Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.02.2016 09:56 | Marko Laine | ||
| MRY:n tavoitteena olisi saada yksi PT-4 -veturi takaisin Suomeen, sillä kyseessä on Suomen historian suurin yksittäinen veturisarja ja siten tärkeä osa suomalaista teollisuushistoriaa. Tiedossamme on kolme säilynyttä veturia, mutta neuvotteluyhteyden avaaminen on ollut varsin hankalaa. Jokaisen veturin kerrotaan olevan paikallisille "erittäin rakas ja tärkeä", olkoonkin, että ruostuu ulkosalla. Olemme ehdottaneet mm. vaihtokauppaa puolalaiseen vastaavaan Px 48:aan. Kello käy, mutta yritämme edelleen jossain vaiheessa jonkun saada luopumaan veturistaan, ennen kuin on liian myöhäsitä ja kaikki yksilöt ovat lopullisesti tuhoutuneet. Onneksi tämä kuvassa oleva veturi on Ukrainan länsiosissa eikä siten ainakaan taistelujen temmellyksessä. | ||||
|
31.10.2015 12:00 | Marko Laine | ||
| Nyt kun tuossa keskustellaan aidosti "ulkomaita", niin en tiedä keskustelun sisällöstä mitään. Mutta Reinon viimeiseen kommenttiin "Kraussin vaihtamisesta toimivaan vaunustoon" voin todeta, että Saksassa ollaan kiinnostuneita tästä Kraussista, mutta se ei ole myynnissä, vaan veturi varastoidaan vaununsa kanssa Humppilassa olevaan halliin, jossa se saa rauhassa odotella aikoja parempia ainakin säältä suojassa. | ||||
|
29.10.2015 16:59 | Marko Laine | ||
| No pöh! Oli näköjään helppo. Mikko tiesi paikan. | ||||
|
12.10.2015 15:56 | Marko Laine | ||
| Tuukka: parahultaisimmat teräspölkyt kaikille teille löydätte meiltä ;) | ||||
|
02.08.2015 16:24 | Marko Laine | ||
| Luulen, että virolainen osapuoli on saattanut itse ostaa veturin Ukrainasta ja tuoda sen Viroon, jossa sitten kunnostivat sen ja tekivät ennaltasovitut muutostyöt, jonka jälkeen myivät veturin ÖSIJ:lle. Tässä tapauksessa veturin ostopaikka olisi todellakin Viro. | ||||
|
|
02.08.2015 14:02 | Marko Laine | ||
| ÖSIJ:n porukat kävivät Minkiöllä koeajamassa JMR:n TU4:sta ja tämän jälkeen tekivät hankintapäätöksen. Veturin väritys on lähes identtinen Jokioisten TU:n kanssa, tosin vihreä on sävyltään hieman tummempi. Veturi korjattiin samalla pajalla Virossa kuin JMR:n veturi. Historiallinen hauska yhtymäkohta tässä projektissa on se, että juuri tämän kyseinen veturi piti alun perin tulla Jokioisiin, mutta ukrainalaiset myyjät pitivät hintapyyntöä liian korkeana ja päädyimme ostamaan halvemman "raadon" Liettuasta. Mariefredin porukka osti sitten vastaavasti tämän veturin Ukrainasta. | ||||
|
17.05.2015 21:33 | Marko Laine | ||
| Hiekkapuhallus ja pohjamaalaus on varmaan tehty puiston väen toimesta, mutta kaikki viimeistelytyöt ja -maalaukset teki MRY:n talkooporukka, jossa itsekin olin tuolloin mukana. | ||||
|
17.05.2015 11:50 | Marko Laine | ||
| Lievestuoreelta Haapamäelle tuotuja "kriisivetureita" perustettavaa Höyryveturipuistoa varten. | ||||
|
17.05.2015 11:49 | Marko Laine | ||
| Lievestuoreen kriisivaraston vetureita, joista osa siirrettiin Haapamäelle ja osa meni Imatralle romuksi. | ||||
|
