![]() |
19.04.2023 23:37 | Jorma Rauhala | ||
Teuvo: Mitä tarkoituseroa on kuitenkin sinisellä ja punaisella? Kun kuljettaja jarruttaa, niin jarruputkeen menee enemmän painetta ja klossit kiinnittyy, ja kun helpottaa kahvaa, niin ilmat pääsee pihalle ja klossit vapautuu. Mitä tarvetta on kahdella erivärisellä putkella? Se kaveria kyselyttää. | ||||
![]() |
19.04.2023 12:30 | Jorma Rauhala | ||
Kaverin puolesta kyselen. Punapäiset jarruletkut kytketään viereisen vaunun/veturin punaisiin ja siniset sinisiin letkuihin. Miksi käytetään eritunnusvärisiä jarrujohtoja? Onko kyseessä kuten sähköpuolella, eräänlainen plussa ja miinus? Eikö toimi kunnolla pelkällä yhdellä jarruletkulla? | ||||
![]() |
11.04.2023 18:52 | Jorma Rauhala | ||
Purku on varmastikin osittain ulkoistettu kun siinä näkyy VR:n työkone ja kuorkki. Valkolavainen kuorkki on jokin yksityinen, liittynee purkutyöhön? | ||||
![]() |
11.04.2023 14:42 | Jorma Rauhala | ||
Miksikös tässä olisi VR:n miehiä ja autoja? Radan omistaja oli tuolloin ymmärtääkseni Helsingin kaupungin satamalaitos ja purkaminen oli tietysti kaupungin rakennusviraston hommia. | ||||
![]() |
11.04.2023 09:03 | Jorma Rauhala | ||
Oikealla oleva Kaivopuiston villa oli vielä tuolloin Suomen rakennustaiteen museo. | ||||
![]() |
09.04.2023 21:07 | Jorma Rauhala | ||
City-Centerissä oli jopa K5-kerros, jossa toisinaan kävin jotain IBM-tulosteita hakemassa. Siis alaspäin oleva kellarikerros nro 5. VR-tietokonekeskuksella oli kellarikerrokset - ehkä yhdessä Postisäästöpankin kanssa, jolla oli katutasossa ja taisi olla K1:ssäkin pankkiliiketilat. |
||||
![]() |
07.04.2023 22:38 | Jorma Rauhala | ||
Taitaa olla tulviva Raiskionoja, joka radan toisella puolen yhtyy Lähdeojaan. | ||||
![]() |
05.04.2023 17:24 | Jorma Rauhala | ||
Jos on heinäseiväs uutta maataloustekniikkaa, niin olivat myös maitolaituritkin. Ensimmäiset 1930-luvulla, ensin pelkkinä avoimina lavoina, ja vasta sotien jälkeen 1940-luvulla tehtiin niihin kopitkin sääsuojaksi. Käyttöaika noin 30 vuotta koko instituutiolla. | ||||
![]() |
05.04.2023 16:54 | Jorma Rauhala | ||
SAT:n valmistaman raitsikan edessä on AGA:n kaasuvalaistu liikennemajakka ja siinä kohtaa oli yksi yleisistä kaivoista. Sokos-taloa on jo käytetty virastotalona, esimerkiksi Sotevalla oli siellä toimistot. |
||||
![]() |
05.04.2023 16:46 | Jorma Rauhala | ||
Tuo on kyllä omnibus-luokkaa oleva vaunu. Seurahuoneellakin oli oma vaununsa, sillä matka rautatieasemalta oli vielä pidempi kuin Kämpiin. Kolme suurinta kotimaista omnibus-valmistajaa olivat Spennert, Osberg ja Wulff, kaksi ensimmäistä Helsingistä, viimeinen Turusta. Eikä näistä liene mitään julkaisuja olemassa. Pika-ajureiden vaunuja tekivät sitten muutkin. |
||||
![]() |
05.04.2023 16:34 | Jorma Rauhala | ||
Tuo viereinen talo, jossa kuvanoton aikaan oli Skohan myymälä, on Valtionrautateiden omistama asuin- ja toimistotalo. Talossa asui aikoinaan myös Georg Strömberg. | ||||
