Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.11.2023 15:41 | Jorma Rauhala | ||
| Veturin 1819 seikkailuista on uutisfilmikuvaakin KAVI:n sivustolla verkossa. Linkissä on still-kuvia nosto-operaatiosta niille, jotka ovat jäseniä fb-ryhmässä "Rautatieharrastus": https://www.facebook.com/groups/805007689568130/posts/3005215412880669/ |
||||
|
25.10.2023 21:01 | Jorma Rauhala | ||
| Jouni: Koskenlaskuelokuvat on useinmiten kuvattu Hesaa lähimmällä eli Mankalankoskella. Se hävitettiin 1950-luvun alussa. Tässä listausta Mankalan filmeistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Mankalan_kosket | ||||
|
19.10.2023 10:32 | Jorma Rauhala | ||
| C-G Lilja. | ||||
|
15.10.2023 21:50 | Jorma Rauhala | ||
| Kysyttiin: "Mikä on tuo kumma ”pallukkarivi” joka kulkee Teollisuuskadulta Konkolan sillan kautta Nordenskiödinkadulle?" Se on kaupunginosien rajojen merkintätapa. Pääradan länsipuolella (nyk. Vauhtitiellä) näkyy sitä myös. |
||||
|
14.10.2023 23:24 | Jorma Rauhala | ||
| Liekö Humppilassa, jolloin entinen Mäntän ja sitä ennen Kaipiaisten 12,6 m pitkä lava. Valmistaja Ge.br. Böhmer 1886, Magdeburg. | ||||
|
14.10.2023 10:10 | Jorma Rauhala | ||
| Teekkareilla on ollut 1950-80-luvuilla omia kolmipyörä- ja pumppuresiinoja, joilla on ajeltu vappuisin. Eräs pumppuresiina on nykyään otaniemeläisessä puistossa nähtävänä. Nykyisellä Jokeri-radalla on myös ollut työmaa-aikana parikin resiinaa ajossa, urakoitsijan ja yksityisen. Resiina katsotaan polkupyörää vastaavaksi laitteeksi ja sellaisen käyttö yleisellä katualueella on siten sallittua, koska se ei ole erikseen kiellettyä. Kohteliasta on kuitenkin antaa linjaliikenteelle etuajo-oikeus. |
||||
|
|
13.10.2023 22:24 | Jorma Rauhala | ||
| Tälläpä olisi hienoa ajella Jokeri-radalla. | ||||
|
13.10.2023 22:13 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös tämä Kotavaara ollut vain junaliikenteessä aikatauluissa ollut luvanottopaikka, SKS? | ||||
|
08.10.2023 22:00 | Jorma Rauhala | ||
| Röydä? | ||||
|
08.10.2023 18:27 | Jorma Rauhala | ||
| Nykyään onkin vallalla se toimintatapa, että ensin suunnitellaan ja rakennellaan "miljoonilla" kauniita puistoja ja ympäristöä ylipäätänsä, mutta sitten sen ylläpitoon ei satsata penninpyörylää eikä paikkoja ylläpidetä ja huolleta. Ehkä noin kymmenen vuoden kuluttua käydään poistamassa rikkimenneet laitteet ja rakenteet ja toisen samanmoisen ajan kuluttua rakennetaan sitten kaikki taas uudestaan ja kalliisti. Enää ei juurikaan ole puistoalueitten hoitoa vaan kaiken annetaan rämettyä ja kasvaa umpeen. | ||||
|
08.10.2023 18:14 | Jorma Rauhala | ||
| Missäköhän vaiheessa tuo LHW:n rakentama saksalainen tavaravaunu on ryöstetty Neuvostoliittoon? Onko se napattu sinne 2. maailmansodan aikaan ja levennetty. | ||||
|
01.10.2023 12:29 | Jorma Rauhala | ||
| Tuskinpa Rautatiehallituksen taloa on uudelleenmaalattu ennen 1930-lukuakaan, eli alkuperäinen maali on tuon noin 60 vuoden paksun noen alla. Kolme vuotta vanha Eit:kin on ollut useamman kerran höyryveturin vetämässä junassa, kun sen kattoa kattoo... | ||||
