Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	27.12.2007 09:15	Juhana Stolt
		Löytyisikö jostain tietoa missä tämä veturi on korjauksessa. Vietiinkö törmäysveturit aina jollekin pääkaupunkiseudun konepajoista vai korjattiinko vetureita muuallakin?
	27.12.2007 09:13	Juhana Stolt
		Olen aina asian muistaessani yrittänyt saada käsiini tuota Juhanin mainitsemaa Resiinaa 1/2000, mutta en tähän mennessä ole ollut menestyksekäs. Pystyisikö joku auttamaan tai valottamaan tällä palstalla tämän rysäyksen ajankohtaa ja paikkaa. Niin, ja kuvan ottaja olisi myös hyvä tieto.
	27.12.2007 09:11	Juhana Stolt
		Muistaisiko/tietäisikö joku missä ja milloin tämä kolaus on tapahtunut?
	27.12.2007 09:10	Juhana Stolt
		Kiitos kommenteista! Voisiko tämä todella olla Kouvolasta? Kuten aiemmista jättämistäni kuvista voi nähdä, Ukkini oli sijoitettuna sinne 30-luvulla. Tapio, millä perusteella tämä todennäköisesti ei olisi Kouvolasta?
	13.02.2007 18:30	Juhana Stolt
		Mainittakoon vielä, että jos Ruotsista ja muista naapurimaista haluttaisiin käyttää niiden omia nimiä, ne olisivat suomeksi varmaankin Svärje, Norje ja Rassija (tai Rassiija). Pahoittelut, että lipsahdin pahasti juna-aiheesta.
	13.02.2007 18:25	Juhana Stolt
		Venäjä-nimen alkuperästä on erilaisia tulkintoja. Yksi on, että nimi tulee vanhasta suomen kielen sanasta, joka tarkoitti venettä (en muista sanaa, mutta se on lähellä nykyistä termiä). Karjalan murteessa kai paikoitellen vieläkin viitataan venäjän kieleen termillä "venättä": "haastella venättää". Ehkä venäläiset suomalaisten kanssa asioidessaan liikkuivat pääasiassa veneillä, jolloin heitä alettiin kutsua (nykykielelle käännettynä) veneläisiksi - tiedä häntä.
	11.02.2007 17:39	Juhana Stolt
		Capisci! Kiitos, Juhani lyömättömästä tietopläjäyksestä :)
	11.02.2007 16:37	Juhana Stolt
		Loisto-otos! Hmm.. tenderissä on näköjään sekä halkoja että hiiltä. Ovatko halot veturia varten vai vaunujen lämmitystä varten? Jos veturia varten, miksi haloilla vietiin tilaa hiileltä ja oliko tavallista, että käytettiin puuta ja hiiltä sekaisin (muistan lukeneeni pitkät pätkät tähän liittyvää savupiippukeskustelua)?
	11.02.2007 13:42	Juhana Stolt
		Pari-kolme SATAA?! Olisi siinä meikäläisellä konttorirotalla ihmettelemistä..
	11.02.2007 12:24	Juhana Stolt
		Oijoijoi... hienous huipussaan.
	11.02.2007 12:21	Juhana Stolt
		Heh, tää on kiva :) Oikein tiukaksi pyöritellyn lumipallon kun saisi käsiinsä, niin ei voisi kuin voittaa: joko varis tai sitten kello (ei vaan, elikoiden rääkkääminen ei ole hyväksyttävää kuten myöskään ei vieraan omaisuuden tärveleminen). Kellon lasista muutes heijastuu joku aivan muu kaupunki kuin Helsinki. Siinä esiintyy selkeästi pilvenpiirtäjiä sekä jonkinlainen satamanosturi ;)
	09.02.2007 21:31	Juhana Stolt
		Upea kuva kaikessa lohduttomuudessaan. Tämä kuva symboloi höyryajan päättymistä jopa paremmin kuin vetureiden purkukuvat. Ehkä juuri siksi, että veturia ei ole. On vain osittain purettu vyörytyslaitos ja rivi toimettomia tendereitä..