17.05.2015 11:48 | Marko Laine | ||
| Jep, kyseessä on "Lintisen" Riston hinausmatka Lievestuoreelta Hyvinkäälle. Jopi ja Lintinen olivat koko matkan kyydissä mukana ja kuvasivat siirtoa. | ||||
|
17.05.2015 11:46 | Marko Laine | ||
| Kuvassa on samainen Valkeakosken tehdasradan Schichau-veturi. (1901/ 1184) | ||||
|
|
17.05.2015 11:44 | Marko Laine | ||
| Kuvassa on Valkeakosken tehdasradan Schichau-veturi, joka kunnostettiin talkoovoimin Haapamäelle 1989-90. | ||||
|
29.03.2015 10:20 | Marko Laine | ||
| Hieno ja näyttävä kuva! Onnittelut päävoittajalle! :) | ||||
|
25.03.2015 20:42 | Marko Laine | ||
| Humppilassa. Juna tulossa Toijalan suunnasta. | ||||
|
25.03.2015 20:41 | Marko Laine | ||
| Humppilassahan nämä näyttävät olevan. Entisellä Tka7:n veturitallin pistoraiteella. Kuvan oikeassa laidassa näkyy entisen JR:n halkomakasiinin pääty. Vaunut saapuivat muistaakseni joskus loppukesästä tai alkusyksystä 1987. | ||||
|
12.03.2015 16:06 | Marko Laine | ||
| Samainen veturi Kovjoen Museorautatiellä vuonna 2006: http://vaunut.org/kuva/24072?paik=Kovjoki | ||||
|
02.03.2015 12:40 | Marko Laine | ||
| Ihanaa, mitä herkkua! Tätä kuvaa en olekaan aikaisemmin nähnyt eikä näitä näe koskaan liikaa! | ||||
|
01.03.2015 17:58 | Marko Laine | ||
| Viimeisteltyä keskeneräisyyttä tässä Lasnamäen pikaraitiotieprojektissa edustavat siltojen alaosiin asennetut metalliset suojaritiliköt ajolankojen varalle. Jollain pysäkillä taisi ainakin aikoinaan olla pätkä laituriakin. | ||||
|
19.02.2015 14:54 | Marko Laine | ||
| Ehkä se on tuossa alla lyhenteenä Varnas (för) Rälsar :) | ||||
|
18.02.2015 20:57 | Marko Laine | ||
| No perhana! Mitenkä mä muistin, että siinä kyltin vieressä oli joku sellainen terävänokkainen DB:n veturi, mutta eipä näköjään ollut. Olisi pitänyt jättää se ensimmäinen messuolut ottamatta :( | ||||
|
|
17.02.2015 17:04 | Marko Laine | ||
| Luulen, että kyse on ihan uudesta veturista, joka tosin lienee kopio ASEA:n Rc-sarjasta: http://www.softronic.ro/locomotive-transmontana.html | ||||
|
17.02.2015 13:51 | Marko Laine | ||
| Kimmo: tässä vähän jatkoa :D http://vaunut.org/kuva/99156?u=558&d=17.02.2015 Btw: tuo Eljaksen linkittämä jälkimmäinen höyryveturi on kaunis kuin kivihakku ;) |
||||
|
|
16.02.2015 14:32 | Marko Laine | ||
| Tuossa 1. letkassa on ainakin 3 kpl romanialaisvalmisteisia MBxd2-moottorivaunuja sekä yksi romanialainen Lxd2-dieselveturi. Noissa romanialaisissa moottorivaunuissa on ollut runsaasti teknisiä vikoja ihan uudesta lähtien ja joillakin kapearaiteisilla puolalaisradoilla moottorivaunuja vedetään dieselvetureilla matkustajajunissa :) http://wrphoto.eu/details.php?image_id=1792&sessionid=66811a29df9860fe572e622669fa338e |
||||
|
08.02.2015 12:18 | Marko Laine | ||
| Baltian maissa edelleenkin suositaan jouluvaloissa sinistä tai valkoista väriä. 1990-luvun alussa tämä näkyi mm. Virossa mainiosti, sillä punaisia jouluvaloja ollut oikein missään. Punainen mielletään perinteisesti kommunismin väriksi ja sen vuoksi tällaista "värinvälttelyä"on esiintynyt. Aika kuitenkin parantaa haavoja ja muokkaa tapoja, joten nykyään Baltiassakin käytetään punaista jouluvaloissa ja koristeissa muiden värien ohella. | ||||
