![]() |
07.01.2021 09:19 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Tässä on AJA-kääntökehät vaunun ja kuormatilojen välissä. Olisiko tämä koevaunu, Eljaksen lisäämästä määräyksestä https://vaunut.org/kuva/144297 selviää että seuraavana vuonna on tehty suurempikin erä AJA-vaunuja. | ||||
![]() |
04.01.2021 20:35 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Olisipa tämä MIBA:n kirja hyllyssä niin voisi luntata tarkemmat tiedot vaunusta! https://shop.vgbahn.info/media/pdf/Musterseiten/15088135_GW7.pdf | ||||
![]() |
04.01.2021 18:12 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Vaunussa on sekapyöräkerrat: lähempänä kuvaajaa saksalaismallisen oloinen laakeriboksi ja kauempana tyypilinen VR:n 130R-laakeripesä. Säiliön kyljessä näkyisi olevan otsikon SF alla ohjeita Suomen-yhdysliikennettä varten. | ||||
Kuvasarja: Kuvakimara virolaisesta tavaraliikenteestä vuosilta 2007-2018 |
04.01.2021 08:36 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Mainio kuvasarja, jossa teksteihin ja taustatyöhön on jaksettu nähdä vaivaa. Kiitos! | ||||
![]() |
03.01.2021 12:26 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Tämä löytyy myös Finnasta Rautatiemuseon kokoelmasta suurikokoisena: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:SRMV1:3753 | ||||
![]() |
30.12.2020 13:11 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Mahtaako hyväkuntoisia Cm-vaunuja olla runsaastikin markkinoilla? :) | ||||
![]() |
29.12.2020 22:24 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Saattaisi olla tämä sama: https://vaunut.org/kuva/80211 | ||||
![]() |
29.12.2020 13:38 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Sijainti taitaa olla suunnilleen tässä, eli Pansion radalla oltaisiin: https://opaskartta.turku.fi/IMS/?layers=Opaskartta&lon=Turku%20ilmakuva%201958&cp=6703928,23453633&z=0.25. Taustalla näkyy junalla läpiajettava purkupaikka, samoin kuin kartassa, ja tien toisella puolella lautatapuleita. | ||||
![]() |
29.12.2020 10:53 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Alkuperäinen versio tästä vaunusta taas näyttää varsin, no, romanialaiselta: https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c6/MBxd2_226_Ziemin.jpg Tämä futuristinen tulkinta on ainakin paljon mielenkiintoisempi! |
||||
![]() |
23.12.2020 10:14 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Mukavaa nähdä näistäkin kuva. Numerosarja on 106000-106118, näitä on tilaston 1980 mukaan ollut 80 kpl ja vuonna 1985 99 kpl. Kuvassa vaunu on epäilemättä aivan uusi. | ||||
![]() |
21.12.2020 15:02 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Tässä vastaava adapteri Samien siirtoa varten: https://vaunut.org/kuva/5152. Adapteria on laskettu alaspäin SA3:n kidassa näkyvällä mustalla teräsosalla. | ||||
![]() |
20.12.2020 23:24 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Jouni: numerot menivät väärin päin, eli 1987 po. 1978. | ||||
![]() |
20.12.2020 20:16 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Kun katselee muita vorgissa olevia kuvia 4195:stä, ja jos oltaisiin vuoden 1986 kieppeillä, junan lähtö- tai määräasema olisi todennäköisesti Joensuu. Vetovaunu 4195 on saanut keltaisen nokan 1978 ja se on maalattu uudelleen helmikuussa 1984. Liitevaunu jäi pois ajosta marraskuussa 1986. | ||||
![]() |
19.12.2020 16:01 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Alkuperäistä kuvaa käsittelemällä vaunun numeroksi sanoisin varsin todennäköisesti 460. | ||||
![]() |
18.12.2020 21:54 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Kaluston ja kyltit vaihtamalla tämä sama maisema sopisi heittämällä Japaniin! :) | ||||
![]() |
