Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
28.03. 17:42 | Antti Laajalahti | ||
| Olisko joku sairasjunista, valkeapukuiset olis sairaanhoitajia? | ||||
|
12.03. 17:04 | Antti Laajalahti | ||
| Dr16 sarjaa piti tulla 180 veturia ja niiden korvata Dv:t. Ei menny ihan niin. | ||||
|
|
12.03. 09:48 | Antti Laajalahti | ||
| Saattaa olla myöskin käyttökustannukset jotka syrjäyttää Dv12 vetureita pois liikenteestä. Hydraulinen voimansiirto hukkaa huomattavan osan tehosta lämmöksi joka häipyy taivaan tuuliin. Nykyaikaisella vaihtovirralla toteutetussa voimansiirrossa lämpöhäviöitä tulee huomattavasti vähemmän. Turhan lämmön tuottaminen näky suurempana polttoaineen kulutuksena ja sitä myötä suurempina käyttökustannuksina. Uusien dieselmoottoreiden hyötysuhde on myös parempi kuin yli 60 vuotta vanhan tekniikan. | ||||
|
06.03. 17:20 | Antti Laajalahti | ||
| Kuljetetun soran määrä oli kai jonkinlainen yllätys Lapinlahden kunnalle. Soran ottamiseen Haminamäestä oli asetettu aikaraja, olikohan se elokuun loppuun 1969. Vr pyrki ottamaan soraa mahdollisimman paljon, sorajunat liikkuivat yöllä ja päivällä. Soran oton loputtua oli sorakuopalla melurajoitus ettei korkea soraseinämä sortuisi. Soran oton loputtua Haminamäestä sitä otettiin Ohenmäestä. | ||||
|
04.03. 13:45 | Antti Laajalahti | ||
| Kyllä se sillontällöin lähti kiskoilta. Mukana oli rampit joiden avulla se vetäistiin tai työnnettiin takaisin kiskoille. Aura oli kai suunniteltu niin että kesti pienet seikkailut. | ||||
|
|
03.03. 17:44 | Antti Laajalahti | ||
| Kyllä kun useamman raiteen lumet oli siirretty aina seuraavalle ja lunta oli kertynyt paljon niin aura oli aika raskas työnnettävä. Vauhtia ei voinut pitää vaihteiden ym takia vaan tarvittiin raakaa voimaa. Kukosta sitä löytyi. | ||||
|
28.02. 09:25 | Antti Laajalahti | ||
| Tuo maalaus on aika metka, se nostaa keulan kaarevan muodon eri tavalla näkyviin kuin perässä olevan valkovihreän maalaus. | ||||
|
|
27.02. 20:57 | Antti Laajalahti | ||
| Kotkassa on varsinkin viikonloppuisin vetureiden kokoontumis ajot. | ||||
|
22.02. 09:36 | Antti Laajalahti | ||
| Kantasataman junatoimisto on vielä toiminnassa. | ||||
|
15.02. 17:44 | Antti Laajalahti | ||
| Fosforiappojuna oli ainakin ennen aika varma kulkija, ainut juna joka oli liikenteessä myös jouluyönä. | ||||
|
09.02. 21:07 | Antti Laajalahti | ||
| Vanhat asemat on olemukseltaan aika jyhkeitä. | ||||
|
08.02. 19:16 | Antti Laajalahti | ||
| Pörssisähkö on kallista. | ||||
|
02.02. 19:45 | Antti Laajalahti | ||
| Hangon rautatietykeissä oli hienot mekaaniset suuntauslaitteet jotka ottivat eri etäisyyksille ammuttaessa huomioon maan pyörimisliikkeen. Äärietäisyyksille ammuttaessa 12 tuumaisen kranaatin lentoaika on viiden minuutin luokkaa. Laskekaa viisaammat paljonko se suunilleen tekee ennakossa jos ampumasuunta on etelään. | ||||
|
|
02.02. 19:38 | Antti Laajalahti | ||
| Hangossa kai venäläisillä oli 12 tuumasia rautatietykkejä (305mm). Rikkoivat niitä lähtökiireessä, suomalaiset korjasivat ne ja luovuttiat sodan päätyttyä venäläisille. | ||||
|
30.11.2025 19:20 | Antti Laajalahti | ||
