25.04.2013 13:34 | Marko Laine | |||
Viron suomenkielinen nimitys ei tule Võrun maakunnasta, vaan pohjoisrannikolla sijaitsevasta Virumaasta, jonka kanssa suomalaiset kävivät aktiivisesti kauppaa. Samaa perua on Ruotsin suomenkielinen nimitys, sillä Roslagen oli Suomea lähimpänä oleva kaupankäyntialue. Ja Saksassa luonnollisesti Saksenin alue oli suomalaisten ensimmäisiä kauppakumppaneita. Vastaavasti latvialaiset kutsuvat Viroa Igaunijaksi, sillä Viron ja Latvian nykyisellä rajaseudulla sijaitsi aikoinaan Ugandin maakunta. Toinen mielestäni mielenkiintoinen ja hauska juttu, joka liittyy suomalaisiin ilmansuuntiin on pohjoisen ja etelän nimitykset. Aikoinaan, kun muinaissuomalaiset rakensivat teltta-asumuksiaan (kota, josta juontaa sana koti), niin nämä asumukset sijoitettiin siten, että teltan perä eli pohja oli kohti pohjoista, koska pohjoisesta puhalsi usein kylmä tuuli. Oviaukko eli eteinen puolestaan oli etelänpuoleisessa osassa. Harva suomalainen osaa yhdistää, että etelä ja eteinen on samaa perua, vaikkakin sanat muistuttavat toisiaan. Mitä vironkielen genetiiviin tulee paikannimissä, niin Tallinna on Viron ainoa kaupunki, jonka nimi on nominatiivissa (Tallinn) ja jolla on erikseen genetiivimuoto Tallinna. Kaikkien muiden virolaisten kaupunkien nimet ovat samat nominatiivissa ja genetiivissä (Tartu, Viljandi, Pärnu, Haapsalu jne. Maastonmuodoista johdetuissa nimissä on sellainen sääntö, että fyysinen mäki on viroksi nominatiivissa mägi (Mustamägi), mutta mäellä sijaitseva paikan nimi on genetiivissä (Mustamäe), samoin fyysinen järvi on viroksi järv, mutta järvenrannalla sijaitseva paikka on järve. |
||||
20.04.2013 11:32 | Marko Laine | |||
Tämä kuva lienee kesältä 1992, koska toisena vaununa junassa on Harvialan radan matkustajavaunu, joka otettiin liikenteeseen samana kesänä. | ||||
11.04.2013 10:17 | Marko Laine | |||
Tässä lienee kyseessä joku testiajo, jolla selvitetään mahdollisia junien liikennealueiden laajentamisia... Tulevaisuudessa vähäliikenteisillä tieosuuksilla liikennöidään dieselkalustolla ja vilkkaammilla pääväylillä sähköjunilla :) | ||||
Kuvasarja: PKP 1435mm 1976 |
09.02.2013 10:08 | Marko Laine | ||
Loistava kuvasarja Ilkalta! Mielenkiintoista ja mukavaa katseltavaa. | ||||
Kuvasarja: Veturin rikkoontuminen |
04.02.2013 18:57 | Marko Laine | ||
Sinänsä surkuhupaisaa, että saman junan toinenkin veturi hajosi Koivussa junan törmättyä porotokkaan. Junalla lienee tänään huono päivä ja todennäköisesti matkustajillakin voi olla mieli synkeä, kun matkan taitto kestää ja kestää. | ||||
17.09.2011 14:54 | Marko Laine | |||
Kuvassa on Karkkilan radan matkustajavaunun toisen luokan istuinten runkorakenteet, eli tässä vaiheessa kaikki pehmusteet ja verhoilut vielä puuttuvat. Keväällä 2012 matkustusmukavuus pitäisi olla aivan toisenlainen ja tunnelmaa lisäävät vielä kynttilälyhdyt, jotka ovat vaunun kiinteänä valaistuksena. | ||||
16.09.2011 18:21 | Marko Laine | |||
Lähes kaikessa Museorautatien toiminnassa neljän vuoden ajan mukana ollut junakoira-Teri nukkui viisivuotiaana pois 11.9.2011 vaikean sairauden uuvuttamana. Iloinen ja kaikkien kaverina ollut Teri jätti suuren tyhjiön Minkiön aseman elämään. | ||||
16.09.2011 18:12 | Marko Laine | |||