|
28.12.2014 13:50 | Marko Laine | ||
| Mikäli tässä junassa ei olisi noita puolalaistyyppisiä isoja lyhtyjä, niin voisi puolihuolimattomasti katsottuna luulla Sm1:ksi :) | ||||
|
26.12.2014 15:38 | Marko Laine | ||
| Villi veikkaus: Slovenia ja heidän Pendolinonsa :) | ||||
|
10.12.2014 14:14 | Marko Laine | ||
| Hinnat oli junasta ostettuna, mutta ilmeisesti marraskuun lopussa tuli euron korotus hintoihin. Mielenkiintoista oli todeta, että ensimmäiseen luokkaan ei ollut mahdollista ostaa lippua asemilta, sen sai ainoastaan junasta. Junassa ostetuista lipuista ei peritä mitään "palvelumaksua" tms. lisiä. Tuo ekspress-vuoro näyttää nyt maksavan 10,90 € ja hitaampi junavuoro 10,10 €. | ||||
|
05.12.2014 09:50 | Marko Laine | ||
| Saksalaisveljesten perustamat Schöma ja Diema -tehtaat harrastavat nykyisin sellaista, että ostavat käytettyjä kapearaidevetureita, täyskorjaavat ne ja myyvät sitten edelleen uusille omistajille. Mm. erilaisten tunnelirakennustyömaiden vetureita on kierrätetty tällä tekniikalla. Esim. Englannin kanaalitunnelin työmailta Tanskan tunneliprojekteihin. Sain tästä vuonna 1997 perusteellisen esittelyn, kun kävin Schöman tehtailla asiakkaana :) | ||||
|
05.12.2014 09:47 | Marko Laine | ||
| Tämäkin rata taitaa olla suomalaisen Vapon omistuksessa / osaomistuksessa, sillä käsittääkseni ainakin osa Viron Tootsissa olleesta kalustosta siirrettiin Vapon muille radoille Baltiaan. Samanlainen Esu löytyy muuten Kihniön Aitonevalta, joka sekin on Vapon omistuksessa. | ||||
|
12.11.2014 20:26 | Marko Laine | ||
| Tämä entinen Isosaaren / LWR:n Montania-veturi on Sotamuseon omaisuutta ja se on viety sisäsäilytykseen Sotamuseon varastoon. Veturista on käyty viimeksi tämän vuoden alussa neuvotteluja veturin saamiseksi kapearaidemuseon kokoelmiin, mutta omistaja ei ainakaan vielä ole lämmennyt ajatukselle. Neuvotteluja ja vääntöä jatketaan | ||||
|
17.07.2014 11:44 | Marko Laine | ||
| Jouni: tasoristeys on uusittu kokonaan vuonna 2007. Silloin siihen laitettiin täysin uudet pölkyt, K30-kiskot sekä asfaltti. Mikko: jossain ihan viimeisistä Resiinoista (olikohan 4/2013 tai 1/2014) kerrottiin tästä projektista. Myös MRY:n nettisivuilla on projektista oma bloginsa: http://www.jokioistenmuseorautatie.fi/fi/rata-jokirantaan.html Projektin eteneminen riippuu täysin saatavasta rahoituksesta, sillä tehtävät työt toteutetaan palkkatyönä. Talkootyötä projekti on mahdoton, sillä muuta museorautatietä kalustoineen ja rakennuksineen pitää pystyä myös pitämään kunnossa. Kaikki tarvittava kiskomateriaali on jo olemassa ja kaikki maankäyttösopimukset on jo tehtynä sekä kunnan yleiskaavan muutokset tehtynä. Eli kun rahaa tarpeeksi löytyy, alkaa varsinainen rakentaminen. Tähän mennessä on tehty "vain" valmistelevia töitä sekä tekninen suunnittelu. |