18.12.2020 18:01 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Ymmärtääkseni puhtaasti 1. luokan telivaunuja Bi ei ole ollut, vaan telivaunuissa lähdetään liikkeelle yhdistetyistä 1. ja 2. luokan vaunuista Ci:stä. | ||||
![]() |
18.12.2020 17:39 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Istumavaunu ja määränpäänä Turku ovat varmasti relevantimpia tässä. | ||||
![]() |
18.12.2020 17:35 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Pasilan konepajan pääportilta. Taustalla näkyy Aleksis Kiven katu 56:n asuintalo ja oikealla toimistotalo jossa toimi myöhemmin mm. VR koulutuskeskus. | ||||
![]() |
18.12.2020 10:36 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Eipä tuolla ratapihalla 1890-luvulla kameraa joka päivä ulkoilutettu. Kuvaaja on valokuvauksen suomalaisia pioneereja: https://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_Emil_St%C3%A5hlberg | ||||
![]() |
17.12.2020 15:15 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Vaihde on siis ollut suunnilleen tässä sillan alla, ja vaunu on kulkenut suistuneena raiteen oikealla puolella. Pölkyistä näkee että raide on siirtynyt hivenen oikealle. Vaunu on lopulta törmännyt viereisen raiteen päätepuskimeen kylki edellä ja lopputulos on historiaa. | ||||
![]() |
11.12.2020 11:24 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Mitä ovat haaleat merkinnät seinässä vasemmalta lukien 2. ikkunan alla? | ||||
![]() |
07.12.2020 10:55 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Mitähän näissä kuljetettiin? Lannoitetta? | ||||
![]() |
06.12.2020 21:06 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Tunnisteiden sijaintitieto palvelee kuvien etsijöitä. Hallinnollisten rajojen sijaan kannattaa ajatella sisältöä: asemalle/ratapihalle tägätyssä kuvassa olettaisin näkyvän tyypillisiä elementtejä, kuten useampia raiteita, turvalaitteita, rakennuksia ja vaihteita. Rajatapauksissa voi valita useampia vaihtoehtoja. Tässä merkkaisin asemalla/ratapihalla. | ||||
![]() |
15.11.2020 20:21 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Tässäpä ensi kertaa kiinnittyy huomio saneeraamattoman Seepran "kulmakarvoihin". Olivatko etulasit kallistettu yläreunastaan sisään päin, vai oliko ohjaamon etuseinä hieman kallellaan ulospäin? | ||||
![]() |
11.11.2020 18:22 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Veturin ohjauslaitteiden suunnittelussa on käytetty paljon aikaa luotettavuuden arviointiin. Viranomais- ja luokituslaitosten hyväksyntöjä on turha odottaa ilman riittävän kattavia analyysejä. Alan klassikkolähde MIL-HDBK-217, tosin nykyään jo vanhentunut, on peräisin Yhdysvaltain armeijalta: https://snebulos.mit.edu/projects/reference/MIL-STD/MIL-HDBK-217F-Notice2.pdf. Nykyaikaisempia ovat esimerkiksi tietoliikenneteollisuuden ylläpitämä Telcordia (https://telecom-info.njdepot.ericsson.net/site-cgi/ido/docs.cgi?ID=SEARCH&DOCUMENT=SR-332) ja öljyteollisuuden Sintef (https://www.sintef.no/projectweb/pds-main-page/pds-handbooks/pds-data-handbook). | ||||
![]() |
11.11.2020 18:13 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Nestekidenäytöt ovat varsin luotettavaa tekniikkaa, itse asiassa näyttölaite (analoginen ja digitaalinen) on luotettavampi kuin anturi, joka näyttölaitetta ohjaa. Lentokoneissa niin analogimittarit kuin digitaaliset näytötkin on kahdennettu luotettavuuden parantamiseksi. Voikohan Vectronissa tarvittaessa kutsua nopeusmittaritiedon tuolle oikeanpuoleiselle, arvatenkin diagnostiikkanäytölle. Toisaalta teräspyörillä voi häiriön ilmetessä turvallisesti jarrutella, kun ilmassa tilanne on hieman mutkikkaampi... | ||||
![]() |
02.11.2020 12:55 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Pekingiläiseltä kysyttäessä tämä pätee vain kantonilaisiin (Etelä-Kiinassa lähinnä Hong Kongia oleva maakunta). Toinen totuus on että kiinalaiset syövät kaikkea, minkä selkä osoittaa kohti taivasta. :) | ||||