Tämä onkin viimeisiä kuvia junakoira-Teristä, joka esiintyi myös Resiinan 2/2011 kansikuvatyttönä. Teri nukkui pois 11.9.2011 ja sai viimeisen leposijansa Minkiön asemalta. | ||||
27.07.2011 12:22 | Marko Laine | |||
Timolle tiedoksi: Museorautatieyhdistys ei ole muuttamassa linjaansa, vaan sen päätarkoituksena on edelleen suomalaisen kapearaidehistorian säilyttäminen. Mainitsemasi "heräteostot" ja "kaikenlainen kiva" johtuu siitä, että museorautatie aikoo olla toiminnassa myös seuraavan 40 vuoden ajan, jolloin meidän on varauduttava myös tulevaisuuteen. Kaikkein museaalisimpia ja arvokkaampia vaunuja tullaan käyttämään entistä vähemmän normaalissa liikenteessä, jotta ne säilyisivät mahdollisimman autenttisina jälkipolville. Näitä vaunuja korvataan replika-vaunuilla, joilloin voidaan tarjota asiakkaille ja museovieraille edelleen kokemusta menneestä ajasta. Valitettavasti pitkäjänteinen toiminta vaatii myös varautumista tulevaisuuteen, mm. varmistamalla varaosien riittävyys yms. Tätä eivät kaikki näköjään ymmärrä. Esimerkiksi sopivia telejä ja pyöräkertoja ei ole saanut Suomesta viimeiseen 50 vuoteen, joten niitä täytyy hankkia ulkomailta. Näin tekevät myös ulkomaalaiset museorautatiet. Meille luontevin ja edullisin kanava hankkia varaosia on itänaapurimme, jossa vielä kapearaidemateriaalia on saatavissa. Näin ei kuitenkaan tule olemaan ikuisesti, joten on toimittava nyt eikä harmitella 20 vuoden päästä, että miksei aikoinaan oltu hereillä, Ja Timo, jos haluat olla mukana säilyttämässä suomalaista historiaa ja kulttuuria, niin tervetuloa talkoisiin! Talkoita järjestetään joka viikonloppu ja myös ei-jäsenet ovat sinne tervetulleita! |
||||
23.11.2010 14:12 | Marko Laine | |||
Kahteen Kuusankosken radan matkustajavaunuun pääsee ensi kesänä tutustumaan Jokioisten Museorautatiellä, kun vaunujen täyskorjaus on valmistunut ja ne saadaan liikenteeseen. Lisää vaunujen kunnostusprojektista oheisessa linkissä: http://www.jokioistenmuseorautatie.fi/fi/kuusankosken-vaunut.html |
||||
16.11.2010 10:02 | Marko Laine | |||
Jouni on nyt käsittänyt aivan väärin: ehkäpä "asfaltti" vaan kuluu venäläisen radan alusrakenteeseen? ;D | ||||
11.11.2010 12:28 | Marko Laine | |||
Tämä ESU-2 -veturi on miehistönkuljetus- ja generaattorivaunu, jota voidaan käyttää myös veturina kevyissä junissa. Kyseinen yksilö on valmistunut 1980-luvun lopussa ja on ollut käytössä ainakin Tootsin turveradalla Virossa. Suomeen tämä yksilö päätyi vuonna 2008. | ||||
11.11.2010 12:20 | Marko Laine | |||
Hyvä, että nämä Move1 -aihiot ovat sentään päässeet sisäsäilytykseen. | ||||
11.11.2010 12:19 | Marko Laine | |||
Tämä vaunu on valmistunut 1980-luvun lopussa ja ollut käytössä työläisten ruokalana Tootsin turveradalla Virossa. Näitä vaunuja oli ainakin kaksi samanlaista, joista toinen on edelleen Virossa ja toinen on tuotu Suomeen ja Aitonevalle 2000-luvun puolivälissä. Tootsin turveradan toiminta siirtyi Vapon omistukseen 1990-luvulla. Tämä ravintolavaunu eikä mukana tullut ESU2 -veturi ole (toistaiseksi)koskaan ollut käytössä Aitonevalla. | ||||
23.09.2010 15:04 | Marko Laine | |||
Junassa on varmaankin enemmän puukorisia matkustajavaunuja kuin mitä nykyisin on koko Suomessa (leveäraiteisina) jäljellä ja käyttökuntoisena... Vastaavan kuvan voisi yrittää ottaa vuonna 2012 Suomen rautateiden 150-vuotisjuhlahumussa: pistetään molemmat säilyneet Hurut ja kaikki puukoriset matkustajavaunut yhteen letkaan ja sitten vaan *naps* ja *räps* ;-) |