||||
|
|
17.07.2014 09:23 | Marko Laine | ||
| Pölkkyjen alla on kerros kivimursketta, mutta pölkkyjen alle ja tukikerrokseksi tulee perinteiden raidesora, koska pölkkyjen vaihtaminen käsipelin ja raiteen tukeminen lapiolla on sepelissä mahdotonta tai vähintäänkin kovin haastavaa. Soran saannissa on vaan ollut pieniä hankaluuksia, kun Kanta-Hämeessä on kaikki soranottoluvat ilmeisesti päättyneet ja sora täytyy tuoda kauempaa, jolloin kuljetuskustannuksia tulee enemmän. | ||||
|
07.07.2014 19:05 | Marko Laine | ||
| Kyllä tähän ja myös tulevan Myllytien tasoristeykseen on suunniteltu varoituslaitokset. Jos joku harrastajaporukka haluaa sellaisen toimivan (=toimintavarman) museovaroituslaitoksen, niin mielellämme otamme ehdotuksia ja apua vastaan. Rakennusaikataulu on vielä auki rahoituksen puuttuessa, mutta hiljalleen pala kerrallaan tämäkin projekti etenee. | ||||
|
03.07.2014 17:38 | Marko Laine | ||
| Kuvauspaikka on Forssassa Koskisillan edessä. Junan taakse kadun toiselle puolelle jää Finlaysonin vanhempi tehdas. Kuvassa näkyvät puutalot ovat kaikki edelleen olemassa, Veturista oikealle jää Forssan vanha / silloinen kaupungintalo (vaikka kauppalassa tuolloin oltiinkin). Matkustajajuna sähköradalla liittynee siihen, että ajoittain kauppalan keskustassa oli tapahtumia, jonne yleisöä vietiin ja josta tuotiin junalla. Jokioisten Rautatie kaavaili aikoinaan matkustaja-asemaa ja pistoraidetta kauppalan keskustaan torin laidalle, mutta hanke kaatui kalleutensa vuoksi. Tämä lienee kompromissi asiaan, että porukkaa tuodaan niin lähelle keskustaa kuin pystytään. Mahtava kuva, enkä ole tähän aikaisemmin törmännyt! |
||||
|
Kuvasarja: HKR 2 2014 |
29.06.2014 13:53 | Marko Laine | ||
| 9-vuotinen rakennusurakka alkaa lähestyä loppuaan ja vaunu on tarkoitus esitellä yleisölle ja ottaa käyttöön Minkiön Höyryfestivaaleilla 26.-27.7. Vaunu ei tuossa vaiheessa vielä aivan 100 %:n valmis ole, joten pientä hienosäätöä ja näpertelyä jää vielä syksyllekin. | ||||
|
23.06.2014 07:18 | Marko Laine | ||
| Museorautatieyhdistyksen Facebook-sivuille on kerätty hieman kuvia projektin alkuvaiheista. Kuvia lisäillään projektin edetessä. Myös Jokioisten Museorautatien nettisivuille (www.jokioistenmuseorautatie.fi) tullee jossakin vaiheessa erillinen kunnostusblogi, jossa seurataan myös tämän projektin vaiheita ja kerrotaan kuulumisia. | ||||
|
04.06.2014 11:18 | Marko Laine | ||
| Tuo takana oleva MAN-traktori on omistajansa mukaan ensimmäinen MAN, joka aikoinaan Suomeen tuotiin. | ||||
|
30.05.2014 20:56 | Marko Laine | ||
| Tämä veturin runko + kori on edelleen olemassa ja yhdistyksen omistuksessa, mutta veturi on aikoinaan ajautunut yksityisen maille ja sitä on ollut "suht vaikea" neuvotella saatavaksi meille takaisin. Neuvottelut kyllä jatkuvat taas jossain vaiheessa... | ||||
|
30.05.2014 20:51 | Marko Laine | ||