![]() |
21.10.2020 09:36 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Keskustelua on luontevaa jatkaa keskustelualueen puolella, jonne myös kuvien liittäminen onnistuu. Kommentit löytyvät siis jatkossa yllä olevasta linkistä. | ||||
![]() |
21.10.2020 09:35 | Ylläpito | ||
Kuvasta on siirretty kommentteja keskustelualueelle: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12637.0 |
||||
![]() |
20.10.2020 08:35 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Eipä valaistusta taida olla koko matkalla kuin ykköstien vanhimmalla osalla noin 50 km Helsingin Munkkiniemestä Lohjanharjulle, tämä valmistui useassa osassa vuosina 1962-71. Osuus on moottoritieksi mutkainen ja siihen lisättiin valaistus 2000-luvulla. | ||||
![]() |
19.10.2020 10:22 | Olli Keski-Rahkonen | ||
On vaikea ymmärtää näitä teleoptiikan mollaajia. Kuva on erinomainen! | ||||
![]() |
15.10.2020 11:07 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Tuossahan näitä kun käyttää sivuston hakutoimintoa: https://vaunut.org/kuvat/?tag0=9%7CEm%7C&tag1=17%7CSekalaiset%7CVaunun+sis%C3%A4tila | ||||
![]() |
14.10.2020 21:56 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Hiilijalanjälki tonnia kohden uuden dieselveturin vetämässä tavarajunassa on murto-osa siitä mitä se olisi jos tavara kuljetettaisiin rekalla. Kuljetusmuoto on isompi tekijä kuin vetovoimalaji. | ||||
![]() |
13.10.2020 20:35 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Facebookin rautatieharrastus-ryhmässä kirjoitettiin että tämä olisi Koneen rakentama, mutta että tätä ei olisi koskaan käytetty: https://www.facebook.com/groups/805007689568130/permalink/3306048076130733/ | ||||
![]() |
06.10.2020 21:05 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Musiikkitalon pohjatöitä tehdään tässä taustalla, ollaan jossain noin 2007-2008. | ||||
![]() |
11.09.2020 18:49 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Kyllä, tätä Lokomon nosturimallia oli vain tämä yksi kappale, tyypiltään R 380N vuodelta 1967. Vaikka nosturi näyttää äkkiseltään järeältä, sen nostokyky on vain 25 tonnia. | ||||
![]() |
09.09.2020 15:30 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Ja taivas suoraan kuin Kalifornian-kuvista :) | ||||
![]() |
09.09.2020 15:28 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Pöytäviinaa kutsuttiin myös tikkuviinaksi kuulemma pullossa aikoinaan käytetystä puukorkista irtoavien tikkujen takia. Pulloissa oli kyllä sittemmin tavallinen metallikorkki, eikä itse asiassa koko tuotetta ole valmistettu enää muutamaan vuoteen. | ||||
![]() |
05.09.2020 19:45 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Useitakin teräsristikkosiltoja on korotettu aikojen saatossa tuolla samalla tyylillä. On tullut tarvetta isommalle kuormaulottumalle, sähköistykselle jne. | ||||
![]() |
27.08.2020 21:01 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Puolikkaan East Riverin. Tämä menee nimensä mukaisesti Manhattanilta Roosevelt Islandille. | ||||
![]() |
27.08.2020 12:36 | Olli Keski-Rahkonen | ||
E ja kolmonen meni sekaisin sinulla: sarjatunnus on 2TE116. | ||||
![]() |
01.08.2020 16:55 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Tämä Powerhaul on keskieurooppalaisen ulottuman mukainen, samalla tavalla kuin myös esim Sr3. Veturista on myös pienempi brittiulottumaan tehty versio, siinä käyntisillat ovat avonaiset: https://en.wikipedia.org/wiki/British_Rail_Class_70_(diesel) | ||||
![]() |
30.07.2020 17:45 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Erinomainen kuva! Veturin vasen kylki näyttää jännältä. Runko on kyllä suora, mutta vaaleansiniset kylkipaneelit (?) tuntuvat olevan vinossa kukin vähän eri suuntaan. Jäähdytyssäleikötkään eivät ole ihan linjassa. | ||||