||||
21.07.2010 08:10 | Marko Laine | |||
Mariefredin rata on hieno kokonaisuus ja museorautatietoiminta täytti viime vuonna 50 vuotta. Vaikka Suomessa tullaankin vähän jäljessä museotoiminnassa Ruotsiin verrattuna, niin silti on mukava, että välillä ruotsalaisetkin käyvät meillä ottamassa mallia ja keräämässä kokemuksia. Jokioisten museorautatie on ollut mukana avustamassa ÖSLJ:n uudessa kalustohankinnassa, jonka pitäisi valmistua ensi vuoden alkupuolella hieman ennen Taxingen linjan avaamista. | ||||
15.07.2010 15:52 | Marko Laine | |||
Kuva on kaunis ja jotenkin mieleen tulee Pienoisrautatiekerhon rata. Ts. loistavan kesäinen ja tunnelmallinen kuva. Ja tasoristeyksen nimelle nostan hattua ;) | ||||
15.07.2010 15:49 | Marko Laine | |||
Villi veikkaus: olisiko Dresdenin lastenrautatie? | ||||
15.07.2010 15:46 | Marko Laine | |||
Susi, kärpästen herra :) | ||||
14.07.2010 13:22 | Marko Laine | |||
Syksyinen luonto ja supi-suomalainen värimaalma. Kyllä Alsti vaan sopii sinisen rungon eteen kuin nenä päähän. | ||||
14.07.2010 13:20 | Marko Laine | |||
Tätä kömyä ja äänimaailmaa sitä pieni ihminen aina välillä kaipaa ja muistelee... Tyylekäs kuva ja tyylekäs juna. | ||||
09.07.2010 07:28 | Marko Laine | |||
Komppaan tässä asiasssa Teppoa: minun mielestäni ja muistikuvieni / tietojeni mukaan LWR52:sta ei ole koskaan käännetty JMR:llä, vaan vaunu on tullessaan asetettu raiteille kattokorokepää kohti Humppilaa eli kuten vaunu tälläkin hetkellä on. Ja JR 11:n osalta taas muistelen, että kun vaunu tuotiin autokuljetuksena Forssasta, se asetettiin "väärin päin", ts. konduktööriosasto Humppilan päähän. Tämän jälkeen vaunu on kerran käännetty autonosturin avustuksella 1970-luvun lopussa takaisin oikein päin eli konnariosasto Jokioisten / Forssan päässä. Käännön jälkeen museojunaan saatiin molempiin päihin konnarivaunut; toisessa päässä oli LWR 52 ja toisessa JR 11. Vaunun lähtiessä kunnostukseen Loimaalle vuonna 1991, oli konnariosasto edelleen Jokioisten päässä ja samoin päin se laskettiin kiskoille vaunun palatessa Minkiölle marraskuussa 1992. Ts. vaunu on käännetty vain kerran JMR:n aikana (mikäli tuota 1. kiskoillelaskua Forssasta tuonnin aikaan ei lasketa käännöksi). |
||||
02.07.2010 09:25 | Marko Laine | |||
Ei nykypäivänä enää vetureiden värityksen pitäisi vaikuttaaa tasoristeysonnettomuuksien syntyyn. Tilanne on muuttunut paljon 1980-luvulta, sillä tasoristeyksiä on poistunut tasaiseen tahtiin. Vetureissahan on nykyisin valot päällä myös päivällä, joten jos autoilija ei neä veturinvaloja, niin tuskin näkee vastaantulevien autojenkaan valoja. Joten vaihtoehtoina autonkuljettajille näöntarkastus tai nokkakolari / tasoristeysturma... | ||||
01.07.2010 09:54 | Marko Laine | |||
Arttu katsoo kaihoisasti, ilmeisesti haluaisi itsekin huristelemaan. Mahtava ja ihana kuva! :) | ||||
09.06.2010 09:50 | Marko Laine | |||
Nämä ovat vanhoja Jokioisten rautatien aikaisia rakennuksia ja rakennusten vasemmalla (joen) puolella on ollut raiteistoa. Osa raiteista on alittanut rakennusten takana sijainneen pääraiteen sillan ja jatkunut Ferraria tehtaalle, osa raiteista on jatkunut kuvaajan selän taakse sahan raiteistona. Sahalla oli mm. pieni kääntöpöytä, jonka kivireunat lienevät vielä jäljellä. Ja tälle alueelle rata on tarkoitus palauttaa, jotta matkailijat pääsisivät lähemmäksi historiallista kartanomiljöötä sekä Jokioisten keskustaa. | ||||
