Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.04. 11:35 | Jorma Rauhala | ||
| Kuinka paljon painaa "kevytmetro"? Ja kuinka ne uskaltaa ajaa automaatilla ilman laituriseiniä... |
||||
|
Kuvasarja: Sokeri, Suomen makein seisake |
08.04. 14:22 | Jorma Rauhala | ||
| Turengin Sokeritehdas Oy:n konepaja on ollut olemassa jo heti tehtaan alkuvuosista lähtien. TS-sokeritehdas kun kävi vain osan vuotta, toiselle puolelle vuotta saatiin töitä konepajan kautta. Saalastin historiikissa kerrotaan että 1953 ja 1954, kun Valmetillakin aikoinaan työskennellyt Tapio Saalasti oli ostanut Sotevan varastosta kaupaksi käymättömät kapearaiteiset MOVE-veturit, niin niitä levennettiin juurikin Turengin Sokeritehtaan konepajassa. Ja Otsoja rakennettiin alusta alkaen myös 1950-luvulla Turengissa. TuMe tuli myöhemmin Turengin sokeritehtaan metallipuolen tuotenimeksi. Turengissa toimii nykyään veturitehtaan perillisenä Tume-Agri Oy:n konepaja. https://tumeagri.fi/yritys/ |
||||
|
05.04. 22:34 | Jorma Rauhala | ||
| Länsisataman liikennepaikan vaihdekoju nro 1 eli KALLIONVÄLI. Ei jää epäselväksi mistä näin osuva nimitys oli peräisin. Tämä oli ensimmäinen miehitetty paikka Töölön ratapihan suunnalta satamaradalla. https://vaunut.org/kuva/43267 | ||||
|
02.04. 14:53 | Jorma Rauhala | ||
| Tämän kuvan on ottanut yhdysvaltalainen raitiotieharrastaja N.N.Forbes elokuussa 1952, jotka tiedot Jyrki korjannee aloitukseen. Olen $$-ostanut mm. tämän kuvan häneltä 1980-luvulla. Sikäli tämä kuva olisi kreditoitava myös: kokoelma J.Rauhala. |
||||
|
20.03. 09:27 | Jorma Rauhala | ||
| Ei mukulaa eikä modernia noppaa, vaan sitä ihka tavallista jokapaikan katupäällystettä eli NUPUkiveä. | ||||
|
18.03. 00:07 | Jorma Rauhala | ||
| Wikipedia kertoo että Sisu Kontio LP-138BIT kutsuttiin "Pulla-Sisuksi". Mikähän näissä tekee kulkineen "pullaksi"? https://fi.wikipedia.org/wiki/Kontio-Sisu |
||||
|
12.03. 16:19 | Jorma Rauhala | ||
| Entinen Osolankosken ristikkosilta on puolestaan tässä kuvassa, eli se kolmas Loimijoen ylittänyt sähkörautatiesilta: https://vaunut.org/kuva/166223 |
||||
|
12.03. 10:38 | Jorma Rauhala | ||
| Tammelan Forssassa on itseasiassa ollut kolmekin rautatieliikennettä harjoittanutta yhtiötä. - Jokioisten Rautatie Oy (JR) eli sittemmin Jokioisten-Forssan Rautatie Oy (JFR) liikennöi Humppila-Forssa-päärataa. - Oy Forssa Ab (FAB) eli vuoden 1934 fuusioinnin jälkeen Oy Finlayson-Forssa Ab liikennöi sähkörataa Viksberg/kutomo-Forssa/kehräämö välillä. Vaunujen luovutusratapiha on kartan kolmioraiteen alueella. - FAB:n eli myöhemmän Finlayson-Forssan sähköradalta erkani lautatarhan, sahan ja voimalaitoksen alueelle konserniin kuuluneen Forssan Saha Oy:n moottoriveturein liikennöity teollisuusraiteisto. Tällä yhtiöllä oli höyryvoimalaitos, joka tuotti sähkövoimaa kummallekin tehtaalle ja sähköradalle. Forssan (JFR) rautatieasema höyryveturitalleineen on kartan vasemmassa laidassa olevalla alueella. "Finlayson" nimellä kartassa oleva tehdas on Viksberg vuodelta 1855 ja kartan yläreunassa oleva tehdas on Forssa vuodelta 1847. |
||||
|
|
12.03. 08:32 | Jorma Rauhala | ||