![]() |
29.07.2020 22:23 | Olli Keski-Rahkonen | ||
60-luvun tavaravaunut noudattivat vielä suomalaista järjestelmää, kun 70-luvun vaunut jo pääosin eurooppalaista UIC-järjestelmää. Näin siis vain tavaravaunuissa - matkustajavaunut ovat edelleenkin kansallisen sarjatunnussysteemin piirissä. | ||||
![]() |
24.07.2020 10:12 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Hieno, melkein pysähtynyt hetki! Vain litramittari pyörii vinhasti. :) | ||||
![]() |
14.07.2020 22:51 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Kokeile seuraavaksi Fat Ramenia, siellä liemi on paljon parempaa ja autenttisempaa. (y) | ||||
![]() |
11.07.2020 12:36 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Toinen kuva samasta liiteristä: https://vaunut.org/kuva/140325 | ||||
![]() |
09.07.2020 12:34 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Ensimmäinen teräskeloille tarkoitettu erikoisvaunu on kuvassakin esiintyvän kaltainen sarja Oar. Vaunujen päällysrakenne on suunniteltu niin että kelat voidaan nostaa kyytiin nosturilla, eikä erillistä kuormansidontaa tarvita, kelakehdoissa olevat pienet vivut huolehtivat sivuttaistuennasta. Vaunussa käytetyt K14-standarditelit mahdollistavat 20 tonnin akselipainon, jolloin noin 22 tonnin taarapainolla kuormaksi saadaan 58 tonnia. Oar-vaunut valmistettiin vuodesta 1971 alkaen ensimmäisen sarjan ollessa 30 kpl. Vuoteen 1981 mennessä vaunuja oli valmistettu yhteensä 210 kpl ja käytössä oli koko numerosarja 71601-71810. Numerosarja on pysynyt samana vaikka vaunujen sarjatunnukset ovat vuosien saatossa muuttuneet. Perusrakenne on sama kuin jo 60-luvun alussa valmistuneessa Oa-vaunussa, mutta raaka-aineiden ja valmistustekniikan parantumisen myötä taara-kuormasuhdetta on saatu parannettua. Muun muassa kylmävalssattujen teräspalkkien ansiosta Oar on noin 200 kg kevyempi runsasta puolta metriä lyhyempään Oa-vaunuun verrattuna. Samaa, 14-metristä aluskehystä hyödyntävät myös vaunusarjat Oav ja Rmm sekä näiden johdannaiset. Kuvassakin näkyvä Oara-vaunusarja on tehty muutostyönä vuosina 1988-89. Kuten sarjamerkinnästä voi päätellä, tärkeimpänä muutoksena oli ruuvikytkimien vaihtaminen SA3-automaattikytkimiksi junapainojen kasvaessa. Oara-vaunut puolestaan muutettiin vuosina 1997-99 Shmmn-sarjaan ja edelleen 2000-luvun alussa Shmmn-t-sarjaan. Nämä parannukset liittyvät lähinnä terästeollisuuden tuotantoketjun tehostamiseen: edellisessä muutoksessa mahdollistettiin romukonttien kuljetus samoilla vaunuilla paluusuunnan liikenteessä, jälkimmäisellä taas kuumien 500-asteisten teräskelojen kuljettaminen. Kuumien kelojen kuljetus mahdollistettiin avaamalla vaunujen päätyrakennetta ilmavirran tehostamiseksi, poistamalla äärimmäiset kaksi kehtoa käytöstä ja parantamalla kehtojen lämmönkestoa. Vaunujen perusrakenne on ollut onnistunut, sillä nämä ovat pysyneet melko pienin muutoksin käytössä yli neljänkymmenen vuoden ajan aina 2010-luvulle asti. Viime vuosina uusista lähtökohdista suunnitellut 25 tonnin akselipainoa hyödyntävät Shmmns-tw-vaunut ovat korvanneet vanhat teräskelavaunut niiden tärkeimissä käyttökohteissa. |
||||
![]() |
03.07.2020 22:53 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Son-vaunut muutettiin Sonk- ja Zagkks-z -sarjoihin. | ||||
![]() |
02.07.2020 09:48 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Tästä on maininnat Resiinoissa 1/95 ja 4/95 kuvan kera, muttei juuri mitään lisätietoa. Vaunu on tehty Soer:in alustalle vuonna 1994. | ||||
![]() |
02.07.2020 09:23 | Olli Keski-Rahkonen | ||
Eka kuva tästä vaunutyypistä! Tässä on paljon samaa kuin AGAn Sag- ja Zagkks-vaunuiss - voisiko olla että tämäkin on myöhemmin muutettu Sag-sarjaan? |