Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.11. 17:18 | Juha Toivonen | ||
| Ainakin Hollywood-tuotannon elokuvissa esiintyy suorastaan kiusallisen paljon ristiriitauksia (suoria feikkejä) ainakin rautatiekuvausten suhteen. Ja oikeastaan yhtään paremmin ei mennyt 1940 - 1960 Brittiläisellä elokuvalla, eri euroopan maiden rautateiden suhteen. | ||||
|
03.11. 19:09 | Juha Toivonen | ||
| Lähinnä kyse on kai vaunupulasta? Vetureiden toimitukseen on saatavissa tuntuviakin helpotuksia, jos vain tilaavan operaattorin varallisuus sen kestää. Toivottavaa kuitenkin olisi. | ||||
|
03.11. 18:37 | Juha Toivonen | ||
| Sen ainoan junaparin kerran, jonka olen saanut viettää sotilasjunassa, (1986), ei Eims-vaunut olleet kalustona. Pari Em-vaunua kapiaisille ja Gblk/Gbkk vaunuja mosuille, sekä tämän lisäksi avovaunut, jotka olivat kuormattuna kalustolla. No....menihän se joten kuten noinkin. | ||||
|
03.11. 17:32 | Juha Toivonen | ||
| Hyvä kuva. Näitä lisää! | ||||
|
03.11. 17:31 | Juha Toivonen | ||
| Erinomainen kuva! Kiitos tästä. | ||||
|
|
03.11. 17:26 | Juha Toivonen | ||
| Sehän vain tarkoittaa, kuinka yksityiset kyvykkäät rautatieoperaattorit valtaavat ansiokkaasti aiemmin ylihintaisia rahtimarkkinoita yhdistettynä jäykkään suomibyrokratiaan. Vaan nyt se lienee loppu. Aivan erinomainen kehityssuunta, ja toivottavasti tuo suunta vain vahvistuu tulevaisuudessa! | ||||
|
01.11. 22:57 | Juha Toivonen | ||
| Varsin upeastihan tämä keskustelu on lähtenyt täydelle laukalle. Ei ole niin mitään syytä hillitä keskustelun aikaan saatua sisältöä. Tosiasiahan ilmeisesti on, ettei Dr12 - Huru, kyennyt enää 1980-luvulla täyttämään niitä aikatauluvelvoitteita, joita sille oli asetettu. Tästä syystä Huru ilmeisesti korvattiin matkustajaliikenteessä varsin pikaisesti Dr13 sarjan vetureilla. | ||||
|
01.11. 22:07 | Juha Toivonen | ||
| Joskus 1980-luvun alussa, kun ajelin VR-lomalipulla todella halvalla ympäri Suomea, niin kaikenlaisia puukorisia vaunuja lojui monella suomalaisella ratapihalla/sivuraiteilla. Tuo oli silloin rikkaus suomalaisessa rautatiemaisemassa. | ||||
|
01.11. 22:03 | Juha Toivonen | ||
| Ulkonäky on kyllä aivan kohdallaan. | ||||
|
01.11. 21:59 | Juha Toivonen | ||
| Kyllä. Muistan tämän keskustelun, mutta tuossa keskustelussa ei tullut selväksi, olivatko kyseisissä vaunuissa majailleet henkilöt siellä pysyvästi vaiko vain kausiluontoisesti, - ja jos jälkimmäinen, niin kuinka pitkiä kausia he siellä viettivät kerrallaan? | ||||
|
|
01.11. 21:48 | Juha Toivonen | ||
| Taisin jo kertoakin aiemmissa kommenteissani, kuinka juna lähti Tampereelta aikataulussaan, mutta Jyväskylään tultiin valmiiksi myöhässä. Ei ylimääräisiä junakohtauksia, ei mitenkään poikkeavaa säätä, eikä pysähdyksiä/junakohtauksia. Silloinhan on täysin selvää, kuinka ko junan matkanopeus ei ollut sitä, mitä aikataulu edellytti. Siihen yhdistettynä havainto, kuinka tuon Huruvetoisen junan matkanopeus todella laski hämmästyttävän pieneksi, - niin mitä jää jäljelle? | ||||
|
01.11. 21:35 | Juha Toivonen | ||