![]() |
05.04.2023 16:27 | Jorma Rauhala | ||
Vuoden 1939 valokuva. | ||||
![]() |
05.04.2023 16:03 | Jorma Rauhala | ||
Kangasverhoiltu kioski on jäätelökioski. Valkoinen alaosa on jäähdytyslaatikkoa. Jalkakäytävien reunoja ryhdyttiin maalaamaan punakeltaraidoituksilla toisen maailmansodan aikaan, jotta kadulla liikkuvat ihmiset ja autot havaitsisivat ne pimennetyssä kaupungissa paremmin, eivätkä kompuroisi niihin. Vielä 70-luvulla tehtiin noita reunakivimaalauksia joihinkin kohtiin, tai niitä ainakin oli jäljellä. Ensimmäiset suojatiemaalaukset, valkeat yksinkertaiset pitkittäisviivat tehtiin vuoden 1934 liikenneturvallisuusviikon yhteydessä eräisiin vaarallisimpiin risteyksiin. |
||||
![]() |
05.04.2023 15:46 | Jorma Rauhala | ||
Herra EsaJ, Vilhonkatu oli tavallinen katu, eli sitä menivät busat myös ylämäkeen. | ||||
![]() |
05.04.2023 15:42 | Jorma Rauhala | ||
Tuo välikoroke ei ole raitsikapysäkki. | ||||
![]() |
10.03.2023 21:05 | Jorma Rauhala | ||
Haapalan Manen huvila. | ||||
![]() |
08.03.2023 11:58 | Jorma Rauhala | ||
Läntisiltä raiteilta on lyhyempi laiturivaunuajo Saapuvan Matkatavaran Toimistolle sekä Postitalolle ajettaessa. Postitunneli ei ole vielä matkustajien suosima kulkuväylä koska se ei johda Asema-aukiolle vaan vain aseman "takapihalle". Lähtevän Matkatavaran Toimisto on tuossa edessä keskellä missä on katossa kaari. Siinä olevat ovet avataan asemahalliin vain laiturivaunuille ja niiden kulun vaatiessa. Logistisesti lähtevien/saapuvien junien sijoitus itä/länsi on toimiva niinkuin Rainer/John jo mainitsevat. Laiturivaunujen ristiinajo on minimoitu. | ||||
![]() |
06.03.2023 19:59 | Jorma Rauhala | ||
Jokos on oikea muoto tullut esille? Siis Alavuen, Alavuelta,... Lukekaa täältä totuus: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502257?page=51 |
||||
![]() |
23.02.2023 21:53 | Jorma Rauhala | ||
Yleltä katsoin juuri tähän "naiskysymykseen" liittyneen ohjelman. Kaupunkien tavaratalot olivat 1800-luvulta lähtien ensimmäinen julkinen sisätila, jossa naiset saattoivat käydä vapaasti omaan tahtiinsa, viettää niissä aikaa ja tavata muita. On jopa mainittu että tavaratalot perustettiin 1800-luvun loppupuoliskolla nimenomaan naiset fokuksessa. Miehille oli ennestään olemassa ravintolat. |
||||
![]() |
21.02.2023 09:56 | Jorma Rauhala | ||
Ratatyövaunu ei ole varsinaisesti Tka6, sillä se ostettiin 'Helsingin kaupungin Metrotoimistolle' suoraan Saalastilta (31/1972) eli ei siis ole liikkunut koskaan Tka-tunnuksen alla. Mainittakoon vielä että vaunun runko on alunperin ollut Hk-vaunu nro 108774 (Psl knp/1960). Soravaunu on myös nro HKL 2 ja se on entinen VR:n Mas nro 88332 vuodelta 1958. (lähde: Raitio 4/2022) | ||||
![]() |
06.02.2023 23:02 | Jorma Rauhala | ||
Ei ole Halisten ukot vielä paikalla - vai menivätkö jo? | ||||
![]() |
06.02.2023 20:09 | Jorma Rauhala | ||
TAE. | ||||
![]() |