| Entinen leveäraidesilta. Vuonna 1928 Oy Forssa Ab osti Valtionrautateiltä Kone ja Siltarakennus Oy:n vuonna 1890 valmistuneen 10-ristikkoisen ratasillan Loimijoen puisen ratasillan korvikkeeksi. Silta oli ollut Kymijoen Korkeakoskenhaarassa Osolankoskella, Kymin asemalta hieman Kotkaan päin. Se oli jo aiemmin poistettu radasta Kotkan rataa perusparannettaessa raskaammalle tavaraliikenteelle. Osolankosken sillan kokonaispaino on 25 tonnia, pituus 21,5 m, leveys 2,5 m ja korkeus 2,25 m. Vapaa korkeus Loimijoen pinnasta on 1,7 m eli kutakuinkin sama kuin oli ollut alkuperäiselläkin sillalla, eli laivalla siitä ei päässyt ali. Silta saatiin paikalleen syyskuun lopulla 1928 ja on siinä tänäpäivänäkin. Sähköjunat liikennöivät sillalla vuoteen 1973 saakka, mutta nykyään sitä käyttävät jalankulkijat ja pyöräilijät. Yleiseksi kaupunkialueeksi tuo entinen teollisuusalue avattiin 1990-luvulla. Kauempana näkyy kirkontornikin. |
||||
|
12.03. 08:24 | Jorma Rauhala | ||
| Värit: valkoinen ja sininen. | ||||
|
|
10.03. 09:59 | Jorma Rauhala | ||
| Kaksiaukkoinen liikennevalopylväs näkyy myös tässä kuvassa https://vaunut.org/kuva/23976 Tasoristeyksessä ei ole tasoristeys-liikennemerkkejä, saati "suojatievaloja". FF:n sähköjuna liikennöi rataosuudella Forssa/kehräämö - Viksberg/kutomo kuljettaen raaka-aineita ja valmisteita. Junahenkilökunta sytytti ja sammutti tasoristeyksen varoitusvalot käsikäyttöisesti risteyksen kahtapuolen sijainneilla painikkeilla. |
||||
|
01.03. 16:48 | Jorma Rauhala | ||
| VR 2250 on tuon lomakkeen tilausnumero. 82-08 on painatusajankohta eli vuoden 1982 elokuu. Paragon on Weilin+Göösin lomakepainon tuotemerkki eli näitä ei painanut VR Painatusjaosto, VR Omatarvepaino eli VR Kirjapaino. Lopuksi on "Veilinjöössin" oma varastonumero. Lähes huomaamaton @-merkki on tarkistusmerkki ja se sijaitsee omassa vapaassa tilassaan. Muistamme että tuolloin "miukumauku", "kissanhäntä" ja muilla kiertoilmauksilla (mutta ei nimellä "ät") sanottua @-merkkiä ei esiintynyt kuluttajien kirjoituskoneissa, vaan vain joissain korkean teknologian ATK-laitteissa. Aseman lipunkirjoituskone kirjoitti tuon @-merkin jokaiseen lippuun ja tuohon kohtaan osoitukseksi siitä, että lippu on oikea ja tilitetty. Joku pitkäkyntinenhän olisi voinut varastaa tätä lomakelippua blankkona metritavarana ja kirjoittaa sitten omalla kotikirjoituskoneellaan varsin uskottavan näköisiä valelippuja. Paitsi että ei siis saanut aikaiseksi tuota @-merkkiä. Matkustettu Riihimäeltä 28.1.1983 klo 15.55 lähteneellä R-junalla. |
||||
|
27.02. 10:16 | Jorma Rauhala | ||
| Tietämättä Simolan liikennepaikan käytäntöjä tarkemmin, voidaan kuitenkin olettaa siellä toteutetun normaalia tuonaikaista Valtionrautateiden käytäntöä. Henkilöliikenteen aikana lippuja myytiin aina liikennepaikan aukioloaikana. Lättäliikenne lakkautettiin kesän alussa 1977. Simolan vanha asema purettiin ja tämä uusi valmistui vuonna 1978, ei 1975. Tässä uudessa rakennuksessa oli myös postitoimisto ja VR:n virkamiesjunasuoritus oli ainakin arkisin toimistoaikaan. Silloin on ainakin yleisen käytännön mukaan voinut Simolastakin ostaa matkalippuja. Liput on toki kirjoitettu alkamaan esim. Lappeenrannasta. Mikäli junasuoritus oli läpi vuorokauden, niin toimisto lieni kuitenkin kiinni liikeajan ulkopuolella? JS saattoi silloin olla asemamiessuorittajakin, jolla ei ollut tarvittavaa lippukassakoulutusta. Jos kellään olisi tallessa Kouvolan rautatiepiirin "Liikennepaikkojen miehitysajat" luetteloita, niin niistä löytyisi vastauksia. |