| Lavapuron mäkenä nousu lännen suuntaan tunnettiin. Ei se mäkenä mahdoton ollut mutta Helsinki-Riihimäki väliltä tuodut K-60 kiskot olivat kuluneita, kiskon profiili oli muuttunut pinnaltaan tasaiseksi lättänäksi, pito veturin pyöriin oli huono. Hankala koetus se oli Iisalmesta iltayöstä lähtevälle koksijunalle. Veturina oli Dr13, Dv12 parilla tilanne olisi ollut vielä huonompi, koska ympärilyönnissä ylinopeussuoja toimi helposti ja teki hätäjarrutuksen jolloin mäkeen jäänti olisi ollut varma. Kun mäessä kävi kiskonhiontajuna joka höyläsi kiskot uuden kiskon K54 profiiliin loppuivat mäkeen jäännit. | ||||
|
26.11.2025 18:36 | Antti Laajalahti | ||
| Valkosta oli olemassa toinenkin versio, sellainen jossa ohjaamoon käynti olisi vantrinkien kautta. Suunnitellusta sarjasta puolet oli tarkoitus rakentaa tuolla ratkaisulla vaihtotyötä ajatellen. Tekninen toteutus oli hieno, puuttui osin siihen sopivia komponentteja, käytettiin teollisuudessa olevia ratkaisuja jotka toimivat siellä mutta ei veturissa vaihtelevalla kuormituksella. Valmistuksen aloituksella oli kiire. Hommasta lyötiin hanskat tiskiin. Laivanrakentajat kiinnostuivat ideasta ja alkoivat kehittää sitä. Ei idea ihan kuollut ole nykyisin, sähkötyökaluja ja paljon kaikkea muuta toimii tuolla periaatteella ja tuskin kukaan vakavasti otettava veturinvalmistaja miettii tasavirtakoneita. Saneeraukset on eri asia. | ||||
|
23.11.2025 13:09 | Antti Laajalahti | ||
| Erikoinen tuon puujunan suunta, aikaisemmin puu kulki poikkeuksetta toiseen suuntaan. | ||||
|
18.11.2025 18:55 | Antti Laajalahti | ||
| Ome vaunut olivat hyviä rullaamaan. Aikoinaan kulki Siilinjärveltä Kemiralta pasutejuna Kokkolaan, olikohan junapaino 2500 tonnia ja Dv12 pari. Pyhäsalmen jälkeen Parkkimalla kun junan laittoi rullaamaan niin seuraavan kerran tarvitsi vetäistä Karvoskylässä, 33km rullaili. Maasto oli sopivaa ettei tarvinnu jarrutellakkaan. | ||||
|
28.09.2025 18:31 | Antti Laajalahti | ||
| Onkohan tuolle veturille tullu joskus joku rypykkä kun sylinterit ovat erilaiset. | ||||
|
17.08.2025 13:07 | Antti Laajalahti | ||
| Kuormaa kannattelevaa keskiosaa pystyy siirtämään jonkin verran myös sivusuunnassa. Joskus vietiin muuntajaa Murtomäki-Otanmäki välille. 5-tien alla näytti tilanne siltä ettei sillan alitse mahdutakkaan. Mutta hyvin meni, jäi vielä 4mm väliäkin siltaan. | ||||
|
26.07.2025 18:29 | Antti Laajalahti | ||
| Joskus oli Iisalmen Sanomissa kiukkuinen kirjoitus kun iltapäivällä päivystäjä tuli vaunuja työntäen, joutui pysähtymään kun tuo noutoa odottanut säiliövaunu kytkettiin roikkaan mukaan. Pitääkö juuri siihen aikaan tulla vaunujen kanssa vekslaamaan, eikö niitä voi hakea yöllä. Tieliikenne joutui hetken odottamaan. Aikaisemmin noutaja oli Ankka, myöhemmin Dv11 tai Dv12. | ||||
|
22.07.2025 13:06 | Antti Laajalahti | ||
| Olisko muutoksia tehty silloin kun 1805:ssa oli Voithin vaihteisto. | ||||
|
03.05.2025 19:06 | Antti Laajalahti | ||
| Paras työkalu mitä käytin työuran aikana. | ||||
|
23.03.2025 20:05 | Antti Laajalahti | ||
| Noin se yleensä oli niinkuin Heikki kertoi. Silmittelin tuota viskuria että onko siinä ollut poikkeava rakenne, onko tuossa alaosassa luukku kuvaajan suuntaan. Löytyyköhän mistään kuvaa jossa viskuri olisi lämmityksessä. | ||||
|
|
23.03.2025 18:44 | Antti Laajalahti | ||
| Tuo viskurin alaosassa näkyvä paksunnos on kamiina jossa pakkasilla pidettiin tulta. Paksumman osan yläosassa näkyvistä reijistä tuli savu ulos. Reikien kohdalla on kierrettävä pelti jolla säädettiin reikien kokoa ja siten kamiinan vetoa. Veturissa vesi pidettiin säiliöissä sulana laskemalla vesisäiliöön imurista höyryä. Samalla tuo lämmityshöyry piti veturin ja tenderin välisen vesiputken sulana. | ||||