| Nuo asuntovaunut ovat sangen syvä mysteeri, näin 2020-luvulla tarkasteltuna. Käytettiinkö noita kenties työntekijöidensä puoliksi pysyvinä asuntoina? Eli kuinka pitkään työntekijät noissa kerrallaan majailivat? | ||||
|
|
01.11. 21:22 | Juha Toivonen | ||
| Myönnän toki, kuinka ilmaisuni "kävelyvauhdista" oli ylikarrikoiva, mutta en kirjoittaessani suinkaan aavistanut, että joku takertuu moiseen kiinni kovinkaan vakavissaan. Näemmä olin väärässä, ja myönnän virheeni. | ||||
|
|
01.11. 20:19 | Juha Toivonen | ||
| Niin tai näin, mutta oli todella harmillista, ettei tuo Dr12 saneerausohjelma toteutunut täysimääräisenä Dr15 sarjaksi. Mikäli protoveturin (2239/2439) saneeraus olisi tehty hieman perusteellisemmin, Dr15 olisi hyvinkin saattanut muodostua varsin merkittäväksi veturisarjaksi Suomessa. Mutta kaikki kortit laitettiin tuolloin likoon Dr16 sarjaan, ja nyt tiedämme kuinka tuossa kävi. (Eivätkä ne vientimarkkinatkaan auenneet kyseiselle veturille, vaikka vuorineuvos Kankaanpää näitä maalailikin veturin esittelytilaisuudessa) | ||||
|
|
01.11. 20:10 | Juha Toivonen | ||
| Tuo "kävelyvauhtiin" - kommenttini, oli kylläkin tarkoitettu lähinnä karrikoiduksi ilmaisuksi siitä, kuinka Hurulla nopeus laski tuntuvasti alle normaalin nopeuden, sen vetäessä ylöspäin Joensuun yö-/sekajunia pitkin Keski-Suomen mäkiä, kohti Jyväskylää, silloisen/silloisten P109-runkojen kanssa. | ||||
|
31.10. 19:58 | Juha Toivonen | ||
| Jossakinpäin Eurooppaa tuo nostalginen retroväritys ja sen markkina-arvo ymmärretään. Vaan tuota ei ymmärretä yhä edelleenkään VR:n pääkonttorilla. = Kertoo jotakin noiden jälkeenjääneiden alentuneesta tasosta elää nykypäivää ja sen vaatimuksia. | ||||
|
31.10. 19:46 | Juha Toivonen | ||
| Ach so...nyt ymmärrän. | ||||
|
|
31.10. 19:43 | Juha Toivonen | ||
| Kyllä se "melkoista ujelluksen sekoittamaa nilkuttamista oli" ylös Keski-Suomen mäkisillä rataosilla. Jyväskylään tultiin jo valmiiksi myöhässä, ja sieltä lähdettiin eteen päin kohti Pieksämäkeä myöhässä. Pätkäkiskoja paukutellen...ja Pieksämäkeen tultiin niin ikään myöhässä. Tuolloinen about tunnin pysähdys Pieksämäessä tasasi P109 mahdollisuuksia hieman, yrittäessään ehtiä Joensuuhun aikataulussaan. | ||||
|
|
31.10. 19:23 | Juha Toivonen | ||
| Tämä Kimmo Lumirakeen kommentti valaisee aika pitkälti, missä Dr-16 veturisarjan kiemuroissa mentiin. VR:llä oli syntymässä tilanne, jossa 1980-luvun aikana oikeastaan koko 1960-luvun dieselvetokalusto oli tulossa käyttöikänsä päähän: 26-sarjan Dv12:t olisivat ehkä jääneet vaihtotöihin, joita silmällä pitäen niihin oli jo tehtaalla tehtykin teknisiä muutoksia aiempiin verrattuna, mutta Dv15-16 ja Dr12 olivat loppumassa noin vuoteen 1990 mennessä ja Dv12-kalustokin oli pientä ja heikkotehoista, mutta vaihtotöissä sillä olisi pärjätty vielä kauan. Hankkiako: -20 kappaletta Dr15:ttä ja ostaa näin aikaa dieselkaluston uudistamiseen -jatkosähköistystä toteutettuna neuvostovetureilla, joiden kierrossa oli tehostamisen varaa, vaiko: -20+ ...200 kappaletta Dx-veturia (toteutui