880-156032 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 05.04.2016 14:03 Juhana Stolt  
  Mainittakoon, että yllä mainitsemani aineisto löytyy nykyään Kansallisarkiston Astia-tietokannasta:


Rautatiehallitus. Sotilastoimisto
T-22470
27 Yleinen ja salainen kirjeenvaihto sekä sähkösanomat



Päämaja. Rautatieosaston kuljetustoimisto (Raut.2), Päämajan huoltopäällikön esikunta. Rautatiekuljetusosasto
T-22471
11 Salainen ja henkilökohtainen kirjeenvaihto
kuva 06.03.2014 23:25 Juhana Stolt  
  Isoisäni taannoin löytyneiden veturimiespäiväkirjojen perusteella hän on ajanut tätä veturia aika vähän. Tosin kaikki veturimiespäiväkirjat eivät ole löytyneet ja 1950-luvulla on pahimmat aukot. 1.1953-8.1956 on hävinnyt, samoin 9.1957-3.1961. Säilyneessä päiväkirjassa 9.1956-8.1957 isoisäni ajaa tällä veturilla varsin vähän: vain parina päivänä heinäkuussa 1957 väleillä Hki-Tkl-Hki, Hki-Mas-Hki, Hki-Kkn-Hki ja Hki-Ke-Hki. Voisiko tämä kuva olla mitenkään Tikkurilasta, Masalasta, Kirkkonummelta tai Keravalta?

Säilyneessä veturimiespäiväkirjassa 3.1961-3.1962 isoisäni ajaa tällä veturilla enemmänkin. Silloin kohteina on edellä mainittujen lisäksi juuri Kauklahti. Lieneekö tämä kuva sitten 1960-luvulta?
kuva 28.11.2013 23:44 Juhana Stolt  
  Olen viime aikoina yrittänyt ajastaa tätä kuvaa tarkemmin. Virkalakista ja veturin sarjamerkinnästä päätellen rajavuodet ovat 1930-1942. Olisiko kuvassa muuta pääteltävää ajankohdasta? Esimerkiksi oikeanpuoleisimman miehen takin/paidan yläosassa on vetoketju. Onko kenelläkään tietoa milloin vetoketjut alkoivat yleistyä suomalaisissa vaatteissa? Samalla miehellä on myös kippurakärkiset kengät. Luulin, että tuohon aikaan sellaisia olisi ollut käytössä lähinnä Lapissa.
kuva 04.10.2013 16:19 Juhana Stolt  
  Eipä löytynyt tähän tapaukseen apuja tuosta viimeisestä oljenkorrestani. Nyt ovat hyvät neuvot tarpeen..
kuva 26.09.2013 13:26 Juhana Stolt  
  No niin, pääsin vihdoin eilen käymään Kansallisarkistossa ja oletukseni aineiston sijainnista osui oikeaan. Talvisodan listat (veturivauriolistat ja liikkuvan kaluston listat) löytyvät koko Talvisodan osalta tunnuksella T22470/31. Materiaali sijaitsee pienessä pahvimapissa ja materiaalit toisiinsa kiinnittävä naru on joskus irroitettu. Listat olivat aineiston pohjimmaisena hieman epäjärjestyksessä; järjestin ne siististi aikajärjestykseen, veturivauriolistat ja liikkuvan kaluston listat erikseen ja jätin ne pohjimmaiseksi.

Jatkosodan listat ovatkin sitten luku erikseen. Arkistomateriaalista T22471/11 ei löytynyt muita Väinö Tammisen listoja kuin veturivauriolistoja aivan Jatkosodan lopulta. Yksittäisiä pommitusvaurioraportteja löytyi jonkin verran samoin kuin liuta raportteja vihollisen aiheuttamista vaurioista rautatieinfralle ja -kalustolle. Mutta koska tämä valokuva todennäköisesti ei liity pommitukseen, vaan on oletettavasti vihollisen toiminnasta riippumattomista syistä aiheutunut onnettomuus, tähän tapaukseen ei apuja löytynyt.