|
22.03.2025 18:44 | Antti Laajalahti | ||
| Mitkä lätyt siinä on Voivotin puskimina? | ||||
|
16.02.2025 20:41 | Antti Laajalahti | ||
| Muutamia vuosia sitten Haminassa tehtiin raidemuutoksia yms satamassa uuden LNG terminaalin rakennuksen yhteydessä. Siellä piti myös poistaa kalliota tulevien rakennelmien tieltä. Muutamat porareiät olivat ihmeen isoja, suunniteltu "apulanta" määrä olis pitäny riittää mutta millainen onkalo liene kalliossa ollut kun reiät ei täyttyneet. Eihän niitä silleenkään voinu jättää joten evästä lisää reikiin ja täyttyihän ne viimein. Lataus oli ihan kohtuullinen koska Joensuun luona olevalta seismologiselta laitokselta tuli kysely onko Haminan suunnalla havaittu maanjäristystä, heidän laitteen on paikallistaneet sellaisen sinne. | ||||
|
14.02.2025 19:29 | Antti Laajalahti | ||
| Tuon siltalaitoksen kun näkee niin tulee aina mieleen giljotiini joka saattaa katkaista junan. | ||||
|
|
13.02.2025 19:58 | Antti Laajalahti | ||
| Lähteet kallioisella seudulla voivat olla aika veikeitä, ne saattaa olla huomattavasti ylempänä kuin ympärillä oleva maasto. Meidän lähellä on vanha kivilouhos jossa on vettä tuhansia kuutioita. Veden pinta pysyy vakaasti liki samassa korkeudessa läpi vuoden. Korkeusero vedenpinnasta ympäröivään maastoon on jotain kymmenen metrin luokkaa. | ||||
|
|
12.02.2025 19:58 | Antti Laajalahti | ||
| Millonkahan lienee vettä tuosta viimeksi otettu? | ||||
|
07.02.2025 19:44 | Antti Laajalahti | ||
| Ja alla vielä alkuperäiset pyörät. | ||||
|
20.01.2025 15:15 | Antti Laajalahti | ||
| Parikymmentä vuotta myöhemmin vietiin tuo Ukko-Pekka somisteeksi Otanmäen vaunupajalle. | ||||
|
08.01.2025 11:45 | Antti Laajalahti | ||
| Ompas sattunu että onkiin päässy filmitähdeksi, piti työkirjasta tarkastaa. Kutsetin tukkijunan nimellä tuo meillä oli. Pv1 hommia tuo oli. Tukkeja tuli täys junallinen, puolet siitä mahtui Enson purkuraiteelle, toinen puolikas vaihdettiin iltapäivällä purkuun. | ||||
|
19.12.2024 17:43 | Antti Laajalahti | ||
| Vuosia sitten kulki Niiralasta Kokkolaan alumiinisavea. Vaunusto oli venäläisiä, veturina 3xDv12. Painoa junalla oli 3250 tonnia. Juna kulki kolmella Dv:llä vaivattomasti. Jos yhden Dv:n perässä olisi ollut 1100 tonnia olisi meno ollut paljon nihkeämpää. Miten tuo yhtä veturia kohden sama tonnimäärä liikkui kolmen nipulla paljon vaivattomammin, en osaa selittää. Viisaammat kertokoot. | ||||
|
16.12.2024 19:43 | Antti Laajalahti | ||
| Mikä landepaukku, sehän kulkee kaupungista toiseen monen kaupungin läpi?? | ||||
|
09.12.2024 12:21 | Antti Laajalahti | ||
| Niin menikö hillomunkit kuljettajille että kohtaatte siinä sovitussa paikassa Korian ja Kausalan välillä? | ||||
|
31.10.2024 19:55 | Antti Laajalahti | ||
| Minkälainen mahtaa vaunujen huoltokuvio olla ajatuksena. Aikaisemmin kun Ilm-Yv välin henkilöjunat ajettiin veturivetoisena oli junassa kaksi vaunua, toisessa konduktööriosasto. En tiedä vaunujen litteroita, se varsinainen matkustajavaunu tuli Iisalmeen joka päivä Helsingistä P75:ssä, kävi ilta ja aamureissun Ylivieskassa ja lähti P76:ssa Helsinkiin joka päivä. Konduktööriosastollinen vaunu lähti kerran viikossa Helsinkiin huoltoon P76:ssa ja samana päivänä tuli huollettu vaunu P75:ssä. Huollot siis hoiti Helsinki. | ||||