04.06.2010 12:34 | Marko Laine | |||
Jospa tuo isompi pöllö on vain "koppa sekaisin" huonosti nukutun yön jälkeen ja sen vuoksi näyttää noin pöllähtäneeltä? Tuo tähdet ja kuu -teema on mukava ja tuo mieleen tanskalaiset 1980-luvun makuuvaunut, jotka olivat väritykseltään hyvin tumman sinisiä ja lisäksi kyljissä oli suuri keltainen kuu ja jokunen tähti. Herätyskellon ja unimyssyn kun vielä tuohon kylkeen saisi, niin johan uni maittaisi ;) |
||||
14.04.2010 12:46 | Marko Laine | |||
Vaikka Nyykaappia tarjosinkin, käännän kuitenkin takkini ja yhdyn kolmeen edelliseen kommenttiin: Fiskari olisi ollut seuraava veikkaukseni, koska ilmeisesti tuossa kuvan vasemman reunan pöpelikön takana virtaa joki ja kellotornikin sopii kuvaan. | ||||
14.04.2010 11:26 | Marko Laine | |||
Mikäli tuo raide on 600 millistä (mistä en nyt ole 100 % varma), niin veikkaisin kuvauspaikaksi Uusikaarlepyytä. Voi tosin olla, että metsään mentiin ja kunnolla :( | ||||
13.04.2010 07:05 | Marko Laine | |||
Jokioisten museorautatiellä on tällä hetkellä ajokunnossa 5 höyryveturia ja 8 dieselveturia. | ||||
13.04.2010 07:01 | Marko Laine | |||
Nämä Kuusankosken-Voikan radan vaunut ovat parhaillaan kunnostuksessa ja kunnostustyön pitäisi valmistua heinäkuussa. Projektin historiaa ja etenemistä pääsee seuraamaan seuraavasta linkistä: http://www.jokioistenmuseorautatie.fi/kuusankosken-vaunut.html | ||||
31.03.2010 13:38 | Marko Laine | |||
Hyvä kuva! Ja mukavaa, että kaikki kuvassa olevat kapsut löytyvät nykyisin Jokioisten Museorautatieltä (veturi HKR5, pitkä umpitavaravaunu - ilmeisesti G10, matkustajavaunu HKR2). Tuo matkustajavaunuhan on tällä hetkellä Minkiöllä täyskorjauksessa ja valmistunee vaunun 100 -vuotisjuhliin 2011. | ||||
20.01.2010 12:11 | Marko Laine | |||
Onkohan tämä "hieno" yleisliittolainen signaalioranssi turvaraita keulassa se, joka tekee tästä Suomen nopeimman junan? :) | ||||
11.01.2010 14:54 | Marko Laine | |||
Ryppyisiä lähiliikennevaunuja ;) | ||||
11.12.2009 14:09 | Marko Laine | |||
Tyylekäs merikuva! Sopisi hyvin myös laivaharrastussivuille ja kuvatekstiksi "ruotsinlaiva saaristossa" :) | ||||
28.10.2009 13:30 | Marko Laine | |||
Venäläisen sivuston mukaan noita TU4-vetureita olisi valmistettu yhteensä 539 kpl, joista 3 kpl (numerot 1374, 1378 ja 1619) meni tuonne 1067 mm -levyiselle Kulebakskin tehdasradalle. Vetureiden numerointi ei mene numerojärjestyksessä, joten viimeiset veturit ovat numeroiltaan 3000 + jotain, vaikka tuo itse valmistumäärä on huomattavasti pienempi. Lisää tietoa ja paljon kyrillisiä kirjaimia löytyy osoitteesta http://narrow.parovoz.com/Tu4.html | ||||
28.10.2009 07:18 | Marko Laine | |||
Uskoisin, että Scanian 11-litran moottori kestää meidän käytössä ihan hyvin, kun kerran kestää VR:n Tka7:ssakin. Moottoreita ja muita herkkuja toki maailmassa riittäisi, mutta valitettavasti raha on kovin usein rajoittava tekijä näissä asioissa. Virossa vastaavia TU4-vetureita on Lavassaaren museorautatiellä pari kappaletta. Tämä meidän yksilö on ollut viimeksi käytössä Liettuassa Tituvenain turveradalla. | ||||
07.10.2009 14:37 | Marko Laine | |||