Käyn seuraavalla visiitilläni vielä läpi yksittäisiä vaurioilmoituksia, jotka löytyvät aivan toisesta arkistokokonaisuudesta. En kuitenkaan elättele suuria toiveita läpimurrosta.. Jos joltakulta löytyy parempaa tietoa tai hyviä vinkkejä, niitä otetaan vastaan suurella kiitollisuudella. Onnettomuudessa vaurioitunutta kalustoa:

K5 (Tk3) (mahdollisesti 855)
F 3575
H 62421 tai 82421
Hdk 96637
kuva 12.06.2013 11:50 Juhana Stolt  
  Kuvan vasemman yläkulman kieppeillä pilkottaa Osuuspankin tunnus ja nostokurkikin siinä tököttää. Se mitä tuolloin rakennettiin on nyt purettu : )
kuva 02.06.2013 21:47 Juhana Stolt  
  Olen saanut lainaan kopioita sodanaikaisista vauriolistoista (ynnä muusta mielenkiintoisesta materiaalista):

Väinö Tammisen ylläpitämät listat:
Veturivauriolistat 30.11.1939 - 20.3.1940
Liikkuva kalusto 19.2.1940 - 11.3.1940
Veturivauriolistat 3.5.1944 - 7.9.1944

Harmittavasti Jatkosodan alun listat siis puuttuvat eli nyt pitäisi löytää käsiinsä alkuperäismateriaalit Kansallisarkistosta. Materiaalista löytämieni tietojen perusteella veikkaisin, että Talvisodan aikaiset vauriolistat löytyvät tunnuksella T22470/31 ja Jatkosodan aikaiset tunnuksella T22471/11. Tässä koko arkistoluettelo: http://kronos.narc.fi/aarre/naytakuva.ph​p?id=8834

Ja vielä vihje niille, jotka ovat näistä materiaaleista kiinnostuneita: ent. Sota-arkiston materiaaleja ei tällä hetkellä löydy Kansallisarkiston Astia-järjestelmästä. Niitä ei siis voi tilata kotoa käsin. Tilaaminen tapahtuu Kansallisarkiston Rauhankadun toimipisteen tiloissa olevilta tietokoneilta, joissa on sellainen versio Astiasta, jolla voi tehdä vapaamuotoisia aineistotilauksia.

Omalta osaltani asian tutkiminen jatkuu syksyllä, kun Kansallisarkisto palaa normaaleihin aukioloaikoihin.
kuva 28.05.2013 15:33 Juhana Stolt  
  Autojen valkopohjaisista rekisterikilvistä päätellen kyseessä on pariton vuosi. Koska vuoden 1935 muutostyöt on tehty, ajankohta voisi olla 1937 tai 1939. En osaa voisiko kuva olla 1940-luvultakin, vaikka itse veikkaan (ilman faktoja) 1930-lukua.
kuva 24.05.2013 11:39 Juhana Stolt  
  Eljaksen muussa yhteydessä antaman kommentin ("H8 563 juna 69 ja H9 784 juna 50, 4.3.1940 klo 00:45 yhteenajo Iittalan as. et.p. Tenderit ja telit jäivät radan sivuun. Veturit vietiin Helsingin konepajalle.") mukaisesti päivitin kuvan sijainniksi Helsingin.
kuva 24.05.2013 11:38 Juhana Stolt  
  Eljaksen muussa yhteydessä antaman kommentin ("H8 563 juna 69 ja H9 784 juna 50, 4.3.1940 klo 00:45 yhteenajo Iittalan as. et.p. Tenderit ja telit jäivät radan sivuun. Veturit vietiin Helsingin konepajalle.") mukaisesti päivitin kuvan sijainniksi Helsingin.
kuva 23.05.2013 09:27 Juhana Stolt  
  Erittäin hyviä huomioita. Noiden kahden vuoden lisäksi myös 1937 on mahdollinen, koska silloinkin oli valkopohjaiset kilvet käytössä.
kuva 23.05.2013 09:10 Juhana Stolt  
  Hmph.. kävin Kansallisarkistossa. Valitettavasti heillä ei ollut tietoa missä Väinö Tammisen ylläpitämät junakaluston vauriolistat voisivat olla. Olivat kuulemma selvitelleet asiaa ex-Sota-arkiston henkilökunnalta, mutta hekään eivät osanneet auttaa. Tilasin arvaamalla pari rautatiesuojeluun liittyvää asiakirjakokonaisuutta ja ainakaan niistä ei luetteloa löytynyt. Tehokasta arkistointia, etten sanoisi.
kuva 22.05.2013 00:26 Juhana Stolt  
  Täytyypä sen verran korjata itseään, että valkopohjaisia kylttejä oli myös 1930-luvulla parittomina vuosina. Kuva voi siis olla 1930-luvulta, kuitenkin viimeistään vuodelta 1937. Ajoneuvojen tuntijat voinevat tarkentaa ajankohtaa.
kuva 21.05.2013 22:45 Juhana Stolt  
  Kuvan ajastuksesta: Mikonkadun ja Kaisaniemenkadun kulmassa nykyään sijaitseva rakennus (Mikonkatu 15, tässä kuvassa Kaisaniemenkadun vasemmalla puolella) on valmistunut 1939. Tässä kuvassa näkyvät kaksi rakennusta purettiin 1938.

1938 valmistunut Kaisaniemenkatu 2 puuttuu kuvasta. Sen jälkeen tuleva Kaisaniemenkatu 4 (Martini-mainos) on valmistunut 1929 ja se on parhaan tietoni mukaan "uusin" tässä kuvassa tunnistettavissa olevista rakennuksista.

Lisäksi silmääni osuu kuvan vasemmassa alalaidassa loittoneva henkilöauto sekä kuvan oikeassa laidassa Kaivokatua kulkevat henkilöautot, joiden rekisterikilvet näyttäisivät olevan valkopohjaisia. Tämä viittaisi 1920-lukuun, koska vuonna 1930 otettiin käyttöön mustapohjaiset kilvet.

Tämän perusteella kuva näyttäisi ajoittuvan vuosiin 1929-1930. Kuvassa näkyviä ajoneuvoja paremmin tuntevat voinevat vahvistaa tai kumota tämän väittämän.

Lähteet:
- http://www.saunalahti.fi/sisaarim/trivia​ali_rekisterikilvet.htm
- http://www.korttelit.fi
- Antti Manninen: Puretut talot
kuva 14.05.2013 11:37 Juhana Stolt  
  Vastaavanlaisia ikkunoita on ollut useammassakin asemarakennuksessa. Tähän mennessä niitä on tullut vastaan Tampereen vanhalla asemalla, Toijalan vanhalla asemalla sekä Suolahden vanhalla asemalla. Ongelmana tunnistamisessa on, että isossa osassa vanhoja asemia avokuistit ja -porstuat on jo ajat sitten muutettu umpinaisiksi. Olisiko kenelläkään hyviä arvauksia?
kuva 05.05.2013 21:40 Juhana Stolt  
  Kiitos Eljas näistä tiedoista sekä hyvästä vinkistä! Tarkoitukseni on lähiaikoina vierailla Kansallisarkistossa muissa asioissa ja voisinpa tutustua mainitsemaasi materiaaliin siinä samalla.

Triviaalitietona mainittakoon, että selailin isoisäni veturimiespäiväkirjoja 1941-1942 ja ainoa K5(Tk3)-ajo tänä aikana on tapahtunut veturilla 858 27.10.1941 Sallasta Tuntsaan (lähtö klo 20:00) ja 28.10.1941 takaisin Tuntsasta Sallaan (saapuminen klo 17:00). Kilometrejä tuli 62 per siivu. Mennessä akseliluku oli 54/36 ja junapaino 234. Palatessa vastaavasti 60/34 ja 310.
kuva 04.05.2013 12:18 Juhana Stolt  
  Olen selaillut läpi isoisäni veturimiespäiväkirjat 1940-42 sekä kaikki vahinkoilmoitukset, jotka löysin päiväkirjojen välistä ja sieltä ei löytynyt edes vihjettä tai johtolankaa. Voihan olla, että isoisäni ei ollut suoranaisesti tekemisissä tämän mäjäyksen kanssa, ehkä hän vaan sattui paikalle.

Näyttäisi siltä, että veturi ei ole kärsinyt suuriakaan vaurioita, mutta ainakin kolme vaunua on enemmän tai vähemmän tuhoutunut. Kai tämän suuruusluokan vahingosta on jäänyt merkintöjä kirjoihin ja kansiin? Mikäli kenelläkään vorgin jäsenistä ei ole tämänlaisia tietoja hallussaan, olisiko jollain antaa vihjettä mistä minun kannattaisi lähteä hakemaan tietoa? Rautatiemuseosta? Kansallisarkistosta?

Kaikki vihjeet otetaan kiitollisuudella vastaan.
kuva 03.05.2013 17:55 Juhana Stolt  
  Sam sei dät gloubalaiseishön is deindsherös bat ai sei its tankerous.
kuva 02.05.2013 13:57 Juhana Stolt  
  Yritin selvittää tätä tapausta Valtionrautatiet 1937-1962 -kirjasta, mutta siellä ohitettiin hienovaraisesti kaikki onnettomuudet (mm. Turengin turmasta 1940 tai Kuurilan onnettomuudesta 1957 ei ollut sanaakaan).

Vuonna 1942 on tapahtunut mainittavampia onnettomuuksia vain Ähtärissä, missä saksalainen sotilasjuna suistui raiteilta ratatöiden vuoksi. Toki pienempiä mällejä on sattunut useampia.

Oheinen vuonna 1940 tapahtunut onnettomuus sopisi muutoin kuvan tilanteeseen, lukuunottamatta sitä, että konduktöörivaunu ei ole kuvan perusteella palanut. Ja jos F 3575 on hylätty syksyllä 1942, tämä onnettomuus lienee tapahtunut saman vuoden aikana.
http://www.puruvesi.net/Etusivu/v%C3%A4l​irauha_muuttui_veril%C3%B6ylyksi_1004605​7.html
kuva 29.04.2013 09:23 Juhana Stolt  
  Kurt, olet aivan oikeassa: kaksi KISKOparia eli kaksi raidetta. Mahtaa ukkini pyöriä haudassaan : )

Veturin tunnistaminen Tk3:ksi vahvistaa epäilyäni siitä, että tämä ja aiemmat kuvat liittyvät toisiinsa. Aiemman kuvan yhteydessä mainittiin, että vaunu F 3575 hylättiin 1942, joten tämä onnettomuus lienee siltä vuodelta. Olisiko kenelläkään tarkempaa tietoa paikasta, ajasta, onnettomuuden osapuolista jne? Niin, ja veturin numero sekä sen onnettomuuden jälkeinen kohtalo kiinnostaisivat.

Mainittakoon, että vuonna 1942 isoisäni oli töissä Sallan radalla. Pikku-Jumbo kevyenä veturina istuisi varmaankin niille tienoille, mutta kaksi raidetta ei, ellei onnettomuus ole tapahtunut ratapiha-alueella.
kuva 29.04.2013 00:26 Juhana Stolt  
  Hmm.. nyt vasta hoksasin yhtäläisyyksiä aiemmin julkaisemiini kuviin: http://vaunut.org/kuva/44526 ja http://vaunut.org/kuva/44525. Ehkäpä vaunun numero ei olekaan 257..., vaan 3575. Kuvan veturikin jotenkin näyttäisi olevan samaa mallia kuin kuvassa 44526. Tosin sitä epäiltiin aiemmin Tk3:ksi.. Auttaisiko tämä kuva varmistamaan veturin mallin?

Yksi huomattava asia on, että tämä on tapahtunut rataosuudella, jossa on kaksi raideparia. Jossain päin etelää, pääradan varrella kenties? Olisiko tässä riittävästi johtolankoja tämän onnettomuuden ajankohdan ja -paikan selvittämiseksi?
kuva 28.12.2008 18:51 Juhana Stolt  
  Ok, asia selvä. Kiitos Simo.
kuva 28.12.2008 18:50 Juhana Stolt  
  Vau - kiitos Simo! Löytyisikö sitten keneltäkään tietoa onko samaan aikaan F 3575 -vaunun hylkäyksen kanssa 1942 hylätty (tai jouduttu paikkailemaan) yhtään Tk3-veturia?
kuva 28.12.2008 16:20 Juhana Stolt  
  Kiitos hyödyllisestä kommentista, Olli! Mikähän tötsä pilkottaa tuon F 3575 -vaunun yläpuolella, suunnilleen keskellä vaunua? Onko kyseessä vaunun osa vai (oletettavasti) vaunun takana olevan veturin osa? Pystyykö sen perusteella tekemään mitään johtopäätöksiä esim veturin tyypistä?
kuva 25.12.2008 02:22 Juhana Stolt  
  Kannattaa tiirailla alkuperäisiä kuvia luupilla - selviää kaikkea mielenkiintoista. Mm se, että taemman vaunun numero on 2304 (tämä etummainen siis 2314). Lisäksi mällikohdassa on molempien vaunujen sillat painuneet aivan kasaan - eli kyseessä ei olekaan mikään ihan pieni tuuppaus. Onko kenelläkään tietoa missä ja milloin tämä isohko tuuppaus on tapahtunut?
kuva 25.12.2008 01:34 Juhana Stolt  
  Olisiko tästä kuvasta kenelläkään lisätietoja? Tuo heikosti näkynyt vaunun numero on alkuperäisestä kuvasta luupilla katsottuna aika varmasti 96637. Lisäksi saman vaunun alaosassa lukee 'orjattava', mikäli nämä tiedot yhtään auttavat eteenpäin :) (Käyttäjä muokannut 25.12.2008 01:37)
kuva 25.12.2008 01:24 Juhana Stolt  
  Näin ne vuodet vierivät.. :) Olisiko kenelläkään tietoa tämän törmäyksen historiasta? Koska, missä ja mitä.
kuva 20.12.2008 13:43 Juhana Stolt  
  Mielenkiintoinen tieto! Tiirailin kuvaa vielä kertaalleen ja veturissa on nähdäkseni merkinta shtsh 55?5 (ehkä 5535) ja tendrissä shtsh 2?37 (ehkä 2037) - ei siis 3057. Vaunun merkinnöistä ei saa kunnolla selvää, jos kohta sen katon rajassa vasemmalla oleva valkoinen täplä muistutti kaukaisesti kaksipäistä kotkaa. Kyseessä siis vanha vaunu tai vilkas mielikuvitus.
kuva 20.12.2008 13:35 Juhana Stolt  
  Toden totta, hyvä huomio! Sitä kun luupin kanssa tiirailee kyrillisiä kirjaimia, niin ei enää näe metsää puilta.. ;) Piipun muodosta ja höyrykattilan päällä (piipun takana) olevasta mötikästä päätellen kyseessä lienee kuitenkin sama veturimalli? (Käyttäjä muokannut 20.12.2008 13:36)
kuva 07.04.2008 18:25 Juhana Stolt  
  Kiitos erittäin mielenkiintoisista tiedoista kaikille nestoreille (joita onkin tässä ketjussa edustettuna aika liuta :))
kuva 07.04.2008 18:21 Juhana Stolt  
  Nyt on jo niin pätevää tekstiä, että heikompaa hirvittää!! Suurkiitos Eljas! Onko tämän, tai kuvasarjan seuraavan otoksen perusteella mahdollista päätellä mitä mainituista koneista tässä käytellään?
kuva 07.04.2008 18:14 Juhana Stolt  
  Kiitoksia Eljas! En olisi lainkaan yllättynyt, vaikka tämä kuva olisi todella otettu vuoden 1942 aikana. Sallan rataahan alettiin "ensin liikennöimään ja sitten vasta rakentamaan". Kommenttisi oikeastaan vahvistaa aiemman vahvan epäilykseni ajankohdan suhteen.
kuva 10.02.2008 18:50 Juhana Stolt  
  Tämä on ihan aiheellinen kommentti. En ole ihan varma isoisäni vaiheista tänä aikana, mutta täysiaikainen veturinkuljettaja hän ei liennyt vielà tuolloin, koska hän oli aloittanut Valtionrautateillä vuonna 1925. Lämmittäjänä tai harjoittelijana hän on hyvinkin voinut päätyä myös Viipuriin. Vai kuinka kauan mahtoi noihin aikoihin kestää, että pääsi kuskinpukille linjajuniin? Kuvamateriaalin perusteella isoisäni olisi mahdollisesti tehnyt vaihtotöitä Kouvolassa jo niinkin aikaisin kuin vuoden 1926 kieppeillä.
kuva 05.02.2008 14:43 Juhana Stolt  
  Tämä on erittäin todennäköinen arvaus. Vaikeaa sanoa kumpi puoli, mutta jos kuva on samaa sarjaa edellisen kanssa, niin länsipuoli (kauppalan puoli) olisi kai kyseessä. Toisaalta maasto antaisi olettaa kuvan otetun itäpuolelta.. Laitettiinko rataan jääradan purkamisen jälkeen puskin vai pelkkä rata päättyy -merkki?
kuva 05.02.2008 14:30 Juhana Stolt  
  Niin, yllähän toki luki, että 612 oli sijoitettuna Viipuriin, mutta isoisäni ei tietääkseni koskaan työskennellyt siellä. Vuoden 1930 kieppeillä isoisäni on ollut todennäköisimmin Turussa, Helsingissä tai Kouvolassa.
kuva 05.02.2008 14:27 Juhana Stolt  
  Voidaanko edellisistä vetää yhteen, että kuva on otettu vuoden 1930 kieppeillä, koska Worthington-esilämmitin on kiinni veturissa ja että kuvauspaikka on jokin konepaja, koska saattaa olla, että veturi on tuoreessa maalissa? Olisiko todennäköisin kuvauspaikka Helsingin konepaja vai missä päin armasta isänmaatamme veturi on noihin aikoihin uurastanut?
kuva 02.02.2008 23:08 Juhana Stolt  
  No toden totta.. Kansalaisen karttapaikka antoi ihan eri Iittalan kuin Eniron kartta nyt, kun tein toisen tarkistuksen. Tämä päivä onkin hyvä päättää pieneen nolotuksen tunteeseen ;) Kiitos Eljas asiantuntevista kommenteista, niistä on ollut suuresti apua! Tämä kattila-asiakin (että niitä on vaihdeltu) oli uutta minulle.
kuva 02.02.2008 22:05 Juhana Stolt  
  Kyllä kannattaa hommata rautatiekirjoja! :D Valtionrautatiet 1937-1962 -teoksen kunnossapito-luvussa sivutaan konepajoja. Hyvinkään konepajaa alettiin rakentamaan 1944, se on siis poissuljettu. Näihin aikoihin vetokaluston korjausta suoritettiin Helsingissä, Pasilassa, Turussa, Vaasassa, Oulussa ja Kuopiossa. Veturien kattiloiden täyskorjauksia tehtiin Helsingissä ja Turussa. Myös Viipurissa oli suoritettu molempia tehtäviä, mutta tämän kuvan ottoajankohtana Viipurin konepajalla telmittiin aivan muissa toimissa. Sitten seuraa kysymys asiantuntijoille: kuinka kattavia korjaustoimenpiteitä 563 ja 784 ovat tarvinneet? Jos kattilat on täytynyt täyskorjata, niin se vähentää vaihtoehtojen määrää ratkaisevasti. Jos taas 'tavallinen' korjaus on riittänyt, niin onko veturit viety lähimmälle konepajalle - mikä tässä tapauksessa olisi Kuopio? (Käyttäjä muokannut 02.02.2008 22:07)
kuva 02.02.2008 21:49 Juhana Stolt  
  Ilkka, mitä tulee kysymykseesi sarjamerkistä, niin tarkistin tilanteen tänään ja vaikka alkuperäinen kuva on varsin tarkka, en löytänyt luupilla ohjaamon kyljestä minkäänlaista sarjamerkintää. Voi tietysti olla, että se on peitossa pölyn tai muun lian alla. Vai voiko olla, että kuva on ajalta ennen sarjamerkintöjä hyttien kyljessä? (Käyttäjä muokannut 02.02.2008 21:50) (Käyttäjä muokannut 02.02.2008 21:51)
kuva 02.02.2008 20:24 Juhana Stolt  
  Mielenkiintoista, tämä tarkoittaisi siis sitä, että edellisesä kuvassa veikkaamani Kauklahti olisi pois laskuista. Onko paikasta tarkempaa arvausta? Ollaanko kaukana Helsingistä? Niin, kuva on otettu välillä 1955-1958, jos se auttaa arvioimaan paikkaa. Muutes: mihin asti Paikuilla ajettiin Pää- ja Rantarataa Helsingin lähiliikenteessä?
kuva 31.01.2008 23:53 Juhana Stolt  
  Kiitos ja kumarrus tarkennuksesta!
kuva 31.01.2008 23:47 Juhana Stolt  
  Kiitos kommenteista! Nyt täytyy vähän kerrata, että varmentuu olenko ymmärtänyt oikein. Eli tuo Worthington-esilämmitin on ollut parissa veturissa koekäytössä noin vuoden 1930-paikkeilla, minkä jälkeen kokeilu on lopetettu? Eli tuon kokeilun tarkempi ajastaminen myös ajastaisi tämän kuvan varsin tarkoin?
kuva 31.01.2008 21:29 Juhana Stolt  
  Mielenkiintoista! Veturi on vuodelta 1917 ja joulukuuhun 1945 mennessä sillä on ajettu 56445 km. Sitten sillä ajetaan seuraavan kahden vuoden aikana yli 130000 km! Mistähän moinen epäsuhta kilometrimäärissä? Vai voiko olla, että 1.lk:n konepajakorjaus on tapahtunut mahdollisesti vähän ennen siirtoa Turkuun? (Käyttäjä muokannut 31.01.2008 21:31)
kuva 31.01.2008 21:20 Juhana Stolt  
  Kiitos, tämä oli erittäin hyödyllinen tieto! Isoisän ulkonäön perusteella tämä kuva sijoittuisi 50-luvun lopulle tai 60-luvun alkuun. Hän oli sijoitettuna Kouvolaan 30-luvulla, mutta vuodesta 1951 eteenpäin hän on tietääkseni ollut Helsingissä. Tämän perusteella kuva sijoittuisi samoille vuoden 1956-tietämille kuin aiemmin lisäämäni Kauklahti-kuvat..
kuva 31.01.2008 20:30 Juhana Stolt  
  No, näkeehän sen jo merkistä, että kyseessä on B-luokan kansalainen :) Toinen mokoma on ilmeisesti jäänyt kuva-alan oikean reunan ulkopuolelle.
kuva 29.01.2008 22:42 Juhana Stolt  
  En voi kuin yhtyä edelliseen kommenttiin!
kuva 27.01.2008 21:31 Juhana Stolt  
  Veikkaan itse, että eteinen - tai porstua - on ollut rakennuksessa alun perinkin. On toki mahdollista, että se olisi rakennettu myöhemminkin ja sen tarkoituksena lienee ollut toimia varastotilana sekä tuulikaappina kylmän ulkoilman ja lämmitetyn sisätilan välillä. Takan tai uunin rakentaminen porstuaan ei tosin ollut kovin tavallista.
kuva 27.01.2008 21:26 Juhana Stolt  
  Samaa mieltä, Pekka. Salpalinjan panssariestekivirivejä on edelleen näkyvillä Sallan kylällä, tosin vain pari museoitua ja opastettua pätkää sekä Kemijärventien että Kuusamontien varrella. Tontilla, jossa isoisäni perheineen asusteli (ja joka on nykyään kesäpaikkamme) on myös muutamia Salpalinjan estekiviä. Siellä oli aikoinaan myös pitkiä pätkiä juoksuhautoja ja poteroita, mutta suurin osa niistä on maatunut aikojen saatossa tai jäänyt teiden ja uudempien rakennusten alle.
kuva 27.01.2008 21:22 Juhana Stolt  
  Kiitos Hannu! Kuvan etummainen vaunu näyttäisi olevan numeroltaan 2314. Onko sen historiasta löydettävissä merkintää kolahduksesta toisen vaunun kanssa? Molempien vaunujen kyljissä on luokka-merkinnät, joten ainakin kuva on otettu ennen vuotta 1956.
kuva 27.01.2008 21:19 Juhana Stolt  
  Lisättäköön vielä, että MTLBv on miehistönkuljetuspanssarivaunu, joten siinä ei ole konekivääriä kummempaa aseistusta. Edempänä näyttäisi olevan myös taistelupanssarivaunuja (tornista päätellen), mutta tältä etäisyydeltä en osaa sanoa mitä ne ovat. Vanhasta muistista veikkaisin T-72 tai T-55, mutta en tiedä onko ne jo poistettu aktiivikäytöstä. Ainakin niitä romutetaan jatkuvalla syötöllä.
kuva 27.01.2008 21:17 Juhana Stolt  
  Kas, kas.. MTLBv-vaunuja. Noiden kyydissä tuli oltua useammankin kerran silloin, kun armeija oli vielä miesten 'etuoikeus'. Siihen aikaan vaunut olivat panssarijääkäreiden kalustoa, mutta ne muutettiin myöhemmin kranaatinheitinmiesten käyttöön.
   >>