||||
|
19.02. 23:18 | Jorma Rauhala | ||
| Tamperelainen Kaipio Oy valmisti Pasilan teräsvaunuihin noita päätyovia 1960-70-luvuilla. | ||||
|
18.02. 10:30 | Jorma Rauhala | ||
| Kun toisaalla on mainittu, että Tornion-Haaparannan rataosalla ei saisi enää kulkea suomalaista kalustoa kuin vasta jonkin erikseen haetun "brysselin" hakemuksen ja hyväksynnän jälkeen, niin minkälaisilla luvilla nämä ruotsalaiset matkustajavaunut liikkuvat Suomen rataverkolla? Vai liikkuvatko ilman mitään lupia? Onko BF9-sarjan vaunuilla hyväksyntärasti kohdassa FI? | ||||
|
10.02. 09:33 | Jorma Rauhala | ||
| Selvennetään vielä että julkaisun nimi on ollut eri aikoina eri ja digihakua varten vielä tässä vihjeet. Vuosina 1891-1906 Turisti, 1907-1909 Aikataulut, 1910-1930 Turisti ja 1931-1939 Suomen kulkuneuvot. |
||||
|
|
10.02. 09:23 | Jorma Rauhala | ||
| Hra Esa, kaikki Suomen Turistit ja Aikataulut ja Kulkuneuvot on Kansalliskirjaston verkkosivuilta luettavissa, vuosilta 1891-1939. Samaten myös linja-autojen vastaavat Maantieturistit löytyvät talvisotaan saakka. | ||||
|
07.02. 09:55 | Jorma Rauhala | ||
| Mitkä ruotsalaiset vetokalusto- ja vaunusarjat saavat sitten puolestaan liikennöidä Haaparannalta Tornioon? Ja onko nyt sitten niin että Suomesta saa liikennöidä tätä sähkörataa vain tuolla yhdellä dieselveturisarjalla ja yhdellä tavaravaunulla? |
||||
|
05.02. 23:30 | Jorma Rauhala | ||
| Tuolta kaimalle tietoa, 200 km/t toimii, ei ole suuri ongelma. https://www.softronic.ro/products-hyperion | ||||
|
27.01. 16:23 | Jorma Rauhala | ||
| TK-junien lähtöraide. TRTP on Töölö ratapihan lyhenne. | ||||
|
25.01. 15:28 | Jorma Rauhala | ||
| Onkohan tuossa Sörkan Michelin-ravintolassa päässyt läskisoosi kärähtämään? | ||||
|
25.01. 15:26 | Jorma Rauhala | ||
| Ratikkavaunuhan tuo on. Kaikki nuo Rainerin nimikkeet ovat raitsikoita. | ||||
|
24.01. 10:35 | Jorma Rauhala | ||
| Sotilaskoneiden kiitorata on VT2:lla Jokioisilla, hieman Forssan Autokeitaalta pohjoiseen. Humppilaan haaveiltiin lentokenttää rautatien läheisyyteen, mutta se hanke on kariutunut. https://yle.fi/a/3-8444399 |
||||
|
|
23.01. 13:32 | Jorma Rauhala | ||
| Autojuna-asema Humppilaan. Autojuna-aseman rakentaminen Valtatien 2 alueelle hyvien yhteyksien solmukohtaan Humppilan rautatieasemalle lisää Kanta-Hämeen ja koko läntisen ja eteläisen Suomen saavutettavuutta sekä parantaa huoltovarmuutta ja yritysten kilpailukykyä. Lisäksi se vähentää Helsingin, Turun ja Tampereen alueiden liikenteen ja väylien kuormitusta, päästöjä ja melua. https://raidepuolue.fi/uutiset//humppila-haluaa-kehitt-rautatieasemaansa-kirjelmi-vrn-johdolle |
||||
|
15.01. 19:43 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä kuvassa O&K-veturi on vielä siinä varsin lohduttomassa tilassa, jossa maamme ns. museoveturit yleensä näyttäytyvät katsojille kaikenkarvaisten teemapuistojen ja museoitten pihoilla. On vain yksinkertaisesti hienoa että PTJK sai tuon tuolta pois. https://vaunut.org/kuva/172833 | ||||
|
04.01. 20:18 | Jorma Rauhala | ||