	04.02.2007 10:39	Juhana Stolt
		Hyvä ystävä oli Makkaraladossa vielä joskus 80-luvulla, ehkä 90-luvullakin. En muista varmasti. Ainakin (nyttemmin suojellun) makkara-aiheisen kaupunkikuvaa kaunistavan arkkitehtonisen nerouden ilmentymän päässä Keskuskadulla oli tuo Hyvä Ystävä -logo. Ihmettelin jo muksuna, että kuka puolipervo on suunnitellut tuon haukkujan naamavärkin..
	24.01.2007 02:28	Juhana Stolt
		Oijoi.. kiva kuva muuten, mutta unsharp maskin käytön suhteen kannattaa olla varovainen, ettei kuvasta tule ylikäsitellyn näköinen. Lisäksi, jos panoraama-automatiikka ei osaa liittää kuvia oikein, se kannattaa tehdä käsin. Kuvia joutuu vääntelemään aika paljon (kuvauskulmasta riippuen), mutta ainakin jälki on luonnollisempaa.
	19.01.2007 22:23	Juhana Stolt
		Armas kotiratani :-* Ottiatuota, Vantaan puolellahan tämä selvästi on.. Myrtsi tai Louhela ovat minun veikkaukseni.
	10.01.2007 19:34	Juhana Stolt
		On käynyt ilmi, että kuvan Heikki toden totta on varustettu itävaltalaistyyppisellä vierintäventtiilillä. Kuvausajankohta on päivitetty vastaavasti. Iso kiitos jälleen vorgin nestorille avusta tämän(KIN) kuvan kanssa :)
	10.01.2007 18:56	Juhana Stolt
		Kiitos Jukalle kattavasta selvitystyöstä (mikä siis tapahtui valtaosin tämän kommentointipalstan ulkopuolella)! Täysin vedenpitäviä todisteita siitä, että tämä kuva sijoittuu Suolahdelle ei saatu, mutta viitteet ovat vahvat: vanhan asemarakennuksen samanlaiset koristeet, eri lähteistä tulleet viitteet siihen, että kyseessä saattaa olla Suolahti ja tietysti veturin sijoituspaikka. Oheisesta ilmakuvasta http://www.suolahti.fi/images/satamaiso1926.jpg ilmenee miltä Suolahden satama näytti vuonna 1926. Kuvatekstin vuosiluvun kohdalta suoraan ylöspäin katsottaessa on kuvan keskivälin jälkeen vaja, jonka edessä seisoo veturi. Tätä paikkaa ajattelin mahdolliseksi kuvanottopaikaksi (jopa raiteet ja vaihteet näyttäisivät mallaavan), mutta vajan taustalla ei ole isoisäni kuvassa näkyvän mallista isohkoa puurakennusta. Eli kuva pitää salaisuutensa edelleen - ainakin toistaiseksi.
	07.01.2007 15:38	Juhana Stolt
		Tämän kuvan (sekä kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/32058 ) osalta on selvinnyt sen verran, että sain nähtäväkseni Puolustusvoimain kuva-arkiston kuvia, joissa tämä veturi esiintyi Kairalan (Kuolajärven) asemalla sekä Märkäjärven asemalla talvella Jatkosodan aikana. Kairala vallattiin elokuun puolivälissä 1941 ja radan rakentaminen sinne on vienyt oman aikansa. Kuvat lienee siis otettu talvella 41-42, joten näiden Mummo-kuvien ottamisajankohta lienee kesä 1942 - mikäpä ettei vaikka juhannus. Paikkaa voi edelleen vain arvailla, mutta Märkäjärvi lienee lähinnä oikeaa, koska isoäitini asui siellä.