25.01.2023 13:00 | Jorma Rauhala | ||
Tuossa oli vanhaan aikaan aina keltainen (tai tietenkin punainen jos juna oli varatulla raideosuudella). Ihan turvallisuussyystä, sillä seuraava tolppa oli Sn35 ja lyhyet vaihteet Rantaradalle. Tähän saakka tultiin Myyrmäen asetinlaitteen ja rantakaukon valvomalla matikalla ja Hupikassa siirryttiin Helsingin asetinlaitteelle. Rautatiemuseossa on näittenkin käyttösäännöt, kun niitä sinne autokuorman joskus toimitin. | ||||
![]() |
25.01.2023 12:44 | Jorma Rauhala | ||
Miksiköhän oikeasta vaunusta puuttuu tunnusväri? Riittääkö se että kerrotaan "erittäin myrkyllistä"? | ||||
![]() |
24.01.2023 00:23 | Jorma Rauhala | ||
Tuulia Saalasti on Tapion tytär. | ||||
![]() |
23.01.2023 09:38 | Jorma Rauhala | ||
Jouni H: "kaupunkiliikennettä" on muuallakin kuin Hesassa vaikka nyt ovatkin omineet sen nimen itselleen. Helsingin omistama Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy on JKOY, eli siinä on sama lyhennelogiikka kuin KLOY:llä. Toisaalta "kaupunkiliikenne" ei kuulosta lyhenteeltä vaan pidenteeltä. | ||||
![]() |
23.01.2023 00:56 | Jorma Rauhala | ||
PSKL tarkoittaa "Paskaliikennettä", onhan kyse huumorisivustosta JLF. Oikea ja ainoa lyhenne on KLOY. Löytyy netistäkin kirjoittamalla hakuun www.kloy.fi eli siis entinen Helsingin Raitiotie ja Omnibus-Osakeyhtiö. On turha yrittää luoda uusia KL tai PKL höpötyksiä. |
||||
Kuvasarja: Kivikukot |
22.01.2023 14:09 | Jorma Rauhala | ||
Kuvia ei vorgissa taida olla tästä? Helsinkiin ryhdyttiin vuonna 1944 louhimaan suoraan peruskallioon "kivikukkoa" eli vara-asemaa. Raiteen 1 puolella on edelleenkin nähtävissä vara-aseman panssariovi, joka on jumittunut kutsuvasti raolleen. Sota päättyi ennenkuin kivikukko valmistui käyttökuntoon. Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta 1944 https://www.facebook.com/photo.php?fbid=3400098726938050&set=p.3400098726938050&type=3 |
||||
![]() |
02.01.2023 09:22 | Jorma Rauhala | ||
Ei ole Erottajan Suojalla mitään teknistä tekemistä metron kanssa. | ||||
![]() |
01.01.2023 22:53 | Jorma Rauhala | ||
Se alkuperäinen SUOJA oli aikamoinen mörskä, mutta ei tuo Aallon keskeinen luomus nyt paljon ihmeempi ole. Jonkun kerran on tuosta Aallon kalliit kuparikaiteet lähteneet rosvojen matkaan. | ||||
![]() |
31.12.2022 23:59 | Jorma Rauhala | ||
Valtionrautateitten omistamassa myöhemmässä "Makkaratalossa" asui myös pj Georg Strömberg. Talo oli rautatieläisten asuintalo ja siinä oli myös Rautatiepostikonttori. Asematalon vasemmassa reunassa nähdään eräitten kauempana olevien hotellien ajureita hotellivieraitten kulkemisen käyttöön. Siinä on ainakin Seurahuoneen ajuri odottamassa matkalaisia, hotellihan oli monen mutkan takana lähellä matkustajasatamaa Kauppatorin luona. Tavalliset yleiset pika-ajurit odottavat kyydittäviä omassa ryhmässään. Niillä matkustivat sitten ne muut "säätyläiset" koteihinsa ja taksahan oli maistraatin määräämä vyöhyketaksa, eli kaikilla sama. Tinkiä ei voinut eikä ylihintaa periä. Sanotaanko vielä että vuokra-ajureitten matkustajilla ei pitäisi luokkarajoja olla. Ne jotka niitä käyttivät, olivat jo ehkä näitä eräitten mainitsemia "säätyläisiä". Ja ne jotka eivät olleet tällaisia hyvinvoivia, kävelivät perille minne menivätkään. Tai ajoivat halvemmalla ratikalla. Sillä väenosalla ei ollut varaa ajella ajurikyydillä. |
||||
![]() |
31.12.2022 23:38 | Jorma Rauhala | ||
Siksi koska kortit on painettu ulkomailla, tod.näk. Saksassa, eikä negatiivin mukana ole mennyt kirjapainolle tietoa väritysohjeesta. Valkoisen pitäisi olla keltainen ja punaisen vihreä. M/v-negasta voi väriä päätellä ja nyt on siis päätelty noin eli väärin. Samasta tilaajan välinpitämättömyyssyystä on esim. Turussa postikorteissa ollut Hesan värisiä ratikoita, kun Saksassa on ajateltu että keltavihreitä ratikoita on Suomessa kaikkialla. | ||||
![]() |
18.12.2022 00:17 | Jorma Rauhala | ||
Herra Esa - Kuoreveden, Mäntän, Vilppulan ja Pohjaslahden kunnallisen uutis- ja ilmoituslehden, elikä Helsingin Sanomain nykyänsä omistaman KMV:n, pääkirjoituskirjoittaja rouva Eijan kirjoitus on kyllä maksumuurauksen ulkopuolella, joten muutkin sen voivat lueskella oheellisesta linkedistä: https://www.kmvlehti.fi/puheenvuoro/art-2000009270142.html Robertin kuva on muuten hieno ja historiallinen. Ratapiha on nykyään tyystin moderniseerattu, sepelöity ja raskain teräskiskoin, ja liikenteenhoidon rationalisoinnin alta on kaksi joutilainta oikeaa lajitteluraidetta poistettu. Mihinkä yhdenmiehenajossa oleva yksinäinen tavarajuna edes tarvitsisi moniaita sivuraiteita, kun juna kuitenkin muutaman tunnin kuluttua menee Viinikassa mäkeen. Metsän paperitehtaalla, raide vasenmalle, siellä koneet pantiin juuri uuteen huippuvireeseen https://www.metsagroup.com/fi/metsatissue/uutiset-ja-julkaisut/news/2022/metsa-tissuen-mantan-tehtaan-uusittu-pehmopaperikone-jatkuvaan-tuotantoon--tuotantomaara-kasvaa-ja-hiilijalanjalki-pienenee/ Lopuksi ilmatieteellisen laitoksen säätiedoituksen mukaan tällä ratapihalla on lumen syvyys nyt kuta kuinkin 25 centtimetriä. Eikä pihaa tarvi aurata. |
||||
![]() |
25.11.2022 18:53 | Jorma Rauhala | ||
Suomessa on vain yksi "Saustila" ja se on Sauvon kunnassa. Onko tämä Raiskionojan rumpu? Se laskee radan alitettuaan Lähdeojaan ja se puolestaan meijerin takana Jänhijokeen. | ||||
![]() |
25.11.2022 18:25 | Jorma Rauhala | ||
Käykö tuossa Minkiön linja-autosilmukassa nykyään mikään linja kääntymässä? | ||||
![]() |
14.11.2022 20:39 | Jorma Rauhala | ||
Raitiotie sijaitsi tuollalailla vain 22.8.1935-10.11.1938, siis Kaivokatu-Keskuskatu/Rautatientorin länsireuna. Ei ole siis vuosi 1933, ja vuonna 1935 etualla olevat Kaivokadun upouudet raiteet ja katualue "pitäisi" näyttää juuri valmistuneen uusilta. Vuosi 1937 jää jäljelle oikeana kuvausvuotena. Seuraavana vuonna raitiotiet jatkettiin Ateneumin editse Kaivokadulla ja nyt kierrettiin torialue kumpaankin suuntaan Mikonkadun suuntaisena. | ||||