| Sekä LWR 6 että HKR 5 olivat kuvanottohetkellä veturinvihreitä. Kuvassa tuo tumma vihreä näyttää vain varsin mustalta. HKR 5 maalattiin alkuperäiseen siniseen väriinsä 1990 -luvun alussa ja LWR 6:n sai kokomustan värin täyskorjauksen yhteydessä vuonna 1998. | ||||
|
01.01.2014 17:17 | Marko Laine | ||
| Valmistaja VEB Karl Marx. Tällaista veturia suunniteltiin hankittavaksi myös Jokioisten Museorautatielle työveturiksi 1990-luvulla. Mm. ruotsalainen Ohsabanan (600 mm) on hankkinut itselleen tällaisen työjuhdan Itä-Saksasta. | ||||
|
01.01.2014 17:15 | Marko Laine | ||
| Jep, tämä rata on 750 mm ja nuo vanhimmat Mallet-veturit lienevät saksilaisia. Tuo oranssi dieselveturi on DDR-läistä tuotantoa, valmistajana VEB Karl Marx. | ||||
|
01.01.2014 17:12 | Marko Laine | ||
| Tuo vaijerinkannatin on signaalivaijeria varten. Eli vaijeri kulkee koko junan läpi ja päätyy veturin viheltimeen. Tällainen systeemi on ollut aikainaan myös SVR:llä sekä mm. Jokioisten rautatiellä. | ||||
|
29.10.2013 12:41 | Marko Laine | ||
| Tätä vajaa ei ole rakennettu Museorautatien aikana, vaan tämä on Finlaysonin Forssan sahan Move 4:n veturitalli, joka tuotiin erikoiskuljetuksena / erikoisella kuljetuksella Minkiölle 1980- ja 90-lukujen taitteessa. | ||||
|
09.10.2013 08:30 | Marko Laine | ||
| Meni kyllä aamukahvi väärään kurkkuun, vaikka olinkin tästä jo kuullut :( Itse en tätä huomioväri-intoa ymmärrä, koska käsittääkseni nykyisin junakalustossa käytetään myös päiväsaikaan ajovaloja. Joten jos autoilijalta / jalankulkijalta jää lähestyvän junan valot huomaamatta, niin kyllä taitaa jäädä myös tämä "turva"raita havainnoimatta. |
||||
|
25.07.2013 06:43 | Marko Laine | ||
| Hyvännäköistä jälkeä olette saaneet aikaiseksi! Sitten, kun Porkkana on kokonaan valmis ja maalattu, pitää yrittää saada sille jokin sisäsäilytyspaikka. Nykyajan maalit nimittäin haalistuvat jo parissa vuodessa merkittävästi, lieneekö syynä sitten lisääntynyt UV vai lällymmät raaka-aineet. Yksi suojaava vaihtoehto on, että pintaan vielä vetäisisi ohuen kerroksen jotain UV-suojalakkaa, mutta Miranolin päällä lakka ei taida pysyä. Museorautatiellä täyskorjauksessa oleva Karkkilan radan matkustajavaunu piti myös aluksi maalata Miranolilla, mutta Tikkurilan maalariasiantuntijoiden neuvojen perusteella päädyimme himmeään ulkokalustemaaliin, jonka päälle on vedetty kaksi kerrosta kiiltävää lakkaa. Lakkapinta suojaa varsinaista maalipintaa naarmuilta ja haalistumiselta ja antaa pinnalle varsinaisen kiillon. Onnittelut hyvännäköisestä lopputuloksesta ja tsemppiä projektin seuraaviin vaiheisiin! |
||||
|
23.07.2013 06:32 | Marko Laine | ||
| Kyllä Jyrki käytti ihan oikeaa tulee-sanamuotoa. Neuvottelut ja tekniset suunnittelutyöt ovat jo loppusuoralla ja tämän vuoden loppupuolella päästään jo jonkinlaisiin valmisteleviin töihin. Itse radan valmistumisen ajankohta on vielä avoin, mutta tahtotila kaikilla osapuolilla on hyvä, joten uskoisin että lähivuosina tehdään taas suomalaista rautatiehistoriaa. | ||||
|
08.06.2013 15:38 | Marko Laine | ||
| Välimäentien tasoristeys Humppilassa. | ||||
|
08.06.2013 15:33 | Marko Laine | ||