| Alma Geitel eli Leskirouvan historiaa: https://akaanseutu.fi/2013/11/13/alma-geitel-oli-alkuperainen-leskirouva/ ja https://www.leskirouva.fi/historia/ Nykyäänkin Toijalassa on ravintola Leskirouva, jota voi suositella. |
||||
|
03.01. 23:27 | Jorma Rauhala | ||
| Kolme lähes tuollaista F2-sarjan Scania-Vabis/Hägglund/Motala/ASEA -johdinbussia vuodelta 1941, SS-nrot 568-570, ostettiin Helsinkiin 1947. Bussit poistettiin ajosta 1964-1965. | ||||
|
Kuvasarja: Bogengleis |
28.12.2024 21:09 | Jorma Rauhala | ||
| Max Rohleder on myös saanut kiskotyypistä patentin vissiin joskus 1800-luvulla. »Rohlederova koľajnica» löytynee vielä Bratislavasta? https://www.vlaky.net/zeleznice/spravy/002872-Rohlederova-kolajnica/ |
||||
|
28.12.2024 20:20 | Jorma Rauhala | ||
| Kaksijuna-ajot, alkaen vuodesta 1978, ovat sitten olleet vetureilla nro 1 Emma ja nro 2 Emil. Kolmonen saatiin ajoon vuonna 1981. | ||||
|
28.12.2024 11:08 | Jorma Rauhala | ||
| Kaarikiskon tarkempi selostus: http://www.lokodex.de/or/doks/o_dok0001.htm | ||||
|
27.12.2024 20:18 | Jorma Rauhala | ||
| Erkki: tämä on jo kuvasarja, LRJ - Lahnuksen Rautatie Järnväg. | ||||
|
26.12.2024 22:55 | Jorma Rauhala | ||
| Nokia-yhtiön vaunuja näkyy enemmänkin tässä koosteessani: https://vaunut.org/kuvat/?u=515&paik=Nokia | ||||
|
24.12.2024 14:08 | Jorma Rauhala | ||
| Tässä tuo juna on jo perillä satamavaraston luona, eli nykyinen Scandic Grand Marina: https://vaunut.org/kuva/15661 | ||||
|
23.12.2024 00:32 | Jorma Rauhala | ||
| Rainer: ei varmaankaan kerätty huviveroa, kun se on ollut verovapaudesta nauttiva rekisteröity yhdistys (ry), jota LRJ ei ollut. Rautatiesääntelyelin tms. taho mikä se oikeasti nimeltään onkaan, luokittelee museorautatien huvilaitteeksi ennemmin kuin varsinaiseksi rautatieliikenteeksi. Turvallisuusnäkökohdat ovat kuitenkin vaativat tässäkin tapauksessa. | ||||
|
|
22.12.2024 19:28 | Jorma Rauhala | ||
| Nämä kapearaiteethan eivät ole oikeasti rautateitä vaan ns. huvilaitteita. Kuten on myös Jokioisten museorautatie. | ||||
|
16.12.2024 17:51 | Jorma Rauhala | ||
| HS 16.1.1934: "Hämeentien katusilta leveämmäksi... Vielä on odotettavissa, että [katu]liikenne kasvaa, kun valtionrautateiden tavara-asema Vallilassa avataan." Vallilan asemaa ei siis vielä ollut, mutta se oli odotettavissa jo piakkoin. |
||||
|
10.12.2024 23:41 | Jorma Rauhala | ||
| Aikaisintaan keväällä 1959. | ||||
|
26.11.2024 22:58 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös se ole oikeasti Töölön tavara-asema eikä Töölöön tavara-asema. Forssassa on myös kaupunginosa nimeltä Tölö, ja se nimi on siis suomea, ei ruotsia. Tölö:hän tarkoittaa ihan suomenkielistä asiaa. |
||||
|
26.11.2024 22:53 | Jorma Rauhala | ||
| Eihän Rautatientori ollut mitenkään "lähes kokonaan bussien...pysäköintialueena", kun sehän oli Hesan pohjois-/itäpuolisen paikallisliikenteen bussien keskusterminaali. Siksi siellä niitä busseja kuvassakin on, mutta ei niitä siellä kovin pitkäaikaisesti seissyt. Mikonkadun ratikkapuistikon vasemmalla puolen asemalle päin on Hejuli-busseja ja oikealla puolella on kaupungin ulkopuolelle menevien bussien aluetta. | ||||
|
26.11.2024 22:45 | Jorma Rauhala | ||
| Siis häh? Satamaradan tasoristeyksen puomit. | ||||
|
Kuvasarja: Pollarin kääntöpöytäsilta |