	07.01.2007 14:15	Juhana Stolt
		Upeat taustatiedot jälleen! Kiitos, Juhani! Päivitin kuvanottovuodeksi 1955, se lienee riittävän lähellä totuutta (+/- muutama vuosi).
	07.01.2007 13:41	Juhana Stolt
		Ahaa, tämä on niitä kuvia, jotka esiintyvät muuallakin. Hyvä tietää. Toivottavasti en vaan riko mitään tekijänoikeuksia.. Osaisiko joku neuvoa kuinka tuon Resiinan voisi saada käsiinsä? Yritin Resiina-lehden nettisivuilta, mutta juuri tätä numeroa ei ole enää saatavilla.. :( Ilmeisesti kuva on artikkelin "Valtionrautateiden vetureiden ja vaunukaluston vauriot talvisodan aikana" yhteydessä?
	06.01.2007 15:11	Juhana Stolt
		Juhanin aiempien kommenttien (https://vaunut.org/kuvasivu/32533) perusteella tämä kuva ajoittunee 50-luvulle tai myöhemmäksi, koska Heikin savupiippu viittaa hiililämmitteisyyteen.
	06.01.2007 14:34	Juhana Stolt
		Mistähän tuon DVD:n pystyy saamaan käsiinsä sitten, kun se ilmestyy?
	06.01.2007 14:33	Juhana Stolt
		Kiitos Juhani, näin sitä taas oppii uutta. Luulin kaksivedon olleen höyryvetureilla mahdotonta, kun ei ole sähköistä synkronointia, jolloin lähtö, ajo ja pysähtymiset on (kai?) molemmissa vetureissa täytynyt hoitaa erikseen kummassakin ohjaamossa olleen kuljettajan toimesta. Jotenkaan en saa mielestäni ajatusta, että toinen veturi aina vähän jarruttaa ja toinen vetää/työntää, koska 100% synkronointia ei kai manuaalipelillä saa aikaan mitenkään? Vai olenko aliarvioinut armaiden höyryveturiemme tekniikan ja/tai isoisäni ja hänen kollegoidensa ammattitaidon? Mitä olisi käynyt pysähdystilanteessa, jos toinen kuljettaja olisi saanut sairauskohtauksen ja veturi olisi jatkanut täyttä höyryä toisen yrittäessä pysäyttää?
	06.01.2007 13:56	Juhana Stolt
		Kiitos jälleen aivan loistavista taustatiedoista, Juhani! Ohessa kuva mainitsemastasi toisesta osapuolesta: https://vaunut.org/kuvasivu/32537. Missähän kuvat on mahdettu ottaa? Lienevätkö veturit jossain korjausjonossa vai vielä onnettomuuspaikalla lähdössä hinattavaksi?
	06.01.2007 13:55	Juhana Stolt
		Missähän tämä kuva on otettu? Pohdin ensin, että tämä ja https://vaunut.org/kuvasivu/32533 olisi otettu jossain korjausjonossa, mutta ainakin tässä kuvassa Heikkin ja toisen veturin välille näyttäisi viritetyn jotain kettinkiä. Olisiko tämä siis otettu onnettomuuspaikalla raivauksen jälkeen, kun vetureita ollaan lähdössä hinaamaan pois?
	06.01.2007 02:27	Juhana Stolt
		Pitihän vielä kysymäni, että mikähän tuo etummainen veturi mahtaisi olla? Siinä ei näyttäisi olevan lainkaan numerokylttiä, joten ainakaan meikäläisen asiantuntemuksella ei kannata lähteä arvailemaan..
	06.01.2007 02:04	Juhana Stolt
		"Woe to you o' earth and sea, for the Devil sends the Beast with wrath, because he knows the time is short. Let him who hath understanding reckon the number of the Beast, for it is a human number. Its number is six-hundred and sixty-six." m/ Heh, tää oli ihan pakko laittaa tähän ;D
	01.01.2007 20:57	Juhana Stolt
		Yhdyn edelliseen kommenttiin täysin. Helsingissä pitäisi olla taho/yhdistys, joka ajaisi vanhojen, purettujen rakennusten palauttamista kaupunkikuvaan. Osin tämä on jo myöhäistä, kun jopa Makkaratalo on suojeltu... No, tämä keskustelu ei kuulune näille sivustoille.