| Kuva on aikaisintaan ihan 1980-luvun alusta, sillä konduktööri- ja matkustajavaunu LWR 52 tuli Museorautatielle vuonna 1978 ja Minkiön asemarakennus maalattiin valkoisesta takaisin punaiseksi 1980-luvun alussa. Villi veikkaus, että ajankohta on kesä 1981 tai 1982. | ||||
|
Kuvasarja: Kiskoauto DM 7 4074:n kunnostusprojekti |
29.05.2013 14:15 | Marko Laine | ||
| Hieno homma! Hyvä, että leveäraidekalustoakin saadaan vielä palautettua pöpeliköistä kiskoille. Onko kellään muuten hajua, onko Loimaan viljasiilojen läheisyydessä majaillut DmG 7 vielä olemassa? Tarkkaa sijaintia en tiedä, missä se tarkalleen siellä on / on ollut. Onnea PoRhalle projektiin! |
||||
|
26.04.2013 12:59 | Marko Laine | ||
| Minun unkarinopetajani aikoinaan yliopistolla sanoi, että suomea opiskelevat unkarilaiset saa repimään hiuksiaan seuraavalla: sisä- ja ulkopaikallissijojen käyttö on unkarissa hyvin samantyyppistä kuin suomessa ja virossa. Asiat ja esineet ovat jonkin päällä: esim. istun tuolilla, maljakko on pöydällä. Tässä vaiheessa unkarilaiselta menee pasmat sekaisin, kun joku sanoo "tulkaa syömään, ruoka on pöydässä" :) Virossa muuten kuu ja tähdet ovat taivaassa (kuu ja tähed on taevas) ja myös lentokoneet ja linnut lentävät taivaassa. Eivät siis minkään konkreettisen pinnan päällä, kuten suomen taivaalla. |
||||
|
|
25.04.2013 13:34 | Marko Laine | ||
| Viron suomenkielinen nimitys ei tule Võrun maakunnasta, vaan pohjoisrannikolla sijaitsevasta Virumaasta, jonka kanssa suomalaiset kävivät aktiivisesti kauppaa. Samaa perua on Ruotsin suomenkielinen nimitys, sillä Roslagen oli Suomea lähimpänä oleva kaupankäyntialue. Ja Saksassa luonnollisesti Saksenin alue oli suomalaisten ensimmäisiä kauppakumppaneita. Vastaavasti latvialaiset kutsuvat Viroa Igaunijaksi, sillä Viron ja Latvian nykyisellä rajaseudulla sijaitsi aikoinaan Ugandin maakunta. Toinen mielestäni mielenkiintoinen ja hauska juttu, joka liittyy suomalaisiin ilmansuuntiin on pohjoisen ja etelän nimitykset. Aikoinaan, kun muinaissuomalaiset rakensivat teltta-asumuksiaan (kota, josta juontaa sana koti), niin nämä asumukset sijoitettiin siten, että teltan perä eli pohja oli kohti pohjoista, koska pohjoisesta puhalsi usein kylmä tuuli. Oviaukko eli eteinen puolestaan oli etelänpuoleisessa osassa. Harva suomalainen osaa yhdistää, että etelä ja eteinen on samaa perua, vaikkakin sanat muistuttavat toisiaan. Mitä vironkielen genetiiviin tulee paikannimissä, niin Tallinna on Viron ainoa kaupunki, jonka nimi on nominatiivissa (Tallinn) ja jolla on erikseen genetiivimuoto Tallinna. Kaikkien muiden virolaisten kaupunkien nimet ovat samat nominatiivissa ja genetiivissä (Tartu, Viljandi, Pärnu, Haapsalu jne. Maastonmuodoista johdetuissa nimissä on sellainen sääntö, että fyysinen mäki on viroksi nominatiivissa mägi (Mustamägi), mutta mäellä sijaitseva paikan nimi on genetiivissä (Mustamäe), samoin fyysinen järvi on viroksi järv, mutta järvenrannalla sijaitseva paikka on järve. |
||||