Dr16:na), joka olisi korvannut ajan mittaan kaiken linjaliikennekelpoisen ja raskaan vaihtotyön dieselkaluston Dr15 oli kokeilu, jolla haluttiin selvittää mahdollisuutta sen veturin käyttämiseen. Dr15 ei varsinaisesti ollut huono veturi, ja Dr15.1 eli pikku puutteiltaan, lähinnä ajomoottorien osalta korjattuna, olisi varmaan toiminut sen tarvittavan 15-25 vuotta, mitä siltä odotettiinkin. Mutta Valmet/Transtech lupasi vähähuoltoisen modernin veturin, jolla voi vetää 140 km/h matkustajajunat ja syöttää niihin 1500 V lämmityssähkö, mikä mahdollisuus Dr15:sta puuttui, ja kahden veturin yhteisajossa vetää 4800 tonnin tavarajunia ja kolmella veturilla vielä enemmän. Ja vaihtotyössä liikutella ennätyspainavia junia. Ja sitten tulivat päätökset jatkosähköistyksestäkin, ja näiltäkin suunnitelmilta meni osittain pohja. Toki päästiin hankkimaan parempaa ja modernia sähkökalustoa, joka on erittäin myönteinen asia, mutta paketti sisälsi Dv12:ien tekohengittämisen toistaiseksi; ratkaisu ei ole varmasti ollut halpa eikä ainakaan ympäristöystävällinen, mutta tässähän tämä 2020-luvun mittaan korjaantunee. |
||||
|
31.10. 19:14 | Juha Toivonen | ||
| Onhan tuo...Helsinkiä Parhaimmillaan. Upea ajan kuva. | ||||
|
31.10. 19:03 | Juha Toivonen | ||
| Totta kai Ihminen voi ja vaikuttaa toiminnallaan ilmastoon, ja sen muutos on totta. Mutta se ei ole totta, kuinka yksin Suomi ja Suomalaiset perustason kuluttajat voivat YKSIN pelastaa maailman ilmastotuholta. Juuri siihen vaaditaan varsin ylirankkoja toimia maailman niiltä mailta, jotka yhä hakkaavat estoitta kakkaa taivaalle yhä kiihtyvässä määrin, ja juurikin omien kansallisten intressiensä turvaamiseksi. Kärkiesimerkkinä varsin kaksikasvoinen Kiina. | ||||
|
|
31.10. 18:57 | Juha Toivonen | ||
| Miten "Keisari" liittyy lättäjunaan? | ||||
|
|
31.10. 18:54 | Juha Toivonen | ||
| 1980-luvun alussa vedettiin "täysimittaista ja niin perinteistä" P41/P42 pikajunaparia Huruilla, - ainakin välillä Tpe - Hpk - Sk. Niissä Huru tuntui pärjäävän hyvin. Jossakin kohtaa 1980-lukua tämäkin vetovastuu loppui Huruilta, mutta en muista milloin se oli ja mitä tuli Hurujen tilalle. | ||||
|
|
31.10. 18:27 | Juha Toivonen | ||
| Kyllähän Huru alkoi olla varsin ahtaalla jo 1980-luvun pikajunissa, etenkin raskaissa yöpikajunissa. Tehonpuutettahan se oli. Omat muistoni konkretisoituvat Huruissa juurikin P109, Turku - Tampere - Pieksämäki - Joensuu. "Sataysi" ei oikeastaan ollut puhdas matkustajaliikenteeseen keskittynyt yöpikajuna, kuten me nyt tuon käsitteen ymmärrämme. Muistaakseni siihen kuului tuolloin 1-2 teräskorista päivävaunua, 1-3 teräskorista makuuvaunua, postivaunu, ja isohko nippu (max 20 kpl) Gbk-Gblk vaunuja. Eräänlainen oman aikansa raskas sekajuna, kenties? Viikonloppuisin saattoi edellisten lisäksi olla 1-2 puukorista päivävaunua ruuhkahuippuja tasaamassa. (Mitään ruuhkaa ei tosin ollut). Noissa Huruvetoisissa junissa nopeus laski Ov - Jäs - Jy välillä, lähes kävelynopeuteen, Hurun ratamoottoreiden tuuletuksen ulvoessa täysillä. | ||||
|
|