	28.12.2006 00:14	Juhana Stolt
		Kyselin tästä kuvasta Vapriikin kuva-arkistosta, josta viesti välitettiin henkilölle, joka tietää ratapihoista. Hänen kommenttinsa (lyhennettynä): "Jotenkin kyllä näyttää, että ei veturi kuitenkaan seiso minkään suuren ratapihan alueella. Jos se on kuvattu 1930-luvulla, niin aivan hyvin paikka voisi vaikka olla Suolahtikin. Tyyli kyllä sopisi, mutta onko tuollaista suurehkoa puutaloa ollut siellä ratapihan laidassa?" Eli nyt on toistamiseen veikattu Suolahtea! Kävin läpi kaikki vorgin kuvat "Suolahti" -hakusanalla sekä parilla variaatiolla, mutta en löytänyt mitään mikä pitävästi vahvistaisi tämän - tai edes vihjaisi siihen suuntaan, jos ei lasketa sitä, että Suolahden vanhassa asemassa on todellakin paljon samaa kuin taustalla näkyvässä puurakennuksessa.
	26.12.2006 13:00	Juhana Stolt
		Ahaa, capisci. Kuvittelin, että 1953 oli ehdoton takaraja kuvan ottamiselle, mutta että alkupäätä ei ollut vielä haarukoitu. Näin sitä taas oppi uutta "tän kivan Stadin" liikenteen historiasta :)
	25.12.2006 14:04	Juhana Stolt
		Ei kai km 0 voi olla Makkaratalossa? Sen paikallahan oli rautatieläisten asuinrakennus, joka tunnettiin myöhemmin Skohan talon nimellä. Eikö km 0 olisi jossain raitiotieraiteiden kohdalla?
	25.12.2006 13:50	Juhana Stolt
		Hmm.. kuva on otettu 1924 tai sen jälkeen, koska Ruotsin suurlähetystö on nykyisessä ulkoasussaan. Sääli, että upea Norrménin talo ei ihan mahtunut kuvaan mukaan.
	25.12.2006 13:30	Juhana Stolt
		Vasemmalla näkyvä talo on muuten VPK:n talo, jonka suunnitteli Theodor Höijer, kuten naapurinsa Ateneumin taidemuseon. VPK:n talon juhlasali oli Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäinen kokoontumispaikka mikä ei rakennusta pelastanut 60-luvun purkuvimmalta.
	25.12.2006 12:08	Juhana Stolt
		Todella hieno kuva! Pitkä polttoväli saa vaarankin näyttämään majesteettsemmalta. Mutta ettei kyseessä olisi kuitenkin Paljas Matovaara (mikä ei nimestään huolimatta ole paljas)? Matovaarahan on kaksihuippuinen, kun taas Paljas Matovaara on hyvin tasamuotoinen.
	23.12.2006 22:35	Juhana Stolt
		Oijoi.. oheisissa kuvissa tämä kyseinen kana on vielä tositoimissa: https://vaunut.org/kuvasivu/32055 ja https://vaunut.org/kuvasivu/32056
	23.12.2006 12:17	Juhana Stolt
		Höyryveturikuvia tulee lisää taasen Joulun jälkeen. Muistakaahan syödä riittävästi kinkkua :)
	23.12.2006 11:41	Juhana Stolt
		En ole tutustunut pienoisrautateihin, joten Löylymäki-kommentti meni minuun täydestä kuin kahden euron seteli ;) Jonkin aikaa meni googlettamisessa ja päätä raapiessa ennen kuin valkeni :D
	23.12.2006 11:41	Juhana Stolt
		Taustalla olevassa rakennuksessa on tosiaan paljon samaa kuin Suolahden asemassa (joskaan itse asema se ei selvästikään ole). Onko Kouvola Pm:n piirissä? Viime aikoina on käynyt ilmi, että monet Ukin kuvista on otettu siellä, joten voisiko tämäkin olla Kouvolasta?