"Kauniisti" ovat jaksaneet pensselillä kierrellä tuon valmistajanlaatan ja hätäjarrukyltin. Laiska olisi maalannut yli :) | ||||
01.09.2009 14:43 | Marko Laine | |||
Pekan kapsukuvat jaksavat aina yllättää ja piristävät mukavasti päivää! :) Olisiko Pekka sun kapsukuva-arkistoja joskus mahdollista saada digimuodossa MRY:n arkistoon? Saataisiin lisää hyviä kuvia arkistoitua jälkipolville ja osaa kuvamateriaalista voisi ehkä hyödyntää myös tulevassa kirjassakin. | ||||
20.07.2009 14:55 | Marko Laine | |||
Veturi palaa takaisin Jokioisille ilmeisesti syyskuussa, joten se pääsee taas talveksi sisätiloihin suojaan. Vanhalle veturille seisoskelu ulkona ei koskaan tee hyvää, joka näkyy myös tässä veturissa ajalta, jolloin se seisoskeli Tampereen Sorsapuistossa lasten leikkipaikkana vuosina 1955-1988. Juuan visiittiä varten veturia ehostettiin melkoisesti mm. rakentamalla hytin poistettu takaosa uudelleen. Kuvassa veturin höyrykupu näyttää korkealta töttöröltä, mutta sellainen asennettiin suojaamaan varoventtiilejä ja viheltimiä ulkosäilytyksen ajan. Veturin palattua Jokioisille, siihen tehtäneen vielä lisää remonttia... | ||||
04.07.2008 11:39 | Marko Laine | |||
Hieno homma, että tämäkin pääsi taas kiskoille ja käyttöön. Tiedätkö, mikä niiden Ähtärin matkustajavaunujen kohtalo on? Olisi kiva, jos nekin vielä jonnekin päätyisivät käyttöön, esim. Outokumpuun (raideleveyden vaihdon jälkeen). | ||||
11.06.2008 11:25 | Marko Laine | |||
Tämä ei ole italialaista laatua eikä Pendolino, vaan sveitsiläisten omaa tuotantoa, kallistuvakorinen kylläkin. Italialaisia Pendolinoja voi Sveitsissä bongata Sveitsin ja Italian välisessä Cisalpino -liikenteessä. | ||||
25.03.2008 07:57 | Marko Laine | |||
Iisalmi, Koljonvirran silta? Ihan puhdas veikkaus, mutta jotenkin näyttää tutulta... | ||||
14.07.2007 11:30 | Marko Laine | |||
"Sputnik in Finland" -tyyppinen kuva :) | ||||
14.07.2007 11:26 | Marko Laine | |||
Tämä dieselveturityyppi on mun suosikki tsekkiläisvetureista. Nokassa on hieman Porkkanoiden aatelismuotoilua... | ||||
29.05.2007 23:23 | Marko Laine | |||
Nyugati palyaudvárin vierestä löytyy hieno Westendin ostoskeskus, jonka kattotasanteella voi oluen nauttimisen ja esim. luistelun ohessa bongailla ja kuvailla Nyugatin ratapihan tapahtumia. | ||||
29.05.2007 23:20 | Marko Laine | |||
Keleti palyaudvár on myös Unkarin vanhin ja samalla yksi Euroopan vanhimmista rautatieasemista. | ||||
29.05.2007 23:15 | Marko Laine | |||
Bratislavasta löytyy paljon "mahtipontista" arkkitehtuuria, mm. pyramidin muotoinen radiotalo, joka seisoo kärjellään sekä suuri riippusilta, jonka yläosan kahvilasta voi ihailla Merihaka x 15 -tyyppistä kaunista kerrostalolähiötä :) | ||||
29.05.2007 23:07 | Marko Laine | |||
Komáromissa muuten sijaitsevat Nokian kännykkätehtaat. | ||||
08.05.2007 18:07 | Marko Laine | |||
Tyylekkään näköinen! Minulle jäi vain hieman epäselväksi, että onkos tämä nyt ihan kulkeva peli vai vain perässä hinattava museomalli? Toivottavasti 1. vaihtoehto. Onnittelut SRS:lle ja muille hankkeen puuhamiehille! | ||||
10.03.2007 18:35 | Marko Laine | |||
Verlan veneenkuljetusrata? | ||||
10.03.2007 15:51 | Marko Laine | |||
Tyylin kruunaa tuo vanhanmallinen saksivirroitin junan katolla :) Ensin tehdään linjakas juna ja sitten ripustetaan häkkyrä katolle keräämään tuulta... |