31.10. 17:33 | Juha Toivonen | ||
| Miten mahtoi raskaan käytön kestävyys olla muissa Suomalaisissa dieselveturisarjoissa? Vemput, deeverit ja "deeärrät"? Hr11 sarjan rajaan ulkopuolelle, sillä se ei alun alkaenkaan toiminut mitenkään kunnolla, ja sarja hylättiinkin todella nuorena. Käsittääkseni jokainen em. veturisarjoista teki oikeasti töitä 1960-luvulta, aina 1980/1990/2000-luvuille. Toki tyyppivikoja oli, mutta mikään noista sarjoista ei kai kärsinyt siitä, että niillä vedettiin raskaita junia. Ainoa poikkeus, joka mieleeni tulee, oli Dr15, ja sekin vain syystä, että Hurun vanhat ratamoottorit eivät kestäneet Wärtsilän ankaraa käskytystä. | ||||
|
|
31.10. 17:01 | Juha Toivonen | ||
| Ohessa linkki Dr16 julkistamiseen. Veturia hehkutettiin valmistajan toimesta "aivan satakympillä". https://yle.fi/a/20-89307 Kyseiseltä Ylen sivulta löytyy myös muutama muu videopätkä, mm. Vr11, Hr12, Hr13 vetureista. |
||||
|
|
30.10. 16:41 | Juha Toivonen | ||
| 2811 ei ilmeisesti ole palanut. Luin Wikipediasta Dr16 veturisarjasta ja sen lyhyen historian. Eniten yllätti varsin monta konehuonepaloa tälle vain 23 veturia maksimissaan käsittäneelle sarjalle. Muissa dieselveturisarjoissa ei tällaista ole esiintynyt joten... Kysymykseni kuuluu: Mikä noissa vetureissa on yleensä aiheuttanut tulipalon, vai onko syitä useampia? 2806 on palanut kolme kertaa, ja joku toinen yksilö kaksi kertaa. | ||||
|
29.10. 20:03 | Juha Toivonen | ||
| Miksi ylipäätään turhaa vaihtaa junaa Valgassa? Miksi yhdellä junalla ei voisi suorittaa koko matkaa? Tämähän on kiinni vain sopimuksista ja yhteistyöstä. | ||||
|
|
29.10. 20:01 | Juha Toivonen | ||
| Ilmari Tommola! Nuo suomalaiset avuttomat ja niin yksitoikkoisen sabotaasihakuiset keloapinajulistukset, ynnä muu ilmastoprotestointi kannattaa keskittää niihin maailmaosiin, jossa pas*a tuuletetaan edelleen estoitta ja täysin rajoittamatta taivaalle. Kiina, venäjä, osin USA, koko Latinalainen Amerikka ja kaikki Aasian taloudellisesti noususuunnassa olevat valtiot. Menkää ja julistakaa estoitta (jos edes uskallatte) maailmantuhoa noilla alueilla, sillä juuri ne ovat ilmastotuhon alkulähteet ja ylläpitäjät | ||||
|
|
29.10. 19:45 | Juha Toivonen | ||
| Ilmari Tommola! Nuo suomalaiset avuttomat ja niin yksitoikkoisen typerät ja sabotaasihakuiset keloapinajulistukset, ynnä muu ilmastoprotestointi kannattaa keskittää niihin maailmaosiin, jossa pas*aa tuuletetaan edelleen estoitta ja täysin rajoittamatta taivaalle. Kiina, venäjä, osin USA, koko Latinalainen Amerikka ja kaikki Aasian taloudellisesti noususuunnassa olevat valtiot. Juuri noissa valtioissa ja noissa maailmanosissa varmistetaan globaali ilmaston tuhoutuminen. Ei suinkaan meillä Suomessa, eikä edes koko Euroopassa. Menkää ja julistakaa väkevästi, ja niin estoitta (jos edes uskallatte) maailmantuhoa noilla alueilla, sillä juuri ne ovat ilmastotuhon alkulähteet, nykyisyyden ja tulevaisuuden suurimmat kasvattajat, sekä pysyvät ylläpitäjät ilman rajoitteita. | ||||
|
|
29.10. 19:37 | Juha Toivonen | ||