|
28.09.2023 13:17 | Jorma Rauhala | ||
| Tämän esikuva on selvästi ranskalainen. https://vaunut.org/kuva/57304 | ||||
|
28.09.2023 11:59 | Jorma Rauhala | ||
| Sähkömoottorivaunu nro 11 ja perävaunu nro 521 ovat kumpikin HKL. Mitähän tuo "SR" tuossa tarkoittaa? | ||||
|
16.09.2023 17:53 | Jorma Rauhala | ||
| Pienikokoinen työhuone "Psl astl VI", joka hoiti Pasilan ratapihan vaihteet konepajan ja Vallilan suuntaan, näkyy Pasilan sotilasluolaston edustalla, puukantisen Savonkadun katusillan länsipuolella. Asetinlaitteen vieressä on myös VR:n halkotarha, jossa oli lyhyt 600 mm:n rullavaunurata vielä 70-luvulle tultaessa. Minkäköhän liikennöitsijän kuljettaja asuu Alppilassa, kun on jättänyt bussinsa Porvoonkadulle tauolle. 3B:n vaunu on tavanomainen Karian Mustangi, nro 301-330. | ||||
|
01.09.2023 23:35 | Jorma Rauhala | ||
| Kiinnitetään katse tuohon ikoniseen suomalaiseen Päijän-veneeseen. Suomen ehdottomasti paras ja turvallisin nykyajan soutuvene "Päijän" tehdään Asikkalassa Päijänteen vesistön varrella. Päijänit tehdään jostain tuntemattomasta syystä Hesan viher-kelta-ratikkaväreihin. Itsellänikin on siksi yksi tuollainen laiturissa. https://paijanboats.com/fi/pages/boats | ||||
|
01.09.2023 23:11 | Jorma Rauhala | ||
| Edelliseen jatkoa: upea Tsekkiläinen Skoda-raitsika. | ||||
|
03.08.2023 21:00 | Jorma Rauhala | ||
| Hra Esa, kyllähän Windhoff rakentaa edelleen kaikenlaista. HKL:n keltaiset työraitiovaunut ovat esimerkkejä vuosilta 2010 ja 2012. https://windhoff.de/ | ||||
|
02.08.2023 19:14 | Jorma Rauhala | ||
| https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006226290.html "Skoda Transtech sai junatilauksen Latviasta – Kajaaniin luvassa satoja uusia työpaikkoja" |
||||
|
24.07.2023 21:19 | Jorma Rauhala | ||
| Forssan rautatiejäänteet ovat kaikki Forssa-Yhtiön sähköradan (Forssa-Viksberg) peruja, eivät Jokioisten Rautatie Oy:n. Kuvassa oleva kutomon raiteen jäänne, Loimijoen rautatiesilta ja kehräämöllä oleva sähköradan ajojohtimen orsi. Loimijoen rautatiesilta on jo kolmas rautatiesilta paikalla. Se on entinen Valtionrautateiden Osolankosken silta Kymijoen Korkeakoskenhaarasta, vuodelta 1890. Silta asennettiin sähköradalle vuonna 1928. |
||||
|
24.07.2023 20:28 | Jorma Rauhala | ||
| Raiteet 2 ja 3 olivat läpikulkujunien raiteet. Tuo Ykkösraide oli Mäntän motin oma lyhyt raide, eli ei siis ollut enää matkustajajunakäytössä, sitten vuoden 1953. | ||||
|
07.07.2023 21:27 | Jorma Rauhala | ||
| Kaiken lisäksi Loviisan Rautatie-Osakeyhtiö oli aikoinaan jokseenkin merkittävä laivanvarustamo ikiomine merialuksineen. | ||||
|
05.07.2023 11:39 | Jorma Rauhala | ||
| Transtech kertoi vuoden 2001 tietämillä tehneensä veturikoreja Ruotsiin 18 kpl vuosina 1994-1996. | ||||
|
|
04.07.2023 22:07 | Jorma Rauhala | ||
| Tuukan kysymykseen kuinka monta valmistettiin (05.10.2010), niin siihen pikainen vastaus: Transtech rakensi näitä koreja ABB:lle 18 kpl vuosina 1994-1996. NJT:n sarja ALP-44 oli 20 veturia (4400-4419) ja ALP-44M sarja 12 veturia (4420-4431). Kainuun Transtech teki siis suurimman osan yhdysvaltalaisista ALB-44-koreista. |
||||
|
03.07.2023 21:03 | Jorma Rauhala | ||
| Vanhemmissa vaunuissa, kuten Kummereissa https://vaunut.org/kuva/43303 ja ASEA:n pienissä ruotsalais-standardivaunuissa https://vaunut.org/kuva/111743, niissä oli kattovalokorokkeessa avattavat pienet tuuletusikkunat. Ja onhan noita muinoin ollut monenmoisia muitakin. Esim. ASEA:n 1910-luvun telivaunuissa oli simpukka-malliset ja 1920-luvun Brillin vaunuissa puolestaan kupu-malliset tuuletusventtiilit. ASEA:n 1940-luvun telivaunuissa oli peräseinän yläosassa iso tuuletusroottori... |
||||
|
|
03.07.2023 12:47 | Jorma Rauhala | ||
| Kaksiakselisissa moottori- ja peräraitiovaunuissa käytettiin myös torpedoventtiileitä. Vakiomitoitus oli neljä torpedoa vaunua kohden. https://vaunut.org/kuva/141951 | ||||
|
|
03.07.2023 10:32 | Jorma Rauhala | ||
| "Amerikkalais-ruotsalainen" ilmanimuri kapearaidevaunussa. https://vaunut.org/kuva/147991 | ||||
|
26.06.2023 21:48 | Jorma Rauhala | ||
| airbnb-asema: https://www.airbnb.fi/rooms/24902223?source_impression_id=p3_1687805205_n%2FG1Y9CC%2FG9CCkfY | ||||
|
29.05.2023 22:36 | Jorma Rauhala | ||
| Mikä tai kuka on s-viilaaja? Kaine anung? | ||||
|
26.05.2023 22:45 | Jorma Rauhala | ||
| NEVZ:n "mökki" on saksisankavirroitin. | ||||
|
|
26.05.2023 21:58 | Jorma Rauhala | ||
| Uwe: näkemäsi "viisikulmainen symboli" Sr1:n kyljessä on valmistajan NEVZ:n logo (НОВОЧЕРКАССКИЙ ЭЛЕКТРОВОЗОСТРОИТЕЛЬНЫЙ ЗАВОД). Siinä on saksisankavirroittimen sisässä kyrilliset Н ja Э kirjaimet. https://www.nevz.com/ |
||||
|
26.05.2023 21:41 | Jorma Rauhala | ||
| Kerran joskus muinoin Käsivarrentietä pohjoiseen ajaessa, oltiin jo ajettu ties vaikka kuinka pitkät matkat erämaan maisemissa, niin yht´äkkiä tien varressa oli kyltti: Kauppa 50 km No sehän oli vain kiva etumerkki, ja sitten ½ tunnin kuluttua jo kurvattiin sen puodin pihaan. |
||||
|
26.05.2023 21:24 | Jorma Rauhala | ||
| Sj:n uusille pääraiteille oli luonnollisesti rakennettu myös laiturit. Sellaiset juuri asiansa hoitavat. | ||||
|
26.05.2023 21:12 | Jorma Rauhala | ||
| P69:n 1.lk palaa jo samana iltapäivänä Oulusta Hesaan. H63 liikennöi Roista Kemijärvelle. |
||||
|
19.05.2023 14:19 | Jorma Rauhala | ||
| Tarra tuli Öljykriisin myötä. | ||||
|
|
14.05.2023 09:36 | Jorma Rauhala | ||
| Noihin aikoihin muuan japanilainen hiihtäjäsuuruus oli nimeltään Takanasi. | ||||
|
08.05.2023 00:14 | Jorma Rauhala | ||
| Kuva on otettu kuljettajan pään yli. | ||||
|
08.05.2023 00:12 | Jorma Rauhala | ||
| Tämä vaunu on nro 32, SAT 1938, ja edelleen olemassa. | ||||
|
27.04.2023 11:36 | Jorma Rauhala | ||
| Maantieteellisesti Keran teollisuusalue kuuluu toki Espooseen, koska Kauniaisten kaupunki sijaitsee niin pienellä tontilla etteivät kaikki aseman hallinnoimat raiteet mahtuneet sen alueelle. Kauniainen oli alunperin osakeyhtiö, Ab Grankulla. | ||||
|
27.04.2023 10:26 | Jorma Rauhala | ||
| Entinen G.A.Serlachius Oy Kankaan paperitehtaan Otso2-veturi. | ||||
|
|
27.04.2023 10:05 | Jorma Rauhala | ||
