään ajaa yli 80 km/h (poislukien ehkä vauhtinousupaikoissa, en tunne sen aikaisia määräyksiä niin hyvin).

Nykyään tuosta saa ajaa JKV:n sallimana poikkeavalla raiteella sen 140 km/h ja suoralla raiteella 200 km/h. Numero-opastimien poistuminen ei siis ole muuttanut tilannetta siltä osin.
kuva 18.08.2020 15:19 Topi Lajunen  
  Tampereelta löytyy lisäksi Pyynikin näkötorni, joka ainakin jollain mittakaavalla on korkea.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyynikin_n%C3%A4k%C3%B6torni
kuva 15.08.2020 22:36 Topi Lajunen  
  Tässä on veturissa päällä "puolikkaat", jotka ovat Sr3:n tapauksessa käytännössä "parkkivalot". Seuraavalla pykälällä syttyvät huomattavan kirkkaat ylemmät puskinvalot ja täysvaloasetuksella lisäksi valonheittimen teho-LED-rykelmä, jolloin valoa kyllä piisaa.
kuva 14.08.2020 15:58 Topi Lajunen  
  Nokka on juu maalattu, ja värityksen eron huomaa ajovalojen loisteen takaa kyllä, jos katsoo veturia. Se, mitä merkitystä sillä on veturin havaitsemiseen ylipäätään, ei käytännössä mitään. Aiheesta on keskusteltu laajasti sivustolla, hakutoiminnolla löytänee keskustelut.
kuva 14.08.2020 08:02 Topi Lajunen  
  Kyllä, veturi tulee usein päälle kylki edellä ajovalot osoittaen sivulle.
kuva 10.08.2020 10:17 Topi Lajunen  
  Pitää ne olla päällä edelleenkin, mutta määräys tulee tosiaan "ylempää". Jt:ssä ei tarvitse säätää asiasta, joka on jo säädetty.
kuva 10.08.2020 00:21 Topi Lajunen  
  Taitaa tulla EU-tasolta nykyään junaliikenteen valohommelit. Käytännössä jokaisella operaattorilla on aiheesta omat määräykset, joiden täytyy olla yhteensopivat kansallisten ja EU-tason määräysten kanssa.

Täällä on ainakin jotain:

https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32019R0773&from=EN

Kohdassa 4.2.2.1.2
kuva 07.08.2020 13:41 Topi Lajunen  
  Tilanne on hyvin surullinen, eikä vähiten siksi, että viranomaisilla ei ole resursseja valvoa tuota sähläystä tai puuttua siihen. Onneksi sentään nykyään jää herkästi todistusaineistoa talteen, kuten räikeä ylinopeus Helsingin ja Pasilan välillä, ajaminen jatkuvasti määräysten vastaisesti ilman valoja sekä nyt tuo kahden puskimissa roikkuvan äijän käyttäminen (karanneen) matkustajavaunun ainoina jarruina. Oli vain sattumaa, että kääntöpöydän käytetyssä asennossa riitti kiskoa alamäen puolella.
kuva 06.08.2020 20:37 Topi Lajunen  
  Valot, nopeusrajoitukset, kuljettajien pätevyyksien voimassaolo. Ei se ole näille niin justiinsa.
kuva 01.08.2020 17:57 Topi Lajunen  
  Ja mitä tulee Dr20:n kotimaahan: veturihan on hyvin pitkälti amerikkalainen, valmistus on vain "ulkoistettu" Turkkiin.
kuva 01.08.2020 17:55 Topi Lajunen  
  ABB kun osti Strömbergin, siinä siirtyi myös paljon tarvittavaa teknologiaa saksalaisille. Toki esimerkiksi taajuusmuuttajia valmistetaan edelleen Suomessa, käsittäkseni.
kuva 24.07.2020 09:51 Topi Lajunen  
  Arvaus: ylimmäinen on pääopastin, seuraava on esiopastin ja alimmainen on opastin "vaihtokulkutielle".
kuva 22.07.2020 12:08 Topi Lajunen  
  En ole hetkeen nähnyt, joten epäilen, että ei liiku enää.
kuva 20.07.2020 22:52 Topi Lajunen  
  Laituriopastimien hyödyn voinee toteuttaa myös tavanomaista lyhyemmillä opastinväleillä ja asettamalla riittävän alhainen nopeusrajoitus. Näinhän on toimittu Helsingin ja Pasilan välillä, missä ilman JKV:tä sn on korkeimmillaan 40 km/h ja JKV:n kanssa 80 km/h, juurikin lyhyiden opastinvälien vuoksi.

Se toki vaatii, että ilman toimivaa JKV-veturilaitetta olevat junat noudattavat kyseisiä rajoituksia...