| Eikö olisi kaikin puolin toimivampaa "paikkailla" Baltian radat siihen kuntoon, että päästäisiin tuohon kuuteen tuntiin - jopa sen alle. Toisekseen, junan vaihdot voisi eliminoida asettamalla yhden yhteisen ja varsin tasokkaan junan kulkuun koko Baltian rataverkolla. Samalla voisi toteuttaa yhden ja yleisen tasonnoston junien palveluissa. | ||||
|
|
29.10. 19:33 | Juha Toivonen | ||
| Näin minäkin tuota muistelin. Ilmeisesti tuo kivihiilipölyongelma oli varsin mittava silloisessa DDR:ssä. | ||||
|
29.10. 19:15 | Juha Toivonen | ||
| Kuva on ajalta, jolloin vaunut olivat sinisiä, ja veturit puna-beige väreissä. Nykyään on tarjolla vain aneemisen myrkynvihreää putkea. Ja ihan sama, mikä juna- tai kalustotyyppi on kyseessä, ankean vihreä ja köyhäpäinen värisuunnittelu sen kun vain jyrää.... | ||||
|
|
29.10. 18:22 | Juha Toivonen | ||
| Ei hyvää päivää!!! Tallinna - Vilna = 11 tuntia. Johan tuon vetäisee (muutamalla tupakka- ja kahvitauolla) yksityisautollakin alle 8 tuntiin. Nyt todella kannattaisi Baltian maiden rautatieyhtiöiden lisätä ja etenkin tehostaa yhteistyötään, ja saattaa matka-aika reippaasti alle 6 tunnin. | ||||
|
29.10. 18:15 | Juha Toivonen | ||
| On se originaalina aivan hirveän "itä-oloinen" hökötys. Ellen aivan väärin ole ymmärtänyt, näitä on saneerattu/uudelleen rakennettu jopa parinkin veturinvalmistajan toimesta täysin toisen näköiseksi ja teknisesti varsin uudenaikaisiksi. | ||||
|
|
29.10. 18:08 | Juha Toivonen | ||
| Eikös DDR:n hajoamisprosessi alkanut juuri ruskohiilestä ja sen saastuttamisen- ja terveyshaittojen aiheuttamasta tyytymättömyydestä maan hallintoon ja sen toimiin. Muistaakseni kaikki alkoi protesteina ja maanalaisena liikehdintänä Leipzigin kaupungissa. Jonkin ajan kuluessa tuo liikehdintä voimistui, ja protestit hallintoa vastaan levisivät koko maahan. | ||||
|
29.10. 17:46 | Juha Toivonen | ||
| Oikein kateeksi käy sitä sukupolvea, joka on päässyt kuvailemaan itä-Euroopan rautateitä kylmän sodan aikana, eli tuolloisen tiukan kahtiajaon aikana. Tämäkin kuva on erinomainen. Ilmeisesti ex-U.S Army vetokone, joita tuotiin Euroopan sotanäyttämölle Normandian Maihinnousun yhteydessä? Sodan loputtua näitä vetureita siirtyi mm. Ranskan rautateille, ja näin ilmeisesti myös tuolloiseen Puolaan? | ||||
|
28.10. 19:38 | Juha Toivonen | ||
| Erinomaisen hyvinhän tuo kulki, ja täysin aikataulussaan. Veturin- ja koko junan tarjoama äänimaailmakin oli mitä miellyttävin. | ||||
|
28.10. 19:34 | Juha Toivonen | ||
| Hetken jo elättelin toiveunta, kuinka rataosuus Ov - Hpk - Sk, olisi ikään kuin "salaa sähköistetty". No eipä tietenkään ole. Seuraavana listallani oli "Susi MK IV", eli "Last mile" ominaisuuksin suomituunattu kaalihäkki. Vaan eipä toteutunut tämäkään. | ||||
|
28.10. 17:52 | Juha Toivonen | ||
| Miksi noita vaunuja makuutetaan yhä tyhjänpanttina Imatrankoskella? Valtakunnanvouti heti töihin, ja kuvan kalusto tuottamaan euroja Suomelle! | ||||
|
21.10. 19:55 | Juha Toivonen | ||
| Ei pitäne paikkaansa? Kyllä höyryllä ajettiin Tampereelta pohjoiseen via Haapamäki, vielä 1970-luvullakin. Oheisessa kuvassa matkaa höyryvetoinen 1077 vetämä tavarajuna Hirsilässä. https://vaunut.org/kuva/136693?kv=1972&kv2=1972&tag0=0%7CTr1%7C On pakostakin tullut Tampereelta, ja kuvausvuosi on 1972. | ||||
|
|
21.10. 19:35 | Juha Toivonen | ||
| Tampereen seudulla höyryveturivetoiset junat olivat kuvanottohetkellä kaikonneet voimakkaasti. Haapamäen kautta kierrätettiin höyryvetoisina (yleensä Tr1) vielä joitakin tavarajunia. En milloinkaan "nassikkana" onnistunut näkemään Tampereella höyryvetoista junaa.... se vähän hiertää. | ||||
|
21.10. 19:28 | Juha Toivonen | ||
| Jopa on varsinainen sekaveto. Ovatko kaikki koneet todellakin töissä, vai onko kyseessä deeverinipun siirto jonnekin? | ||||
|
|
21.10. 19:10 | Juha Toivonen | ||
| n. pari vuotta taaksepäin, eräs valtamedian edustaja kyseli suorassa TV-haastattelussa muutamalta keloapinalaiselta, perusteluja heidän osallistumisestaan Mannerheimintien katkaisseeseen mielenosoitukseen. Miksi ja millä argumenteilla? Vastauksena noilta ressukoilta tuli aivan täyttä diiba-daapaa, eli he eivät edes tienneet miksi- ja minkä vuoksi he osoittivat mieltään. Lopputulemaksi jäi vahvasti, kuinka oli kivaa katkaista Mannerheimintien kaikki liikenne (joukkoliikenne mukaan lukien), ja päästä telkkariin! Kaipa siinä joku yhteisöllisyyskin nousee pintaan, kun saa sabotoida kaikkea muiden mukana. | ||||
|
21.10. 19:02 | Juha Toivonen | ||
| ...ja tuo väritys...Aargh! Mutta joo...eipä ole muotoilukaan kovin kaunis. Paperilla tuon veturityypin arvot näyttävät hyvältä. Liekö jopa toteutuneet käytännössä? | ||||
|
21.10. 18:56 | Juha Toivonen | ||
| Tv2/K4 on ollut erittäin tasapainoisen oloinen veturityyppi. Harmi sinänsä, ettei näitä tilattu huomattavasti suurempia määriä Yhdysvalloista, ensimmäisen maailmansodan jälkeen. "Kertakäyttöveturiksi" luonnehdittu Wilson, suoritti myyjän asettaman maksimaalisen 20 vuotisen elinajanodotteensa tuplana, eli yli 40 vuotta noilla paukutettiin menestyksekkäästi menemään. Jumbon ohella oli erittäin merkittävä veturisarja 1920-luvulta, aina 1960 luvulle. | ||||
|
16.10. 22:44 | Juha Toivonen | ||
| Mitä h-vettiä? VR-yltäkylläistä myrkynvihreää ei ole riittänyt kuin keulaan. Tämäpä iloinen yllätys. Toivottavasti myös jatkossa näin tapahtuu. | ||||
|
16.10. 22:38 | Juha Toivonen | ||
| 628-villitys on siis levinnyt myös Tsekkeihin. Romaniassa noita näkee vielä jopa alkuperäisissä DB-väreissä, mutta DB brändimerkki poistettuina. | ||||
|
16.10. 22:36 | Juha Toivonen | ||
| Jälkimmäinen, eli tuo kuvan FAUR on edelleen kohtuullisessa huudossa mm Romaniassa. Vielä romuttamattomia sarjan diesel hydraulisia yksilöitä saneerataan jopa akku-/dieselsähköisiksi yksilöiksi. Mainittakoon lisäksi, että Alsthom ja Remarul saneerasivat yhteensä kymmeniä yksiköitä noita vetureita. | ||||
|
16.10. 22:24 | Juha Toivonen | ||
| Oliko mäkeen jäännin ongelmana moottorin ylikuumeneminen, vai riittävän kitkan puuttuminen veturin kohdalla? | ||||
|
16.10. 22:19 | Juha Toivonen | ||
| ...tainnut tulla juuri maalaamosta? | ||||