| Kiloa tuo ei ole. AGA, Algol ja SOK olivat Kauniaisten liikennepaikan raiteita, ja jos tuonkin vaunun osoitelappua katsoisi, siinä lukisi määrä- tai lähtöasemana Kauniainen. Henkilöliikenneseisake tuossa kohdalla oli ja on nimeltään Kera. Sen nimi tuli aikoinaan kohdalla olleesta Kera Oy:n keramiikkatehtaasta, kukkaruukkuja jne... |
||||
|
19.04.2023 23:37 | Jorma Rauhala | ||
| Teuvo: Mitä tarkoituseroa on kuitenkin sinisellä ja punaisella? Kun kuljettaja jarruttaa, niin jarruputkeen menee enemmän painetta ja klossit kiinnittyy, ja kun helpottaa kahvaa, niin ilmat pääsee pihalle ja klossit vapautuu. Mitä tarvetta on kahdella erivärisellä putkella? Se kaveria kyselyttää. | ||||
|
|
19.04.2023 12:30 | Jorma Rauhala | ||
| Kaverin puolesta kyselen. Punapäiset jarruletkut kytketään viereisen vaunun/veturin punaisiin ja siniset sinisiin letkuihin. Miksi käytetään eritunnusvärisiä jarrujohtoja? Onko kyseessä kuten sähköpuolella, eräänlainen plussa ja miinus? Eikö toimi kunnolla pelkällä yhdellä jarruletkulla? | ||||
|
11.04.2023 18:52 | Jorma Rauhala | ||
| Purku on varmastikin osittain ulkoistettu kun siinä näkyy VR:n työkone ja kuorkki. Valkolavainen kuorkki on jokin yksityinen, liittynee purkutyöhön? | ||||
|
|
11.04.2023 14:42 | Jorma Rauhala | ||
| Miksikös tässä olisi VR:n miehiä ja autoja? Radan omistaja oli tuolloin ymmärtääkseni Helsingin kaupungin satamalaitos ja purkaminen oli tietysti kaupungin rakennusviraston hommia. | ||||
|
|
11.04.2023 09:03 | Jorma Rauhala | ||
| Oikealla oleva Kaivopuiston villa oli vielä tuolloin Suomen rakennustaiteen museo. | ||||
|
09.04.2023 21:07 | Jorma Rauhala | ||
| City-Centerissä oli jopa K5-kerros, jossa toisinaan kävin jotain IBM-tulosteita hakemassa. Siis alaspäin oleva kellarikerros nro 5. VR-tietokonekeskuksella oli kellarikerrokset - ehkä yhdessä Postisäästöpankin kanssa, jolla oli katutasossa ja taisi olla K1:ssäkin pankkiliiketilat. |
||||
|
07.04.2023 22:38 | Jorma Rauhala | ||
| Taitaa olla tulviva Raiskionoja, joka radan toisella puolen yhtyy Lähdeojaan. | ||||
|
05.04.2023 17:24 | Jorma Rauhala | ||
| Jos on heinäseiväs uutta maataloustekniikkaa, niin olivat myös maitolaituritkin. Ensimmäiset 1930-luvulla, ensin pelkkinä avoimina lavoina, ja vasta sotien jälkeen 1940-luvulla tehtiin niihin kopitkin sääsuojaksi. Käyttöaika noin 30 vuotta koko instituutiolla. | ||||
|
05.04.2023 16:54 | Jorma Rauhala | ||
| SAT:n valmistaman raitsikan edessä on AGA:n kaasuvalaistu liikennemajakka ja siinä kohtaa oli yksi yleisistä kaivoista. Sokos-taloa on jo käytetty virastotalona, esimerkiksi Sotevalla oli siellä toimistot. |
||||
|
05.04.2023 16:46 | Jorma Rauhala | ||
| Tuo on kyllä omnibus-luokkaa oleva vaunu. Seurahuoneellakin oli oma vaununsa, sillä matka rautatieasemalta oli vielä pidempi kuin Kämpiin. Kolme suurinta kotimaista omnibus-valmistajaa olivat Spennert, Osberg ja Wulff, kaksi ensimmäistä Helsingistä, viimeinen Turusta. Eikä näistä liene mitään julkaisuja olemassa. Pika-ajureiden vaunuja tekivät sitten muutkin. |
||||