![]() |
14.11.2022 20:16 | Jorma Rauhala | ||
Mäntästä kääntölava lähti tosiaan rekkakuljetuksella suoraan Minkiölle, ettei kenellekään tule ajatusta että se olisi käynyt välillä Haapamäellä. | ||||
![]() |
14.11.2022 19:13 | Jorma Rauhala | ||
MWR:n nro 1. | ||||
![]() |
14.11.2022 19:12 | Jorma Rauhala | ||
Kattovalokorokkeet on vaunuista poistettu. | ||||
![]() |
14.11.2022 19:09 | Jorma Rauhala | ||
Tämä on 1920-luvun ensimmäiseltä puoliskolta, koska vaunuissa on valokattokorokkeet, mutta GAS-siipipyörälogot. | ||||
![]() |
14.11.2022 19:08 | Jorma Rauhala | ||
Kuva on vuodelta 1926 ja julkaistu ensimmäisen kerran jo 1928, kirjassa "Mäntän tehdas 1868-1928". | ||||
![]() |
14.11.2022 19:06 | Jorma Rauhala | ||
Veturi nro 5 on valmistunut 1920. | ||||
![]() |
14.11.2022 19:05 | Jorma Rauhala | ||
Tuossa on toisen luokan, eli siis ylemmän matkustusluokan sisustukseltaan ja rakenteeltaan uusittu matkustajavaunu 1920-luvun puolivälissä. Valokattokoroke on esim. muutettu kuperaksi rakenteeksi. | ||||
![]() |
14.11.2022 18:59 | Jorma Rauhala | ||
Veturi on MWR:n nro 1. | ||||
![]() |
14.11.2022 18:54 | Jorma Rauhala | ||
Kuva on 1927. | ||||
![]() |
14.11.2022 18:53 | Jorma Rauhala | ||
Yksityisrautatien asematalo sai liikenteen päätyttyä nimen Heimola, asemapäällikkö Heimolaisesta. Talon sijainti katuverkkoon nähden oli normaali, mutta kun rata oli tehty "vinoon", se oli siihen nähden "vekkuli". Tuolloin vuonna 1927 otettiin paljon lentokuvia. | ||||
![]() |
14.11.2022 18:30 | Jorma Rauhala | ||
Rakennukset ja rannat ovat kuvan ajoista moneen kertaan muuttuneet. Jopa Emil Wikströmin tekemä GAS:n tehtaan 50-vuotismuistomerkki on nykyään eri paikassa kuin tuossa ilmakuvassa. | ||||
![]() |
14.11.2022 18:15 | Jorma Rauhala | ||
Virtasalmen ratasilta sijaitsee kuva-alan ulkopuolella jonkin matkaa vasemmalle. Valtion maantietä ei olla vielä ryhdytty rakentamaan radan kupeeseen. Rantaviivaa on jo täytetty monessa kohtaa ja vielä enemmän rantoja suoristettiin ja täytettiin 1930-luvulla. Rautatien penkere on tehty Keurusselän Hideninsaaren läpi. Nykyään tuo on täysin täytettyä aluetta. Kapearaiteinen ratakietaisu valtionradan ali ja sen pohjoispuolella kulkee järveen tehtyä sorapenkerettä pitkin mutta pian nuokin alueet täytettiin maalla. Kuva on otettu vuonna 1927. | ||||
![]() |
01.11.2022 10:28 | Jorma Rauhala | ||
Odotussalista on jäänyt mieleen kuviollinen kivilaattalattia, jotain täysin epätyypillistä Suomen rautatieasemilla. | ||||
![]() |
14.10.2022 21:16 | Jorma Rauhala | ||
Ratikka on LM-57 joita valmistettiin Leningradin raitiovaunutehtaassa 1957-1968. | ||||
![]() |
06.09.2022 10:11 | Jorma Rauhala | ||
Vaikka tämä tästä: https://www.google.fi/maps/@60.2088638,24.9495027,3a,47y,251.68h,81.75t/data=!3m6!1e1!3m4!1sO4n5dBcnaEPvAS_94bxTew!2e0!7i13312!8i6656?hl=fi |