	23.12.2006 01:30	Juhana Stolt
		Kuvan ottaja ei ole vieläkään ihan varmasti tiedossa, mutta se on todennäköisesti Hugo Suomi. Ja kuva lienee otettu vuonna 1948.
	23.12.2006 01:23	Juhana Stolt
		Iso kiitos uusista tiedoista! Entä kuvat https://vaunut.org/kuvasivu/11296 ja https://vaunut.org/kuvasivu/11297 ? Lienevätkö nekin Kouvolasta? Ainakin kuvissa näkyvä rakennus tuntuisi olevan kovasti samaa mallia kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/32055 vasemmassa laidassa näkyvän rakennuksen kanssa. Joskin tuon näköisiä rakennuksia lienee ollut liuta eri puolilla Suomen ratapihoja?
	23.12.2006 01:13	Juhana Stolt
		Upeaa! Kiitos taas kerran tuhannesti Juhani :) Täytyypä käydä korjaamassa Ukko-Pekka -kuvan paikka ja tarkentaa näiden Kana-kuvien ajankohtaa.
	23.12.2006 00:03	Juhana Stolt
		Kiitos kommenteista. Harmi, että isoäidin hyvät geenit eivät ole siirtyneet aina tyttärenpojalle saakka. Oma pärstä jossain junakuvassa mahtaisi viedä kuvan v/orgin kauhugalleriaan :P Ovatkohan nuo koivunoksat tosiaan koristeluja, vai vaan sattumalta veturin etuvasemmalla kasvavan puun oksistoa? En oikein tiedä kumman kannalle kallistuisin ja edellinenkään kuva ei asiaa auta. Olisko kuvan ottovuodesta ja -paikasta arvioita? Tuo 1940 on siis lähin arvaukseni, koska isoäitini näyttää tässä kuvassa varsin nuorelta (19-v. 1940). Missähän paikoissa veturia nro 216 on käytelty?
	22.12.2006 22:42	Juhana Stolt
		Ahaa, eli tämä ja edellinen kuva on otettu myöhemmin kuin 30-luvulla? En lainkaan epäile tätä, mutta saanko silti kysyä perusteluja ajan määrittelylle? Mikä olisi "todennäköisin" ajankohta tälle kuvalle?
	22.12.2006 22:39	Juhana Stolt
		Kiitos erittäin arvokkaista tiedoista erityisesti Juhanille! Kiitos myös Tapanille hyvästä huomiosta tuon taustalla kulkevan radan suhteen. Olin itse niin fiksautunut Pasilaan, että se oli jäänyt minulta kokonaan huomiotta. Jumbon keulalta en itsekään erota numerolaattaa enkä myöskään Kanan nokalta. Voisiko tosiaan olla, että tämä kuva olisi 20-luvun puolelta? Löysin Ukin vanhoja veturimiespäiväkirjoja ja niistä kävi ilmi, että hän astui VR:n palvelukseen vähän vajaa 17-vuotiaana helmikuussa 1925.
	13.05.2006 20:42	Juhana Stolt
		Onko tämän käsittämättömän eriskummallisen (ja sitäkin loistavamman) kuvan ottoajankohdasta sekä vaunun kohtalosta löytynyt konsensusta?
	13.05.2006 18:23	Juhana Stolt
		Hieno kuva!! Mitkä näistä raiteista ovat se "alkuperäinen" raidepari? Vai onko linjauksia muuteltu ajan saatossa niin, että kysymykseen on mahdotonta vastata? Itse joka tapauksessa veikkaisin kahta vasemmanpuoleisinta raideparia, koska siellä näyttäisi olleen vähemmän kalliota lohkottavana.