26.11.2024 09:47 | Jorma Rauhala | ||
| Täällä on sillan suunnittelupiirustus: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15657 |
||||
|
20.11.2024 20:30 | Jorma Rauhala | ||
| RHK:n turvallisuusjohtaja Kari Alppivuoren "keksintö". Jokseenkin vaarallinen konstruktio pimeässä. | ||||
|
19.11.2024 19:34 | Jorma Rauhala | ||
| Kapeat kiskot -kirjassa (s.30) on valokuva Rauhalan vaihteelta ja siinä näkyy myös tuollainen vaihdelyhdyn hirsipuumainen ilmajohtosähköistys. Kuvassa näkyvän Hyyppärän kivilouhimon radan risteys sijaitsee myös näillämain. Olisiko tälle kuvan liikennepaikalle parhain nimi Rauhala :) | ||||
|
19.11.2024 16:26 | Jorma Rauhala | ||
| VOMAG => Vogtländische Maschinenfabrik (vorm. J.C. & H. Dietrich) AG, Plauen. | ||||
|
18.11.2024 15:13 | Jorma Rauhala | ||
| Mäntän MWR-aseman ratapiha. Mitään tästä ei ole jäljellä. Kuvan koordinaatit ovat kutakuinkin "hehtaarilla", mutta paikka on oikeasti Laivarannankatu 2-4 eli kadun toisella läntisellä puolella. Asematalo on kuvassa oikealla, näkemättömissä. Myöhemmin talon nimenä oli "Heimola", liikennepäällikkö Heimolaisesta johdettuna. Talo purettiin 1970-luvulla. |
||||
|
16.11.2024 17:37 | Jorma Rauhala | ||
| Pipolaako Zoni tarkoitat? | ||||
|
15.11.2024 12:16 | Jorma Rauhala | ||
| Punamäki 16, Karl Wilhelm Rannan rakentama talo vuodelta 1920, jota on myöhemmin kutsuttu myös nimellä "metsänvartijoiden talo". Viimeksi siinä asui HKL:n henkilökuntaa ja nykyään sen omistaa viereisessä uudessa talossa toimiva Invalidisäätiö. | ||||
|
11.11.2024 18:47 | Jorma Rauhala | ||
| Onhan näitä kadulle pudonneita lentokoneita enemmänkin. Tämä lienee maamme kaikkein tuhoisin: Torkkelinkatu 4 kohdalla Viipurissa syöksyi 21.5.1928 Hansa-sotilaslentokone IL-91 maahan. Raitiotien ajolangat katkesivat ja liikenne pysähtyi ja paljon muutakin tuhoa syntyi, mm. yksi henkilöauto murskaantui. Koneen kaksi lentäjää ja kolme kadulla kulkenutta siviiliä kuoli. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1545618?page=4 |
||||
|
10.11.2024 21:23 | Jorma Rauhala | ||
| Tällaisilla koksivaunuilla oli Suomessa 2000-luvulla rajoituksia. Lähestyttäessä Helsinkiä lämmitys määrättiin lopetettavaksi Tikkurilassa. Vastaavasti kun saattoliike Helsingin asemalle oli lähtemäisillään Ilmalasta, ei saanut enää lämmittää. Tämä siksi että Hesassa ei toivottu automaattisen palohälytyksen laukeamista. Venäläisethän tykkäävät matkustaa makuuvaunujunissa paukkupakkasilla vähissä vaatteissa, lämpötilan ollessa kuuman puolella +26°C ja paljon enemmän. Kamiinat hehkuvat punaisena ja kivihiilisavu on paksua. |
||||
|
09.11.2024 20:02 | Jorma Rauhala | ||
| Kliffasti bamlattu! | ||||
|
08.11.2024 10:33 | Jorma Rauhala | ||
| 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla rakennetun sokeritehtaan tontilla oli niin ahtaat paikat, mutkat, portinpielet ja nurkat, että 1900-luvun alun pieninkään leveäraiteinen höyryveturi ei niissä mahtunut kulkemaan. Myöhempi "Kisko-Kalle" olisi ollut tänne oikein hyvä vetokone alun alkaen. Aukean tilan ulottuma on kapearaiteisilla lavettiradoilla suurempi kuin leveäradoilla. Korkeussuunnassa tarvitaan lisätilaa, kun on kaksi vaunua päällekkäin. Jokioisten Rautatielläkin oli sama juttu. |
||||