	30.03.2006 09:50	Juhana Stolt
		Kiitokset jälleen Juhanille erinomaisista taustatiedoista! Mitä tulee viritelmään, se on itse asiassa "tussari", joka tuolle henkilölle oli juuri hetki sitten ojenettu syntymäpäivälahjaksi. Henkilön tiedettiin olevan kova metsämies (ainakin puheissa), joten hänelle teetettiin kemijärveläisellä sepällä jonkinlainen piilukon irvikuva. Viritelmä näkyy paremmin mainitsemassani ensimmäisessä kuvassa, jonka voin ladata tänne jossain vaiheessa. Tuo ojaimuriasia on mielenkiintoinen tiedonpalanen joka tapauksessa!
	17.03.2006 17:12	Juhana Stolt
		Tämä kuva on otettu Kemijoen jäältä, rautatiesillan likeltä kohti itäkoillista. Ei siis Taiteilijakadulta. Kemijärven Sellu Oy on Stora Enson tytäryhtiö ja Kemijärven Sellu Oy -nimi on edelleen käytössä. On siis makuasia kumpaa nimeä käyttää. Itse käytän Kemijärven Sellua niin kauan kunnes Stora-Enso jälleenrakentaa Norrménin talon Katajanokalle :)
	10.09.2005 12:03	Juhana Stolt
		Mikä mahtoi olla tämän kyseisen veturin kohtalo? Jossain toisessa kommenttiketjussa mainittiin, että se olisi joutunut kolarin uhriksi ja romutettu joskus 80-luvun puolivälissä? Löytyisikö tarkempia tietoja?
	10.09.2005 11:53	Juhana Stolt
		Tämä kuva löytyi Kemijärven historiaa käsittelevästä teoksesta, kun olin käymässä kesällä Kemijärven kotiseutumuseossa. Siinä lähteeksi oli mainittu Paavo Ingerön kokoelma. Otin yhteyttä mainitun tyttäreen, joka todellakin löysi kuvan kopion isänsä jäämistöstä. Kuvan taakse on kirjoitettu seuraava teksti: "Höyryveturi puuskuuttaa kevättalvella 1946 Sipovaaran puolelta (Sallan suunnalta) jäärataa pitkin kohden Kemijärven asemaa. Oikealla vuoden 1942 huhtikuun lopulla valmistuneen, saksalaisten v.1944 perääntyessään räjäyttämän 1. rautatiesillan teräskaari "tasapainoilee" silta-arkun varassa. Mainittu jäärata, pituudeltaan n.2 km, josta risuilla vahvistettuna, jään päälle kiskotettuna n. 1.2 km, oli vuosien 1946-1951 tammi-huhtikuulla käytössä keskim. 96 päivää, luonnollisesti uudelleen kiskotettuna. Kerrotaan sen olleen ainutkertainen rautateittemme historiassa. Toinen rautatiesilta valmistui käyttökuntoon 28.p:nä elokuuta 1951." Kuvaajasta ei ole täyttä varmuutta, mutta se on todennäköisesti Paavo Ingerö.
	04.09.2005 19:00	Juhana Stolt
		Sain käsiini Koillis-Lapissa 27.8.1976 julkaistun artikkelin, joka on neljäs osa vanhan rautatieläisen, Hugo Suomen Sallan rataan liittyvissä muisteloissa. Jutun yhteydessä on julkaistu tämä samainen kuva kuvatekstillä: "Saksalaisten räjäytettyä Kemijärvellä vesistön yli johtavat sillat päästiin Kemijärveltä itään vain talviseen aikaan jään päälle asennettuja kiskoja pitkin ajamalla. Yllä olevan kuvan on Hugo Suomi ottanut 27.5.1948. Kevät on tullut ja kiskot ovat jääneet jo veden alle, mutta juna kulkee vain. Junan perässä henkilövaunu."

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset